1h hölkkää vs. 1h reipasta kävelyä

[Pantani]

No ei ole tuubaa...peruskoulun fysikallan oppimäärällä tämänpitäisi olla selvää

eli työ = voima x matka ja työn yksikkö on Joule eli newton metri (oli kalori aikoinaan) kun noita kaloreita kulutetaan, teoriassa ainostaaan henkilön massa ja kuljettu matka vaikuttaa.

Vaikka lupasinkin jo olla hiljaa niin enpä taida olla ihan vielä, tämän jälkeen kyllä olen.

Eli mielestäsi henkilö joka onnistuu sluibaamaan maratoonin keskisykkeellä 60 kuluttaa saman energiamäärän kuin kulkiessaan matkan keskisykkeellä 150. Vain käytetyssä ajassa näkyy ero, ei muualla. Ja kun henkilö toistaa tämän maratoonin kuukauden aikana jokaisena päivänä, on kokonaiskulutus sama kuukautena A, jolloin hän juoksee ja kuukautena B, jolloin hän kävelee niin hitaasti kuin pystyy. Näinkö? Teoria voittaa aina todellisuuden? Tätäköhän ketjun aloittaja haki? Luultavasti...

Minulla vain lukion laaja fysiikka + käytännön todellisuus + terve järki sanoo ihan toisin, mutta pakko kai se on sitten tarkistaa matemaattiset kaavat ja uskoa olevansa väärässä. ;)

 

[Tahvo Tohveli]

Effects of a SSC and elastic energy storage on human movement.

Movement efficiency can be increased as a result of SSC movements if the gain in positive
work performed is not outweighed by the metabolic cost associated with the negative work.
Studies suggest that the gain exceeds the cost. Muscle is approximately 25% efficient in
converting chemical energy into mechanical work. However, as shown below human movements
have efficiencies higher than 25 %. Curtain and Davies (1975) showed that 1/3 less ATP is used
to produce negative work compared to positive work. They found a maximum eccentric force for
a stretch rate of 0.2 lo/sec (lo- total muscle length). Asmussen and Bonde-Petersen (1974)
defined efficiency as the rate of external work divided by the metabolic rate. Some efficiency that
have been reported include: running (53.8%), walking (32.3%), cycling (25.1%), squats with counter movement (39.4%) and squats without counter movement (26.1%). During running 35-
53 % of energy absorbed is reused. During walking 23 % is reused.

Eli juokseminen olisi tämän mukaan energian käytön kannalta huomattavasti tehokkaampaa, kuin kävely.

 

[grimJester]

Eli juokseminen olisi tämän mukaan energian käytön kannalta huomattavasti tehokkaampaa, kuin kävely.

Toi ei kuitenkaan taida olla suhteessa matkaan. Luulisi että kulunut energia per matka on korkeampi jos nopeus on korkeampi; se varmaan tekee eroa toiseen suuntaan. Vetäähän autokin enemmän polttoainetta per sata jos nopeus on korkeampi. Huomaa myös toi cycling-kohta. Ei kai kukaan täällä väitä että jaksaisi juosta saman matkan samassa ajassa kun jaksaa pyöräillä?

Oli nimittäin joskus kaverin kaa riitaa siitä, ettei (mun mielestä) voi laskea kulunutta energiaa suoraan sen mukaan miten iso paino on liikkunut miten pitkän matkan. Vetosin just tohon että pyöräily on tehokkaampaa kun juoksu.

 

[muzzi]

Vaikka lupasinkin jo olla hiljaa niin enpä taida olla ihan vielä, tämän jälkeen kyllä olen.

Eli mielestäsi henkilö joka onnistuu sluibaamaan maratoonin keskisykkeellä 60 kuluttaa saman energiamäärän kuin kulkiessaan matkan keskisykkeellä 150. Vain käytetyssä ajassa näkyy ero, ei muualla. Ja kun henkilö toistaa tämän maratoonin kuukauden aikana jokaisena päivänä, on kokonaiskulutus sama kuukautena A, jolloin hän juoksee ja kuukautena B, jolloin hän kävelee niin hitaasti kuin pystyy. Näinkö? Teoria voittaa aina todellisuuden? Tätäköhän ketjun aloittaja haki? Luultavasti...

Minulla vain lukion laaja fysiikka + käytännön todellisuus + terve järki sanoo ihan toisin, mutta pakko kai se on sitten tarkistaa matemaattiset kaavat ja uskoa olevansa väärässä. ;)

wau sähän oot lukion käynyt...mä en ole löytänyt yhtään kaavaa kaloreille, jossa aika vaikuttaisi lopputulokseen.

mutta tuo maratooni voisi olla esim
- sykkeellä 60 - 6 h x 400 kCal per tunti = 2400 kCal
- sykkeellä 150 - 3 h x 800 kCal per tunti = 2400 kCal

Kolmannen kerran vielä - hyötysuhde eli juoksutekniikka vaikuttaa eli lähinnä siitä tulee käytännön erot

Miten muuten kulutuksen vastakkainen tapahtuma eli syöminen - oletko siinäkin sitä mieltä että mitä nopeammin syö saman määrän ruokaa sitä enemmän siitä saa kaloreita

 

[Shammer]

wau sähän oot lukion käynyt...mä en ole löytänyt yhtään kaavaa kaloreille, jossa aika vaikuttaisi lopputulokseen.

mutta tuo maratooni voisi olla esim
- sykkeellä 60 - 6 h x 400 kCal per tunti = 2400 kCal
- sykkeellä 150 - 3 h x 800 kCal per tunti = 2400 kCal

Kolmannen kerran vielä - hyötysuhde eli juoksutekniikka vaikuttaa eli lähinnä siitä tulee käytännön erot

Miten muuten kulutuksen vastakkainen tapahtuma eli syöminen - oletko siinäkin sitä mieltä että mitä nopeammin syö saman määrän ruokaa sitä enemmän siitä saa kaloreita

Eikö vieläkään kolahda? Onpa luupäistä porukkaa... Kuten Pantani aikasemminki jo sano, ihminen ei (toistaiseksi) ole polttomoottori, joka kuluttaisi samaan matkaan yhtä paljon energiaa, kulkutavasta riippumatta...

Tai itseasiassa ei näin ole myöskään esim. auton kohdalla, vaan mitä enemmän sitä lusikkaa painaa, sitä suurempi pyörre on bensatankissa... Näin ollen 100 km matkaan kuluu siis enemmän polttoainetta (lue: energiaa) nopeuden ollessa esim. 120 km/h kuin 80 km/h...

Eipä ole työn kaavassa nopeutta tai aikaa, ei... Silti käytäntö on toinen asia...
Teeppä vaikka käytännön koe:
Kävele tänään viisi kilometriä, ja arvioi väsymystilasi suorituksen jälkeen. Toista suoritus huomenna sillä erotuksella, että teet kuperkeikkoja sen saman viisi kilometriä. Arvioi kumman jälkeen olit väsyneempi. Postaa havaintosi tänne.

 

[Huge Juge]

Siis tää on nii helvetin yksinkertasta. Mitä tehottomammin kuljet matkan, sitä enemmän kulutat kaloreita. Nopeudella ei oo mitään tekemistä näissä juoksu/kävely-nopeuksissa (ilmanvastus ei kasva). Juoksu on vähän tehottomampaa, koska siinä osa liike-energiasta kohdistuu ylöspäin (pomppiminen). Mutta matalalla hölkällä ja rivakalla kävelyllä ei eroa ole.

 

[Fabien]

Mikä on siis loppuyhteenveto, ja kuka sen voisi tehdä?

 

[SkyDrift]

Tai itseasiassa ei näin ole myöskään esim. auton kohdalla, vaan mitä enemmän sitä lusikkaa painaa, sitä suurempi pyörre on bensatankissa... Näin ollen 100 km matkaan kuluu siis enemmän polttoainetta (lue: energiaa) nopeuden ollessa esim. 120 km/h kuin 80 km/h...

Eipä ole työn kaavassa nopeutta tai aikaa, ei... Silti käytäntö on toinen asia...

Sitä polttoainetta kuluu sen takia enemmän,koska noissa nopeuksissa ilmanvastus kasvaa jo nopeuden neliöön....eli nopeuden nostaminen 80 ->120 kasvattaa ilmanvastuksen yli kaksinkertaiseksi, joka tarkoittaa lisääntyvää työmäärää auton moottorille.

Itse olen sitä mieltä, että sama matka kävellen ja hölkäten kuluttaa about saman verran energiaa. Toki esim. jos juoksutekniikka on semmoinen hyppivämpi niin juoksija tekee enemmän työtä myös pystysuuntaan jolloin tehty työ kasvaa.

Tää ei sit ollu mikään yhteenveto :lol2:

 

[Pacem]

Juoksun puolesta vois lisätä yhden bonuksen: kuluttaa siis vähintään yhtä paljon kuin kävely, syke on kovempi, parantaa hapenottokykyä ja verenkiertoelimistöä. Yleiskunnon koheneminen siis bonuksena. Mun loppuyhteenveto: juokse, jos olet terve ja normaalipainoinen suomalaismies, ts. paikat kestää juoksemisen. Parempi yleiskunto = parempi treenata punttia.

 

[teemupii]

Tai itseasiassa ei näin ole myöskään esim. auton kohdalla, vaan mitä enemmän sitä lusikkaa painaa, sitä suurempi pyörre on bensatankissa... Näin ollen 100 km matkaan kuluu siis enemmän polttoainetta (lue: energiaa) nopeuden ollessa esim. 120 km/h kuin 80 km/h...

hmm.. autot taitavat toimia kumminkin paremmalla hyötysuhteilla suhteellisen korkeilla kierroksilla.

 

[muzzi]

Eikö vieläkään kolahda? Onpa luupäistä porukkaa... Kuten Pantani aikasemminki jo sano, ihminen ei (toistaiseksi) ole polttomoottori, joka kuluttaisi samaan matkaan yhtä paljon energiaa, kulkutavasta riippumatta...

Tai itseasiassa ei näin ole myöskään esim. auton kohdalla, vaan mitä enemmän sitä lusikkaa painaa, sitä suurempi pyörre on bensatankissa... Näin ollen 100 km matkaan kuluu siis enemmän polttoainetta (lue: energiaa) nopeuden ollessa esim. 120 km/h kuin 80 km/h...

Eipä ole työn kaavassa nopeutta tai aikaa, ei... Silti käytäntö on toinen asia...
Teeppä vaikka käytännön koe:
Kävele tänään viisi kilometriä, ja arvioi väsymystilasi suorituksen jälkeen. Toista suoritus huomenna sillä erotuksella, että teet kuperkeikkoja sen saman viisi kilometriä. Arvioi kumman jälkeen olit väsyneempi. Postaa havaintosi tänne.

Toi auto vertaus ei toimi - aja sama matka nopeudella 20 km/h ja nopeudella 80 km/h ja vertaa kulutusta.

Kyse on pelkästään juoksussa vs. kävelyssä eroissa hyötysuhteesta eli kuinka paljon käytetystä energiasta vie henkilöä eteenpäin ja kuinka paljon menee pomppimiseen ylöspäin ei ajasta - kuperkeikka vertaus on naurettava :pönttö + luupää: En jaksa tästä ammattikoululaisten kanssa kinata eli ihan sama...tehkää niinkuin haluatte

 

[Shammer]

Toi auto vertaus ei toimi - aja sama matka nopeudella 20 km/h ja nopeudella 80 km/h ja vertaa kulutusta.

Kyse on pelkästään juoksussa vs. kävelyssä eroissa hyötysuhteesta eli kuinka paljon käytetystä energiasta vie henkilöä eteenpäin ja kuinka paljon menee pomppimiseen ylöspäin ei ajasta - kuperkeikka vertaus on naurettava :pönttö + luupää: En jaksa tästä ammattikoululaisten kanssa kinata eli ihan sama...tehkää niinkuin haluatte

Hyötysuhteestapa hyvinkin... Toi kuperkeikka vertaus oliki tarkoitus olla lähinnä sarkastinen ja etupäässä läppä... (Ehkä hasselhoffi ei ollu kovin hyvä valinta..) Eiköhän lopeteta tää keskustelu... Menee vähän turhaks inttämiseks... :kippis1:

p.s. oon kylläkin lukiossa, jos ton Muzzi mulle kohdistit... :whip:

 

[BarrellPack]

Hiilihydraattien ja rasvojen käyttö kuormituksessa

Rasvanpalamisen kannalta on parasta pysytellä sykkeessä alle 130 sillä sillon pysytellään vielä aerobisen kynnyksen tason alapuolella,(parempi kuntoisella hieman ylempänä tämä raja) jolloin roppa ottaa energiaa rasvasta enemmän kuin reilusti aerobisen kynnyksen yläpuolella. Kun on ylitetty aerobinen kynnys, (otetaan palamisessa happi käyttööön, syntyy myös maitohappoja ja laktaattipitoisuus veressä nousee), niin roppa alkaa käyttämään enemmän glykokeenivarastoja verestä eli hiilihydraatteja. Samalla rasvasta otetaan käyttöön vähemmän ja vähemmän. Tämä johtuu siitä, että rasvojen käyttö on paljon hitaampaa ja hiilihydraatit soveltuvat paljon paremmin energian lähteeksi---->nopeasti energiaa. Kun taas vauhtia on lisätty ja ylitetään anaerobinen kynnys (yksinkertaisesti, kun happi ei enää riitä energian polttoon aletaan ottaa hapeton energian kulutus). Tällöin ei enää roppa ota juuri yhtään energiaa palamiseen rasvoista vaan repii sen sieltä mistä se sen nopeimmin saa.

Kuntopyörällä polkiessa noin minuutin, sykkeellä 120 ja vastuksella 75W poltamme rasvaa 0,5 grammaa minuutissa ja sykkeellä 170 poltamme rasvaa vain murto-osan siitä. Energiaa palaa kyllä enemmän kovemmalla sykkeellä, mutta rasvojen poltto on minimaalista. Mutta kovemmalla sykkeellä kulutamme energiaa enemmän ja täytyyhän tällä olla vaikutusta, kun ei energiaa lihomiseen ole niin paljoa. Eli onhan suuremmalla energiankulutuksella tottakai jonkinlainen merkitys laihtumisellemme (kuluttaa enemmän kuin syö, niin pakkohan se on laihtua. Mutta itse liikunnan aikana matalasyke polttaa rasvaa enemmän.

Ps. Olen itsekin ollut testauksissa mukana ja näin se on

 

[Eiche]

Hiilihydraattien ja rasvojen käyttö kuormituksessa

Kun on ylitetty aerobinen kynnys, (otetaan palamisessa happi käyttööön, syntyy myös maitohappoja ja laktaattipitoisuus veressä nousee),


Eikös tää mee just toisinpäin, eli kun aerobinen työ muuttuu anaerobiseksi, eli happea ei enää ole käytössä, niin alkaa mennä lihat maitohapoille jne

 

[Pantani]

Hiilihydraattien ja rasvojen käyttö kuormituksessa

Kun on ylitetty aerobinen kynnys, (otetaan palamisessa happi käyttööön, syntyy myös maitohappoja ja laktaattipitoisuus veressä nousee), niin roppa alkaa käyttämään enemmän glykokeenivarastoja verestä eli hiilihydraatteja. Samalla rasvasta otetaan käyttöön vähemmän ja vähemmän. Tämä johtuu siitä, että rasvojen käyttö on paljon hitaampaa ja hiilihydraatit soveltuvat paljon paremmin energian lähteeksi---->nopeasti energiaa. Kun taas vauhtia on lisätty ja ylitetään anaerobinen kynnys (yksinkertaisesti, kun happi ei enää riitä energian polttoon aletaan ottaa hapeton energian kulutus). Tällöin ei enää roppa ota juuri yhtään energiaa palamiseen rasvoista vaan repii sen sieltä mistä se sen nopeimmin saa.

Osaatkos sanoa missä vaiheessa tuo heittää ns. häränpyllyä tuo glykogeenit/rasvanpoltto kun on kyse pitkäkestoisesta harjoittelusta? Itse osallistuin kesällä 8hr maantiepyöräilyyn, jossa ei taukoja ollut yhtään ja vauhtia pidettiin yllä noin 30km/h keskarilla. Noin kuuden tunnin kohdalla alkoi aivan helvetillinen päänsärky, joka kuulemma johtuu siitä, että keho alkaa käyttää lähes ainoastaan rasvoja polttoaineena.

Glykogeenivarastot tuskin olivat täysin tyhjät, koska korkealla teholla pystyi yhä ajamaan vastatuuliosuuksia, eli jalat eivät olleet "tyhjät". Urheilujuomaa tietenkin juotiin koko matkan ajan (tosin rajoitetusti), eli hiilareita saatiin sitä kautta lisää. Kiinnostaisi vain tietää millä jatkossa estää tuon rasvoilla ajamisesta aiheutuvan helvetillisen päänsäryn, jos se nyt yleensäkään on mahdollista tuollaisissa suorituksissa, syö meinaan miestä aika hyvin tuollainen pikku"lisä" kun pitäisi vielä ajaa tosissaan.

 

[notko]

Lisää vettä myllyyn: Tämän päiväinen (13.12.04) Helsingin Sanomat ja sivu D1.

"Hidas juoksu kuluttaa enemmän kaloreita kuin samasykkeinen kävely."

Itse en ainakaan osaa juosta ja kävellä samalla sykkeellä, en sitten millään!

 

[BarrellPack]

...

Näinhän se on, mutta en väittänyt, että lihakset ovat maitohapoilla aerobisen kynnyksen jälkeen. Lihaksissa alkaa laktaattipitoisuus (laktaatti=maitohapon suola) nousta ja nousee koko ajan ollessa aerobisen kynnyksen yläpuolella. Kunnes maitohappojen muodostuminen on niin korkealla, että kehon pitää ottaa hapeton energian tuotto mukaan (anaerobinen). Anaerobisella puolella sitten ollaankin jo mukavasti maitohapoilla ja sitten uupumus onkin pian jo taattu.
Mitä korkeampi on sitten anaerobisen kynnyksen raja, niin sitä kovempi on sitten kestävyysurheilijanakin (kestää korkeampia laktaattipitoisuuksia). Kun sykkeessä pysytään aerobisen kynnyksen (LT) rajan alapuolella, niin henkilö jaksaa hyvinkin pitkään ja uupumusta ei tule. Harjoittelun myötä tätä aerobisen kynnyksen rajaa voidaan nostaa...

 

[BarrellPack]

Lisää vettä myllyyn: Tämän päiväinen (13.12.04) Helsingin Sanomat ja sivu D1.

"Hidas juoksu kuluttaa enemmän kaloreita kuin samasykkeinen kävely."

Itse en ainakaan osaa juosta ja kävellä samalla sykkeellä, en sitten millään!

hmm... tuntuu hieman oudolta, että samalla sykkeellä voisi kuluttaa enemmän. Kun on sama syke ---> hapenkulutus on sama ---> Verenkierto nopeus on sama eli mihinkähän tämäkin perustuu...jotenkin tuntuu järjellä ajateltuna ettei vois olla...

 

[BarrellPack]

Osaatkos sanoa ...

Pistitpäs aika pahan...en osaa itse tuohon vastata, mutta tiedän henkilön, joka vois osata. Tosin nyt hän on teillä tietymättömillä, joten jos muistan niin kyselen sitten häneltä kun nään... Jos sekään ei tiedä niin sitten on mun kortit ässineen hukassa

 

[BarrellPack]

Osaatkos sanoa ...

Piirtelin kuvan pitkäkestoisen suorituksen aikana tapahtuvasta energiankulutusten lähteistä, mutta enpä osaa liittää tiedostoa tähän mukaan. Muistelen, että se oli helppoa joskus. Lieneekö se estetty nyt vai olenko vain niin aasi....aasi varmaan..kele

Kuuden tunnin kohdalla energia revitään tosiaan lähes kokonaan rasvoista ja päänsärky voi johtua hyvinkin tästä tekijästä. Energian tankkauksella on iso merkitys. Glykogeenivarastot pitäisi jotenkin saada pysymään korkeammalla niin rasvojen polttosuhde pysyisi pitempään korkealla. Yksi keino on hiilihydraattivarastojen tyhjennys. Hiilihydraattitasot nousevat tyhjennyksen jälkeen korkeammalle tasolle kuin ne ennen tyhjennystä ovat olleet, mutta tämä on hyvä teoriassa...käytännössä siitä ei ole monellekaan ollut hyötyä. Ainakaan muutamaa päivää ennen kisoja tuskin kannattaa tätä tehdä. Vaikka mittaukset osoittavat, että varastot ovat korkeammalla...mutta todennäköisesti kisa ei kulje. Itse en osaa sanoa muuta kuin, että onnistunut hiilaritankkaus varmasti loiventaa tuota "rasvojen polttokäyrää" . Pirun vaikeita tuollaiset lähes puolivuorokautta kestävät urheilusuoritukset.

Nämä tiesitkin, mutta kuhanpahan kirjoittelin ;)