1h hölkkää vs. 1h reipasta kävelyä

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Fabien
  • Aloitettu Aloitettu

EAA-valmisjuoma 24-pack

Pineapple Passion Fruit

1€/kpl
sanoko joku jo tämän: eli HIIT harjoittelun yhteydessähän yksi idis oli nimenomaan se että suurin osa kaloreista palaa sen jälkeen kun suoritus on lopetettu. jos kävelet ja juokset saman matkan, kulutat matkalla ehkä saman verran (paino sanalla ehkä), mutta juoksussa vielä matkan jälkeenkin.
 
Outlet Pre-Workout, 400 g -40%
Jos kaikki elimistön tuottama energia menis eteenpäin liikkumiseen sekä kävellessä että juostessa, niin tietyn matkan aikana kulutettu energia olisi sama. Juostessa kuiteki menee paljon enemmän energiaa hukkaan (mm. lämpöenergiaksi->hikoilu) kuin kävellessä joten energiankulutus on myös huomattavasti suurempi. Esim. 10km juoksun aikana hikoilee aika paljon enemmän ku samanpitusen kävelylenkin aikana, eli enemmän energiaa on menny hukkaan lämpönä jota elimistö on sitten joutunu poistamaan hikoilun avulla.
Tää on mun käsitys, älkää ampuko jos oon väärässä.
 
Nostetaampa nyt vanhaa ketjua kun itse painiskelen saman asian kanssa.
Juoksusta aiheutuu enemmän rasitusvammoja kuin kävelystä, se on varma. Niinpä polvikivusta kärsivänä oon nyt kävellyt muutaman lenkin juoksun sijaan.

Mulla on Garminin sykkeen (ilman vyötä) mittaava kello, jossa on myös gps.

Juoksu/hölkkä vauhti on mulla sitä 10km/h luokkaa, ja kävelyvauhti 7km/h.

Jotta sain kulutuksen kävellessä samaksi kuin 10km juoksussa (500-550kcal) piti kävellä 12km.
 
tai sitten meet metsään käveleen kunnolla haastavaan maastoon ja otat repun selkään. tekee parempaa polville ja muille nivelille, lihasvoimalle ja -kestävyydelle, tasapainolle ja kalorikulutuksellekin. tosin toi jälkimmäinen on aika turhaa mietintää. painoo ei kannata liikunnalla kuvitella tiputtavansa, ellei harrasta triathlonia.
 
Täällä on ollut paljon huuhaata.
Aluksi, ei ole semmoista kuin rasvapoltto sykettä, kaikki aktiviteetti polttaa rasvaa.
Ainoa ero suhteessa, mikä tarvittavasta energiasta otetaan rasvasta ja mikä sokerista.
Vaikka suhteelisesti kävely käytää rasvaa enemmän, niin juoksu kuluttaa sitä absoluutisesti aina enemmän.
Ihan sama vaikka se syke nousisi sillä kynsien puremalla, sykkeen nousun tavalla ei periaatteessa ole väliä,
energian käytössä ja rasvan poltossa. Pääasia että syke nousee.

Siten se kun lähdetään vaikka nollasta, on taasen valmennullinen asia, ja täysin oma juttunsa,
miten tuohon sykkeen nostoon mennään.
 
SUPERCARB (3 kg) -25%
sykkeen nousulla on väliä kyllä. jos se nousee g-voimien tai jännityksen takia eikä lihastyön ansiosta se kalorikulutus on eri.
 
Kova sykkeisiä ei myöskään voi tehdä niin pitkiä aikoja kerralla ja niistä tarvitaan enemmän palautumisaikaa ennen uutta treeniä. Matalasykkeistä voi tehdä paljon enemmän ja alun totuttelun jälkeen vaikka joka päivä eikä palautuminen ole ongelma.
 
Sama käy kovaan sykkeeseen. Kun niitä tekee, suorituskyky paranee, ja niitä voi tehdä useammin.
Ihan kun matalasykkeistäkin... Siihenkin pitää ensin tottua.
 
Tottakai niitäkin voi ajan kanssa enempi tehdä mutta tuskin kukaan päivittäin pystyy pitkiä maksimikestävyysvetoja tekemään. Ainakin mulla mielikuva että noi ihan kilpatason kestävyysurheilijat tekee juuri sitä peruskestävyyttä tuntitolkulla. Päivän lenkki voi olla vaikka kolmen tunnin PK.
 

