100 m tuloksia ja millä treenillä

10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Kova kiihtyvyys äijällä :rock: Toihan vastaa jo vähintään 3.5 aikaa 30metrillä.. Siis vähintään

Nämä ajat ja niiden arviointi menevät aika usein pahasti pieleen... ;) Ja kuten Pertti 123 mainitsi, mittaustavalla on valtava ero.

5s aika 40m paikaltaan ei vastaa lähimainkaan 3,5s 30m aikaa. Jos 30m kohdalla olisi aikaa tuossa kulunut 3.5s, niin miten siinä vauhdissa saisi kulumaan vielä 1.5s viimeiselle kymmenelle metrille? Toi aika vastaa n. 3.9s. Ja kymmenykset ovat aika tiukassa noin lyhyellä matkalla... Esim. paikaltaan 30m testeissä parhaat Veikkausliigan futarit juoksevat 3.70s paikkeille. Yleisurheilijoista pikajuoksijat ja hyppääjät menevät tietenkin huomattavasti vielä kovempaa
 
100 m - 12.3s 18-vuotiaana joissain paikalliskisoissa kaytannossa harjoittelematta (harrastin lahinna aiemmin keihaanheittoa ja kuulantyontoa, ja juoksin pikamatkoja huvikseni viestijoukkueessa ja joskus harvoin soolona). Olin ehka viimeisen kahden viikon aikana ottanut 20 telineista lahtovetoa.

300 m juoksin 16-vuotiaana jonnekin 45s korville ensin heitettyani normaalin kuusikierroksisen keihaskisan (ja meinasin kuolla). Isa juoksi joskus 60-luvulla 4*400 viestissa tiilimurska-alustalla oman osuutensa alle 50s, joten ei ole poika isaansa parempi...
 
kertokaas... millä treenillä se 100m tulos paranee parhaiten? kerran oon kokeillu juosta ja aika oli jtn. 14s
Näitä on kysytty täällä aika monta kertaa, mutta paras vinkki on:
liity paikalliseen yleisurheiluseuraan ja pyydä pikajuoksuopetusta, siellä voidaan opettaa ihan kädestä pitäen, netin kautta on vähän hankala opettaa juoksutekniikkaa, juoksutekniikka on kaiken a ja o.

Itse voin kertoa juosseeni sata meetriä n. 11,6 olen harrastanut nuorempana yleisurheilua n. 7 vuotta ja hyppäsin kolmiloikkaa kohtalaisella tasolla (ennätys n.13m 17-vnä) pikajuoksu kuului osana lajiin, mutta olin omasta mielestäni aika hidas. n. vuosi sitten juoksin käsiajanotolla 50 metriä 6.16, joten eiköhän se satanen vielä alle 12sek painu, viime kesänä jopa paransin 3-loikka-aikojen vauhdittomien hyppyjen ennätyksiä (vauhditon 5-loikka 15.02!!!) tykkään pitää yllä joitain tiettyjä ominaisuuksia(esim. kimmoisuus), olisi sääli menettää ne, kun niiden eteen teki 7 vuotta työtä.
Testaan muutamat liikkeet kesän mittaan, tässä vielä lopuksi muutamia:
vauhditon korkeushyppy:151cm
vauhditon pituushyppy:3.00m, tasaraha hiekkaan on kiva hypätä kun uskaltaa venyttää ja on semmoinen snadi koroke tehty sihen laatikon reunaan.
 
Itse olen sen verran harrastanut yleisurheilua mitä koulussa on harrastettu. Omassa suvussa ei juurikaan urheilijoita ole, mutta oon ite ollu aina ihan kohtalainen yleisurheilussakin. Eli tällä hetkellä oon 18-vuotias ja sitten ala-asteen ei ole tullut otettua aikaa, mihinkä sitä pääsee. No viime syksyny (17-vuotiaana) Käytiin käsiajalla hiekkapohjaisella urheilukentällä kokelemassa 100 metriä ja 400 metriä. 100 metriä meni muistaakseni hieman alle 13s tai 13s pintaan, 400 metriä hieman alle 59 sekunnin. 100 metriä on kyllä tullut juuri koulun yleisurheilukisoissa juostua ala-asteella ja liikuntatunneilla yläasteella, 400 metriä en ollut koskaan ennen juossut täyttä, joten siihen nähden minuutin alitus oli itselle ihan ok suoritus. Tietysti treenillä erityisesti sitä saisi kohennettua, kuten 100 metriäkin, koska 100 metriä en kertakaikkiaan osaa juosta, rytmi täysin hukassa.
 
