Kaikki kyykkykysymykset

Meta title: 🔥 Kaikki kyykkykysymykset yksiin kansiin 🔥

Meta description: Räjäytä pohkeet ja pakarat uuteen leveliin! Tässä ketjussa puretaan jokainen kyykkyongelma, tekniikkapulma ja varustevinkki.


Ehdottomasti samaa mieltä ja yritin näkemystäni hieman heikosti ehkä loiventaa. Varmaan tekniikan ja räjähtävyyden/nopeuden jälkeen maksimivoima on se mikä merkitsee.
 
Tänään penkatessa meni oikea takareiska kramppiin, nyt jalassa selkeä kipeä kohta missä kramppi. Ongelma on siinä että huomenna pitäisi kyykätä mutta onkohan tuo turvallista? Ekaa kertaa teki tällaisen joten ei mitään käryä miten pitäisi jälkihoitaa tai vaatii yleensäkään toimenpiteitä?
 
teque sanoi:
Tänään penkatessa meni oikea takareiska kramppiin, nyt jalassa selkeä kipeä kohta missä kramppi. Ongelma on siinä että huomenna pitäisi kyykätä mutta onkohan tuo turvallista? Ekaa kertaa teki tällaisen joten ei mitään käryä miten pitäisi jälkihoitaa tai vaatii yleensäkään toimenpiteitä?
Click to expand...

Minusta ei ole turvallista. Jos on yhtään kipeä, niin keho väkisin varoo, ja asento menee pieleen, mikä on taas lisäloukkaantumisen riski. Ei siis pelkästään se itsestäänselvä riski, että reisi on pian paskana, vaan muutakin voi sattua ja tapahtua. Anna palautua ja kyykkää vasta kun jalka on ok.
 
Niin tai mitä jos lämmittelee, venyttelee ja vaikka putkirullaa huolella alkuun ja tekee jonkun kevennetyn kyykkyjumpan. Jos takareisi on vaan krampissa, eikä esim revähtänyt/venähtänyt niin luulisi liikkeen vaan nopeuttavan sen palautumista.
 
No ehkä ihan kevyt keppijumppa voi auttaakin, mutta et ehkä sellaista ajatellut tehdä?

Jos lihas on jo valmiiksi kramppissa eli työnsä tehnyt, niin ei sillä paljon voimaa tuoteta. Toisaalta jos on pahasta krampista rentoutunut niin pitäisihän sen antaa levätä kuten kovasta treenistä.
 
Lämmittelen ja putkirullaan aina ennen jalkatreenejä, varmaan osittain kramppi johtui torstain mave päivästä jolloin tuli sjmv kunnon venytyksellä myös. Jalka siis ei siis ollut enään eilen kipeä liikuttaessa, ainoastaan arka kosketukselle, nyt jalassa ei huomaa mitään.
Luultavasti putkirullaus ja liikkuvuusharjoitteet kertoo kannattaako tangon alle mennä ollenkaan ja täytynee lopettaa het mikäli arkuutta tai epävarmuutta tuntuu.
 
teque sanoi:
Tänään penkatessa meni oikea takareiska kramppiin, nyt jalassa selkeä kipeä kohta missä kramppi. Ongelma on siinä että huomenna pitäisi kyykätä mutta onkohan tuo turvallista? Ekaa kertaa teki tällaisen joten ei mitään käryä miten pitäisi jälkihoitaa tai vaatii yleensäkään toimenpiteitä?
Click to expand...

Ihan normaalia juuri penkissä. Ärsytävää, mutta ei erityisemmin vaikuta mihinkään.
 
Vaginaattori sanoi:

Eniten mietityttää toi korkeus, että oisko polven alta tai alempaa parempi? Tolla korkeudella on vaikeahko hyödyntää reisiä ja painaa lattian läpi, jollon tulee hieman erikoinen lähtöasento.
Click to expand...


Polven alta 4" / 10cm pukeilta on varmaan yleisin formaatti. Tuo että jaloilla ei voi työntää on pukeilta vedon perusideakin, kuormitetaan selkää ja taka-akselia jolloin siellä riittää ruuti kun vedetään lattialta etureisiä hyödyntäen eikä nosto jää sitten polviin. JTO muistaakseni on täällä sanonutkin että pukeilta kannattaa vetää semisti suorilla jaloilla.

Videon lopussa ranka elää vähän hassusti ja tästä kulmasta näyttää että hartiat ei ole kunnolla takana ja alhaalla. Lisäksi lähdössä on tuota repimistä minkä yrittäisin jättää kyllä pois.
 
polven päältä hyvin harvat saa mitään hyötyä paitsi omalle egolleen eikä juuri sillekään. varsinkin jos tanko kyykätään ylös.

parhaat avut nimenomaan maastavedon heikkoihin kohtiin saadaan polven alta 5-15cm lähtevillä tangoilla. nosto lähtee lähes suorin jaloin, kuten rsh oikein muisti. voi olla mahdollista, että pukeilta nousee jopa vähemmän kuin maasta. tää on melko normaalia ja osottaa vaan selkeen avun tarpeen.

yläselälle on kyl parempiakin liikkeitä.
 
RSH sanoi:
Videon lopussa ranka elää vähän hassusti ja tästä kulmasta näyttää että hartiat ei ole kunnolla takana ja alhaalla. Lisäksi lähdössä on tuota repimistä minkä yrittäisin jättää kyllä pois.
Click to expand...

Kattelin samaa. Keskikroppa hajoilee aika hyvin viimeisissä toistoissa. Jättäisin repimisen pois ja ottaisin ns "löysät pois tangosta" ennen vetoa sen sijaan.
 
ylikuormitus määritellään miten? kaikki treeni, missä käytetään normaalia elämää enemmän kuormaa tai isompia kuormia kuin aiemmassa treenissä ON ylikuormittavaa.

aika paljon enemmän sais liikkeelle vieläkin lyhyemmällä liikeradalla, muttei se mitään sen enempää ylikuormita. ei tollanen lyhyt liikerata bodymielessä ylikuormita ku selkärankaa käytännössä.
 
Mitä mieltä ootte siitä, että tekee joka toinen viikko maastavedon nopeusreeninä vastuskumeilla tyyliin 6x2 ja joka toinen viikko perusvoima tyyliin 5x5? Alustavasti oon suunnitellut tekeväni noin. Meneekö nopeusreeni hukkaan jos sitä ei tee joka viikko vai tekeekö vaihtelu hyvää? Lisäksi olen suunnitellut tekeväni aina viikon toisessa maastavetotreenissä pukkivetoa parantamaan loppuvetoa ja selän voimaa, mielipiteitä siitä. Kiitos
 
pukkien korkeutta kannattaa muutella tarpeen mukaan. nopeutta pitää treenata joka treenissä ja joka nostossa. sarjapituuksien vaihtelu ja kumit on ok.
 
Usein puhutaan sellaista 30-60% 1RM:stä optimaalisena välinä tuolle nopeusharjoittelulle, mutta se usein painottuu enemmän tuonne skaalan yläpäähän harjoitelleilla henkillöillä. Kun lajina on lähinnä painojen kolistelu (ainakin näin oletan, koska se on paras laji) voi nopeustreeniä vetää vielä korkeammillekin prosenteille, koska voimantuottoaikaa ei ole juurikaan rajoitettu itse lajisuorituksissakaan.

Käytännössähän yritetään tuottaa suurin mahdollinen teho, eli voima x nopeus. Jos nopeus on suuri, mutta voima (käytetyt painot) on kovin pieni ei tuotettu tehokaan ole hirveän suuri. Optimaalinen suhde löytyy jostain tuon skaalan sisältä todennäköisesti.
 
Kyllähän tuokin itsessään on jo jonkin asteista nopeustreeniä. Voi olla, että erillisistä nopeustreeneistä olisi hyötyä. Voi myös olla, että hyödyt enemmän perus- ja maksimivoiman harjoittamisesta ja sisällytät niihin noita nopeusaspekteja.

Maitohappoa ei kroppaan kerry (ikinä) ja tuskin laktaattiakaan perinteisessä voimatreenissä, joten sitä ei tarvitse tässä pelätä. Osana lämmittelyä toi valitsemasi tyyli on varmasti ihan hyvä.
 
Zerro sanoi:
Kyllähän tuokin itsessään on jo jonkin asteista nopeustreeniä. Voi olla, että erillisistä nopeustreeneistä olisi hyötyä. Voi myös olla, että hyödyt enemmän perus- ja maksimivoiman harjoittamisesta ja sisällytät niihin noita nopeusaspekteja.

Maitohappoa ei kroppaan kerry (ikinä) ja tuskin laktaattiakaan perinteisessä voimatreenissä, joten sitä ei tarvitse tässä pelätä. Osana lämmittelyä toi valitsemasi tyyli on varmasti ihan hyvä.
Click to expand...

Pakko tarttua tohon. Ja mihin tämä perustuu? Lyhyempiin toistomääriin, time under tensioon? Itse ainakin joudun usein sarjojen väliset palautumisaikoja pidentämään, ettei menis liian pumppii.
 
Kun ajatellaan, mitä energiantuottosysteemiä (ATP/kreatiinifosfaatti, glykolyysi, oksidatiivinen fosforylaatio) käytetään päästään aika hyvin vastauksen jäljille. Voimanostajat harvoin tekevät kovinkaan pitkiä sarjoja, jolloin käytetty energiasysteemi on lähinnä valmiit ATP-varastot ja kreatiinifosfaatti. Kun mennään pidempiin sarjoihin, joiden kesto on jo 30s luokkaa voidaan varmaankin jo laktaattipitoisuuden nousua havaita (riippuen toki sarjan raskaudesta). Näkisin, että tuo pumppi johtuu ennemminkin hiussuonien avautumisesta ja lihasten verimäärän lisääntymisestä. Toki pitkissä sarjoissa tai lyhyillä palautuksilla tähän voi liittyä myös poltetta, joka voi tuosta lisääntyneestä happamuudesta johtua (ei varsinaisesti laktaatista itsestään).

EDIT: Yleisesti lihasten lisääntyneen happamuuden ajatellaan siis aiheutuvan glykolyyttisen energiasysteemin lisääntyneestä käytöstä.

EDIT2: Meni ehkä vähän överibriljeeraamiseksi tuo selitys, mutta semmonen se nyt on.
 
lämppäsarjoja ei kyllä räjähtävästi kannata tehdä, jos haluu pitää ittensä ehjänä. niiden tehtävä on a)lämmittää lihaksia, b)herätellä ja valmistaa hermostoa liikeratojen ja soluaktivaation suhteen.

"nopeet" solut aktivoituu mitä enemmän kuormaa käytetään. "hitaat" aktivoituu aina ja ekana. senpäs takia ite näennäinen liikenopeus ei juurikaan merkkaa nopeusvoimatreeniä tehdessä.

voimanostajalle paras työalue on 60-90% eli ihan kovillakin kuormilla kannattaa painottaa nopeutta. joka ainoo työsarjanosto tietenkin pamautetaan mahdollisimman kovaa ylös, mutta sarjapituudella voidaan jotain suuntaa antaa.

aika hyvä ohje varsinaisen nopeusvoiman tekemiseen on sarjapituuksien pitäminen alle 10 sekunnissa. tää tarkottas 60%:llakin sitten melkosta tykittämistä jos toistot tekee putkeen. 90%:lla ei juuri paria toistoa pidempiä tehdä edes.
 
Back
Ylös Bottom