3 kpl M-Nutrition EAA+

Mango - Hedelmäpunssi - Sitruuna - Vihreä omena

-25%
Niin mikä on pitkä? Mutta totta, mitä kovempi treeni, sen enemmän se vaatii palautusta.
Nämä rajat sitten muuttuu/paranee kun treenit edistyy.
Toki kestävyysliikkujat tekee sitä kestävyys treeniä eniten, koska se on se niiden juttu. Ei maksimikestävyys.
Taasen maksitreenajat tekee sitä maksimia eniten. Tietty niiden pitää rakentaa pohja maksimille tuolla kestävyystreenillä
 
Se kannattaa tosiaan muistaa aina puhutaanko aerobisesta vai anaerobisesta.. Toinen kehittyy tehosta kapasiteettiin ja toinen kapasiteetista tehoon.
 
JariMarjamaa sanoi:
Niin mikä on pitkä? Mutta totta, mitä kovempi treeni, sen enemmän se vaatii palautusta.
Nämä rajat sitten muuttuu/paranee kun treenit edistyy.
Toki kestävyysliikkujat tekee sitä kestävyys treeniä eniten, koska se on se niiden juttu. Ei maksimikestävyys.
Taasen maksitreenajat tekee sitä maksimia eniten. Tietty niiden pitää rakentaa pohja maksimille tuolla kestävyystreenillä
Click to expand...

Sprittihiihtäjien ja pitkänmatkan hiihtäjien harjottelussa ei suuria eroja ole. Eikä ole mailereillakaan verrattuna vaikka kympin juoksijoihin. Kisavalmistautumisessa alkaa kovien treenien erot näkyä, mutta 90% kokonaisharjottelusta on samaa slti. Olympialaistason soutajat treenaa noin 30 min maksimia ja 30 min vauhtikestäyyttä per viikko, ja loput 10-12 viikkotuntia peruskestävyyttä kisakauden aikana, toki kisojen lähtessä sitten maksimeiden määrä lisääntyy ja peruskestävyyskaudella niitä ei tehdä välttämättä ollenkaan. Kisamatka on muutaman minuutin pituinen, eli hyvin puhdas maksimikestävyyssuoritus.

Käytännössä kestävyysurheilijoilla on viikossa yksi kova maksimitreeni, Kroppa ottaisi vastaan kaksi jopa kolmekin, mutta se on kaikesta muusta harjoittelusta sitten pois, eli ei hyödytä.

Makmismin treenaaminen käytännössä jämähtää muutaman viikon treenin jälkeen. Mitä kovempi peruskunto sen pidempään maksmitreenistä voi hakea hyötyjä. Mutta harvoin yli 8 viikkoa kannattaa treenata maksmikestävyyttä hakien. toki monet kesävyysurheilijat tekee juuri niin että maksimikestävyyttä tehdään kokoajan jossakin määrin jota pidetään maksimiaalinen hapenotto/kestävyys kunnossa vaikka kehitettään pääsääntöisesti aerobistakuntoa, mutta aika moni jättää maksimikestävyystreenit kokonaan pois niiden rasittavuuden vuoksi ja piikaa ne 1-2kk ennen kisoja varten. Siis vaikka matka olisi maksimikestävyysluonteinen. Ja tällöinkin maksimikestävyystreenin osuus on noin 30 minuuttia reilusta 10 tunnista...

Siis kun puhutaan ihan oikeista kestävyysurheilijoista.
 
Tuo että sprintin tai pitkänmatkan urheilijoilla ei juurikaan eroa treenissä, on kyllä mielenkiintoista. Kun kuitenkin tähdätään ihan erilaiseen suoritustasoon.
Ja tuo soutajien kisakauden treeni kisakauden aikana. Olen kyllä esim potkunyrkkeilyssä oppinut ihan erilaiseen rytmitykseen.
Ei kisakaudella enää painoteta peruskestävyyttä. Se on tehty kesällä peruskuntokaudella. Kisakaudella sitä vain ylläpidetään.
Kisakaudaudella liikaa peruskestävyyttä vie sen herkkyyden mitä tarvitaan kisasuorituksessa.
Johtunee lajianalyysista. Soudussa tarvitaan enemmän kait kestävyyttä, kun taas kikkarissa nopeus kestävyyttä.

Nämä on niin mielenkiintoisia asiota... Aina oppi.....
 
paljon on koulukunnissakin eroja kestävyyslajeissa mitä kautta sitä suorituskykyä nostetaan. uinnissa hyvinkin suuria eroja. 15v sitten hiihtoliiton tyyppien kanssa juttelin voimaharjoittelun osuudesta ja sisällöistä, mutta sillon puhuivat vaan kuntopiireistä. ite pyrin tuomaan vahvemmin esiin oikean voimaharjoittelun etuja, mutta ei niin mennyt läpi. nykyään sitäkin sitten jo tehdään suomessakin.
 
joo noi koulukunnat kaikessa treenissä on myöskin mielenkiintoinen juttu.
Kantsii kuunella ja kokeilla kaikenlaista ja poimia itselle sopivat jutut ja palaset.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom