Aaveet ym. yliluonnollinen

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja testo
  • Aloitettu Aloitettu
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Mulle käy tosi usein sillai, että kun oikein jään miettimään, että mitähän sille ja sille ihmiselle kuuluu nykyään, niin jollain tavoin törmään ks. ihmiseen muutaman päivän sisällä. Esim. kesän alussa, kun järjestelin kaappeja ja löysin vanhoja kymmenen vuotta vanhoja kauppiksen luokkakuvia. Niin muistin erään jumalattaren meidän luokalta, johon olin silloin tosi ihastunut. Syvennyin kunnolla muisteloihin ja mietin, että mitähän tälle ihmiselle kuuluu nykyään ja mietin, että mitenköhän hommat olisi mennyt jos olisin alkanut seurustelemaan tämän naisen kanssa. Seuraavana päivänä lähden pienelle aamukävelylle ja tavoistani poiketen päätin piipahtaa Hietsun kirpputorilla. Siinä ihmistungoksessa kävellessäni, yhtäkkiä tunnistin tutut kasvot ihmistungoksessa, se oli se kauppiksen ihastukseni. Entisestä kaunottaresta oli tullut ylipainoinen ja muutenkin hyvin luotaantyöntävän oloinen ilmestys. Olin että jaahans, eipä tarvinnut enää "haaveilla" ks. naisesta..

Jokunen aika sitten kävelin Aleksia pitkin ja olin tunnistavani entisen työkaveri "Niemisen" syömässä burgeria Carrollsin ikkunapöydässä. Olin jo koputtamassa ikkunaan iloinen ilme kasvoillani, kun tajusin että burgeria syövä kaljupää ainoastaan näytti Niemiseltä, ei ollut hän. Vähän siinä naureskelin itsekseni ja jatkoin Aleksia pitkin kävelyä ja mietin että mitähän Niemiselle nykyään kuuluu ja pitäisi varmaan soittaa sille, siinä kerkesin varmaan 100 m kävellä, kun tämä oikea Nieminen käveli vastaan! Olen ihan että Woot.. :eek:

Hassuin juttu näistä on varmaan, se että yksi päivä kun televisiossa tuli joku
joku lyhyt clippi Pekka Puupäästä, mietin siinä Esa Pakarista ja siitä assosiaationa hänen poikaansa Esa Pakarinen Jr:a. Mietin siinä, että mitähän kyseisen ihminen nykyään tekee, kun ei ole paljoa julkisuudessa ollut varmaan kymmeneen vuoteen yms. Seuraavana päivänä kävelin Roban kävelykatua pitkin... vastaan käveli jotenkin tutunnäköinen partanaama.. ei helvetti se oli Esa Pakarinen Jr. Katselin ihan monttu auki ks. herraa kun se käveli ohi ja Mr. Pakarinen katsoi hieman kummissaan mua ja mun outoa hämmästynyttä ilmettä.. :eek:

Eli kun mulla tosi paljon enemmänkin tälläisiä vastaavanlaisia kokemuksia alle vuoden sisällä, niin välillä kun niitä oikein tarkemmin ajattelee, niin tulee aika spookie-olotila..
 
Viime yön vietin tyttöystäväni kanssa meidän mökillä (keskellä metsää). Illalla puhuttiin että täällä ois kyl ilkeen tuntuista asua yksin, kun on tottunut kaupunkilaisena siihen että autoja menee muutaman minuutin välein yölläkin ohi ja tuntee olonsa jollakin tavalla turvatulta, kun tietää että ihmisiä on liikkeellä normaaliin tapaan. Me mentiin nukkuu hyvissä ajoin ennen puolta yötä. Neljän aikoihin kumpikin heräs. Muija kysyi että miksi sä nousit? Onko vessa hätä ja kylmä. Sanoin että vessa hätä. No lähdin sit alakertaan vessaan. Muija jäi sänkyyn. Kävin vessassa. Aukasin oven, kävelin muutaman metrin eteistä pitkin ja käännyin vasemmalle aulaan josta lähtee portaat yläkertaan, yhteen makuuhuoneeseen ja olkkariin.

Kuulin äänen että ihan kuin olisi käytetty vessan ovea, sit kelaan että mitä helvettiä. Jään paikalleni ja luulin kuulevani omiani ja sit kuuluu että pöntön kansi aukee. Mikähän hiton vieras meillä täällä on. Kävelin takaisin päin ja avaan oven. Säpsähän ja huomaan että muija nousee ylös posliini-istuimelta ja kysyy mitä sä siinä teet. No mä sit että missä välissä sä menit mun ohi!! Siis mä joko kävelin silmät kiinni tai muuten aivot narikassa eteisessä sitä vastaan, jossa mahtuu juuri ja juuri kävelee kaksi ihmistä rinnakkain.

Mä en tajua vieläkään, miten mä en voinut nähdä sitä siinä. Sit mentiin yläkertaan takasin yhdessä ja alettiin nukkuu uudestaan. Tai yritettiin, ihmettelin vieläkin tapahtunutta... miten se voi olla mahdollista. Tuntui vaan niin mielettömältä että en muista siitä että muija käveli vastaan mitään. Valoja ei ollut missään päällä, mutta kyllä se siinä olis pitänyt nähdä kun muuten pystyi havaitsee kaikki seinät ja muut helposti. :confused:
 
Nail sanoi:
Viime yön vietin tyttöystäväni kanssa meidän mökillä (keskellä metsää). Illalla puhuttiin että täällä ois kyl ilkeen tuntuista asua yksin, kun on tottunut kaupunkilaisena siihen että autoja menee muutaman minuutin välein yölläkin ohi ja tuntee olonsa jollakin tavalla turvatulta, kun tietää että ihmisiä on liikkeellä normaaliin tapaan. Me mentiin nukkuu hyvissä ajoin ennen puolta yötä. Neljän aikoihin kumpikin heräs. Muija kysyi että miksi sä nousit? Onko vessa hätä ja kylmä. Sanoin että vessa hätä. No lähdin sit alakertaan vessaan. Muija jäi sänkyyn. Kävin vessassa. Aukasin oven, kävelin muutaman metrin eteistä pitkin ja käännyin vasemmalle aulaan josta lähtee portaat yläkertaan, yhteen makuuhuoneeseen ja olkkariin.

Kuulin äänen että ihan kuin olisi käytetty vessan ovea, sit kelaan että mitä helvettiä. Jään paikalleni ja luulin kuulevani omiani ja sit kuuluu että pöntön kansi aukee. Mikähän hiton vieras meillä täällä on. Kävelin takaisin päin ja avaan oven. Säpsähän ja huomaan että muija nousee ylös posliini-istuimelta ja kysyy mitä sä siinä teet. No mä sit että missä välissä sä menit mun ohi!! Siis mä joko kävelin silmät kiinni tai muuten aivot narikassa eteisessä sitä vastaan, jossa mahtuu juuri ja juuri kävelee kaksi ihmistä rinnakkain.

Mä en tajua vieläkään, miten mä en voinut nähdä sitä siinä. Sit mentiin yläkertaan takasin yhdessä ja alettiin nukkuu uudestaan. Tai yritettiin, ihmettelin vieläkin tapahtunutta... miten se voi olla mahdollista. Tuntui vaan niin mielettömältä että en muista siitä että muija käveli vastaan mitään. Valoja ei ollut missään päällä, mutta kyllä se siinä olis pitänyt nähdä kun muuten pystyi havaitsee kaikki seinät ja muut helposti. :confused:

Kyseessä on teleportaatio, eli kaukosiirto, ei siis mitään yliluonnollista :)









Ei vaiskaan, todennäköisesti olet vaan ollut niin unenpöpperössä (unen ja todellisuuden rajamailla), ettet ole tajunnut asioiden kulkua....Villi veikkaus, tai sitten on todellakin sattunut jotain creepyä, jota ei tee mieli miettiä...ainakaan jos on yksin.
 
Eilen lueskelin näitä juttuja ekaa kertaa ja heti seuraavana päivänä thread herää henkiin pitkän tauon jälkeen :eek:
 
Ite kuulin täss tämmösen tapauksen.

Tapahtu noin 4 vutota sitten kun pikkuveljeni ei ollut syntynyt ja äiti ei ollut edes raskaana.. Isoäitini makasi sairaalassa kuolemanhievereissä. Äitini ja isäpuoleni lähtivät kattomaan sitä sinne sairaalaan. Isäpuoli jäi odottamaan ulos ja äiti meni katsomaan. Sielä se mummu oli kulemma sekoillut ja hourinut. Enenn kun äiti lähti ulos niin oli isomummo tokassut että "Anne, sinun lapsi itkee ulkona..." no ei sitä kukaan todeta ottanut kun oli muutenkin iin lääkehuuruissa (ikääkin jo reilut 95) No tästä pari vuotta eteenpäin ja pikkuveli synty. No mummo oli sattunut kuolemaan vikko takaperin ja Äitini lähti hakemaan sen tavaroita sairaalasta. Kun tuli ulos niin broidi itki alhaalal rattaissa. Omituista?
 
Mummoni kertoi aikoinaan eräästä pelottavasta mutta samalla aika huvittavasta tapahtumasta.Mummu oli vielä nuori, n. 20 vuotias ja asui vielä kotonaan.eräänä iltana oli talon miehet tulleet metsätöistä kotiin.Oli siinä pari työkaveria mukana ja alkaneet istua iltaa tuvassa.Illan vaihtuessa yöksi oli porukka keksinyt alkaa pelaamaan spiritismiä.Kyhäsivät laudan ja laittoivat sellaisen viinipullon korkin laudan päälle.hetken siinä manailleet ja olihan tuonpuoleisesta joku vastannutkin.Kysyivät kuka siellä korkkia liikuttelee..korkki kirjoitti vastaukseksi P-I-R-U.No sodan käyneet ukot eivät pienestä hätkähtäneet..Siinä pöydän ympärillä sitten joku päästi kovan pierun ilmoille.Joku viisas päätti kysyä että haiseeko paska..Tässä vaiheessa kaikki tuvan ikkunat olivat rävähtäneet auki! :D
Mummoni oli ollut vieressä keittämässä kahvia ukkoporukalle ja tässä vaiheessa oli mummu ottanu tämän laudan ja korkin pöydältä..rutistellu myttyyn ja heittänyt sen uuniin.Lauta oli alkanu rätisemään ku ilotulite palaessaan..mut eipä piru ole häirinnyt sen jälkeen ;)

Toinen tarina on mielestäni uskottavampi ja koskettaa minua henkilökohtaisesti.Muutama vuosi sitten kun ripille pääsin, oli mummu miettinyt illalla nukkumaan mennessään lahjaa minulle.Ukkini kuoli -94 ja mummolassa oli vielä jotain hänen tavaroitaan joita mummo ei itse tarvinnut..mm. ukin nimikirjaimilla koristellut hopeiset kalvosinnapit.Siinä unta odotellessa mummu oli miettinyt myös että kelle nämä kalvosinnapit antaisi.Sitten ihan yllättäen pimeydestä oli kuulunu ukin ääni " anna ne Hapelle..".Omaan nimittäin samat nimikirjaimet mitä ukkivainaalla(HS).Kuulostaa humpuukilta mutta kun sitten juhlapäivänä sain tämän lahjan mummoltani, kertoi hän tämän tarinan minulle itkien..Lisäsi uskottavuuttanu kohdallani :) R.I.P. ukki :thumbs:
 
HRC sanoi:
Kaverin eno kuoli auto-onnettomuudessa vuosia sitte. Aika jolloin kyseinen eno kuoli saatiin aika tarkasti selville(en muista mikä, olkoon vaikka 01.30). Tämä tyyppi asui äitinsä luona vielä silloin ja sen oman huoneen kaksi kelloa pysähtyi aika tarkasti tohon 01.30..

Mitenköhän aina jokasella foorumilla, missä tämmöinen vastaava topicci on ollut, niin aina jonkun kaverille/tutulle tms käynyt juuri tuo sama homma? :lol2:
 
M0bster sanoi:
Se on kuulemma se paikka jonku suomen pisimmän suoran päässä olevassa mutkassa.

Se on Kurjenluhdan suora nimeltään, tai siis ainoa pellon ympäröimä suora E-Pohjanmaalta, joka tulee mulle mieleen. Pitää kysyä enolta, että oliko se siellä keräämässä hukkakauraa silloin yöllä, tai pistän jonkun tarkkailuaseman sinne pystyyn. :D
 
Oon nähny enneunen.

Uni oli todella lyhyt, olikohan just joku kouluaamu jolloin heräs 15 min liian aikasin ja siinä vielä otti torkut, lähes ilman että heräs ollenkaan. Unessa olin jollain viheriöllä ja joku(jokin?) antoi käteeni pienin paperivihon. Vilkasin vihkoa ja siinä oli sarjakuva jossa oli sellanen pieni demoni pääosassa. Aamulla ihmettelin että olipa ihme pikku-uni.

Noh, puolisen vuotta tästä eteenpäin olin rannalla kesää juhlistamassa. Siellä oli joku äijä soittamassa kitaraa ja siinä sitä kuunneltiin ja sit sen kaveri anto meille jotkut seurakunnan vihkoset, noh kahtelin siinä vaa kannet läpi ja eipä kiinnostanut lukea enempää, joten laitoin sen taskuun. Myöhemmin illalla sitten kahtelin sitä vihkosta nii tietenkin siellä oli sarjakuva jossa oli pieni demoni pääosissa. Ranta on kumpuinen laaja viheriö, jonka keskellä kitaraa soittava hemmo oli, ja unessa olin juuri kans viheriön keskellä. Unesta olin aiemmin pannu merkille että vihko oli nimenomaan punainen, kuten saamani vihkokin.
 
Meikäläiselle on sattunu sellanen juttu, että heräsin päiväunilta 11.9.01 siihen, että näin unta siitä, että näin unta ja että pieni tyttö (en tunnistanut) tuli ravistelemaan minua hereille. Tyttö näytti siltä, että "nyt on hirveä hätä, herää", ja siitä tuli herättyä sitten ihan oikeasti hämmentyneenä kokemuksesta.

Illemmalla tuli sitten katsottua telkkaria, muttei mitenkään laskeneeksi yksi yhteen. Parin päivän päästä tulin jostain lukeneeksi iskujen ajankohdan ja muistelin myös, että heräsin jokseenkin tarkkaan tuohon aikaan.
 
Tupla-J sanoi:
Meikäläiselle on sattunu sellanen juttu, että heräsin päiväunilta 11.9.01 siihen, että näin unta siitä, että näin unta ja että pieni tyttö (en tunnistanut) tuli ravistelemaan minua hereille. Tyttö näytti siltä, että "nyt on hirveä hätä, herää", ja siitä tuli herättyä sitten ihan oikeasti hämmentyneenä kokemuksesta.

Illemmalla tuli sitten katsottua telkkaria, muttei mitenkään laskeneeksi yksi yhteen. Parin päivän päästä tulin jostain lukeneeksi iskujen ajankohdan ja muistelin myös, että heräsin jokseenkin tarkkaan tuohon aikaan.


Aika moni muukin suomalainen on todennäköisesti nähnyt painajaisia tuona päivänä,ihan niinkuin muinakin päivinä.
 
Joskus skidinä yksin kotona katoin jotain leffaa yöllä, yht'äkkiä joku/jokin vetää vessan. En heti edes tajunnu ettei ketään oo kotona. No tohon on varmaan looginen selitys.
 
Vuonna 1979 mummoni äiti oli sairaalassa hoidettavana, oli kuolemansairas. Isäni oli suorittamassa tuolloin asepalvelusta Utissa ja mummo (eli isäni äiti) näki outoa unta. Yöllä noin kolmen aikaan hän näki unta että isäni tuli herättämään häntä ja hoki "Äiti herää, mummo on kuollut"! Mummo heräsi tähän uneen ja oli kuulemma vähän outo olo. Aamulla sairaalasta soitettiin, että mummon äiti oli kuollut yöllä.

Toinen juttu: Sama mummo kertoi, että hän näki yöllä unta, että piteli pientä vauvaa sylissä. Samalla joku ääni hoki kokoajan että "Tapa se, tapa se!" Mummo ajatteli unessa että miten kukaan pientä vauvaa haluaa tappaa... Mummo istui tässä unessa huoneessa, joka oli kuulunut hänen nuorimmalle tyttärelleen (eli tädilleni) silloin, kun tämä vielä asui kotona.
No, ei mennyt montaa viikkoa tästä, kun tämä tätini, jonka huoneessa mummo unessa vauvaa piteli ilmoitti olevansa raskaana, ja että lapsen isä ei ole mukana kuvioissa. Silloin pappa vaati mummoa sanomaan, että tädin pitää tehdä abortti...! :eek: No, aborttia ei tehty, mummo vastusti ideaa ja lapsi, täti ja pappa ovat nykyään hyvissä väleissä, mutta pelottava enneuni tämäkin.

Kerrottakoon vielä, että mummoni ei ole mikään höperö, joka keksisi tällaisia juttuja. On vielä muutamia, tosin eri ihmisten kertomia mutten nyt jaksa tähän kirjoittaa, alkaa vaan itseäkin pelottamaan. :( Jatkan myöhemmin.
 
Jakob sanoi:
Samankaltaisen tarinan joku jo taisi laittaa. Viime viikon tiistaina isoisä kuoli. Mutsi soitti mulle yöllä ja kertoi, että näin kävi. Lähdin sitten yöllä hakemaan mutsia pois sairaalasta ja siitä sitten samantien matka jatkui mummollaan isoäidille kertomaan huonot uutiset.

Päästiin sitten mummolaan. Oven avattuaan mummo ymmärsi kyllä mitä on tapahtunut, koska tässä tapauksessa isoisän lähteminen oli vain ajankysymys. Omituiseksi tapahtuman tekee se, että mummo kysyi, että mihin aikana pappa kuoli. Mutsi sanoi, että himan yli 1.00 yöllä. Tähän mummo tokaisi, että hän vähän ihmettelikin miksi hän heräsi yhden jälkeen hysteeriseen itkuun.. Jotenkin outoa, varmasti vaan sattumaa, mutta kuitenkin.

Itselläkin samanlainen juttu. Mummi oli ollut sairaalassa jo pitkän aikaa. Mummin kuolinyönä olin nähnyt unta mummin kuolleista sukulaisista, jotka olivat kokoontuneet meidän talon pirttiin. Asun siis ikäänkuin mummolassa. Siis näin unta kuolleista sukulaisista. Heräsin yöllä yhtäkkiä johonkin, en tiedä mihin ja jatkoin samantien unia. Sama uni jatkui ja nyt kuolleitten sukulaisten keskelle oli ilmaantunut mummi :eek: . Aamulla sain kuulla sitten, että mummi oli kuollut aamuyöstä eli samoihin aikoihin kuin minä olin herännyt. Spooky...
 
Olen aikuinen, iso roteva mies ja minua pelottaa. :itku:
 
Itse olen kanssa aika epäileväinen kaikkea "yliluonnollista kohtaan". Yksi valokuva vain on sellainen, jota en ole pystynyt selittämään. Oltiin perheen kanssa muutama vuosi sitten purjehtimassa. Minä olin kuvaa ottamassa kumiveneessä noin parikymmentä metriä veneen perässä, muut istuivat perässä ja äiti seisoi oviaukossa niin, että kuitenkin naama näkyi kuvassa selvästi. Muuten täysin virheetön ja selvä kuva, mutta äitini vasemmalla puolella oli vain yksi "ylimääräinen" henkilö. Näytti vielä itseltäni erehdyttävän paljon, mutta minähän olin kumiveneessä. Oltiin merellä eikä veneessä varmasti ollut ketään muuta.

Ajattelin että valottunut varmaan jostain filmirullan toisesta kuvasta ne kasvot siihen, mutta koko rullalla ei ollut missään vastaavia kasvoja.
 
Nyt kyllä meni yliluonnolliseksi. Olin nimittäin satavarma, että olin kirjoittanut tähän threadiin jo aiemmin:D

No kirjoitampa sen mitä jo luulin kirjoittaneeni.

Muutamia vuosia sitten meiltä kuoli kissa, jolla oli tapana nukkua joko minun tai porukoiden sängyssä ja saattoi sitten yöllä hypätä jalkopäähän. No kissan kuoleman jälkeisinä öinä "kissa kävi vierailulla." Havahduin muka siihen, kun kissa hyppäsi sänkyyn. Tunsin siis patjan notkahtavan jalkopäästä. Samoin olin kuulevinani kissan tassuttelua lattialla. Isäkin oli yöllä kuulevinaan, kun kissa hyppäsi heidän sängystään lattialle ja päästi kissoille tyypillisen kurahtavan äänen.

No nämä aistimukset varmaan johtuivat siitä, että muutamaa päivää aiemmin nuo äänet olivat todellisia, eli sitä unisena oletti kissan jossain vaiheessa tulevan sänkyyn ja pitävän ääntä talossa.
 
Mummun siskolla on tapana nähdä enneunia. Pari tarinaa se on niistä kertonutkin. Niiden kylältä oli kadonnut nuori nainen. Mitään näköhavaintoja siitä ei ollut. Eräänä yönä mummun sisko oli nähnyt unta, että tämä nainen oli maannut naapurikylän sillan alla ja ihan valkoisena huutanut siellä apua. Myöhemmin oli tämä nainen löytynyt unessa näkyvän sillan alta kuolleena.

Toinen tarina on sellainen, että kaikki mummun sisarukset, olivat olleet vanhan kotitalonsa laiturilla ja pesseet mattoja. Mummun sisko oli seissyt laiturin päässä ja jokea pitkin siihen oli liukunut vene, jossa oli istunut ihmisiä mustissa vaatteissa, päät painuksissa. Vene oli ollut musta ja ihmisten välissä oli ollut yksi ruumisarkku. Mummon sisko oli astumassa veneeseen, kunnes yksi veljistä otti häntä kädestä kiinni ja sanoi:- Tämä kyyti taitaa olla minulle. Veli oli noussut veneeseen ja vene oli jatkanut matkaa. Aamulla saatiin sitten tieto, että samainen veli oli kuollut yön aikana.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom