300kg:n mave mahdollinen kaikille natuna?

[Deleted member 133729]

Ei kaikkien tarvitse 4-6x viikossa treenata lajisuorituksia maksimoidakseen tulokset. Toki riippuu yksilöstä ja ohjelmoinnista sekä yksittäisten treenien volyymista/intensiteetistä, mutta kyllä kaks kertaa viikkoon kyykkäämällä tai punnertamalla voi saavuttaa huipputuloksia. Vedossa riittää joillekin jopa huomattavasti harvempi frekvenssi. Ite oon havainnut, että jos beginner tai intermediate - levelin voimaharrastaja tulee valmennukseen niin kyllä hyvä nyrkkisääntö frekvenssin suhteen on 2-3x viikossa. Ja niistäkin kahdesta treenistä toinen voi olla variaatiopäivä, jolla isketään heikkoihin osa-alueisiin. Sitten edistyneillä treenaajillahan voi tuon frekvenssin suhteen olla vaihtelua hyvin laidasta laitaan. En mä oikein usko, että paljon on edes semmosia tyyppejä jotka voi voimanoston lajit käydä läpi 4-6x viikossa. Tai ei ainakaan niin, että koko touhussa olis hiventäkään järkeä. Tuolla tyylillä kyllä varmasti saisikin moni itsensä rikki. Painonnoston ammattilaiset esimerkiksi saattaa treenata hyvinkin tiheästi lajinostoja tai niiden apuliikkeitä, mutta sen lajin luonne ja kuormitus on hieman erilaista kuin voimanostossa. Tietenkin lajista riippumatta voi treenata paljon, mutta silloin yksittäisten treenien kuormittavuus on oltava suht matala, ettei kokonaiskuormitus karkaa käsistä.

Siis tarkoitin että treenikertoja on viikossa 4-6 kpl. Yleisin systeemi näyttäis olevan mave 1x vko, pena ja kyykky 2x vko. Pointtina oli se että mave ja kyykky rassaa samoja paikkoja. Kuormitus on kova selälle ja lonkille.

 

[veijari]

Niin että nainen juoksi tostavaan todistetusti 14,2.
Tarkoittaisi että vakavasti harjoittelevan miehen tulisi tuo alittaa heittämällä.
Sitten vielä lajiharjoittelu siihen päälle jos otetaan niin aika vaan laskee.
"Nykyaikaisista" internet, puhelin, noutoruoka + ei fyysistä työtä tekevä porukkaa jos ajattelee niin tosiaan joku 90% ei juokse 100m.
Vaikka näiden määrä on kokoajan eksponentaalisesti kasvava ja jo lähitulevaisuudessa se on ainut silminnähtävä todellisuus,
ei nyt vielä myönnytä olemaan Jenkkien siirtovaltio, pidetään sisupuheet yllä . Punttilippu korkealla!
[tää on kuitenkin "korkean elintason, hyvän lääketieteen ja koulutuksen" maa, sekä erittäin sotaisa ja militantti, meitä on yhteensä yhden(1) kaupungin
verran jengiä italian/japanin/britannian kokosella alueella ja silti meiltä löytyy maailmanmestaria ja olympiamenestystä oikeastaan jatkuvasti joku edes,
nyt lähivuosina on tullut sitä -95:ttä vähän sieltä ja täältä niin kultamitalistien lukumäärä kasvoi kymmenittäin taas]
Tahtoo sanoa että ajatellaan että se perussuomalainen on mieluumin se urheiluhullu skappari kuin violetinharmaa einessäkki(ootteko huomannu sen värin?).

 

[Tyäkalu]

Satunnaisesti koen tarvitsevani suomi - suomi tulkkia.

 

[NHB]

Tottakai voi harrastaa kuntoiluakin, mutta miten se liittyy huippu urheiluun? Ja voi myös harrastaa sählyä, pyöräilyä, kävelyä ja käydä vähän salilla hyvän mielen takia. Silläkään ei ole mitään tekemistä tavoitteellisen voimailun kanssa. Jos haluaa pärjätä voimanostossa tai muussa voimalajissa, valitettavasti se on otettava päälajiksi ja reenattava paljon. Ei kenenkään kroppa kestä yksipuolista urheilua kilpatasolla. Oli kyseessä heittolaji, voimanosto, jääkiekko tai mikä tahansa. Egopainoilla ei ole asian kanssa mitään tekemistä. Kukaan kilpailumielessä voimanostoa harrastava ei sooloile egopainoilla. 99% löytyy fiksu ohjelma. Kyllä ne vammat aiheuttavat yksipuolinen laji. Mietipä nyt kyykky Pena mavea 4-6 x viikossa vuosia ja kymmeniä vuosia putkeen. Ei kenenkään kroppa kestä ilman vammoja. Ei tartte olla kuin synnynnäisiä rakenteellisia vikoja, niin kroppa hajoaa jo nuorena. Ahtautta olkapäissä tai lonkissa niin voimanosto hajottaa ne jo nuorena.

Semmosella treenillä, jolla rikotaan kroppa jos alle kolmikymppisenä, ei maksimeita todennäköisesti koskaan saavuteta. Jos haluaa pärjätä voimanostossa, niin kannattaa välttää itsensä rikkomista. Huippu-urheilu ei edes ole amatöörien harrastelua vaikka välillä kilpailuissa kävisikin. Ihan samaan hyvän mielen kategoriaan amatöörien puuhastelut menevät riippumatta siitä, yritetäänkö penkata mahdollisimman paljon vai haetaanko sikspäkkiä rannalle.

Lajeja on enemmän ja vähemmän rikkovia. Onhan noita monia olympiatason urheilijoitakin, jotka eläköityvät ehjänä. Sen rinnalla jonkun voimanoston salikisojen nostaminen jalustalle ei oikeim toimi. Pyöräilyssä esim. voi kyllä huonolla tuurilla tappaa itsensä kerralla, mutta muuten lähinnä katkeilee solisluita.

 

[Deleted member 133729]

Semmosella treenillä, jolla rikotaan kroppa jos alle kolmikymppisenä, ei maksimeita todennäköisesti koskaan saavuteta. Jos haluaa pärjätä voimanostossa, niin kannattaa välttää itsensä rikkomista. Huippu-urheilu ei edes ole amatöörien harrastelua vaikka välillä kilpailuissa kävisikin. Ihan samaan hyvän mielen kategoriaan amatöörien puuhastelut menevät riippumatta siitä, yritetäänkö penkata mahdollisimman paljon vai haetaanko sikspäkkiä rannalle.

Lajeja on enemmän ja vähemmän rikkovia. Onhan noita monia olympiatason urheilijoitakin, jotka eläköityvät ehjänä. Sen rinnalla jonkun voimanoston salikisojen nostaminen jalustalle ei oikeim toimi. Pyöräilyssä esim. voi kyllä huonolla tuurilla tappaa itsensä kerralla, mutta muuten lähinnä katkeilee solisluita.

Jos voimailu aloitetaan 15 vuotiaana, niin 3 kymppisenä on rysketty 15 vuotta punttia. Jos siitä kaikki pelkkää voimanostoa, todennäköisempää että vammoja on kuin ei olisi. Voimanostajat ei kovin mielellään jätä kisoja väliin. Kyllä siellä aika riskillä reenataan vaikka on paikat paskana. Pyöräilyä en ottaisi verrokiksi. Ei ole kropalle paha laji. Polvet vain tykkäävät pyöräilystä. Joku keihäänheitto tai lentopallo on taas laji jolla hajoaa 100% varmasti jokaisen olkapää tai kyynärpää jollain tapaa. Siis kilpatasolla. Ei kroppa kestä yhden käden monotoonista repivää liikettä montaa vuotta. Ei merkitystä kuinka treenaat. Tottakai vammoja pitää yrittää välttää. Kaikissa lajeissa se ei vain onnistu.

 

[veijari]

Huippu-urheilu ei edes ole amatöörien harrastelua vaikka välillä kilpailuissa kävisikin. Ihan samaan hyvän mielen kategoriaan amatöörien puuhastelut menevät riippumatta siitä, yritetäänkö penkata mahdollisimman paljon vai haetaanko sikspäkkiä rannalle.

