Miten maamme talous oikein saadaan kuriin?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Timba79
  • Aloitettu Aloitettu
Meta title: Miten maamme talous saadaan kuriin?

Meta description: Ketju Suomen talouden tasapainottamisesta: menoleikkaukset, verotus, velka, rakenneuudistukset, poliittiset linjat ja omat ratkaisuideat.


Ostovoima kärsii (ainut Suomea nyt talouskasvua ajava tekijä) ja jos halutaan saada vientikilpailukykyä niin yksityisen sektorin palkkoja pitäisi nimenomaan laskea tai jäädyttää. Ei ihme, että Isokallio savustettiin isolla rahalla pihalle Nokiasta.

Päätä nyt, pitäisikö sinusta saada vienti kilpailukykyiseksi vai ostovoimaa lisättyä :)

Ostovoimaa on lisätty joka vuosi ja paljonkos se on auttanut esimerkiksi suomen kansantalouden paranemisessa. Ei yhtään. Tosiasia on että nykypäivänä valtio vie niin leijonan osan palkkakustannuksista että se jos joku leikkaa sitä ostokykyä, eikä siinä pienet palkankorotukset tai laskut vaikuta tippaakaan. Itse asiassa kiitos progressiivisen verotuksen palkan leikkausten vaikutus ostovoimaan ovat huomattavasti leikkauksia pienempiä.

Ps. tuntematta sinua veikkaan että Isokallion meriitit on kuitenkin kaikesta huolimatta huomattavasti kovemmat kuin sinun joten nuo sun heitot ko henkilöstä ovat hieman naurettavia ;)

e: jotta ei mene ihan Isokallion blogista väittelyksi, itse en pidä palkkojen leikkauksia realistisina. Ykkösjuttu on leikata valtion kustannuksia jotta verotusta ja verotuksen omaisia kustannuksia, byrokratiaa yms voidaan karsia. Tai jos ei haluta leikkauksia (koska ostovoima ja kotimaan kulutus blaa blaa blaa) ja kun velkaantuminenhan ei kuulemma ole ongelma niin otetaan sitten perkele sitä velkaa niin että nähdään toimiiko tämä "talouteen lisää rahaa" teoria ja velat muuttuu itsestään saataviksi. Varmaakin varmempaa on että tämä kiristetään verotusta, kasvatetaan valtion kustannuksia ja velkaannutaan tappaa koko maan hitaasti. Tästä varmaan ollaan jopa kaikki samaa mieltä :)
 
Päätä nyt, pitäisikö sinusta saada vienti kilpailukykyiseksi vai ostovoimaa lisättyä :)

Ostovoimaa on lisätty joka vuosi ja paljonkos se on auttanut esimerkiksi suomen kansantalouden paranemisessa. Ei yhtään. Tosiasia on että nykypäivänä valtio vie niin leijonan osan palkkakustannuksista että se jos joku leikkaa sitä ostokykyä, eikä siinä pienet palkankorotukset tai laskut vaikuta tippaakaan. Itse asiassa kiitos progressiivisen verotuksen palkan leikkausten vaikutus ostovoimaan ovat huomattavasti leikkauksia pienempiä.

Ps. tuntematta sinua veikkaan että Isokallion meriitit on kuitenkin kaikesta huolimatta huomattavasti kovemmat kuin sinun joten nuo sun heitot ko henkilöstä ovat hieman naurettavia ;)

e: jotta ei mene ihan Isokallion blogista väittelyksi, itse en pidä palkkojen leikkauksia realistisina. Ykkösjuttu on leikata valtion kustannuksia jotta verotusta ja verotuksen omaisia kustannuksia, byrokratiaa yms voidaan karsia. Tai jos ei haluta leikkauksia (koska ostovoima ja kotimaan kulutus blaa blaa blaa) ja kun velkaantuminenhan ei kuulemma ole ongelma niin otetaan sitten perkele sitä velkaa niin että nähdään toimiiko tämä "talouteen lisää rahaa" teoria ja velat muuttuu itsestään saataviksi. Varmaakin varmempaa on että tämä kiristetään verotusta, kasvatetaan valtion kustannuksia ja velkaannutaan tappaa koko maan hitaasti. Tästä varmaan ollaan jopa kaikki samaa mieltä :)

Minusta koko euroseikkailusta olisi hyvä luopua ennenkuin Suomelle käy todella ohraisesti. Nykyisellään jossain vaiheessa markkinat voivat hermostua ja menettää luottamuksensa. Verotuksen kuuluisi olla aina suhdanteeseen sopiva, nykyisin sitä pitäisi laskea ja esim 87-90 olisi pitänyt nostaa.

Jos Suomesta aletaan potkimaan hirveästi julkisen sektorin työntekijöitä pois niin nämä siirtyvät kortistoon + todennäköisesti käynnistyy supistuva kierre jossa yksityiseltä sektorilta lähtee työntekijöitä, jotka taas supistavat kokonaiskysyntää, joka taas...noh nyt varmaan homma on selvä, tietty julkisella sektorilla on paljon juttuja josta voisi säästää rahaa tehostamalla prosesseja, mihin ehkä viittasitkin. Jos EKP neuvoteltaisiin uudestaan toimimaan euromaiden lender of last resorttina, niin Suomen voisi jättää velkaantumaan huoletta, kyllä velkaantuminen taas taittuu kunhan yksityinen sektori alkaa investoimaan. Mutta jos molemmat alkaa säästää samaan aikaan seurauksena on lama ja vielä "uuden vahvan markan" oloissa sellainen, josta ei pääse karkuun niinkuin 90-luvun devalvaatioiden avulla.

Niin ja Isokallio on varmaan ennen Nokiaa tehnyt hyvääkin uraa, mutta tj:nä ollessaan kyllä sössi asiat riidessään pääjohtaja Vuorilehdon (?) kanssa jolloin koko puljun suunta olisi hukassa. En väitä, että olisi osannut hoita asioita yhtään sen paremmin, mutta Isokallio on silti normi DI, joka sattui naimaan itsensä hyvään sukuun. En silti missään nimessä ole kateellinen hänelle tai muille yritysjohtajille, se on varmasti todella henkisesti raskasta työtä ja niinhän se Isokallion edeltäjä Kairamo ampui itsensä kun paineet olivat liikaa. On paljon stressivapaampaa viisastella netissä :D
 
Jos EKP neuvoteltaisiin uudestaan toimimaan euromaiden lender of last resorttina, niin Suomen voisi jättää velkaantumaan huoletta, kyllä velkaantuminen taas taittuu kunhan yksityinen sektori alkaa investoimaan.

Huh huh mikä väite! Siitä vain velkaa lisää. KAIKKI velat on maksettava joskus takaisin, yleensä aikamoisten korkojen kera.

Itse en lähtisi leikkaamaan valtion kuluja, mutta pitäisin ne nykytasolla. Valtion palkkojen en antaisi missään nousta yksityistä korkeammalle. Yksityinen puoli maksaa tämän kaiken lystin, ja se riittää minulle perusteluksi. Vientiä pitää lisätä, mutta se on todella iso ongelma ratkaistavaksi. Ongelma tiivistyy minusta aikaan ja johtamiseen.

Jotta vienti saadaan kuntoon, pitää innovoida uutta ja saada myynti kuntoon. Poliitikot taas eivät osaa tehdä suunnitelmia jotka menevät neljä vuotta pidemmälle. Kaikki ratkaisut on nyt-heti-minulle-klooria-ratkaisuja. Esimerkki. Epäilen vahvasti, että Koneen uusi hissiköysi kehitettiin kaikessa hiljaisuudessa 2007–2013. Kehitystyö on ehkä alkanut juuri ennen lamaa 2007 lopulla. Siinä ajassa on muutama poliitikko ehtinyt vaihtua ja Aurajoessa muutama kuutio vettä virrata.. Tuo vaatii johtajuutta ja aikaa. Poliitikoilta ei saa kumpaakaan.
 
Huh huh mikä väite! Siitä vain velkaa lisää. KAIKKI velat on maksettava joskus takaisin, yleensä aikamoisten korkojen kera.

Ajatellaanpa vaikka Ruotsia.

Jos Ruotsin valtiolla ei olisi kruunuakaan velkaa niin taloudessa ei olisi kruunuakaan rahaa kierrossa.

2mq0px4.jpg
 
Mitä jos luovuttaisiin verotuksesta ja rahoitettaisiin kaikki valtion kulutus velalla. Kireä verotus toimii talouskasvun jarruna ja talous saisi kivan kasvupiikin kun verotus kevenisi. Valtio voisi myös stimuloida kysyntää isoilla infrahankkeilla jotka rahoitettaisiin velalla. Minusta on hulluutta, että Suomessa on reilu 10% korkeampi kokonaisveroaste kuin Kreikassa jne. jolle vasuripiirit ovat nyt järjestämässä avointa piikkiä EKP:lle.
 
Eurokriisin hoidossa näkyy juuri tällainen Isokallion insinöörin kotitalousajattelu, jota par'aikaa Eurokriisissä sovelletaan. