Miten maamme talous oikein saadaan kuriin?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Timba79
  • Aloitettu Aloitettu
Meta title: Miten maamme talous saadaan kuriin?

Meta description: Ketju Suomen talouden tasapainottamisesta: menoleikkaukset, verotus, velka, rakenneuudistukset, poliittiset linjat ja omat ratkaisuideat.


Purtsi sanoi:
Muuttuisi. Kun johtaminen paranee, viestintää paranee ja hommaan tulee selkeät "ryhtiliike", on seurauksena väkisinkin toiminnan laadun parantuminen.
(
Click to expand...
Siis tarkoitin tätä nimenomaan: Ehkä nykyinen politiikkaamme uppoaisi paremmin massoihin kun se esiteltäisiin/perusteltaisiin heille paremmin - mutta muuttuisiko mikään muu?

Poliitikot kerää hyötyään itselleen ja eturyhmilleen. He eivät kuitenkaan monesti tee päätöksiä, vaan heidän "esikunnat". Jos politiikka olisi samanlaista kuin nykyään, mutta vain viestintä parantuisi - parantuisiko oikeasti asiat juurikaan? Okei, kansa olisi tyytyväisempi koska heihin uppoaisi tämä viestintä paremmin.
 
Olen kanssasi samaa mieltä.

Ongelmia on myös tuossa henk koht hyötyjen keräämisestä. Eihän tämä muutamien ammattijohtajien ansiosta paljoa muuttuisi, mutta suunta olisi jo parempi. Ongelmana on myös edustajien lyhyt kausi. Käytännössä töitä tehdään 4 vuoden jaksosta ehkä n 1,5 vuotta. Ensin opetellaan asioita vuosi, sitten tehdään töitä ja sen jälkeen alkaakin valmistautuminen seuraaviin vaaleihin. En ainakaan muista kuulleeni kertaakaan poliitikon suusta lausetta "en tiedä". Kaikkeen on aina vastaus, vaikka olisivat olleet edustajia/ministereitä pari päivää. Ihan kuin puoluekirja pätevöittäisi kaikkien asioiden asiantuntijaksi.. :wall:

Kaikella on vaikutus kaikkeen, mutta uskon noiden asioiden kautta homman paranevan. Tarkoittaa, että minun(kin) elämä helpottuu. Ikävä kyllä nyt poliitikot tekevät kaikkensa ettei niin käy.
 
Purtsi sanoi:
Jos minä olisin johtaja, käyttäisin tälläisiä videoita hyödykseni. Mutta siinä piilee se vaikeus, että uskaltaa laittaa itsensä likoon ja eikä piiloudu jargonin taakse. Tässä esimerkki jargonista: "Montesquieun kolminaisopista kaksi on periaatteessa samalla elimellä, mutta vielä siinä on demokraattisia elementtejä." Arvaas kuka sen kirjoitti. :)
Click to expand...

Tuo vallan kolmijako-oppi on mielenkiintoinen esimerkki siksi, että se osoittaa ettei julkista vallankäyttöä ole tarkoitus ensisijaisesti tehdä tehokkaaksi, vaan pääasiallinen tarkoitus on hajauttaa valtaa, jotta se ei keskity liiaksi yksiin käsiin.

Fasistithan ovat perinteisesti arvostelleet liberaalidemokratioita juuri tästä syystä - päätöksenteon hitaudesta ja vaivalloisuudesta. Eikä tällainen ajattelu ole kadonnut mihinkään, kyllähän se eräs suomalainenkin puheli jotain sotilasjuntan ja panssarivaunujen tarpeellisuudesta Kreikan ongelmien ratkaisemiseksi...
 
narrisonford sanoi:
Tuo vallan kolmijako-oppi on mielenkiintoinen esimerkki siksi, että se osoittaa ettei julkista vallankäyttöä ole tarkoitus ensisijaisesti tehdä tehokkaaksi, vaan pääasiallinen tarkoitus on hajauttaa valtaa, jotta se ei keskity liiaksi yksiin käsiin.

Fasistithan ovat perinteisesti arvostelleet liberaalidemokratioita juuri tästä syystä - päätöksenteon hitaudesta ja vaivalloisuudesta. Eikä tällainen ajattelu ole kadonnut mihinkään, kyllähän se eräs suomalainenkin puheli jotain sotilasjuntan ja panssarivaunujen tarpeellisuudesta Kreikan ongelmien ratkaisemiseksi...
Click to expand...

Missä kohtaa olen sanonut, että johtajan pitäisi olla "diktaattori"? Ei ammattimainen johtaminen TODELLAKAAN tarkoita sitä, että yksi ihminen saa kaiken vallan. Tai edes suurimman osan siitä. Päinvastoin! Hän johtaa asioita/tekemistä.

Tämä on juuri se ongelma, mihin törmään jatkuvasti näissä keskusteluissa johtamiseen liittyen. Porukat ovat kokeneet niin paljon huonoa johtamista ja esimiestyötä, että ei edes osata kuvitella, että hyvää johtamista voi ylipäätään olla. Mutta keskustele asiasta sellaisen henkilön kanssa, joka on joutunut kärsimään huonosta johtamisesta ja jostain syystä saakin nyt osakseen hyvää ja ammattimaista johtamista. Tälläinen henkilö ymmärtää heti, mistä minä puhun.

Ammattijohtaja johtaa. Hänen ydinosaamistaan on johtaminen. Johtaja toimii vähän niin kuin rännin reunoina tekemiselle. Hän delegoi asioita ja päätöksen tekoa, juontaa tekemistä. Ammattijohtaja osaa käyttää erilaisia johtamisen työkaluja ja hänen työkalupakki on ylipäätään kunnossa. Esimerkiksi tehtäväkuvaukset, strategiakartat ja wikit ovat hyviä työkaluja. Mutta ylivoimaisesti suurimmalle osalle johtajista/esimiehistä/poliitikoista johtaminen on jotain, jota jokainen (muka) osaa. Osaanhan minäkin laulaa, mutta en minä silti laulaja ole..

Poliitikot ovat tässä asiassa sen vuoksi avainasemassa, että he ovat työnsä puolesta jatkuvasti mediassa. Heidän sanomisiaan siteerataan, levitetään sosiaalisessa mediassa ja poristaan työpaikkojen kahvipöydissä. Tai noh, osassa ainakin. :)

Tähän sopinee hyvin Sokrateen heitto; tiedän vain sen, että etten tiedä.

Saitko kopin?
 
Mutta siis, kun puhutaan politiikasta. Ymmärrän jossain määrin mitä hyvä johtaja on: motivoi alaisiaan, saa ne tekemään duunin hyvin, jne.
Mutta jos vaikka Suomi päättäisi nostaa verotustaan - muuttuisiko se paremmaksi asiaksi, jos meillä olisi esim. pääministerinä joku hyvä johtaja joka saa alaisensa innokkaammin ehdottamaan verojen nostoja, ja paremmin markkinoi kansalle sen, että "nyt nostetaan veroja, eiks oo kliffaa?" ja kansa aattelis "kyllä on, kun noin hienosti se meille markkinoidaan"?

Ymmärrän kyllä tuon hyvän johtamisen. Sitä voi olla firmassa vaikka ois sellanen "stereotyyppinen insinööri" tai fantsu mukava jees-mies. Mutta muuttuuko tuote paremmaksi, jos johtaja saa alaisensa tekemään duuninsa paremmin? Ehkä jotain sijoittajia saa (kansalaisia jotka uskoo siihen), mutta muuttuuko tuote paremmaksi? ehkä marginaalisesti
 
Sft sanoi:
Mutta siis, kun puhutaan politiikasta. Ymmärrän jossain määrin mitä hyvä johtaja on: motivoi alaisiaan, saa ne tekemään duunin hyvin, jne.
Mutta jos vaikka Suomi päättäisi nostaa verotustaan - muuttuisiko se paremmaksi asiaksi, jos meillä olisi esim. pääministerinä joku hyvä johtaja joka saa alaisensa innokkaammin ehdottamaan verojen nostoja, ja paremmin markkinoi kansalle sen, että "nyt nostetaan veroja, eiks oo kliffaa?" ja kansa aattelis "kyllä on, kun noin hienosti se meille markkinoidaan"?

Ymmärrän kyllä tuon hyvän johtamisen. Sitä voi olla firmassa vaikka ois sellanen "stereotyyppinen insinööri" tai fantsu mukava jees-mies. Mutta muuttuuko tuote paremmaksi, jos johtaja saa alaisensa tekemään duuninsa paremmin? Ehkä jotain sijoittajia saa (kansalaisia jotka uskoo siihen), mutta muuttuuko tuote paremmaksi? ehkä marginaalisesti
Click to expand...

Okei, yritän vastata tohon lyhyesti.

Lähtökohtaisesti olen sitä mieltä, että nykyinen verotus on jo liian raskasta. tähän on johtanut huono johtaminen ja huonot päätökset. Mutta yritän mieltää tilanteen niin, että jostain syystä tilanne vaatisi korotusta. Ensinnäkin pitäisi selittää porukoille, miksi korotus joudutaan tekemään. Onko korotus pysyvä vai tilapäinen? Jos korotus on oikeasti aiheellinen, ja se vaikuttaa esimerkiksi johonkin isompaan asiaan seuraavien vuosien päästä, uskon että korotus otettaisiin vastaan PALJON nykyistä myönteisemmin. Jos olisi tilapäinen, lupauksesta pidettäisiin kiinni. Vrt autovero.

Mutta tästä päästäänkin lukuisiin ongelmiin. Tässä muutama niistä.
1. Nykyisin jokainen tietää useita kohtia, missä valtion rahoja tuhlataan oikeasti ihan älyttömyyksiin -> uskottavuus
2. Valtion yleinen tehottomuus ja paperinpyörittelijöiden määrä. Jokainen tietää näitä tarinoita. -> paha mieli, koska minä ja sinä maksamme sen
3. Poliitikot eivät pidä lupauksiin. Sanonta "kannan tästä täyden poliittisen vastuun" saa aina naurua aikaan. -> paha luottamuspula
4. Poliitikot eivät osaa viestiä asioita selkeästi ja ymmärrettävästi. Miten voi olla mieltä jostain asiasta jota ei ymmärrä..? -> jatkuva eripura.

Ja niin edelleen.
 
Niin. Poliitkothan ei suinkaan itse päätä asioista niin kuin suuri yleisö luulee. Esim. Katainen ei itse välttämättä keksi ideoitaan, vaan hänellä on 'esikuntansa' miettimässä niitään. Jos esikunta pysyy samana, onko sillä juurikaan väliä, että "katainen" muuttuu paremmaksi johtajaksi, joka osaa viestittää asiat kansalle paremmin? Tämä minua mietityttää. En tiedä selvensitkö edellisessä viestissäsi tätä, voi olla että selvensit, mutta minulle ei auennut.
 
Jos Katainen olisi ammattijohtaja, ja osaisi johtaa asioita, huomaisi hän "esikuntansa" osaamisen. Saman lainalaisuudet sielläkin toistuu. Vrt narsisti työpaikalla. On johtajan vika, jos hän ei huomaa narsistia joka pahentaa ja vaarantaa työpaikan ilmapiirin.
 
Aijemmin sanoit, että johtajan (tai myyjän) ei tarvitse tietää toimialansa erityispiirteitä vaan ne kerrotaan hänelle. Mitä jos Katainen on viestinnältään hyvä kaveri, mutta hänen alaiset kertoo hänelle toimialansa jutut [jotka olis päin vittua]?
 
Kerro joku esimerkki näistä viimeaikaisista talouspoliittisista päätöksistä joka olisi paremmalla (=selkeämmällä) viestimisellä kansalaisten keskuudessa paremmin otettu vastaan?

Omasta mielestäni suomalaisessa ja eurooppalaisessa talouspolitiikassa on pahoja todellisia ongelmia, kuten Euroopan rahaliiton rakenne ja instituutiot, jotka eivät paremmalla (=selkeämmällä) viestimisellä voi parantua.

Täällä yritetään yksiselitteisesti leikata tilanteessa, jossa ei juuri yhdenkään taloustietelijänkään mielestä tulisi leikata. Täällä yritetään korottaa veroja tilanteessa, jossa ei tulisi korottaa veroja.

En ymmärrä miten nämä huonot politiikkalinjaukset muuttuvat paremmiksi selkokielisemmällä viestinnällä, kun koko talouspolitiikan suuntaa pitäisi muuttaa oikeastaan täydet 180 astetta.

En sitä sano etteikö viestinnässä ongelmia ole, mutta ne ovat mielestäni marginaalisessa roolissa tässä tilanteessa.
 
Ei tämä myötäsyklinen lamassa kysynnän leikkaaminen kovin eri tuloksin sujuisi, vaikka julkista alijäämää suitsimassa olisivat Steve Jobs, Alahuhta ja Henry Ford. Varmasti jossain huonosti menestyvässä yrityksessä johtajan vaihdoksella olisi merkitystä, kun eri strategioita (esim. kulujen leikkaaminen vs. laatuosaamiseen panostus) olisi toteutettavissa yrityksen kurssin muuttamiseksi. Hiukan toista se on makrotaloudessa.


Lähemmäs aihetta: eivät olleet Suomen huhtikuun bkt-luvut kovin lupaavia. Säästölinjaa harjoitetaan Euroopassa niin kauan, kunnes oikeasti on suuri taloudellinen katastrofi saavutettu ja ihmisten kärsivällisyys ohi. Uutiset taantuman jatkumisesta ja lupaukset koko ajan siirtyvästä ja epävarmasta kivuliaasta kasvusta muutamien kvartaalien päässä näyttävät olevan jo niin arkipäivää, ettei nykylinjaa enää edes jakseta kovin paljon haastaa.
 
Btw. Tuttavapiirissä on taloustieteilijöitä ja niin myös täällä pakkiksessa vissiin. Miksi he eivät saa ääntään kuuluviin politiikassa?

Ja kun aijemmin puhuin, että "hyvä viestijä" ei pelastaisi Suomea, en tarkoita etteikö hyville johtajille olis paikkansa! Hyvät tyypit, jotka motivoi ja piristää muita, niille on aina paikkansa! Muttei ne välttämättä paskaa kullaksi muuta. Mutta totta kai niillekin on paikkansa, ja tärkeitä paikkoja ne monesti saakin - ansaitusti.
 
Ei se nyt vain jonkun ministerin johtamistaidosta ole taas tämäkään konkurssi kiinni, hyvänen aika.

Ongelma on nähdäkseni siinä että vaalituloksen varmistamiseksi puolueet menevät lupailemaan kaikenmoista tyyliin "vakuudet tarvitaan", niistä runnotaan sekalainen hallitusohjelma josta pidetään kynsin hampain kiinni ja ajetaan silmät kiinni päin seinää.
Onhan taustalla sitten perus lobbailua sekä varmasti ihan päättömyyttä, millään muulla ei voi selittää esim yhteisöveron laskemista vetoamalla yritysten työllistämiseen.
 
D.Yates sanoi:
Ei se nyt vain jonkun ministerin johtamistaidosta ole taas tämäkään konkurssi kiinni, hyvänen aika.
Click to expand...

Ei olekkaan, vastasin vain kysymykseen esimerkistä.

Edit.

Tai itse asiassa osittain on. Tässä hyvä blogikirjoitus liittyen juuri telakoihin.

"Silti juuri tuimme uutta tax free -laivaa noin 25 miljoonalla eurolla (ympäristötukena). Varmasti työmiehet Turun telakalla olisivat osanneet rakentaa yökerhoja, konferenssikeskuksia ja hotelleja Suomen kamaralle, jolloin ne olisivat tuottaneet myös verotuloja takaisin valtiolle. Nyt tuilla rakennettu laiva ainoastaan vie verotuloja valtiolta. Itämerenlaivat myyvät keskimäärin 20 miljoonalla eurolla/vuosi/laiva alkoholijuomia."

Kun kukaan ei johda KOKONAISUUTTA, on jälki sutta ja sekundaa. Kannatan ehdottomasti pari sivua aikaisemmin postaamaani Vapaavuoren lähestymistä, missä puhutaan innovoinnista. Siinä on selkeä raja mistä valtio vastaa, ja mistä yritys vastaa.
 
Purtsi sanoi:
Kun kukaan ei johda KOKONAISUUTTA, on jälki sutta ja sekundaa. Kannatan ehdottomasti pari sivua aikaisemmin postaamaani Vapaavuoren lähestymistä, missä puhutaan innovoinnista. Siinä on selkeä raja mistä valtio vastaa, ja mistä yritys vastaa.
Click to expand...

Nyt en saa ajatuksesta kiinni. Olisiko pitänyt tukea laivanrakennuksen sijaan yökerhonrakennusta? Mihin se olisi pitänyt rakentaa?

Vähän haiskahtaa että joku on saanut hauskan idean muttei ajatellut sitä ihan loppuun asti.
 
Sft sanoi:
Btw. Tuttavapiirissä on taloustieteilijöitä ja niin myös täällä pakkiksessa vissiin. Miksi he eivät saa ääntään kuuluviin politiikassa?

Ja kun aijemmin puhuin, että "hyvä viestijä" ei pelastaisi Suomea, en tarkoita etteikö hyville johtajille olis paikkansa! Hyvät tyypit, jotka motivoi ja piristää muita, niille on aina paikkansa! Muttei ne välttämättä paskaa kullaksi muuta. Mutta totta kai niillekin on paikkansa, ja tärkeitä paikkoja ne monesti saakin - ansaitusti.
Click to expand...

Äänen saa kuulumaan politiikassa jos alentuu siihen melko likaiseen peliin mitä koko homma on.

En ole taloustieteilijä, mutta politiikkaan kyselty joskus. Ei oikein napostele kun ei ole edes puoluetta kenen "väriä" kehtaisi ääneen tunnustaa.

Politikointi pitäisi talousasioista eriyttää kokonaan ja monesta muustakin asiasta.

Ei tämä todella ole johtajan viestinnästä kiinni, enkä usko että Purtsi halusi asiaa niin ilmaista, vaikka se haluttiinkin silleen ymmärtää. Vaan että paremmalla viestinnällä saataisiin perustellut kipeätkin asiat helpommin läpi. Nyt on tilanne se, että kukaan ei usko poliitikkojen lupauksia ja linjauksia. Takki kääntyy hetkessä, paitti jos kyseessä on puolueohjelma tai hallitusohjelma niin sehän runnotaan läpi vaikka sokea reettakin näkisi että vituiksi menee ja pahasti.

Ja edelleen, se naapuripuolueen ajatus on kampitettava vaikka se olisi miten hyvä tahansa ja oma runnottava tilalle. Tällailailla sitä johdetaan ihan helvetin viisaasti ja saadaan ihan älyttömän järkeviä päätöksiä aikaiseksi.
 
Tuolta tulikin hyvin esille se, että mihin johtaja voi vaikuttaa (etenkin kv-) politiikassa. Nythän johtamistieteistä tiedetään, että manageri toteuttaa ja johtaja visioi. Olisiko ammattijohtaja politiikassa sitten kumpi? Ts. kenen visiota esimerkiksi ministeriön johtaja toteuttaisi? Kuka asettaa reunaehdot?

Täällä monesti peräänkuulutetaan pätevää johtamista ja nopeita, vaikeita päätöksiä jne. Ammattijohtajista, jotka tehokkaasti ja politiikasta huolimatta johtavat maata jonkin ideaalin (kenen?) mukaan, uudelleenlämmittää Platon vartijaluokka-ajatusta. Ei siis mikään uusi ilmiö, eikä lista menneisyyden johtajista, jotka tuosta filosofoinnista olivat kovin vakuuttuneita, ole kauhean mairitteleva.. (ks. "philosopher-king" tai "guardian class")

Edit: No koko mun väännön pointti oli erottaa tilanne, missä johtajan valinnalla on enemmän merkitystä kuin johtajan taidoilla. Ei lie lopputuloksen kannalta kovin hyvä, jos johtaja toteuttaa tehokkaasti ja armotta omaa näkemystään, joka onkin totaalisen väärässä. Yrityksissä viime kädessä hallitus ojentaa, niin kai meilläkin? Jos näin on, niin sittenhän pitäisi puhua tehokkaista virkamiesjohtajista. Onkos heissä jotain vikaa? Jos on, niin miten parannetaan tilanne (palkat ovat pakkiksen mukaan jo aivan liian korkeat)?
 
Kiitoksia seikkaperäisestä vastauksesta ibnz ja narrisonford. Mukava kuulla että vastasyklistä talouspolitiikkaa on menneisyydessa harjoitettu ja jopa hyvällä menestyksellä. Ehkäpä politiikka on ollut aikaisemmin hieman pitkäjänteisempää toimintaa eikä mielessä ole ollut vain seuraavan gallupkyselyn lukemat. Käsittääkseni nykyinen presidenttimme tunnetaan jonkinasteisena Keynesläisenä ja muutenkin uskon että kykyjä toteuttaa parempaa finanssipolitiikkaa löytyisi, jos vain olisi poliittista tahtoa.
 
Back
Ylös Bottom