Nyt 17-18v ollut mieli mukana kuvioissa, melkein täysi-ikäinen kokemus itse puikoissa olemisesta[toki sitä ennen seurahommia ja hupiharrasteita](kilpailtu jossain, valmennettu jotain, jotain papereita, taukoa tossa on niin että ylitän kuitenkin aktiivisen vuosikymmenen touhuissa) ja koskaan ennen en ole ajatellut varustenostamisesta kuin että mitä pelleilyä(varsinkin kun kukaan ei enää arvostanut ns. oikeita tuloksia kun kisatulokset rupes nousee jokaviikko parikymppiä kun aloittivat yksikankaisista ja sitten mentiin{missäs siellä nyt mennään 200+kg ilmaa maksimissa}. Ja vanhaa kunnon kahtamarkkaa
ruvettiin tituleeraamaan salilla paidalla nostettuna että on otettu...).
Nyt kun on katellut yhen maailmanmestarin touhuja ja kattonu miten painavalta näyttää raakakyykyt, niin jotenkin välähti että miten helvetillinen
itsevarmuus ja luotto pitää olla että treenailee vuodet läpseensä ja kisassa vetää sitten 100kg enemmän niskaan kuin viimeksi on kyennyt saamaan ylös...
Jäi asenteen takia kokeilematta varusteet aikanaan, jää kunnioituksen/enemmän pelon vuoksi kokeilematta tässä elämässä.
(En oo ikinä isoissa liikkeissä ottanu maksimia kait alle tasakympin, se seuraava joko tulee tai ei. Ja jos paikat tärisee tangon alla ja epäilyttää,
niin en helvetissä yritä. Siksi tuo teki niin valtavan vaikutuksen kun kroppa tutisten ottaa raa´an, johon tulee sitten se pukulisä päälle)

e: Ihan muille: Ne jotka rikkovat itsensä koska "on pakko kilpailla ja treenata kipeänä&rikkinäisenä" antaa vähän väärän kuvan voimanostosta.
Se on luonteeltaan ihan saatanan tasakuormittava ja kehittävä laji ja järkevällä vuosikymmenstä toiseen tehdystä treenistä seuraa että mies kasvaa
ja vahvistuu kuin puu. Eriasia sitten jos tekee kyljessä toimistotyötä ja iskiasvaivat tulee kyykyssä, todennäköisesti vika ei ole lajissa. Tai jollekki
raksamiehelle tulee tenniskyynärpää vedoista, niin eiköhän ne forkut liikarasitu siellä rakennus-, ei punttitelineillä.
Sitten jos teet vain penkki/kyykky/veto ilman yläselkää, hartiaa, vatsoja ja huoltoa niin et ehkä ole ymmärtänyt lajin mahdollisuuksia oikein.

 

[J.Jake]

Pyöräilyä en ottaisi verrokiksi. Ei ole kropalle paha laji. Polvet vain tykkäävät pyöräilystä.

Jep. Pyöräily joo. Kilpapyöräily ei.

Onhan uintikin nivelille pehmeä kuntoilumuoto.
Kysyppä ex kilpailijoilta lonkista ja olkapäistä...

Tyhmää vääntää. Mikä tahansa äärimmilleen tehtynä kuluttaa.

 

[JP Fux]

Kuten J.Jake sanoi, eipä taida semmoista FYYSISTÄ lajia olla joka ei pitkällä aika välillä kuluttaisi. Jotkut lajit toki enemmän, jotkut vähemmän, mutta ei ihan äkkiä tule mieleen fyysistä lajia, jota PITKÄÄN tehneellä ei olisi jotain pientä / isompaa vammaa.

Pitää muistaa se että kilpaurheilu, ja varsinkin kilpaurheilu kovalla tasolla, ei ole mitään terveysliikuntaa. Eikä tämä kovalla tasolla tarkoita mitään tiettyä sijoitusta suomen tai maailman ränkkingissä, vaan sitä tasoa millä sitä lajiaan suorittaa.

Toki näissä vammoissa jne vaikuttaa myös ne kuuluisat geenit. Tiedän monia kovia nostajia / eri lajin urheilijoita joiden suoritustekniikat on vähän niin ja näin, eikä isompia vammoja ole tullut pitkänkään harjoittelun seuraksena. Sitten taas toisella puolella on näitä täydellisellä tekniikalla tekeviä, suht heikkojakin ja mm alle 100kg penkillä on olkapäät hajoitettu ilman mitään varsinaista "ennakkoilmoitusta" (lihaskireys, huonot lämmittely, kolotukset, ylitreenaus jne).

Ainahan pitää luonnollisesti kuitenkin pyrkiä tekemään asioita mahdollisimman hyvin tai parantamaan tapojaan mm lihashuollon suhteen, että mahdolliset vammat pysyisi poissa. Kyllä tässä kun itsekkin on 16 vuotiaasta asti punttia tehnyt mahdollisimman progressiivisesti ja halua on kehittyä edelleen, kyllä se kehitys vaatii hiukan enemmän tietynlaista "riskin ottamista", kuin jollain jolla treenitaipale on vasta aluillaan. Riskin otolla nyt ei tietenkään tarkoiteta mitään tyhmää (kissanselkä mavet jne), vaan lähinnä sitä että esim ne riskit loukkaantua ihan normaalilla ylimenokausilla on suuremmat.

 

[Deleted member 20129]

Paljon sulla tota syvää unta tulee? Mulla pyörii viikkokeskiarvot tuolla 3h yläpuolella. Ennätys melko tasan 4h.
REM-unta sen sijaan ei tule millään yli tuntia. Useimmiten 45-50 min.

Ouralla mitattu siis myös.

Oho. toi 3 tuntia syvää on jo aikamoista.
Itellä tulee 6-8h unta per yö. Riippuu vähän kiireistä. Siitä määrästä aikalailla 30% on remmiä ja 30%syvää.
Esim. tossa ku heräs kolmelta niin 5h23min oli kokonaisuni ja siit 1h6min rem ja 2h14min syvää. Sitten taas on noita 8h unia, joista 2h minuutit päälle rem ja 2h syvää ja minuutit päälle.
Ja aika säännöllisesti on tota syvää aina heti kärkeen kun menee nukkumaan. Selittänee myös sitä, että itelle tommonen 5h on tuntunut riittävän välillä pidemmälläkin ajanjaksolla.

Sen oon kyllä huomannu unesta, että jos syö liian lähellä nukkumaanmenoa (tai on ottanu ehkä parit viskit), niin unenlaatu on heikompi ja seuraavan päivän suorituskyky myös. Rem unta tulee mutta just tuo syvän unen määrä hiukan pienenee ja selkeästi vaikuttaa palautumiseen ja sitä myöten kehittymiseen.

 

[Deleted member 133729]

Toki näissä vammoissa jne vaikuttaa myös ne kuuluisat geenit. Tiedän monia kovia nostajia / eri lajin urheilijoita joiden suoritustekniikat on vähän niin ja näin, eikä isompia vammoja ole tullut pitkänkään harjoittelun seuraksena. Sitten taas toisella puolella on näitä täydellisellä tekniikalla tekeviä, suht heikkojakin ja mm alle 100kg penkillä on olkapäät hajoitettu ilman mitään varsinaista "ennakkoilmoitusta" (lihaskireys, huonot lämmittely, kolotukset, ylitreenaus jne).

Samaa mieltä. Moni ei tajua tätä asiaa. Itsellä on myös sikavahvoja kavereita jotka treenaavat aina täysiä tekniikasta välittämättä. Ei mitään kehonhuoltoa. Eikä vammoja juuri koskaan. Toisilla taas paukkuu aina joku paikka vaikka voimaa ei ole yhtään. Ja mukana hitossi kehonhuoltoa. Sekä tekniikat kuin oppikirjasta. Osa heti huutelemassa jälkimmäisille että "et osaa treenata" tai "egopainot ja paska tekniikka". Geeneillä tässäkin iso merkitys.

 

[Deleted member 133729]

e: Ihan muille: Ne jotka rikkovat itsensä koska "on pakko kilpailla ja treenata kipeänä&rikkinäisenä"

Näitä tyyppejä on älyttömästi voimanostajissa. Eräälläkin mm tason nostajalla oli nostokielto leikkauksien takia, niin uhalla ryski enkkoja ja ylpeili asialla somessa että terkkuja sairaalaan miten kuntoutukset hoidetaan. Pässi En ihmettele kun tyypillä on lähes koko kroppa leikattu vammojen takia 3 kymppisenä. No pain no gain slogan on valitettavan yleinen noissa piireissä. Varsinkaan penkki treenejä ei jätetä väliin vaikka olkapäät on jeesusteipillä kasassa. Yleensä nuo oppii 40 ikävuoden jälkeen mitä terveys merkitsee.

 

[veijari]

Näitä tyyppejä on älyttömästi voimanostajissa. Eräälläkin mm tason nostajalla oli nostokielto leikkauksien takia, niin uhalla ryski enkkoja ja ylpeili asialla somessa että terkkuja sairaalaan miten kuntoutukset hoidetaan. Pässi En ihmettele kun tyypillä on lähes koko kroppa leikattu vammojen takia 3 kymppisenä. No pain no gain slogan on valitettavan yleinen noissa piireissä. Varsinkaan penkki treenejä ei jätetä väliin vaikka olkapäät on jeesusteipillä kasassa. Yleensä nuo oppii 40 ikävuoden jälkeen mitä terveys merkitsee.

Tiedän kyllä että tämä vetoaa suhteellisen runsaasti "sitä asennetta omaaviin" ja on nähty. Voit arvata että on tullut itekkin treenattua milloin missäkin kolotuksissa kun oli vielä unelmia . Mut ei hyö (eikä ees myö) silti anna parasta kuvaa lajin luonteesta, paljon enempi on kaikenmaailman soijadavideja jotka ei saa ees treenattavaa lihaskudosta rikki => tää on kevyt ja turvallinen laji?

 

[J.Jake]

Samaa mieltä. Moni ei tajua tätä asiaa. Geeneillä tässäkin iso merkitys.

Totta kai on.
Geenit, halu ja oikea valmennus nuoresta lähtien.
Ainakin nämä kaikki pitää olla kunnossa jos haluaa maailman huipulle, lajissa kuin lajissa.
Tuuria tarvitaan myös.
Eihän se reilua ole mutta minkäs teet.
Vaikka poltetta ja tietotaitoa olis kuinka niin geenit ei muutu ja paska tuuri nyt tietysti voi pilata asian kuin asian.

 

[veijari]

Molempiin suuntiin vaikuttaa poikkeukselliset geenit, mutta keskimäärin satunnaisesti otettu kaveri pääsee "uskomattomiin tuloksiin"
aina kun hän on valmis elämänsä siihen uhraamaan. Se että sitten kun joku huutelee huonoista geeneistä niin monesti on kyse vääristä ruoista ja
huonosta treenistä, vähän kuin että ei voisi paino nousta "vaikka miten söis" = se "geenit" vastine. Tää nyt ei oo henk.koht. jos ja kun meillä on huonot
arvat saanut mukana kertomassa kokemusta siltä kulmalta, mutta äänekäs enemmistö pilaa ton asian ymmärtämisen.(tarkoitanpa että olen tavannut useamman sällin molemmanlaisia selittäjiä elämssä, mutten yhtään jolla olisi ollut jokin oikea "syy", kysymys aina siitä että asiat tehdään päin helvettiä)

e: ryhmään kuuluu myös nää "ei laihdu vaikka mitä tekis"... ite oon kerran kuullut huhun että yks niistä omais harvinaisen sairauden mitä oon nähny...

 

[gabber92]

jos on pitkät kädet niin parempi mahdollisuus vetää 300

 

[DukeBulkem]

Onneksi oon hyväksynyt ettei salin aikuisena aloittaneena ja näillä geeneillä menestytä bodauksessa eikä voimailussa, niin voi vaan keskittyä pitämään salilla hauskaa ja syömään oikein, niin näyttää sentään kohtalaiselta ja voi hyvin.

 

[Cuntslinger]

Samaa mieltä. Moni ei tajua tätä asiaa. Itsellä on myös sikavahvoja kavereita jotka treenaavat aina täysiä tekniikasta välittämättä. Ei mitään kehonhuoltoa. Eikä vammoja juuri koskaan. Toisilla taas paukkuu aina joku paikka vaikka voimaa ei ole yhtään. Ja mukana hitossi kehonhuoltoa. Sekä tekniikat kuin oppikirjasta. Osa heti huutelemassa jälkimmäisille että "et osaa treenata" tai "egopainot ja paska tekniikka". Geeneillä tässäkin iso merkitys.

Kuinka usein tämmönen skenaario on valtaosan elämästään sohvalla viettäneet VS aina fyysisesti paljon aktiivisena olleet? 20 vuotta sohvalla vaikuttaa aika helvetin pahalta handicapilta.

 

[Deleted member 133729]

Kuinka usein tämmönen skenaario on valtaosan elämästään sohvalla viettäneet VS aina fyysisesti paljon aktiivisena olleet? 20 vuotta sohvalla vaikuttaa aika helvetin pahalta handicapilta.

Ei niillä vahvoilla kavereillani ole mitään urheilutaustaa takana. Pelkkää junttipunttia. Ja monella aina rikki olevalla voi olla mittava urheilutausta eri lajeista. Ei löydy mitään selitystä aktiivisuudesta. Osan kroppa ei vain kestä kovaa vuosien voima treeniä. Heillä voi olla paremmat lahjat kestävyys lajeihin.

 

[veijari]

Onneksi oon hyväksynyt ettei salin aikuisena aloittaneena ja näillä geeneillä menestytä bodauksessa eikä voimailussa, niin voi vaan keskittyä pitämään salilla hauskaa ja syömään oikein, niin näyttää sentään kohtalaiselta ja voi hyvin.

Joo sillai hyvä laji kun Puolassa 25v sälli työntelee jotain 150kg 1-k:lla pystyyn.
Kotomaassa 15-v sällit vetää 300 ja 60kg 16v tyty kyykkäilee 160.
Jos et aloittanut kehdossa niin pidä hauskaa itsesi kanssa!

Kuinka usein tämmönen skenaario on valtaosan elämästään sohvalla viettäneet VS aina fyysisesti paljon aktiivisena olleet? 20 vuotta sohvalla vaikuttaa aika helvetin pahalta handicapilta.

Voin kokemuksesta kertoa(6-25v urheilullisia harrasteita ja 1v lukuunottamatta tavoittellista kilpahommaa joukkueissa ja yksilönä) että 6v sohvalla, vaikka siinä on jotain pientä kävelyä silloin tällöin ja oli jo eka onnistunut 6kk punttia viimevuonna, sitten taas yli 6kk tauko niin nyt 2kk liikkuneena on kuin sairas. Kokoajan pitää varoa kävelyllä ja tankojumpallakin ettei tuu
flunssa, ja vähänkin raaemman treenin jos tekee yli 1 kerran niin heti on useampi päivä olo kuin krapulassa

 

[RSH]

Ja monella aina rikki olevalla voi olla mittava urheilutausta eri lajeista.

Ja eikös tuo ole selvää miksi ovat sitten rikki, jos tausta on kilpatasolla tai edes lähellä sitä. Monet pallolajit on aivan älyttömästi vaarallisempi ja vammaherkempiä kuin puntti, osa niissä tulleista vaurioista jää sinne kroppaan pysyvästi.

Pelkkää junttipunttia.

Mistä juontaa tuo jatkuva tarve dissata perus punttia mitä enemmistö kuitenkin harrastaa ihan huvikseen ? Ei ne muut sivuhaarat samassa ympäristössä tapahtuvassa harrastamisessa ole mitenkään sen erikoisempia vai fiksumpia oli se sitten voimamieslajit tai voimanosto.