Miten maamme talous oikein saadaan kuriin?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Timba79
  • Aloitettu Aloitettu
Meta title: Miten maamme talous saadaan kuriin?

Meta description: Ketju Suomen talouden tasapainottamisesta: menoleikkaukset, verotus, velka, rakenneuudistukset, poliittiset linjat ja omat ratkaisuideat.


Kiitoksia seikkaperäisestä vastauksesta ibnz ja narrisonford. Mukava kuulla että vastasyklistä talouspolitiikkaa on menneisyydessa harjoitettu ja jopa hyvällä menestyksellä. Ehkäpä politiikka on ollut aikaisemmin hieman pitkäjänteisempää toimintaa eikä mielessä ole ollut vain seuraavan gallupkyselyn lukemat. Käsittääkseni nykyinen presidenttimme tunnetaan jonkinasteisena Keynesläisenä ja muutenkin uskon että kykyjä toteuttaa parempaa finanssipolitiikkaa löytyisi, jos vain olisi poliittista tahtoa.

On tosiaan totetettu, mutta ei Suomessa.

Boldattuun kohtaan: valitettavasti näin ei kyllä ole. Niinistö on useaan otteeseen osoittanut olevansa ns. kamreeri.
Käsite Kamreeriajattelu viittaa taloushallinnon virkamiesten tapaan tasapainottaa budjetti leikkaamalla menoista vaikka se lisäisi kustannuksia tulevaisuudessa tai pienentäisi tuloja.

Jos vaan aikaa ja mielenkiintoa löytyy, niin suosittelen lukemaan tuon aiemmin linkkaamani Jukka Pekkarisen artikkelin.

The two decades following the war were a potentially formative period in which there could have been a break in the conservative economic policy tradition, As noted above, many Finnish economists had by that time assimilated the Keynesian ideas of contracyclical policy. There was also a clear shift in political hegemony. The labour movement had gained new strength, although it was bitterly divided into Social Democrats and Communists. The major right-wing party lost most of its influence with the new foreign policy orientation. In the latter half of the 19401s, the Communists, Social Democrats and Agrarian Centre formed a coalition government. After 1948 the Communists' position was weakened, and since then, the Social Democrats and the Centre have been prominent in Finnish politics.

Furthermore, the war had meant in Finland - as in many other countries - more extensive governmental intervention in the economy. Extensive rationing and planning were applied during the war and, after the war, the state played a strategic role in the resettlement of the Carelian refugees and the organization of production to pay for war reparations to the Soviet Union. The development of the productive structure and the fostering of necessary investment were seen as the main economic policy goals at that time, State-owned companies were established, and the metal industry, which has since become an important export industry, was created mainly through state initiatives designed to cover the war reparations. In this new political context, new welfare programmes were also started. All in all, the public sector remained large after the war, and both economic and social policies were interventionist. But, as we shall see, interventionism was not applied to stabilization.

The anti-Keynesian character of the Finnish policy model is most obvious in the trajectory of fiscal policy, the area in which Keynesian initiatives were generally concentrated. Even in the post-war period, Finnish fiscal policy has continuously relied on
the principle of sound finance, What is more, the state has been, until recently, a net saver, i.e, the budget su-r plus has been positive throughout. This results from attempts to balance the budget without loan financing even though the state's own financial investments are counted like current expenditures, In the same spirit, emphasis has been placed on the need to enhance the competitiveness of industry by curtailing its costs through fiscal measures. Loan financing has been avoided, and the crowding-out effects of fiscal policy have been underlined althought the official lines of argumentation have been far from consistent, One can, however, discern a line of argument in accordance with the old British Treasury View: every penny loaned by the state diminishes private economic activity by the same amount, Given the target of a balanced budget, only a few selective measures have been employed to deal with cyclical unemployment, Hence, Finnish fiscal policy has tended to reinforce rather than counterbalance, the underlying cycles of the economy, especially in the 1950's.

Eli vaikka valtiointerventionismin määrä on ollut suuri (esim. valtionyhtiöt, hyvinvointivaltiopalvelut yms) niin tästä huolimatta talouden tasapainottamista keynesläisen kysynnänsäätelyn kautta ei ole juuri lainkaan harjoitettu, vaikka se olisi ollut huomattavasti vähemmän interventionistista. Päin vastoin, täällä finanssipolitiikka on ollut jo sotavuosien jälkeen myötäsyklistä ja samalla linjalla on sitten toki jatkettu esim. ysärin laman yhteydessä kuten myös nykyisessä taantumassa.

Ainoa mitä täällä siis tasapainotetaan (tai yritetään tasapainottaa) on valtion budjetti. Toivon hartaasti, että kyseessä ei ole puhdas väärinymmärrys siitä mitä keynesläisellä talouden tasapainottamisella tarkoitetaan, mutta pidän myös tuota ihan mahdollisena.

Nämä olivat myös mielenkiintoisia kommentteja VATT:n ylijohtajalta ja tämä ajattelu voidaan johtaa takaisin esim. Arthur Cecil Pigou'hun sekä Jean Baptiste Sayhyn. Sayn lakihan sanoo, että tuotanto luo oman kysyntänsä. Keynesin oivallus oli, että ei muuten luo. :D
Työllisyys paranee, kun tuottavuus nousee työvoimakustannuksia enemmän, ylijohtaja sanoo.

Vartiainen: Työttömyys alenisi viiteen prosenttiin, jos niin päätettäisiin | Yle Uutiset | yle.fi
 
Työllisyys paranee, kun tuottavuus nousee työvoimakustannuksia enemmän, ylijohtaja sanoo.

Hetkinen. Eli kun teen vaikka IT-ohjelman joka nostaa jonkun firman tuottavuutta niin paljon että saman homman tekeminen tarvitsee 50 henkilön sijaan 5, se lisää työllisyyttä? Miten se parantaa työllisyyttä että saman asian tekemiseen tarvitaan vähemmän työtä (tuottavuuden nousu).... eikös se enemmänkin ole niin, että mikäli työvoimakustannukset ovat alhaisemmat kuin tuottavuuden tehostamisen hinta - silloin mieluummin työllistetään kuin tehostetaan.
 
Ehkä se on oikeasti parempi, että tulee ulkopuolinen osapuoli hoitaa tän homman.

Niillä ei ole pelkoa puoluekannatuksesta, ja kaikki leikkaukset tehdään välittömästi.

Toivoa sopii, että äkkiä.

Kyllä sillon perseet tervataan.

Katainenkin uusimpien tietojen mukaan lähdössä kantamaan vastuuta komissaariksi.
 
Tässä nyky-yhteiskunnan hommassa on sellainen jännä meininki havaittavissa, että jos vain joku teollisuuden ala hiemankin tuottaa, keksitään sille jatkuvasti uutta rajoitetta, veroa, tai muuta haittaa. Kun taas kannattamattomia aloja yritetään tekohengittää jos jonkinlaisilla helpotuksilla, tuilla ja avustuksilla.

Jännä.
 
Mulle maiden välinen kilpailukyky tarkoittaa sitä että jos investoin täsmälleen samaan asiaan eri maissa yhden euron, niin vaikka sinun ja hesarin mukaasi valtiolla ei ole olemassa kilpailukykyä niin hokkus pokkus, tuottoprosentti ei olekkaan tismalleen sama maiden välillä. Yhdessä investoinnissa, tai kymmenessä tuota voisi perustella tuurilla tai millä tahansa mutta kun runing bisneksessä "investointeja" tehdään viikottain (toki monet hyvin pieniä) ja jatkuvasti toiseen maahan tehdyt investoinnit tuottavat paremmin kuin toiseen niin joku erohan siinä on..

Ongelma toki on että vahvat yksiköt vahvoissa maissa vahvistuu ja heikot heikkenee mutta perustrendi seuraa uskomattoman hyvin maantieteellisesti valtion rajoja noudattaen. En tiedä johtuuko se sitten juomavedestä jos ei maan sisäisestä järjestäytymisestä joka sisältää ihan kaiken aina verotuksesta koulutukseen, ilmastoon, muihin toimiviin yrityksiin jne jota voidaan yksinkertaistean (minun mielestä) vaikkapa sitten nimittää kilpailukyvyksi.

Tässä jäi muuten epäselväksi se, että puhutaanko nyt vain yhdestä toimialasta vai useammasta. Eihän mikään maa voi olla "kilpailukykyinen" tässä mielessä jok'ikisellä toimialalla.
 
Käytettyjä asuntoja myyty tammi-kesäkuussa -10% vähemmän kuin viime vuonna vastaavalla ajanjaksolla:

Käytettyjä asuntoja on myyty tammi-kesäkuussa runsas kymmenen prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana, kertoo Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto.

Keskusliiton mukaan Suomessa välitettiin viime vuonna lähes 32 000 vanhaa kerros- ja rivitaloasuntoa sekä omakotitaloa. Tänä vuonna kauppoja on ollut reilut 3 500 vähemmän.

Kiinteistönvälittäjien valtakunnallisen hintaseurantapalvelun mukaan vielä helmikuussa asuntojen myyntiä kiihdytti varainsiirtoveron muutos. Maaliskuussa myynti romahti arviolta 30 prosenttia vuoden takaisesta, ja sen jälkeen kauppa on käynyt reippaasti viime vuotta hitaammin.

Kiinteistönvälittäjät huomauttavat, että asuntokaupan hyytyminen vaikuttaa välillisesti myös muihin yhtiöihin muuttofirmoista ja suunnitteluyrityksistä rautakauppoihin.

Kiinteistönvälittäjät: Asuntojen myynti pudonnut reippaasti - Asuntokauppa - Talous - Helsingin Sanomat
 
Nyt kun asuntokauppa rommaa niin valtion on aivan pakko nostaa varainsiirtoveroa tai keksiä joku uusi vero, koska veropohja suorastaan rapautuu nyt.
 
Nyt kun asuntokauppa rommaa niin valtion on aivan pakko nostaa varainsiirtoveroa tai keksiä joku uusi vero, koska veropohja suorastaan rapautuu nyt.

Tähän liittyen, vaihteeksi fiksumpia kommentteja Vartiaiselta:

Vartiainen huomauttaa "rikkaitakin" olevan Pohjoismaissa niin vähän, ettei heidän verottamisensa tilannetta kohenna. Niinpä työn tarjontaa ja työn kannustimia joudutaan kohentamaan, jotta työllisyysaste nousisi.

"Siksi hyvinvointivaltion vaaliminen on tänä päivänä palkansaajien keskinäinen asia. Tähän muutokseen ei sosialidemokratia ole sopeutunut. Siksi haetaan vimmatusti "ilmaista" rahaa veroparatiiseista ja transaktioveroista", hän kuvailee.
listalle sopii jatkoksi kaikki SDP:n ajamat veronkorotukset.

Juhana Vartiainen SDP:lle: Kaikki hieno mitä luvataan kolahtaa äänestäjien maksettavaksi - Talous - Verkkouutiset
 
Urpilainen SDP:n keulalla ja valitettavasti tämän maan rahaministerinä on niin pihalla kun olla voi. Siinä on tosiaan tapaus joka kuvittelee kaiken ilmestyvän jostain tyhjästä.
 
Tulipa luettua Kalle Isokallion juttuja iltalehdestä. Yksi harvoista järkevistä yhteiskunnallisista keskustelijoista maassamme. Kirjoittaa asiaa, mutta siinä mielessä mielenkiintoista, että vaikka hän kirjoittaa suhteellisen itsestäänselviä juttuja, niin kommenteissa on silti ties mitä kitinää. Ei pitäisi ikinä lukea niitä. Kalle Isokallio | Blogit | Iltalehti.fi
 
Täytyy myöntää, että on kyllä mielenkiintoista seurata tätä poliittista sekoilua. Tosin sillä erotuksella, että minä maksan osani lystistä, mutta silti..

Kumpa Sipilän pumppu ei leikkais kiinni, ja hän rupeaisi johtamaan tätä maata. Sitä odotellessa.
 
Täytyy myöntää, että on kyllä mielenkiintoista seurata tätä poliittista sekoilua. Tosin sillä erotuksella, että minä maksan osani lystistä, mutta silti..

Kumpa Sipilän pumppu ei leikkais kiinni, ja hän rupeaisi johtamaan tätä maata. Sitä odotellessa.


Edit.

Sft:n postauksesta muutamien linkkien kautta päädyin tähän kirjoitukseen. Jutun lopetus on aika tymäkkä. :D

Kalle Isokallio talousjournalismista: Objektiivisuus tärkeämpää kuin kriittisyys ? Suomenkuvalehti.fi

Isokallio on aikalailla normaali (entinen) yritysjohtaja, jonka ohjeita noudattamalla saadaan kyllä tänne sellainen lama, että Vihat Hedelmät kirjoitetaan uudestaan. Herrankin ansiot yritysmaailmassa ovat aikalailla appiukon hoitelema Nokian tj:n palli missä Isokallio ryssi koko firman melkein konkurssiin ennenkuin jäi 40v:nä eläkkeelle kultaisella kädenpuristuksella, jonka jälkeen Ollila palkattiin ruotuun. Varmaankin omien lasten ja lastenlasten elintaso on huomattavasti korkeampi kuin itsellä, suomalaiset vaan nauttivat kun joku synkistelee ja maalailee rohkeita "visioita" (palkat puolitetaan, työaika tuplataan) tuhon estämiseksi.

Suomalaisilla on kummallinen tarve harrastaa itseruoskintaa, joka varmaan periytyy luterilaisuudesta ja pitkästä siirtomaa-ajasta. Kun ei ole ulkopuolista heiluttamassa ruoskaa niin pitää itse sitä huitoa, tosin Katainen ja kumppanit ovat tehokkaasti tekemässä Suomesta EU:n ja Saksan vasallivaltiota. Minua vituttaa kuunnella näitä "tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku" horinoita, muutenkin yleensä aiheesta riippumatta on löydettävissä vastakkainen näkemys jolle on paljon enemmän perusteita. Mutta kyllä suurmiehet tietävät paremmin...

Hyvä maa Suomi on monella tapaa silti.
 
Itse en kyllä ikinä ole oikein ymmärtänyt miten nuo Isokallion ansiot bisneksessä toimisi kritiikkinä hänen teksteilleen?

Samalla logiikalla jonkun vasemmistolaisen sossun turvin elävän mielipiteet voi kuitata sillä, että hän elää sossun tuilla.

Tämä aiheutti huvitusta:
"Valtion Taloudellinen Tutkimuslaitos teki tutkimuksen, joka osoitti, että tiivis kaupunkirakentaminen lyhentää työmatkoja ja parantaa palveluja. Sen tiesivät ilman tutkimustakin kaikki muut paitsi kaupunkisuunnittelusta vastaavat poliitikot ja virkamiehet."
 
Isokallio on aikalailla normaali (entinen) yritysjohtaja, jonka ohjeita noudattamalla saadaan kyllä tänne sellainen lama, että Vihat Hedelmät kirjoitetaan uudestaan.

Hyvä maa Suomi on monella tapaa silti.

Saanen pyytää perustelut esittämällesi väitteelle?

Itse en kyllä ikinä ole oikein ymmärtänyt miten nuo Isokallion ansiot bisneksessä toimisi kritiikkinä hänen teksteilleen?

Samalla logiikalla jonkun vasemmistolaisen sossun turvin elävän mielipiteet voi kuitata sillä, että hän elää sossun tuilla.

Tämä aiheutti huvitusta:
"Valtion Taloudellinen Tutkimuslaitos teki tutkimuksen, joka osoitti, että tiivis kaupunkirakentaminen lyhentää työmatkoja ja parantaa palveluja. Sen tiesivät ilman tutkimustakin kaikki muut paitsi kaupunkisuunnittelusta vastaavat poliitikot ja virkamiehet."

Joo, repesin samalla pätkälle. Mutta saatiin taas rahaa poltettua..

Tässä loistava bloggaus, aiheena johtaminen.
 
Saanen pyytää perustelut esittämällesi väitteelle?



Joo, repesin samalla pätkälle. Mutta saatiin taas rahaa poltettua..

Tässä loistava bloggaus, aiheena johtaminen.

Nimellinen kansantuote on suunnilleen yhtäkuin palkat+yritysten voitot, noh leikataan palkat puoleen niin voi tietysti väittää, että se siirtyy yritysten voittoihin mutta tosiasiassa palkansaajien ostovoima ottaa sellaisen osuman, että syöksyvässä kokonaiskysynnässä talous ajautuu jäätävään velkadeflaatioon, missä valtion verotulot supistuvat samalla kuin työttömyys (eli valtion sosiaalimenot) räjähtävät käsiin. Noh sitten kurjuuteen suistuvat kansanjoukot äänestävät jonkun viiksivallun valtaan. Anteeksi jos vastasin väärään kysymykseen, on suhteellisen myötä.
 
Täytyy myöntää, että on kyllä mielenkiintoista seurata tätä poliittista sekoilua. Tosin sillä erotuksella, että minä maksan osani lystistä, mutta silti..

Kumpa Sipilän pumppu ei leikkais kiinni, ja hän rupeaisi johtamaan tätä maata. Sitä odotellessa.

Tää on siitä jännä tilanne, että ehkä ensimmäistä kertaa elämässäni minä toivon jonkun Kepun ottavan vallan käsiinsä. Toisaalta Kepu pettää aina, että vituiksi tämäkin tulee menemään. ;) Pessimisti ei pety, mutta tässä tapauksessa maksaa kyllä tästä teatterista vähän turhan suuren pääsylipun hinnan.
 
Nimellinen kansantuote on suunnilleen yhtäkuin palkat+yritysten voitot, noh leikataan palkat puoleen niin voi tietysti väittää, että se siirtyy yritysten voittoihin mutta tosiasiassa palkansaajien ostovoima ottaa sellaisen osuman, että syöksyvässä kokonaiskysynnässä talous ajautuu jäätävään velkadeflaatioon, missä valtion verotulot supistuvat samalla kuin työttömyys (eli valtion sosiaalimenot) räjähtävät käsiin. Noh sitten kurjuuteen suistuvat kansanjoukot äänestävät jonkun viiksivallun valtaan. Anteeksi jos vastasin väärään kysymykseen, on suhteellisen myötä.

Jos tässä viitataan Isokallion blogeihin niin ei hän ole missään vaiheessa ehdottanut yksityisen sektorin palkkojen leikkaamista vaan julkisen sektorin työaikojen muuttamista samaksi kuin yksityisellä (=tehostaminen) sekä palkkojen jäädyttäminen 10 vuodeksi (=viimeiset yli kymmenen vuotta julkisen puolen sektoreiden palkat ovat kasvaneet nopeammin kuin yksityisten). Perusteena vero eurojen tehokkaampi käyttö julkisessa sektorissa.

Perustele miksi tämä on shaibaa ?
 
Jos tässä viitataan Isokallion blogeihin niin ei hän ole missään vaiheessa ehdottanut yksityisen sektorin palkkojen leikkaamista vaan julkisen sektorin työaikojen muuttamista samaksi kuin yksityisellä (=tehostaminen) sekä palkkojen jäädyttäminen 10 vuodeksi (=viimeiset yli kymmenen vuotta julkisen puolen sektoreiden palkat ovat kasvaneet nopeammin kuin yksityisten). Perusteena vero eurojen tehokkaampi käyttö julkisessa sektorissa.

Perustele miksi tämä on shaibaa ?

Ostovoima kärsii (ainut Suomea nyt talouskasvua ajava tekijä) ja jos halutaan saada vientikilpailukykyä niin yksityisen sektorin palkkoja pitäisi nimenomaan laskea tai jäädyttää. Ei ihme, että Isokallio savustettiin isolla rahalla pihalle Nokiasta.
 
Back
Ylös Bottom