Testosteroni nousuun

Meta title: 💥 Testosteroni nousuun – kun halutaan konehuoneeseen lisää tehoa luonnollisin keinoin

Meta description: Keskustelua testosteronin tasoista, elämäntavoista, stressistä, ravinnosta ja muista tekijöistä – mikä oikeasti vaikuttaa ja mikä on myytti?**


Hoidon vaste tulee aina kontrolloida luonnollisesti labroilla ja voinnin päivityksellä. Jos labra-arvot eivät korjaannu mutta vointi korjaantuu, on kyse lähinnä plasebosta joka näissä väsymys jne oireissa on toki usein huomattava. Jos labrat korjaantuu mutta vointi ei, voi olla että oireiden syy on alunperinkin aivan muu kuin testovajaus. Jos vointi eikä labrat korjaannu, voi korvaushoito olla riittämätön/tehoton annostelumuoto tms. Jos vointi korjaantuu ja labrat korjaantuvat, on oireiden syy todnäk löytynyt ja hoitoa kannattaa jatkaa. Tärkeä muistaa aina näissä siis suhteuttaa löydökset ja oireet toisiinsa. Hoidolla on haittansa eikä tuloksetonta/turhaa hoitoa pidä jatkaa vaan muuttaa hoitoa tai etsiä syytä oireille muualta.
 
Hoidon vaste tulee aina kontrolloida luonnollisesti labroilla ja voinnin päivityksellä. Jos labra-arvot eivät korjaannu mutta vointi korjaantuu, on kyse lähinnä plasebosta joka näissä väsymys jne oireissa on toki usein huomattava. Jos labrat korjaantuu mutta vointi ei, voi olla että oireiden syy on alunperinkin aivan muu kuin testovajaus. Jos vointi eikä labrat korjaannu, voi korvaushoito olla riittämätön/tehoton annostelumuoto tms. Jos vointi korjaantuu ja labrat korjaantuvat, on oireiden syy todnäk löytynyt ja hoitoa kannattaa jatkaa. Tärkeä muistaa aina näissä siis suhteuttaa löydökset ja oireet toisiinsa. Hoidolla on haittansa eikä tuloksetonta/turhaa hoitoa pidä jatkaa vaan muuttaa hoitoa tai etsiä syytä oireille muualta.
Ongelmaahan tekee ne viitearvojen tuijottajat. Esim 9 kokonaistestolla hoitoon ja sitten geelillä arvo nouseekin vain 10,5 paikkeille(10-38 viitearvo). Siihen osaamaton lääkäri sitten että nyt se on viitteissä ja taso riittävä. Oireet ei helpota niin sitten tuleekin jo tuomio ettei oireilla ole mitään tekemistä teston kanssa koska testot viitteissä.
Pitäisi hoitaa sille normaali tasolle jossa minimissään kokonaistesto olisi jossakin 15-20 haarukassa. Sitten näkisi sen vaikutuksen oireisiin.
 
Joskus menee joo näin, mutta maalaisjärki tuossa jo useimmille sanonee ettei jollain kahden prosentin nousulla testotasoissa ole käytännössä oireisiin mitään vaikutusta. Nämä kiusalliset muttei sinällään vaaralliset tilat kuten lievä testovajaus esimerkkinä ovat lääkäreille hankalia, koska lähtökohtaisesti vaaratonta oiretta ei tulisi kauhean herkästi hoitaa potentiaalisesti vaarallisilla hoidoilla. Välillä tuntuu aikalailla ihmisiltä unohtuvan, että näissä kaikennäköisissä hoidoissa on haittavaikutuksensa, ja sitten ihmetellään, miksei jokainen yli nelikymppinen saa testokorvaushoitoa kun vaan sitä itse haluaa. Testokorvaushoito lisää sydäntapahtumien jne riskiä, joten mikään täysin vaaraton hoito ei ole siis kyseessä ja siksi hoitoa annetaan vain mikäli sille on selkeät perusteet.
 
Riskien suuruus on joo kovasti tutkimuksen alla toki. Yksittäinen tutkimus, vaikkakin ihan hyvin ilmeisesti tehty, on toki aina vain yksittäinen tutkimus. Yleensä samasta asiasta kovinkin ristiriitaisia tutkimustuloksia. Seuranta-aika on kovin lyhyt. Tuossa lienee hoidettujen potilaiden valinta ollut ns onnistunutta (hoitoa siis saaneet potilaat, joille se todella myös kuuluu), jolloin hyödyt yleensä toki ylittävät haitat. Vaikeita asioita, joissa paljon vielä selvitettävää. Oikeille potilaille tietenkin hoito on hyödyllistä, mutta oikeiden potilaiden valinnassa on vielä paljon selvitettävää. Jos testokorvaushoitoa omalla kohdalla miettii, niin menisin asiaan perehtyneen endokrinologin vastaanotolle yksityiselle, siellä on paras tämän hetkinen tieto hoidon oikeasta potilasvalinnasta.
 
Viimeksi muokattu:
Joskus menee joo näin, mutta maalaisjärki tuossa jo useimmille sanonee ettei jollain kahden prosentin nousulla testotasoissa ole käytännössä oireisiin mitään vaikutusta. Nämä kiusalliset muttei sinällään vaaralliset tilat kuten lievä testovajaus esimerkkinä ovat lääkäreille hankalia, koska lähtökohtaisesti vaaratonta oiretta ei tulisi kauhean herkästi hoitaa potentiaalisesti vaarallisilla hoidoilla. Välillä tuntuu aikalailla ihmisiltä unohtuvan, että näissä kaikennäköisissä hoidoissa on haittavaikutuksensa, ja sitten ihmetellään, miksei jokainen yli nelikymppinen saa testokorvaushoitoa kun vaan sitä itse haluaa. Testokorvaushoito lisää sydäntapahtumien jne riskiä, joten mikään täysin vaaraton hoito ei ole siis kyseessä ja siksi hoitoa annetaan vain mikäli sille on selkeät perusteet.
https://www.endo.fi/tietoa-endokrinologisista-sairau/potilasohjeet/miehen-hypogonadismi-eli-mieshor/ "Sukuvietin kannalta seerumin testosteronipitoisuudella on kynnysarvo 8-10 mmol/l. Tätä suuremmat testosteronipitoisuukset eivät lainkaan korreloi seksuaaliseen halukkuuteen tai suorituskykyyn."

Kovin moni korvaushoitoon päätynyt on havainnut tuon lauseen vääräksi. Tässä asiassa juuri ne asiantuntijat ovat niitä väärän tiedon levittäjiä. Toki se ei kaikilla vaikuta, mutta suurimmalla osalla vaikuttaa.

Tuo perustuu yhteen ikääntyneillä miehillä tehtyyn tutkimukseen. Mikäli olisi yksi vastaava tutkimus puoltanut korvaushoitoja olisi sanottu ettei yhdellä tutkimuksella ole väliä. Sekä kiinnitetty huomio siihen ettei ikääntyneellä koeryhmällä tehtyjä tuloksia voi soveltaa nuorempiin.

Tuota lausetta ne viitearvojen tuijottajat sitten käyttää eikä maalaisjärkeä.

Monella keski-ikäisellä masentuneella miehellä on matalat testotasot. Suorastaan hullua hypogonadismin oireisiin sitten pistää venlafaxit, ketiapiinit ja tenoxit koneeseen. Eikö niissä sitten ole sitä haittavaikutusta ja monilääkintää? Sekä sitten sen ihmisen elämänlaatu vain huononee entisestään.

Siitä toki varmaan ollaan samaa mieltä ettei tervettä pidä lääkitä ylimääräisen boostin toivossa.
 
Joskus menee joo näin, mutta maalaisjärki tuossa jo useimmille sanonee ettei jollain kahden prosentin nousulla testotasoissa ole käytännössä oireisiin mitään vaikutusta. Nämä kiusalliset muttei sinällään vaaralliset tilat kuten lievä testovajaus esimerkkinä ovat lääkäreille hankalia, koska lähtökohtaisesti vaaratonta oiretta ei tulisi kauhean herkästi hoitaa potentiaalisesti vaarallisilla hoidoilla. Välillä tuntuu aikalailla ihmisiltä unohtuvan, että näissä kaikennäköisissä hoidoissa on haittavaikutuksensa, ja sitten ihmetellään, miksei jokainen yli nelikymppinen saa testokorvaushoitoa kun vaan sitä itse haluaa. Testokorvaushoito lisää sydäntapahtumien jne riskiä, joten mikään täysin vaaraton hoito ei ole siis kyseessä ja siksi hoitoa annetaan vain mikäli sille on selkeät perusteet.
Juttelin korvaushoidosta sisätautiosaston ylilääkärin kenssa Tampereen Hatanpäällä. Hän oli kovin vittuuntunut yksityisen puolen lääkäreistä, joilla on tarve miellyttää asiakkaita ja määrätä kevyin perustein testokorvaushoitoja. Näitä korvaushoidettuja tulee sitten hyvin usein osastolle sydänvaivojen vuoksi. Hän sanoi testokorvaushoidosta näin: "Se on vähän sama asia, kuin kusisi pakkasella housuunsa".
 
Rantapallon sanat panee ajattelemaan. Olen noin kymmen vuotta ollut korvaushoidolla testogel/tostran. Ei vain millään tahdo nousta arvot. Juuri siellä hyväksytyn minimin rajamailla.
Lisäksi juuri Ranrapallon mainitsemat venlafaxit, ketipinorit jne...
Olen melkoisen varma, jos ne testotasot saataisiin jollain konstilla hilattua hieman korkeammiksi niin tämä elämänlaatu paranisi huomattavasti . Esim sinne 15 yksikön tuntumaan. Nyt on ollut pitemmän aikaa yhtä helvettiä tämä eläminen. Ajatukset pyörii ” köyden” ympärillä. Perhe-elämä kärsii, kun isännästä ei ole mihinkään. Silti, silti koetan vääntäytyä sen 4-5 kertaa salille. Jos siellä ei kulje lähden takaisin kotiin. Yritin / yritän ainakin. Sarjatauot olen suosiolla pidentänyt ja se on tuonut helpotusta harjoitteluun ( 2-4 min ). Väsyy niin maan helposti. Salin jälkeen on pakko ottaa parin tunnin levotkin. Nyt se onnistuu , kun 27- työvuoden jälkeen irtisanottiin . Voi ns huokaista hetken ja keskittyä oman itsensä hoitamiseen / toipumiseen.
Ei elämä aina hymyile. Pitää koettaa hymyillä ja olla kiitollinen pienistä hyvistä hetkistä.
 
Rantapallon sanat panee ajattelemaan. Olen noin kymmen vuotta ollut korvaushoidolla testogel/tostran. Ei vain millään tahdo nousta arvot. Juuri siellä hyväksytyn minimin rajamailla.
Lisäksi juuri Ranrapallon mainitsemat venlafaxit, ketipinorit jne...
Olen melkoisen varma, jos ne testotasot saataisiin jollain konstilla hilattua hieman korkeammiksi niin tämä elämänlaatu paranisi huomattavasti . Esim sinne 15 yksikön tuntumaan. Nyt on ollut pitemmän aikaa yhtä helvettiä tämä eläminen. Ajatukset pyörii ” köyden” ympärillä. Perhe-elämä kärsii, kun isännästä ei ole mihinkään. Silti, silti koetan vääntäytyä sen 4-5 kertaa salille. Jos siellä ei kulje lähden takaisin kotiin. Yritin / yritän ainakin. Sarjatauot olen suosiolla pidentänyt ja se on tuonut helpotusta harjoitteluun ( 2-4 min ). Väsyy niin maan helposti. Salin jälkeen on pakko ottaa parin tunnin levotkin. Nyt se onnistuu , kun 27- työvuoden jälkeen irtisanottiin . Voi ns huokaista hetken ja keskittyä oman itsensä hoitamiseen / toipumiseen.
Ei elämä aina hymyile. Pitää koettaa hymyillä ja olla kiitollinen pienistä hyvistä hetkistä.
Tuossa ei nyt sitten taas ole mielestäni ideaa, että jatketaan hoitoa, jolla ei ilmiselvästi ole mitään vastetta oireisiin. Tuossa tapauksessa hoito tulee joko lopettaa, tai tässä tapauksessa vaihtaa paremmin tehoavaan (joku muu kuin geelihoidot) ja katsoa, onko vastetta oireisiin. Ylipäänsä ensin on tärkeä siis selvittää, mistä testovajaus johtuu (primaarinen testovajaus vai sekundaarinen syy), onko testovajaus alussa selkeä vai lievä jne. Monella lihavammalla lievään vajaukseen auttaa jo laihdutus. Nuorella miehellä testovajaus on lähtökohtaisemmin perussyyltään jotain selvemmin normaalisti poikkeavaa, eikä toki vanhuksilla saatua tutkimustietoa esimn libidosta voi soveltaa suorana nuorempiin.
 
Mikäli sinä ei ole jokin selkeä sairaus aiheuttanut ei sitä voi mitenkään selvittää. Kaunis ajatus tuo että pitää selvittää muttei käytännössä toimi. Toki sieltä voivat haarukoita kilpparinvajaatoiminnat kromosomivirheet jne pois halutessaan, tai vaikka selkeän kivesten tai aivolisäkkeen vajaatoiminnan. Oletan että ilmeisimmät syyt on alunperin poissuljettu.

Tuo yhtälö jossa masennusta ja matalat testot voi olla todella hankala. Eikä siinä ole mitään keinoa selvittää sitä mistä ne matalat testot johtuu. Onko kyse alunperin masennuksen laskemista arvoista? Vaikko onko se juurisyy matalat testot? Vai laskiko masennuksen lääkehoidot ne testotasot? Tai johonkin särkyyn tai ahdistukseen käytetty lääkehoito?
Sen selvittämiseen ei ole olemassa mitään keinoa. Varsinkin kun sitä korvaushoitoa on jo noinkin pitkään takana.

Silloin pitäisi mies hoitaa pienimmän haitan periaatteella kiinni normaaliin elämänlaatuun. Turhaa jeesustella selkeän syyn perään kun sitä ei ole mahdollista selvittää.
Tuo korvaushoito on riittämätön. Pitäisi kokonaistesto olla minimissään 15-20 välillä. Voi se geelikin toimia jos riittävä määrä aamulla ja illalla. Toki tuossa voisi olla fiksumpaa siirtyä pistettävään valmisteeseen. Nyt tuolla tavalla saat korvaushoidon merkittävimmän haitan eli oman testotason hyytymisen. Hyötyä hoidosta et kuitenkaan saa koska lääkitys riittämätön. Kaikista typerin tilanne ja ammattitaidoton lääkäri.

Toinen asia on että kilpirauhashormoonit on kanssa voineet tippua tuon korvaushoidon aikana nekin tulisi selvittää. Sekä esimerkiksi kortisoli ja verensokerit. Eikä välttämättä pahaa tekisi b-12 vitsku ja rautavarastot(tähän taas koululääketiede itkee).
 
Viimeksi muokattu:
Miehen seksuaalisuutta ei arvosteta terveydenhuollossa ollenkaan, se on suuri virhe. Siinä pian menee perhe ja lapsilta isä jne. Työpaikka alta vajaan suorituksen takia jne. Se on merkittävä asia eikä pelkästään kyse siitä seisooko vai ei. Googlettele vaikka seksuaaliterveysklinikka ja hommaa apua tuohon vetämättömyyteen makkarissa, ennenkuin akkakin lähtee käveleen.
 
Rantapallo kirjoittaa asiaa. Lihava en ole. Enemmän ikääni nähden hyvinkin lihaksikas . Moni kaverini jopa äärimmäisen kateellinenkin kaljamahoineen.
Yli kymmenen vuotta sitten todettiin kilpirauhasen vajaatoiminta, mutta lääkitys ei vain tuntunut auttavan. Sitten menin spesialistin luo ja hän heti jo ensin ilman testejä totesi, että syy tullee olemaan hormonitoiminnassa. Niinhän se olikin. Koko tämä symbioosi on liitoksissa toisiinsa . Sitä kautta uskon tulee myös mielialaongelmat, joita myös suvussa on. Ne on äärimmäisen periytyvää lajia. Ei se akka lähde kävelee...tyytyväinen on, kun ei tarvii olla kokoajan sängyssä. Työpaikkakin meni organisaatiomuutosten takia....lähti paljon porukkaa. Työt hoitui aina. Vaikka pää kainalossa. Olen sitä ikäpolvea.
Kaikkea seurataan minulla. Aluksi oli 4-kertaa vuodessa...sitten 2 ja nyt ehkä 1-2 kertaa. Kaikki muut arvot loistavia, mutta testo pyörii min rajalla . Testo nostaa hemoglobiinia välillä todella ylös....parhaimmillaan ollut noin 190.
Nämä ovat vaikeita asioita.
 
Mikäli sinä ei ole jokin selkeä sairaus aiheuttanut ei sitä voi mitenkään selvittää. Kaunis ajatus tuo että pitää selvittää muttei käytännössä toimi. Toki sieltä voivat haarukoita kilpparinvajaatoiminnat kromosomivirheet jne pois halutessaan, tai vaikka selkeän kivesten tai aivolisäkkeen vajaatoiminnan. Oletan että ilmeisimmät syyt on alunperin poissuljettu.

Tuo yhtälö jossa masennusta ja matalat testot voi olla todella hankala. Eikä siinä ole mitään keinoa selvittää sitä mistä ne matalat testot johtuu. Onko kyse alunperin masennuksen laskemista arvoista? Vaikko onko se juurisyy matalat testot? Vai laskiko masennuksen lääkehoidot ne testotasot? Tai johonkin särkyyn tai ahdistukseen käytetty lääkehoito?
Sen selvittämiseen ei ole olemassa mitään keinoa. Varsinkin kun sitä korvaushoitoa on jo noinkin pitkään takana.

Silloin pitäisi mies hoitaa pienimmän haitan periaatteella kiinni normaaliin elämänlaatuun. Turhaa jeesustella selkeän syyn perään kun sitä ei ole mahdollista selvittää.
Tuo korvaushoito on riittämätön. Pitäisi kokonaistesto olla minimissään 15-20 välillä. Voi se geelikin toimia jos riittävä määrä aamulla ja illalla. Toki tuossa voisi olla fiksumpaa siirtyä pistettävään valmisteeseen. Nyt tuolla tavalla saat korvaushoidon merkittävimmän haitan eli oman testotason hyytymisen. Hyötyä hoidosta et kuitenkaan saa koska lääkitys riittämätön. Kaikista typerin tilanne ja ammattitaidoton lääkäri.

Toinen asia on että kilpirauhashormoonit on kanssa voineet tippua tuon korvaushoidon aikana nekin tulisi selvittää. Sekä esimerkiksi kortisoli ja verensokerit. Eikä välttämättä pahaa tekisi b-12 vitsku ja rautavarastot(tähän taas koululääketiede itkee).
Tuo vajeen syyn selvittely tarkoittaa siis tuota (hoidettavissa olevien) elimellisten sairauksien poissulkua, muun lääkityksen mahdollista osuutta asiaan jne. Aina toki selvää syytä ei löydy, kuten ei aina löydy lähes missään asiassa lääketieteessä. Silloin kyse kuitenkaan harvoin on erityisen vakavasta taustasyystä, jolloin oiretta voidaan tarvittaessa hoitaa kuten jostakin "hyvänlaatuisesta" syystä johtuvaa vajetta. Väsymysoireen selvittelyyn kuuluu tietenkin myös aina esim nuo verenkuvan ja kilpirauhasarvojen, sekä usein kortisolin jne selvittelyt jos sellaisesta epäilyä herää. Koululääketiede nojaa tutkimustietoon ja lisäksi toki hoitosuosituksissa huomioidaan erityisasiantuntijoiden kliininen kokemus. Isoja ihmismassoja ei valitettavasti ole tarkoituksenmukaista yleensä hoitaa tutkimustiedon vastaisesti "fiilispohjalta", vaikka monet maallikkoasiantuntijat ovat omasta mielestään pätevämpiä arvioimaan asioita lähinnä yksittäisten tapausesimerkkien pohjalta ("mun naapurikin parani kun sai rautahoidon väsymysoireeseen"-tyyppiset perustelut) kuin koulutettu ammattikunta ja tuhansilta ihmisiltä kerätty tutkimustieto. Potilaiden mielestä hyvä lääkäri ei aina ole muiden lääkäreiden silmissä hyvä lääkäri. Potilas on yleensä tyytyväinen, kun lääkäri suostuu kaikkiin tämän vaatimuksiin, olivat ne lääketieteellisesti perusteltuja tai ei. Epäselvästi väsymysoireisille olen joskus käyttänyt tätä (äärimmäisen kärjistettyä) esimerkkiä, että annettaan näille potilaille piriä. Oire varmasti helpottuu monella, ja potilaat varmasti osa kovinkin iloisia, mutta varmaan jokainen tietää, ettei se kovin järkevää pitkällä tähtäimellä ole. Vaikeita asioita, lääkäreille ja potilaille, kuten matia00 sanoi.
 
Mulle määrättiin reilu vuosi sitten korvaushoito geelillä aluksi tuntui todella hyvältä ja korvaushoito on paikallaan mutta en ole pystynyt käyttämään sitä kaikkea testogeeli määrää minkä lääkäri määräsi alkaa kasaantumaan jääkaappiin varasto - eikä itsellä kaikelle käyttöä ? :)
 
Hoi!

Tiedustelisin asiasta enemmän tietäviltä, että mitä kaikkea kannattaa vaatia testattavaksi jos ilman lähetettä lähtee arvojaan selvittämään? Erilaisia hormonipaketteja löytyy mutta onko todella heti tarvetta 150 euron kaiken kattavalle setille vai onko viisaampaa ottaa vain joku tietty arvo nyt alkuun josta näkisi onko tarvetta jatkotutkimuksille?

Tekisikö mieli kokeilla geelin korvaushoitoa jos toimisi sinulla?
 
Back
Ylös Bottom