100 m tuloksia ja millä treenillä

jarska sanoi:
Tietenkään aina ei tehdä ihan samalla tavalla.

9 asteen lämpötilassa puen lämpimästi päällä ja pysyn sisällä. 32 läpötila on ihan kiva, mutta ei se lämmittelyaikaa juuri vähennä. En ole ikinää niin tikissä eikä ole niin lämmintä, että pystyis alle 1h käyttää verryttelyyn aikaa.
Click to expand...

Näin se menee käytännössä siis mullakin. Verkka alotetaan tuntia ennen, ei viitti aloittaa 30 minuuttia ennen ja huomata sitten, että eipä tää riittänytkään. Muutenkin tärkeemmissä kisoissa on calling 20-30 minuuttia ennen ja siinä vaiheessa on hyvä olla tietyt jutut tehtynä.

Jos on kylmä niin verryttelyn määrä on ehkä vähän suurempi, mutta eniten se lämpötila vaikuttaa pukeutumiseen ja siihen, että koittaa pysyä sisällä (kuten jarska jo totesikin).
 
GAZOZ.FI
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Tänään kokeilin sataa metriä. Itse otin aikaa, yksin kuin olin. 14,43. Dietti päällä ja takana pari tuntia futista, siinä kootut selitykset. Kyllä tuo alle neljäntoista vielä tänä kesänä menee.
 
Mielestäni verryttelyssä tärkeysjärjestyksessä ovat:
1. loukkantumisriskin minimointi, kovassa juoksussa etenkin takareisi joutuu todella tiukalle ja revähtämisriski on suuri
2. suorituskyvyn nostaminen, lämmin viritetty keho toimii tehokkaammin kuin kylmä keho, verenkierto paranee lihaksessa moninkertaiseksi, keuhkot toimivat tehokkaammin ja liasten voimantuottokyky on tehokkaampaa.
3. tuntuma juoksuun paranee, parantunut suorituskyky auttaa juoksun tuntumaan helpommalle, helppo ja rento juoksu on etenkin 400m erityisen tärkeää ja tämä toimii mentaalisena plussana.
 
Onkohan mahdollista sovittaa tuloshakuista pikajuoksu- ja punttitreeniä mitenkään yhteen.. kovat jalkapäivät ovat ainakin ristiriidassa juoksemisen kanssa?
 
Stromba_80 sanoi:
Onkohan mahdollista sovittaa tuloshakuista pikajuoksu- ja punttitreeniä mitenkään yhteen.. kovat jalkapäivät ovat ainakin ristiriidassa juoksemisen kanssa?
Click to expand...

Kyllä ne on ristiriidassa, mutta toisaalta, jos ei kilpaurheile, niin jaksaako sitä juoksua ottaa niin tosissaan, että sen takia tinkis siitä puntista ;):)

Jos molempia haluaa kehittää, niin kannattaa tehdä kausijako, eli millon panostaa juoksemiseen ja millon puntteihin.
 
taisi viime kevään paras aika olla 13.55.. ihan tyytyväinen olin ottaen huomioon silloisen minimaalisen jalkatreenin niin puntilla kuin juoksussa muutoinkin..
 
Viime keväänähän se se meni 12 ja risat. Oliskokohan ollut 12.7 tai vastaavaa. Harjoitteluina ylä-asteen liikuntatunnit :)

Lähtökiihdytys täyteen vauhtiin huomattavasti rajoittavin asia, tuntuu että siinä vaiheessa kun on joku 30 metriä matkaa maaliin enään niin aletaan olla täydessä vauhdissa, vai pitää sen niin mennäkkin? lähtö tietenkin otettu seisaaltaan, mutta eipähän tuo taida itse lähdön jälkeiseen kiihtymiseen vaikuttaa..
 
Pertti 123 sanoi:
Kyllä ne on ristiriidassa, mutta toisaalta, jos ei kilpaurheile, niin jaksaako sitä juoksua ottaa niin tosissaan, että sen takia tinkis siitä puntista ;):)

Jos molempia haluaa kehittää, niin kannattaa tehdä kausijako, eli millon panostaa juoksemiseen ja millon puntteihin.
Click to expand...

Kyllä tässä vois loppukesän panostaa taas juoksemiseen. Ajattelin että jos kunnon jalkatreenin etukyykkyineen ottaisi vaikka sen kerran kahteen viikkoon, tuskin silloin niin paljon häiritsee?

Mites paljon esteitä asettaa kohtuullisille ajoille kohtuullinen (lihas)massa, eli 189cm varressa n 103-104 kg painoa. Voimantuotto sinällään ihan hyvissä kantimissa (esim. lyhyttä sarjaa etukyykyssä 170 kg:lla).

Olisiko muuten tällaiset lähtötelineet sijoittamisen arvoiset: http://www.punttituote.fi/index.php?main_page=product_info&products_id=2390

Miltä nuo näyttävät tekijämiehen silmissä? Ajattelin harjoitella telineistä lähtöä, ja parempi melkeinpä ostaa omat niin pääsee harjoittelemaan silloin kun kerkeää, eikä nuo niin kalliilta vaikuta.
 
Kyllähän yleensä kentillä ja halleissa on telineet saatavilla, eli tuskin on tarvetta ostaa. Aika erinäköiset ovat kuin telineet yleensä, mutta ei se välttämättä meinaa, että niissä olis mitään käytännön eroa. Aika simppelistä laitteesta kuitenkin kyse. Ton kuvan perusteella on mahdoton arvioida noiden telineiden säätöjä ja tukevuutta ym.

Tuosta painosta on vaikea sanoa. Ainakin jalat rasittuu aika paljon, jos on noinkin paljon painoa. Jos miettii, että yleensä tuon pituinen juoksija painaa 75-90 kg. Kysehän on loppujen lopuksi siitä, että kuinka kovaa haluaa harjoitella ja kuinka kovaa haluaa juosta. "Kohtuullinen" aika on täysin suhteellinen käsite. Ei muuta kuin kroppaa kuunnellen kokeileemaan missä rajat menee.
 
Kyllähän aloittelija voi treenata voimaa nopeutta samaan aikaan, kunhan ei tee nopeutta liian lähellä punttia. Esim vko:

ma kova nopeus
ti kova puntti
ke lepo&aerobinen&penkkiä/hauista
to lepo&aerobinen&penkkiä/hauista
pe lepo&aerobinen&penkkiä/hauista
la kevyt nopeus
su lepo

Stromba_80 sanoi:
Mites paljon esteitä asettaa kohtuullisille ajoille kohtuullinen (lihas)massa, eli 189cm varressa n 103-104 kg painoa. Voimantuotto sinällään ihan hyvissä kantimissa (esim. lyhyttä sarjaa etukyykyssä 170 kg:lla).
Click to expand...

Kyllähän voi painoa olla ja juosta suht kovaa, vaikka ei tuo mikään optimitilanne ole. Itselläkin vaaka on näyttänyt hyvin syöneenä suurimmillaan 98kg (183cm). Ja tuolloinkin lentävä 20m meni helpohkosti alle 2.00s, mutta kyllähän loukkaantumisriski on jo aika suuri tuolloin. Mutta tuohon painoon nähden voimatasosi on kyllä kehno.
 
jarska sanoi:
Kyllähän aloittelija voi treenata voimaa nopeutta samaan aikaan, kunhan ei tee nopeutta liian lähellä punttia. Esim vko:

ma kova nopeus
ti kova puntti
ke lepo&aerobinen&penkkiä/hauista
to lepo&aerobinen&penkkiä/hauista
pe lepo&aerobinen&penkkiä/hauista
la kevyt nopeus
su lepo


Kyllähän voi painoa olla ja juosta suht kovaa, vaikka ei tuo mikään optimitilanne ole. Itselläkin vaaka on näyttänyt hyvin syöneenä suurimmillaan 98kg (183cm). Ja tuolloinkin lentävä 20m meni helpohkosti alle 2.00s, mutta kyllähän loukkaantumisriski on jo aika suuri tuolloin. Mutta tuohon painoon nähden voimatasosi on kyllä kehno.
Click to expand...

Siinä on hieno esimerkkiviikko :hyvä: ja siis 170kg sarjat _etu_kyykyssä on kehnoa satakiloiselle :wtf: Mikä olisi sitten hyvä 120 kiloiselle?
 
veijari sanoi:
ja siis 170kg sarjat _etu_kyykyssä on kehnoa satakiloiselle :wtf: Mikä olisi sitten hyvä 120 kiloiselle?
Click to expand...

Kyllähän jos meinaisi kovaa juosta voisi voima/painosuhde olla parempi. :whip: Voimaa on riittävästi, mutta painoa 20kg liikaa. ;)
 
jarska sanoi:
Kyllähän jos meinaisi kovaa juosta voisi voima/painosuhde olla parempi. :whip: Voimaa on riittävästi, mutta painoa 20kg liikaa. ;)
Click to expand...

Kylläpäs ne juoksijat on vahvoja jos 170 kg etukyykkysarjatkin ovat heikohkoja.

Minkäköhänlaisia rautoja nuo kansallisen tason juoksijat sitten liikuttaa? Ja kovaa juoksemisella tarkoitan tässä tulosta joka alkaa 11.xx, eli erittäin tavikselle kova tulos mutta lajia treenanneelle paska.

Sarjapainot siis meikäläisellä etukyykky 170 x 4, penkki 150 x 4, prässi sarjaa ~430 kg, pystypunnerrus 10 x 43,5 kg hanttelit. En jaksa uskoa että voimatasoista jää kiinni, ja nesteinähän painosta saan äkkiä sen viitisen kiloa pois.

Minkäslaisia kyykkytuloksia se jarska teki itse 98 kiloisena ;) ?
 
jarska sanoi:
Kyllähän jos meinaisi kovaa juosta voisi voima/painosuhde olla parempi. :whip: Voimaa on riittävästi, mutta painoa 20kg liikaa. ;)
Click to expand...

Toisaalta tiedät varmaan itsekkin kevyitä tyyppejä, jotka ei kyykkää kuin ehkä vähän päälle puolet tuosta raudasta, mutta juoksevat satkun 10,60-10,80. En rupea nimiä huutelemaan, mutta kuitenkin.
 
Pointtini on voimaa on riittävästi, mutta painoa liikaa. Ja tolla painolla voimaa taas on vähän.

Voimatulosten vertailu on käytännössä mahdotonta, kun niissä on niin paljon muuttujia. Esim. Gay sanoo kyykkäävänsä 100kg, mikä on uskomatonta että niin vähän. Kovaa se juoksee, kunhan saa vauhdin päälle, sillä lähtö on aika hidas.

Tiedän taas pikajuoksijan, joka on ottanu yhden jalan kyykystä 3x180kg (170cm/70kg) ja 100m enkka 11.6xs. :D
 
Yhden jalan kyykkyjäkin on monenlaisia...
 
Satasen treenausmenetelmiä on melkomoinen määrä. Toiset on salivahvoja, toiset taas näitä perhosia jotka eivät välttämättä punttia tee ollenkaan.

Pohjimmiltaan laji vastustaa sitkeästi kehitystä ja menestys perustuu pitkälti lahjakkuuteen ja pitkäjänteiseen harjoitteluun (+kansainvälisellä tasolla ruumiinkemian manipulointiin).
 
Juttelin viime viikolla jalkatreenejään tekevän Harrys Papadiaksen kanssa (omistaa salin, jolla käyn - ja oli 97 sisähallimaailmanmestari 60m, juossut satasen ulkona 10.11). Harris, n. 180cm ja painoi käsittääkseni n. 80kg juoksukunnossaan, teki aikoinaan räjähtäviä syväkyykkyjä 140kg painoilla kolmen toiston sarjoina, pidempiä sarjoja takakyykkyä 170-180 kilolla. Hän väitti olleensa heikko kyykkääjä verrattuna treenikavereihinsa. En ymmärrä, miten ne niin vietävän vahvoja on...
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom