Miten maamme talous oikein saadaan kuriin?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Timba79
  • Aloitettu Aloitettu
Meta title: Miten maamme talous saadaan kuriin?

Meta description: Ketju Suomen talouden tasapainottamisesta: menoleikkaukset, verotus, velka, rakenneuudistukset, poliittiset linjat ja omat ratkaisuideat.


Jos puhutaan hyvästä johtajasta niin pitäisi määritellä mikä on hyvä johtaja (Suomen johtoon). Se joka tuottaa maksimaalista tulosta omistajille vai maksimaalista hyvinvointia työntekijöille. Hyviä johtajia on monenlaisilla ominaisuuksilla varustettuna enkä usko että löytyy sellaista megapersoonaa joka pistää suomen talouden kasvuun, julkisen ja yksityisen sektorin tyytyväisiksi ja kansan iloiseksi. Sen verran eroavat on jo eri ryhmien halut ja vaateet.
 
Olen sitä aina kritisoinut että maan johto on täysin poliittisen tuuliviiripelin käsissä. Neljän vuoden välein arvotaan uudet johtajat jne. Enempi pitäisi olla pysyvyyttä etenkin taloutta käsittelevissä asioissa. Enempi vaateita todellisesta ammattitaidosta eikä siitä kukaa osaa käyttää ruskeaa kieltä parhaiten.

En tiedä minäkään mikä poppamies kaiken ratkaisisi, mutta ei tässä nykysysteemissäkään todella ole järkeä. Kukaan ei kanna vastuuta mistään ja varmasti yrittää eri puolueen tyypiltä vetää maton alta heti kun pystyy.
 
Hyvä postaus. Olen kuitenkin kanssasi aivan eri mieltä.

Jos nykyinen malli ei toimi, niin miksi samalla linjalla pitäisi jatkaa? Eikös ketjun aloituspostauskin huokunut sitä turhautumista, koska nykymalli on aivan surkea.

Jos joku asia/osaamine tulee yritysmaailmasta, tarkoittaako se automaattisesti "huonoa"?

Tokihan kaikki haluavat hyvän johtajan, mutta kysymys onkin tässä se, miten se valitaan? Hallitus tekee käytännössä kaikki lakialoitteet ja johtaa maata myös operatiivisesti. Jos tämä elin ei ole vaaleilla valittavissa (edes välillisesti), se vesittää koko demokratian. Jos hallitus ja eduskunta eivät ole riittävässä määrin samaa mieltä asioista, mitään ei tapahdu. Tuolloin osa-optimointi (sinällään triviaali juttu - ministeriön johtamistapa) johtaa aika helkkarin epäoptimaaliseen tilanteeseen yleisellä tasolla, valtakunnallisesti.

Ja ei, yritysmaailman ajatustapa vaan ei ole kaikissa asioissa toivottavaa julkisella puolella. Sinänsä hyvä johtaja on taatusti hyvä johtaja missä vaan, jos saa henkilökunnan tekemään kokonaisuuden kannalta hyvää duunia ja vieläpä kestävästi. Mutta kukas tuon työsuorituksen arvioi? Yritysmaailmassa viime kädessä kai hallitus, joka taas joutuu nojaamaan johtokunnan tietoihin. Tämä johtokunta toki haluaa rahallista korvausta hyvästä duunista.

Julkisella puolella ministeri itse ja puolueensa kärsii sössimisestä ellei kansa ole jo täysin turtunut koko touhuun. Viimeistään seuraavissa vaaleissa se näkyisi, ja luultavasti jo aiemmin jos puolue olettaisi suosionsa häviävän jos töpeksivä ministeri jatkaisi hommissaan. Istuva hallitus pyrkii maksimoimaan oman kannatuksensa, joten tässä nykyisessä mallissa se teoriassa johtaisi kansan enemmistön miellyttämiseen. Sidosryhmä on siis huikeasti laajempi, mitä yritysjohtamisessa on totuttu huomioimaan.

Mitenkäs se julkisten ammattijohtajien valinta? Jos johtajat valitaan kuitenkin poliittisesti valittujen tahojen puolesta, on se valinta siltikin poliittinen, vaan vähemmän läpinäkyvä.

Ei ole ihan simppeliä soveltaa kvartaali- tai vuositasolla tapahtuvaa arviointia ja palkitsemista maan johtamiseen siten, että about enemmistö jäisi kuitenkin tyytyväiseksi :)

Aloituspostauksesta, en kyllä muista mitä siinä sanotaan, mutta jos pakkista tunnen niin se on itkuvirsi siitä, miten kaikki on persiillään ja hallitus sekoilee jne jne. Ihan perusjuttua, vai onko kukaan lukenut aloituspostausta siitä, että onpas meillä hyvä systeemi? :)
 
Jos puhutaan hyvästä johtajasta niin pitäisi määritellä mikä on hyvä johtaja (Suomen johtoon). Se joka tuottaa maksimaalista tulosta omistajille vai maksimaalista hyvinvointia työntekijöille. Hyviä johtajia on monenlaisilla ominaisuuksilla varustettuna enkä usko että löytyy sellaista megapersoonaa joka pistää suomen talouden kasvuun, julkisen ja yksityisen sektorin tyytyväisiksi ja kansan iloiseksi. Sen verran eroavat on jo eri ryhmien halut ja vaateet.

1. Mitä on hyvä johtaminen?

Ei yksi mies/nainen tätä maata pelasta ja nosta tästä suosta, mutta 100 hyvää johtajaa tekis jo pienen ihmeen. Esimerkiksi Microsoftilla on noin 94 000 tuhatta työntekijää ympäri maailmaa. He ovat itse arvioineet, että heillä on 20 bisneskriittistä avainhenkilä, joiden lähteminen voisi kaataa koko yrityksen.

Tiedän että tämä on oikeasti vaikea aihe keskustella, varsinkin näin netin kautta. En itsekkään ymmärtänyt johtamisen merkitystä vielä muutama vuosi sitten. Hommasin vanhan ja erittäin kokeneen mentorin, ja l-u-k-u-i-s-a-t keskustelut ja jatkuva opiskelu aiheesta ovat avanneet minunkin silmäni. Hyvään johtamiseen ei kiinnitä huomiota ja se saa kaiken näyttämään kovinkin helpolta. Vertaan sitä hyvän ruuan tekemiseen. Kun ammattikokki vääntää hyvää pöperöä, näyttää se todella helpolta. Mutta annas kun pitäis tehdä sama perässä.. :hyper:

Mentorini sanoja lainatakseni: "Suomessa ei ole ylitarjontaa hyvästä johtamisesta. Sitä huonoa on viemiseksi asti..."
 
Kauppatase kääntyi toukokuussa ylijäämäiseksi

STT

Suomen kauppatase kääntyi toukokuussa 90 miljoonan euron edestä ylijäämäiseksi. Tullin ennakkotilaston mukaan sekä viennin että tuonnin arvo supistui, mutta tuonti supistui vientiä enemmän.

Tuonnin arvo jäi vajaaseen 4,6 miljardiin euroon, kymmenyksen viimevuotista pienemmäksi. Vienti kutistui vajaaseen 4,7 miljardiin euroon, mikä on kuusi prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten.

Viime vuoden toukokuussa kauppatase oli 135 miljoonaa euroa alijäämäinen.

Alkuvuoden heikko vienti merkitsee, että tammi-toukokuun kauppatase on 665 miljoonaa euroa alijäämäinen. Viime vuonna vastaavana aikana vajetta kertyi yli 1,4 miljardia.

Vienti supistui erityisesti EU-maihin. Erityisesti sähköteknisten tuotteiden sekä raudan ja teräksen vienti väheni.

http://www.hs.fi/talous/Kauppatase+...ijäämäiseksi/a1373246853262?ref=hs-art-new-11

Tälle varmaan hurrataan ETLA:ssa, Liberassa sun muissa puljuissa.

Nyt on selkeästi tarpeeksi työttömyyttä Suomessa, saavutettiin tasapainotila. Taloutta kiristämällä saatiin työttömyys nousuun ja kauppatase ylijäämäiseksi. Suomessa oli selkeästi liikaa kotimarkkinakysyntää, hyi hyi. Tästä voi vetää vain yhden johtopäätöksen: leikkauspolitiikka toimii. :jahas:
 
Ongelma on rakenteellinen: meillä on liikaa työllisiä nostamassa tuontilukuja. Näin hoidetaan erotus taas oikeansuuntaiseksi (trendistä viis) !

EK:n tapa olisi madaltaa palkkoja, mutta sama lopputulos toki
 
1. Mitä on hyvä johtaminen?

Ei yksi mies/nainen tätä maata pelasta ja nosta tästä suosta, mutta 100 hyvää johtajaa tekis jo pienen ihmeen. Esimerkiksi Microsoftilla on noin 94 000 tuhatta työntekijää ympäri maailmaa. He ovat itse arvioineet, että heillä on 20 bisneskriittistä avainhenkilä, joiden lähteminen voisi kaataa koko yrityksen.

Tiedän että tämä on oikeasti vaikea aihe keskustella, varsinkin näin netin kautta. En itsekkään ymmärtänyt johtamisen merkitystä vielä muutama vuosi sitten. Hommasin vanhan ja erittäin kokeneen mentorin, ja l-u-k-u-i-s-a-t keskustelut ja jatkuva opiskelu aiheesta ovat avanneet minunkin silmäni. Hyvään johtamiseen ei kiinnitä huomiota ja se saa kaiken näyttämään kovinkin helpolta. Vertaan sitä hyvän ruuan tekemiseen. Kun ammattikokki vääntää hyvää pöperöä, näyttää se todella helpolta. Mutta annas kun pitäis tehdä sama perässä.. :hyper:

Mentorini sanoja lainatakseni: "Suomessa ei ole ylitarjontaa hyvästä johtamisesta. Sitä huonoa on viemiseksi asti..."

Kyllähän joukolla hyviä johtajia saisi jo käännettyä varmaan laivaa. Tosin johtajina käytetään monesti eri henkilöitä eri tilanteissa. On saneeraus, muutos ja kehitysjohtajia, ties mitä.

Perus ongelma maan johtamisessa on se että maata ei voi johtaa kuin liikeyritystä, koska pelisäännöt, tavoittet ja mahdolliset elementit ovat erit, joten löytyisikö liike-elämän parista hyviä johtajia johtamaan maata ? Onhan kautta aikojen liike-elämästä tullut johtajia politiikkaan mutta ainakin demokratian pelisäännöillä ei nuokaan persoonat ole saaneet kummoisia aikaan.

Eli mitä yritän kai sanoa niin hyvät johtajat (itsä käyttäisin mieluummin sanaa johtoryhmä) tarvittaisiin mutta ensin pitää muuttaa järjestelmä. Ja suuri kysymys on se että millainen on hyvä järjestelmä, ettei kohta olla joku pohjois-korea. Oikeastaan hyvän johtoryhmän palkkaaminenhan on vain matematiikkaa. Rahat menee kankkulan kaivoon jos johtoryhmällä ei ole oikeanlaista valtaa ja vastuuta.

Hyvä johtaja kysymyksen voisi kilpistää kysymykseen oliko Steve Jobs hyvä johtaja :)
 
Kauppatase kääntyi toukokuussa ylijäämäiseksi - Ulkomaankauppa - Talous - Helsingin Sanomat

Tälle varmaan hurrataan ETLA:ssa, Liberassa sun muissa puljuissa.

Nyt on selkeästi tarpeeksi työttömyyttä Suomessa, saavutettiin tasapainotila. Taloutta kiristämällä saatiin työttömyys nousuun ja kauppatase ylijäämäiseksi. Suomessa oli selkeästi liikaa kotimarkkinakysyntää, hyi hyi. Tästä voi vetää vain yhden johtopäätöksen: leikkauspolitiikka toimii. :jahas:

Miksi sitä kotimarkkinakysyntää tuontimielessä pitäisi edes ruokkia jos vientikään ei hurjana vedä?

Eikä se ole ihan siedettävää jos tuontikysyntä on se mikä sakkaa ekana jos pitää kukkaronnyörejä kiristää?

Jos mitään ei saa leikata ja kiristää niin laitetaan sitten kunnon kulutusjuhlat pystyyn. Minä voin ottaa 2 tai mielellään 20 miljoonaa velkaa kulutusjuhliin vaikka heti kunhan joku tomppeli ne ensin mulle vippaa. Lupaan pistää joka sentin haisemaan.
 
Narrinsonfordin ja kumppaneiden jotka eivät esimerkiksi usko sellaiseen asiaan kuin valtioiden välinen kilpailukyky, maailmantalouden tulisi olla joko kaikille plus merkkistä tai vähintään nollasummapeliä. Eli kaikilla menee hyvin ja jos ei mene niin pistetään rahaa lisää kiertoon.

Itse uskon pohjimmiltani siihen että raha on loppujen lopuksi vaihdon väline ja valtioiden toimeliaisuus on se mikä ratkaisee. Ja siinä ei enää nollasumma peliä tunneta. Ikävä kyllä joko kaikilla menee keskimäärin melko huonosti tai sitten on toimeliaita valtioita joilla menee hyvin ja niitä vähemmän toimeliaita joilla menee huonommin. Olen pahoillani mutta kun en omaa tuota maailmanhalaamis geeniä niin ensi sijassa kiinnostaa oman perheen ja läheisten pärjääminen joka on vahvasti sidoksissa suomen menestymiseen. Jos se sitten on ruotsalaisilta pois niin ei paljoa mua haittaa....
 
Tässä on vaan joku uskomattoman vaikeasti ymmärrettävä termi pelissä, tämä "vaihto" eli tuo toimeliaisuus toisin sanottuna. Maailmantalous on vähän väkisinkin nollasummapeliä, koska emme vielä tiettävästi vie roinaa kuuhun tai muihin aurinkokunnan taivaankappaleisiin :) Tietysti vaihto on oleellinen juttu, ja sen ymmärtäminen tuntuu olevan vuosien jälkeekin ihan mahdotonta. Nimittäin se leikkauspolitiikka _taantumassa_ vähentää vaihtoa, talouden toimeliaisuutta. Se suosittu "kansantalous on kuin kotitalous" perustuu juuri siihen, ettei ymmärrä sitä vaihdon käsitettä. Nyt kun leikataan, vähenevät jonkun tulot, jolloin tämä joku vähentää kulutustaan, jolloin vähenevät jonkun kauppiaan tulot jne. Lopputuloksena vähemmän vaihtoa. Nousukaudella se ei niin haittaa, jos talous kasvaa omia aikojaan. Suomi tässä näkee nyt, mitä Euroopan leikkauspolitiikka tarkoittaa. Se on viennin pudotusta se. Toki tuontikin vähenee, ja niin sen kuuluukin lamassa/taantumassa, jossa ei elvytetä.
Mutta narrison varmastikin haki tällä sitä, että nyt voi joku neropatti julistaa, että "katsokaas tätä tunnuslukua [vienti miinus tuonti] - kyllähän meillä meneekin aika hyvin ja voitaisiin leikellä enemmänkin".
 
Mutta narrison varmastikin haki tällä sitä, että nyt voi joku neropatti julistaa, että "katsokaas tätä tunnuslukua [vienti miinus tuonti] - kyllähän meillä meneekin aika hyvin ja voitaisiin leikellä enemmänkin".

Narrisoni kyllä selkeästi pitää meitä kaikkia muita ihan tomppeleina, tai sitten trollaa.

Hei, poistetaan vaikka autovero. Varmasti nousisi tuonti huikeasti ja autokauppiailla olisi kivaa. Se olisi Narrisonin kannattamaa elvytystä parhaimmillaan kun tasapainot on ihan hevonkukkua.
 
^^ Nojoo, vähän ehkä huonosti sanottu minulta. Tarkoitin asiaa maittain.

Tottakai leikkaukset vähentävät taloudellista toimelijaisuutta lyhyellä aikavälillä mutta toivottavasti lisää toimelijaisuutta pitkällä aikavälillä. Koska tällä hetkelläkin suomessa julkinen talous alkaa suuruudeltaan ja kustannuksiltaan olemaan sitä tasoa että se vähentää yksityisen puolen toimelijaisuutta. Joka tätä ei usko palkatkoon vaikka työntekijän itselleen viikoksi ja katsokoon ketkä asiassa on maksumiehinä ja kukaa kerää uskomattoman osuuden hommassa pyörivästä rahasta.
 
Tässä on vaan joku uskomattoman vaikeasti ymmärrettävä termi pelissä, tämä "vaihto" eli tuo toimeliaisuus toisin sanottuna. Maailmantalous on vähän väkisinkin nollasummapeliä, koska emme vielä tiettävästi vie roinaa kuuhun tai muihin aurinkokunnan taivaankappaleisiin :) Tietysti vaihto on oleellinen juttu, ja sen ymmärtäminen tuntuu olevan vuosien jälkeekin ihan mahdotonta. Nimittäin se leikkauspolitiikka _taantumassa_ vähentää vaihtoa, talouden toimeliaisuutta. Se suosittu "kansantalous on kuin kotitalous" perustuu juuri siihen, ettei ymmärrä sitä vaihdon käsitettä. Nyt kun leikataan, vähenevät jonkun tulot, jolloin tämä joku vähentää kulutustaan, jolloin vähenevät jonkun kauppiaan tulot jne. Lopputuloksena vähemmän vaihtoa. Nousukaudella se ei niin haittaa, jos talous kasvaa omia aikojaan. Suomi tässä näkee nyt, mitä Euroopan leikkauspolitiikka tarkoittaa. Se on viennin pudotusta se. Toki tuontikin vähenee, ja niin sen kuuluukin lamassa/taantumassa, jossa ei elvytetä.
Mutta narrison varmastikin haki tällä sitä, että nyt voi joku neropatti julistaa, että "katsokaas tätä tunnuslukua [vienti miinus tuonti] - kyllähän meillä meneekin aika hyvin ja voitaisiin leikellä enemmänkin".

Jep.

Tosin olen kyllä tuosta eri mieltä, että maailmantalous on nollasummapeliä. Jos kaikilla valtioilla olisi kelluvat valuutat niin se tasapainottaisi näitä vaihtotaseiden yli- ja alijäämiä. Mutta kun valtiot eivät malta pitää niistä näppejään erossa. Milloin pitää olla vahvan markan politiikkaa ja milloin ERM-kytköstä... ja sitten kaikkein hulluimpana vaihtoehtona joku euro...

Tästä tulee juuri tällainen perverssi asetelma, jossa absoluuttisten etujen saavuttamisen sijaan pyritään parantamaan sitä omaa suhteellista asemaa.

Mun mielestä olisi helvetin paljon parempi jos absoluuttiset luvut tuonnin ja viennin osalta kasvaisivat molemmat, vaikka sitten tuonti olisikin vähän suurempaa. Sen sijaan Suomessa hurrataan, kun saadaan väännettyä suhteellinen asema paremmaksi, vaikka absoluuttiset luvut putoavat molemmat.

Tuo se vasta hölmöläisten hommaa on.
 
^^ Nojoo, vähän ehkä huonosti sanottu minulta. Tarkoitin asiaa maittain.

Juu vähän kärkevä olin itsekin, mutta enää ei voi eikä kannatakaan tarkastella asiaa vain valtioittain. Suomen ongelma on enimmäkseen Euroopan tilanne ja euron ongelmat. Jos siellä ei tilanne parane, leikkailu sieltä täältä ei tee muuta kuin vähentää toimeliaisuutta kotimaassa. Jos puhutaan rakenteellisista ongelmista, pitäisi eritellä ne ja kertoa mikä siinä nyt mättää. Niitäkin varmasti on, mutta tällöin kohdistettu ratkaisu lie parempi.

Tottakai leikkaukset vähentävät taloudellista toimelijaisuutta lyhyellä aikavälillä mutta toivottavasti lisää toimelijaisuutta pitkällä aikavälillä. Koska tällä hetkelläkin suomessa julkinen talous alkaa suuruudeltaan ja kustannuksiltaan olemaan sitä tasoa että se vähentää yksityisen puolen toimelijaisuutta. Joka tätä ei usko palkatkoon vaikka työntekijän itselleen viikoksi ja katsokoon ketkä asiassa on maksumiehinä ja kukaa kerää uskomattoman osuuden hommassa pyörivästä rahasta.

No julkinen_talous/BKT nousee hieman väkisin jos BKT laskee vaikka julkinen sektori ei edes kasvaisi. Vastahan IMF ja kaikki muutkin pl. Euroopan Komissio totesivat, että lyhyen tähtäyksen kustannukset leikkauksista johtuen ovat paljon suuremmat, mitä ennustettu oli. Tuloksena on nyt niin paha työttömyysongelma, että siitä seuraa aivan taatusti helvetin iso taakka ongelmissa oleville talouksille vuosikymmeniksi - vrt. 90-luvun lama. Nimenomaan laskusuhdanne pitäisi pysäyttää alkuunsa ettei tuo ilmiö pääsisi pahenemaan. Puhutaan hystereesistä (hysteresis), joka näkyy siten, että talouden potentiaalinen tuottavuus vähenee verrattuna siihen, että työttömyyden ei olisi annettu pitkittyä. Suomessa on kuitenkin aika joustava tilanne sen suhteen, että yrityksiä kaatuu ja nousee taajaan, mikä on innovatiivisuutta korostavan kasvuteorian mukaan hyvä asia. Tähän auttaa hyvä turvaverkko työttömyyttä vastaan ja keskimäärin korkea koulutustaso.

Näistä leikkauksista puhuttaessa pitäisi nyt vaan eritellä, että mitä sieltä tahtoo saksittavan pois, että analyysi vähän helpottuisi. Meillä kun julkinen sektori on suhteellisen tehokas. Verorasituksen kustannuksen lisäksi täytyy muistaa se, mitä verorahoilla saa. Jos kaikki palvelut pitäisi ostaa erikseen, se näkyisi tietysti palkkakuitissa suurempana ansiona. Vaikea arvioida olisiko ns. vääristymätön markkinapalkka keskimäärin suurempi kuin nykyisessä mallissa, mutta oma veikkaus on että "kyllä, ja reilusti". Nimittäin siitä palkasta pitäisi irrottaa sairaus- ja tapaturmavakuutus, koulunkäyntikustannukset (omat plus jälkikasvun) sekä iso siivu eläkerahastoon. Työttömyysvakuutusta ei olisi, eikä välttämättä kyllä sairausvakuutustakaan johtuen todella isosta riskipreemiosta. Voi olla, että nykytouhu on sittenkin halvempaa..

narrisonford sanoi:
Tosin olen kyllä tuosta eri mieltä, että maailmantalous on nollasummapeliä. Jos kaikilla valtioilla olisi kelluvat valuutat niin se tasapainottaisi näitä vaihtotaseiden yli- ja alijäämiä. Mutta kun valtiot eivät malta pitää niistä näppejään erossa. Milloin pitää olla vahvan markan politiikkaa ja milloin ERM-kytköstä... ja sitten kaikkein hulluimpana vaihtoehtona joku euro...

Joo, jätin asian siihen vaihdon tasolle. Periaatteessa rahavirtojen pitäisi tasoittaa yhtälö, mutta merkantilismin periaatteet jylläävät vielä edelleen :(
 
Miksi sitä kotimarkkinakysyntää tuontimielessä pitäisi edes ruokkia jos vientikään ei hurjana vedä?

Eikä se ole ihan siedettävää jos tuontikysyntä on se mikä sakkaa ekana jos pitää kukkaronnyörejä kiristää?

Tästä se ongelma juurikin syntyy. Mitä tapahtuu, jos kaikissa maissa vedetään samaan aikaan samat johtopäätökset?

Eli jos jokaisessa maassa pyritään supistamaan kotimarkkinakysyntää niin mitäs tapahtuu kokonaiskysynnälle, kun nämä yksittäiset kotimarkkinakysynnät ynnäillään yhteen?

Tässä auttaa looginen päättely ja tälle on omistettu ihan oma virhepäätelmänsä. Sen nimi on on koostumuksen virhepäätelmä.

Se mikä on mahdollista yhdelle tiettynä ajankohtana ei voi olla mahdollista kaikille samana ajankohtana. Eli yksi valtio voi pyrkiä hankkimaan suhteellista etua viennilleen supistamalla kotimarkkinakysyntäänsä ja onnistuakin siinä, mutta jos kaikki tekevät saman samanaikaisesti, niin ne eivät voi millään onnistua siinä ja lopulta kaikki häviävät absoluuttisin määrein mitattuna.

In economics, the famous Paradox of Thrift, is held to answer a fallacy of composition:

A. If a household saves more money now, instead of spending, it will have more money to spend in the future.
B. Therefore, if all households save more money now, instead of spending, they will all have more money to spend in the future.

The Paradox of Thrift shows this syllogism to be a fallacy of composition, in that the syllogism presumes that what is true for one household must be true for all households in the aggregate. The Paradox of Thrift lies in the observation that, in fact, if all households in a society increase their saving, all other things remaining unchanged, the reduction in buying will also reduce revenues and, thereby, incomes, paradoxically leaving households with less money to spend than they otherwise would have had. The common-sense presumption that, because thrift is beneficial to a single household, or to many, it must be beneficial to most, or to all, thus depends upon a fallacy of composition.
 
Joo, minä ymmärrän kyllä tuon että jos kaikki vähentää kulutusta niin lumipalloefekti on valmis.

Mutta mitä tässä sitten pitäisi tehdä? Ralletalla velaksi vaa niinkauan kun sitä joku antaa ja sitten leikataan kerralla ja huolella kun toinen taho pakottaa.

Järkevällä johtajuudella tästä voitaisiin päästä eteenpäin, sitä vaan ei löydy koska aina on tulossa jotkut vaalit. Mitään suuntaa ei tunnu olevan, vaan syyttävä sormi osoittaa aina jotakuta toista ja oma perse (ja puoluetovereiden) pitää tietysti pelastaa ensimmäisenä.

Ja eipä ne "kaikki muut" nyt varmastikaan ota Suomesta mallia. Eli jos täällä pyrittäisiin saamaan velkaantuminen kuriin per heti, niin ei varmasti koko muu maailma seuraa perässä. Mutta jos kaikkit muut sen tekee niin on ihan sama mitä me silloin täällä kikkaillaan.

Tuossa pari viestiä taaksepäin oli muuten mielenkiintoinen lausahdus eli "julkinen talous on meillä suhteellisen tehokas". Suhteellisen tehokas suhteutettuna mihin? Ja kun se on suhteellisen tehokas niin sille ei sitten voi eikä kannata tehdä mitään vai?

Jossain toisessa ketjussa jo mainittin tuosta samasta mitä Jami toi esiin, eli työllistäppä ihminen niin näet vähän sitä tehokkuutta, nimittäin siinä miten sun rahat imetään toisiin kukkaroihin. Enkä tässä tarkoita että olisi suhteettoman suuret palkat. Tässä on itselläkin se tilanne, että niin mun työantajayritys kuin omakin omaisi realiteetteja työllistää vaan ei sitä tee kun se ei oikein ole kannattavaa. Ei ainakaan perinteiseen ns. vakituiseen työsuhteeseen, niistä kun ei tahdo päästä kohtuu kustannuksin eroon jos hommat ei menekään kuten excelissä on pyöritelty. Siinä vähän sitä tehokkuutta.
 
Mun mielestä olisi helvetin paljon parempi jos absoluuttiset luvut tuonnin ja viennin osalta kasvaisivat molemmat, vaikka sitten tuonti olisikin vähän suurempaa. Sen sijaan Suomessa hurrataan, kun saadaan väännettyä suhteellinen asema paremmaksi, vaikka absoluuttiset luvut putoavat molemmat.

Onkos tuota kukaan hurrannut muualla kuin sinun kuvitelmissasi?
 
Tokihan kaikki haluavat hyvän johtajan, mutta kysymys onkin tässä se, miten se valitaan? Hallitus tekee käytännössä kaikki lakialoitteet ja johtaa maata myös operatiivisesti. Jos tämä elin ei ole vaaleilla valittavissa (edes välillisesti), se vesittää koko demokratian. Jos hallitus ja eduskunta eivät ole riittävässä määrin samaa mieltä asioista, mitään ei tapahdu. Tuolloin osa-optimointi (sinällään triviaali juttu - ministeriön johtamistapa) johtaa aika helkkarin epäoptimaaliseen tilanteeseen yleisellä tasolla, valtakunnallisesti.

Vesittääkö? Minusta ei todellakaan vesitä. Päinvastoin. Enhän nyttenkään voi vaikuttaa ministereiden valintaan millään tavalla. Minusta numeron piirtäminen paperiin kerran vuodessa ole demokratiaa. Se on näennäisdemokratiaa.

Jos eivät ole eri mieltä, ei mitään tapahtu. Totta. Sama asia kuin kaksi palopäällikköä riitelisi saman tulipalon vieressä siitä, miten palo tulee sammuttaa oikein. Lopulta ei ole paloa, eikä tarvita enää palokuntaakaan. Olet ongelman ytimessä ibnz. Kun mitään päätöksiä ei tehdä, eikä kukaan johda kokonaisuutta, niin mitään ei myöskään voi tapahtua. Kuten postasin, minusta on semi-ok valita kansanedustajat meidän joukosta, mutta todella huono tapa valita johtajat parkkiruudun perusteella.

Ja ei, yritysmaailman ajatustapa vaan ei ole kaikissa asioissa toivottavaa julkisella puolella. Sinänsä hyvä johtaja on taatusti hyvä johtaja missä vaan, jos saa henkilökunnan tekemään kokonaisuuden kannalta hyvää duunia ja vieläpä kestävästi. Mutta kukas tuon työsuorituksen arvioi? Yritysmaailmassa viime kädessä kai hallitus, joka taas joutuu nojaamaan johtokunnan tietoihin. Tämä johtokunta toki haluaa rahallista korvausta hyvästä duunista.

Yrityksissä on hallitus ja johtoryhmä, järjestöissä johtokunta. Käsittääkseni on ihan normaalia maksaa ihmisille heidän osaamisestaan. Myös hallitukselle.

Julkisella puolella ministeri itse ja puolueensa kärsii sössimisestä ellei kansa ole jo täysin turtunut koko touhuun. Viimeistään seuraavissa vaaleissa se näkyisi, ja luultavasti jo aiemmin jos puolue olettaisi suosionsa häviävän jos töpeksivä ministeri jatkaisi hommissaan. Istuva hallitus pyrkii maksimoimaan oman kannatuksensa, joten tässä nykyisessä mallissa se teoriassa johtaisi kansan enemmistön miellyttämiseen. Sidosryhmä on siis huikeasti laajempi, mitä yritysjohtamisessa on totuttu huomioimaan.

Suoraan sanottuna höpö höpö. Millä tavalla esimerkiksi Jyrki Katainen on kärsinyt ihan järkyttävän huonosta johtamisesta? Onko hänet siirretty syrjään?

Mitenkäs se julkisten ammattijohtajien valinta? Jos johtajat valitaan kuitenkin poliittisesti valittujen tahojen puolesta, on se valinta siltikin poliittinen, vaan vähemmän läpinäkyvä.

Miksi valinnan pitäis olla poliittinen? Mitä lisäarvoa se tuo? Käsittääkseni sm-tasolla jääkiekossa valmentaja valitaan osaamisen, eikä käyttämänsä puvun takin perusteella.

Ei ole ihan simppeliä soveltaa kvartaali- tai vuositasolla tapahtuvaa arviointia ja palkitsemista maan johtamiseen siten, että about enemmistö jäisi kuitenkin tyytyväiseksi :)

Kuka sanoikaan, että maan johtaminen olisi helppoa?

Hyvää settiä. Esitän vastakysymykset.

Miten itse ratkaisit nykyiset ongelmat? Mikä on esimerkiksi Suomen visio? Osaatko sanoa, miksi sitä ei ole saatu poliitikkojen toimesta aikaiseksi, mutta yritysmaailmassa se on ensimmäisiä asioita, mikä laitetaan LTS:ään ja nettisivuille?

- - - Updated - - -

Ongelma on rakenteellinen: meillä on liikaa työllisiä nostamassa tuontilukuja. Näin hoidetaan erotus taas oikeansuuntaiseksi (trendistä viis) !

EK:n tapa olisi madaltaa palkkoja, mutta sama lopputulos toki

Anteeksi mitä?

Siis meillä on liikaa porukkaa tekemässä töitä? Ymmärsinkö oikein?
 
Ongelma on rakenteellinen: meillä on liikaa työllisiä nostamassa tuontilukuja. Näin hoidetaan erotus taas oikeansuuntaiseksi (trendistä viis) ! EK:n tapa olisi madaltaa palkkoja, mutta sama lopputulos toki

Anteeksi mitä?

Siis meillä on liikaa porukkaa tekemässä töitä? Ymmärsinkö oikein?

Ibnz tuossa esitteli (käsittääkseni sarkastiseen sävyyn) tiettyjen ekonomistien tulkintaa tilanteesta, jossa Suomella oli kauppataseen alijäämä.

Osa ekonomisteista on sitä mieltä, että tuo kauppataseen alijäämä johtuu siitä, että meillä on Suomessa liian alhainen työttömyysaste eli liikaa ihmisiä töissä. Tämän seurauksena, eli työnteon johdosta, ihmisillä on enemmän rahaa, joten he voivat ostaa enemmän tuotteita ja palveluita.

Sittemmin tehdyillä leikkauksilla on saatu talouden taantuma ja pudotus jyrkemmäksi, joten enemmän ihmisiä on saanut kengän kuvaa perseelle. Työttömyysaste on näin saatu kohoamaan, joten kotimarkkinakysyntä on pudonnut, koska ihmisillä (työttömillä) ei ole rahaa ostaa tuotteita ja palveluita (ulkomailta). Kauppatase on saatu ylijäämäiseksi, koska suomalaisilla ei ole ollut enää varaa ostaa tuotteita ja palveluita ulkomailta.

Ja voin jumalauta vannoa, että ETLA:t, Liberat sun muut pitävät tätä kehityskulkua positiivisena. Varmaankin kehtaavat vielä perustella tätä sillä, että ollaan siirrytty lähemmäksi NAIRU:a tai muita valtavirran taloustieteen höpöjuttuja.
 
Vesittääkö? Minusta ei todellakaan vesitä. Päinvastoin. Enhän nyttenkään voi vaikuttaa ministereiden valintaan millään tavalla. Minusta numeron piirtäminen paperiin kerran vuodessa ole demokratiaa. Se on näennäisdemokratiaa.

Sikäli Suomen systeemi on vähän erikoinen, että Montesquieun kolminaisopista kaksi on periaatteessa samalla elimellä, mutta vielä siinä on demokraattisia elementtejä. Puolue mittaa tahollaan suosituimmat hahmot ja nämä sitten pärjäävät, kun salkuista päätetään. Sinänsä järkevää, sillä erillinen hallitusvaali voisi tuoda aika ristiriitaisen hallituksen. Taajempi demokratia (mitä sitten lie - kansanäänestyksiä?) on kalliimpaa ja poukkoilevampaa. Jos ei voi ennustaa vuoden päähän politiikan kehitystä, ei voi olla sitä peräänkuuluttamaasi visiota lainkaan.

Jos eivät ole eri mieltä, ei mitään tapahtu. Totta. Sama asia kuin kaksi palopäällikköä riitelisi saman tulipalon vieressä siitä, miten palo tulee sammuttaa oikein. Lopulta ei ole paloa, eikä tarvita enää palokuntaakaan. Olet ongelman ytimessä ibnz. Kun mitään päätöksiä ei tehdä, eikä kukaan johda kokonaisuutta, niin mitään ei myöskään voi tapahtua. Kuten postasin, minusta on semi-ok valita kansanedustajat meidän joukosta, mutta todella huono tapa valita johtajat parkkiruudun perusteella.

No ei tässä ole tarkoitus valita kustannustehokkainta päättäjää, vaan suosituin. Jos pitäisi valita vain ammattijohtajista, demokratian perusta jälleen kerran katoaa, sillä kuka tahansa ei voisi olla ehdolla ja tulla valituksi. Juu, kansa valitsee väärin jne. Äänestäminen sinänsä on suotavaa, mutta vielä parempi olisi, jos kaikki ottaisivat selvää järjestelmästä ja todella vaatisivat valitsemiltaan ehdokkailta jotain. Kuitenkin systeemin on annettava tehdä hölmöjä päätöksiä, jos kansa niin tahtoo.


Yrityksissä on hallitus ja johtoryhmä, järjestöissä johtokunta. Käsittääkseni on ihan normaalia maksaa ihmisille heidän osaamisestaan. Myös hallitukselle.

Juu joku sellainen sektoriensa johtajista koottu elin. Yrityksissä on bonuskäytäntöjä, pitäisikö julkisellakin puolella olla ammattijohtajille? Miten tämä määräytyisi? Yritysmaailmassa hallitus on johtoryhmän tietojen varassa ja informaation asymmetria on oikea ongelma (päämies-agentti -ongelma). Tästä tulee helposti hyvin lyhytnäköistä ja erityisryhmiä suosivaa päättämistä.

Suoraan sanottuna höpö höpö. Millä tavalla esimerkiksi Jyrki Katainen on kärsinyt ihan järkyttävän huonosta johtamisesta? Onko hänet siirretty syrjään?

Mitäs se on tehnyt huonosti? Nähdäänhän se kai 2015 sitten, miten puolueensa touhun arvostelee (eivät ne tietenkään mitä julkisesti sano). Innokas ja lennokas se on lausunnoissaan, mutta en ole nähnyt VNK:n työntekijöiden kommentoineen pomoaan julkisesti.

Miksi valinnan pitäis olla poliittinen? Mitä lisäarvoa se tuo? Käsittääkseni sm-tasolla jääkiekossa valmentaja valitaan osaamisen, eikä käyttämänsä puvun takin perusteella.

SM-liiga voi yksityisenä tahona tehdä mitä tykkää, mutta valtionpäämiehillä on ihan oikeasti valtaakin (monikossa). Mietipä nyt - miten päätetään, kuka palkataan johtamaan ministeriötä, siis tekemään käytännössä valtion tasolla tärkeimmät alansa päätökset? Ja kuka sen lopulta päättää? Jos se on poliitikko, valinta on väistämättä poliittinen. (Ja antaisi käytännössä tuolla yhdelle käytännössä melkein diktaattorin valtuudet) Miksi yksikään poliittinen elin valitsisi muita, kuin omalle agendalleen suosiollisia henkilöitä moisiin virkoihin? Jenkeissäkin hallitus on presidentin valitsema, joten se ajaa presidentin agendaa. Mutta: "The President can veto the laws of the Congress; the Congress confirms or rejects the President's appointments and can remove the President from office in exceptional circumstances; and the justices of the Supreme Court, who can overturn unconstitutional laws, are appointed by the President and confirmed by the Senate."



Hyvää settiä. Esitän vastakysymykset.

Miten itse ratkaisit nykyiset ongelmat? Mikä on esimerkiksi Suomen visio? Osaatko sanoa, miksi sitä ei ole saatu poliitikkojen toimesta aikaiseksi, mutta yritysmaailmassa se on ensimmäisiä asioita, mikä laitetaan LTS:ään ja nettisivuille?

Visio on nimeltään hallitusohjelma, ja se on vähän hoopo systeemi, koska se suitsee pitkälti kunkin hallituksen toimia neljäksi vuodeksi. Pidempää visiota ei kannata tehdä, kun ei tiedetä ketä siellä on päättämässä seuraavalla hallituskaudella. Tietysti tämä tekee pitkän tähtäyksen päätöksistä vähän hankalaa, mutta siksi siellä on iso liuta virkamiehiä, jotka eivät niin vain vaihdukaan hallituksen/eduskunnan voimasuhteiden heilahdellessa. Tämä on ihan oikein, ei tämänhetkinen hallitus voi sanella mistä kansa saa päättää esim. 20 vuoden päästä. Suomen vahvuuksia on koulutustaso ja turvallinen yhteiskunta, ja tämä tiedetään aika laajalti (vai miksi se pitäisi laittaa nettisivuille?) On aika sama mitä mie ajattelen siitä, mitä pitäisi tehdä, kun voin vaikuttaa vain marginaalisesti siihen. Se on minun kannalta ikävää, mutta ehkä muiden mielestä hyvä juttu ;)

- - - Updated - - -

Ibnz tuossa esitteli (käsittääkseni sarkastiseen sävyyn) tiettyjen ekonomistien tulkintaa tilanteesta, jossa Suomella oli kauppataseen alijäämä.

Just näin, ei noita juttuja voi kuin ilkkua, niin uskomattomia ne ovat. Ja rapakon takana ovat vielä hullumpia :)

Ja voin jumalauta vannoa, että ETLA:t, Liberat sun muut pitävät tätä kehityskulkua positiivisena. Varmaankin kehtaavat vielä perustella tätä sillä, että ollaan siirrytty lähemmäksi NAIRU:a tai muita valtavirran taloustieteen höpöjuttuja.

Monien käyttämä Hodrick-Prescott -filtteri käyrien tasoittamiseen itse asiassa laskee NAIRU:n nyt jenkeissäkin melkein saavutetuksi. Suuri vaara tuossa, jos ei ymmärrä työkalua, sitä ei ehkä pitäis käyttää. Oikeastihan tasapainotyöttömyys tuolla menetelmällä on noussut vain siksi, että talouden elpyminen on sielläkin ollut niin hidasta että ko. liukuvan keskiarvon menetelmä painottaa jo liikaa kriisin jälkeistä aikaa (=liian pitkään jatkunut työttömyys). Sielläkin säästettiin ihan urakalla, vaikka euroalueen vastaavaan touhuun ei päästy lähellekään, toki.
 
Back
Ylös Bottom