Tuli äsken puolentoista tunnin jalkapallopelailun päätteeksi kavereiden kanssa mieleen kokeilla 300 metrin juoksua, kun rata lähellä kerran oli. Juoksin todella surkeilla superstar-tyylisillä tasapohjatossuilla. "Hieman" otti jalkoihin, pysyin kuitenkin mielestäni huomattavasti parempikuntoisen ja urheilullisen kaverin perässä loppuun asti, pari metriä jäin. Aika noin 46 sekuntia, täytyy olla tyytyväinen kun viimeksi olen juossut 0-1km lähemmäs kymmenen vuotta sitten. Alkoi nyt kyllä vähän kiinnostaa, että jospa hankkisi vähän paremmat kengät ja kokeilisi satasta, yläasteella taisin viimeksi kokeilla, silloin aika varmaan jotain 15 sekuntia...
 
Millainen olisi sopiva lämmittely ennen 60 metrin kisaa?
Olen aloittelija ja normaalisti lämmittelen seuraavasti: 800 metrin juoksu, tauko 10 min.+ venyttelyä, sitten koordinaatiota ja kolme spurttia(kiihdytys, maximinopeus, koko matka), jonka jälkeen tauko(5 min).
Olo tuntuu kuitenkin hieman puutuneelta ja paras herkkyys tuntuu olevan mennyttä. Olisiko parempi keventää joltain osin tai pidentää lepotaukoja.
Lämmittelemättäkään ei uskalla kisata revähdysten pelossa.
 
Millainen olisi sopiva lämmittely ennen 60 metrin kisaa?
Olen aloittelija ja normaalisti lämmittelen seuraavasti: 800 metrin juoksu, tauko 10 min.+ venyttelyä, sitten koordinaatiota ja kolme spurttia(kiihdytys, maximinopeus, koko matka), jonka jälkeen tauko(5 min).
Olo tuntuu kuitenkin hieman puutuneelta ja paras herkkyys tuntuu olevan mennyttä. Olisiko parempi keventää joltain osin tai pidentää lepotaukoja.
Lämmittelemättäkään ei uskalla kisata revähdysten pelossa.

Spurtit, eli lämmittely / aukivedot on vain valmistavia. Niissä ekan voi ja kannattaakin vetää vähän tunnustellen. Toka sitten kovempaa ja kolmannessa voi vaikka juosta hetken aivan maksiminopeudella (tähän riittää kyllä sitten 40-50 metriäkin). Mutta siis useampia kovia 60m pitkiä vetoja ei kannata ottaa. Niin ja tietysti vetojen välillä riittävä tauko, eli ei ihan putkeen noitakaan.

Koordeja jos haluaa tehdä, niin kohtuudella ja niissäkin pienet palautukset.

Tapoja verrytellä on yhtä paljon, kuin verryttelijöitäkin, eli kukin tyylillää, mutta tietysti kaikki tähtää siihen, että kroppa on optimivalmiudessa kun kisa lähtee.
 
Olen aloittelija ja normaalisti lämmittelen seuraavasti: 800 metrin juoksu, tauko 10 min.+ venyttelyä,

Siis juokset ekaks 800m ja sit lepäät 10min??

Isellä menee näin 100m:lle (kokonaiskesto n.1h, suoritettuna 10-15min ennen kisaa):

-5min kävely+5min hissutelu+3x60-100m /40-60%
-10min kevyt venyttely
-koordinaatiota yht. 5x20m
-5kpl avausvetoja 60-40m 70-95%

Tosin tuolla ei pääse yhtään mihinkää näillä lämpötiloilla, kun on aivan jäässä ekalla 40m:llä ja sit alkaa hieman vertyä. :wall:
 
Verryttely

Tärkeintä on oppia kuuntelemaan kehoaan ja tuntemaan milloin on valmis suoritukseen. Verryttely tehdään aina tuntuman mukaan. Verryttelyn toteutuksessa esiintyy usein tyypillinen induktiovirhe: tehdään asiat niin kuin on aina ennenkin tehty, eikä oteta muuttuvia olosuhteita huomioon. Tästä seuraa revähdyksiä tai jalat tyhjäävä yliverryttely

Helteellä ja tikissä kunnossa ei tarvita verryttelyä juuri ollenkaan, jos liikelaajuudet tuntuvat olevan kunnossa. Kylmässä kelissä lihasten lämmittämisessä ja aukomisessa menee toki aikansa, varsinkin jos on jumia alla.

Lisäksi verryttelyssä on tapana herätellä niitä suorituksen osa-alueita missä on parannettavaa. Verryttely toimii(tarpeen mukaan) lämmittelyn ja aktivoinnin ohella siis myös ajatusten herättelijänä.
 
Toki jonkinlainen ruutiini on hyvä olla olemassa verryttelyssä...
 
Kun alottaa verryttelyn, niin ei siinä kannata mitään hirveitä taukoja olla, tyyliin makaa maassa 10 minuuttia.

Viimeinen aukiveto tulee olla tehtynä alle 10 minuuttia ennen starttia.

Eteenkin viileällä säällä kannattaa tehdä sitä matalatehoista verkkaa riittävästi, jotta kitkat vähenee lihaksissa ja lämpötila nousee.

Ite hölkkäilen sellaset 2 km ja mahdollisesti vielä vähän lisää muun verryttelyn aikana, jos on sellanen fiilis, että muuten jäätyy :D

EDIT: Jarskan kanssa samaa mieltä. Jos kisoja on vaikka 15-20 kesässä, niin siinä kannattaa olla selkeä rutiini, joka on mietitty valmiiksi (tosin kysyjällä tais olla vain yksi kisa tiedossa?!). Näin tärkeimmissä kisoissa se rytmi tulee selkärangasta ja voi keskittyä olennaiseen.

Eikä mulla esim. olosuhteet tai muut hirveesti vaikuta. Runko on sama, erona ehkä lähinnä venyttelyn määrä jumien mukaan ja aukivedoissa +/- 1 vetoa lämpötilasta ja muista riippuen.

Aika onneton fysiikka pitää olla jos kovin helposti yliverryttelee ittensä, tai sitte pitää olla aika pihalla siitä, miten verrytellään.

Niin ja itselläni on yleensä tapana käydä kisapäivänä tekemässä aamuverryttely, jonka aikana tunnustellaan tilanne. Jos jumeja on, niin venytellään enempi aamulla, eikä juurikaan ennen kisaa.
 
Ite verkkaan varmasti ihan päin vittua, mutta se sopii mulle.

Porukka ihmetellyt mun yli tunnin verryttelyjä.

Edit: tai ei kai se väärin ole jos itsestä tuntuu hyvältä.
 
Siis juokset ekaks 800m ja sit lepäät 10min??

Isellä menee näin 100m:lle (kokonaiskesto n.1h, suoritettuna 10-15min ennen kisaa):

-5min kävely+5min hissutelu+3x60-100m /40-60%
-10min kevyt venyttely
-koordinaatiota yht. 5x20m
-5kpl avausvetoja 60-40m 70-95%

Tosin tuolla ei pääse yhtään mihinkää näillä lämpötiloilla, kun on aivan jäässä ekalla 40m:llä ja sit alkaa hieman vertyä. :wall:

Kiitosta vaan neuvoista Jarskalle ja Pertille!
Täytyypä kokeilla jotain tuohon suuntaan.
Lepään tosiaan 10 min. 800 metrin jälkeen, mutta se on aktiivista venyttelyä ja pikkuhyppelyä. Ehkä lämmittelyjuoksun voisi jättää pois ennen kisaa. Normaalisti treenatessa otan alkuhien pintaan "pidemmällä" hölkkälenkillä, max. 1,5km.
Tuo "10-15 min. ennen kisaa" oli arvokas tieto. En osaa oikein arvioida täydellistä palautusaikaa....
 
Juu, toki rutiinit pitää olla! Mutta olosuhteet ja tuntuma pitää silti ottaa huomioon aina.

Vai pitääkö verrytellä silloinkin aina samalla tavalla, jos kisassa on 9 astetta lämmintä vai 32 astetta? Entäs jos matkustaminen kisapaikalle on ollut autossa istumista 4 tuntia ja ongelmana on vaikkapa liiallisesta istumisesta johtuva yläpakaran/alaselän jumi? Tai jos kisat ovat kotikylässä eikä mitään jumeja ole? Entä jos edellisenä päivänä olet tullut kylmästä Suomesta 20 tuntia lentokoneella helteeseen, nestettä on kertynty elimistöön hirvittävät määrät? Otetaan vaikka aikaeroshokki lämpöshokin rinnalle vielä. Entä miten mentaalisen latauksen kanssa, huilaatko enemmän vielä juuri ennen kisaa, keskitytkö enemmän vai herättelet itseäsi aggressiivisella verryttelyllä? Entäs jos kisassa on alkuerät ja välierät samana päivänä, verkkaatko kumpaankin juoksuun samalla kaavalla? Entäs jos helppo suoritus riittää jatkoon pääsyyn tai jos alusta asti pitää vetää maksimijuoksulla?

Mitään kaavaa verryttelyyn ei ole, vaan ainoa tapa on alkaa tuntemaan se tila milloin elimistö on valmis suoritukseen. Ensin lihasten lämpö kuntoon, sitten liikelaajuudet, sitten oikeiden liikkeiden tapailu(aktivointi) ja se on pääasiassa siinä, olosuhteiden ja fiiliksen mukaan. Lisäksi hyvä fokus tekemiseen alusta asti.

Yritin siis aiemmin kertoa, että yksi tapa ei millään voi olla oikea jokaiseen tilanteeseen :)

Liiallinen verkkaaminen syö tietenkin parasta terävyyttä, eikä se ole fyysisestä kunnosta kiinni. Jos on tikissä kunnossa ja lihakset lämpimänä, niin verkkaa ei juurikaan tarvita. Michael Johnsonin verryttely ennen 300m ME:tä: kevyet passiiviset venyttelyt fyssarin kanssa, yksi rento 50m veto ja telineisiin
 
Juu, toki rutiinit pitää olla! Mutta olosuhteet ja tuntuma pitää silti ottaa huomioon aina.

Vai pitääkö verrytellä silloinkin aina samalla tavalla, jos kisassa on 9 astetta lämmintä vai 32 astetta? Entäs jos matkustaminen kisapaikalle on ollut autossa istumista 4 tuntia ja ongelmana on vaikkapa liiallisesta istumisesta johtuva yläpakaran/alaselän jumi? Tai jos kisat ovat kotikylässä eikä mitään jumeja ole? Entä jos edellisenä päivänä olet tullut kylmästä Suomesta 20 tuntia lentokoneella helteeseen, nestettä on kertynty elimistöön hirvittävät määrät? Otetaan vaikka aikaeroshokki lämpöshokin rinnalle vielä. Entä miten mentaalisen latauksen kanssa, huilaatko enemmän vielä juuri ennen kisaa, keskitytkö enemmän vai herättelet itseäsi aggressiivisella verryttelyllä? Entäs jos kisassa on alkuerät ja välierät samana päivänä, verkkaatko kumpaankin juoksuun samalla kaavalla? Entäs jos helppo suoritus riittää jatkoon pääsyyn tai jos alusta asti pitää vetää maksimijuoksulla?

Mitään kaavaa verryttelyyn ei ole, vaan ainoa tapa on alkaa tuntemaan se tila milloin elimistö on valmis suoritukseen. Ensin lihasten lämpö kuntoon, sitten liikelaajuudet, sitten oikeiden liikkeiden tapailu(aktivointi) ja se on pääasiassa siinä, olosuhteiden ja fiiliksen mukaan. Lisäksi hyvä fokus tekemiseen alusta asti.

Yritin siis aiemmin kertoa, että yksi tapa ei millään voi olla oikea jokaiseen tilanteeseen :)

Liiallinen verkkaaminen syö tietenkin parasta terävyyttä, eikä se ole fyysisestä kunnosta kiinni. Jos on tikissä kunnossa ja lihakset lämpimänä, niin verkkaa ei juurikaan tarvita. Michael Johnsonin verryttely ennen 300m ME:tä: kevyet passiiviset venyttelyt fyssarin kanssa, yksi rento 50m veto ja telineisiin

Asia erikseen on tietenkin se, jos on valmiiksi lämmöt päällä, eli vaikkapa useampi juoksu samana päivänä.

Aika heikosti menee, jos huomaa jonkin häiritsevän jumin vasta itse kisaan verrytellessä.

Itse en ainakaan ikinä ole mielestäni NIIN tikissä, että jättäisin tuon parin kilsan verkan ja useamman vedon tekemättä. Joskus tuntuu, että tavallisen ja huolellisenkin verryttelyn jälkeen on vähän kankeeta, mutta ei sitä sitten kisaa ennen ruveta enää tekemään mitään minuutti venytyksiä.

Tietysti ajatuksena tuo on hieno, että jos tuntuu hyvältä, niin ei muuta kuin suoraan telineisiin, mutta kannattanee kuitenkin mieluummin pitää vähän sitä turva marginaalia siinä verryytelyssä, eikä niin, että yrittää minimoida sen.

PS: onko toi Johnson verkka jotain kuulopuheita, vai ihan varma fakta? Kuitenkin oli tehnyt jossain lähistöllä tunnin verryttelyn, eikä tämä tiedon lähde ollut vain nähnyt sitä ;)
 
Juu, tunnustellen ja oma linja. Yritän vain tarkentaa vielä sitä, että omat tuntemukset ovat tärkeämpiä kuin jokin opittu tapa.

PS: onko toi Johnson verkka jotain kuulopuheita, vai ihan varma fakta?

Heh.. Kuulopuhe urheilijalta, joka verkan paikan päällä seurasi... Verkka-alue on aika rajallinen. On noita muitakin tapauksia, reilustikin

Lisäksi vielä yksi tärkeä pointti: tieteellisesti ei ole pystytty osoittamaan, että verryttelystä olisi mitään hyötyä, jos lihas on lämmin ja liikelaajuudet kunnossa. Tässä tapauksessa verryttely on vain kuluttavaa toimintaa. Jokainen tietää empiirisesti, että ihan näin ei asia ole, mutta jotain osviittaa tuosta saa. Kyse onkin tuolloin lähinnä oikean hermotuksen aktivoinnista, lihaksen muistuttelusta
 
Juu, tunnustellen ja oma linja. Yritän vain tarkentaa vielä sitä, että omat tuntemukset ovat tärkeämpiä kuin jokin opittu tapa.



Heh.. Kuulopuhe urheilijalta, joka verkan paikan päällä seurasi... Verkka-alue on aika rajallinen. On noita muitakin tapauksia, reilustikin

Lisäksi vielä yksi tärkeä pointti: tieteellisesti ei ole pystytty osoittamaan, että verryttelystä olisi mitään hyötyä, jos lihas on lämmin ja liikelaajuudet kunnossa. Tässä tapauksessa verryttely on vain kuluttavaa toimintaa. Jokainen tietää empiirisesti, että ihan näin ei asia ole, mutta jotain osviittaa tuosta saa. Kyse onkin tuolloin lähinnä oikean hermotuksen aktivoinnista, lihaksen muistuttelusta

Yksi jännä piirre 400m juoksussa on pitkä aukiveto. Jotkut käyttävät sitä, jotekut eivät. Itse vedän 30 minuuttia ennen starttia n. 200m pitkän aukivedon sellasta 26-28 sekunnin vauhtia. Tarkoitus saada maitohappo koneisto herätettyä. En tiedä onko asialle mitään tieteellistä tukea, mutta joskus kun veto on jäänyt lyhyeksi ja hitaaksi (eli ei käytännössä muodostu ollenkaan happoja), niin olen ollut huomaavinani sen jopa selkeästi itse kisassa (jälkeen päin, kun olen ajatellut, että miksi rupesi hapottamaan niin aikasin). Tiedä sitten, mikä on totuus...
 
Vai pitääkö verrytellä silloinkin aina samalla tavalla, jos kisassa on 9 astetta lämmintä vai 32 astetta?

Tietenkään aina ei tehdä ihan samalla tavalla.

9 asteen lämpötilassa puen lämpimästi päällä ja pysyn sisällä. 32 läpötila on ihan kiva, mutta ei se lämmittelyaikaa juuri vähennä. En ole ikinää niin tikissä eikä ole niin lämmintä, että pystyis alle 1h käyttää verryttelyyn aikaa.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom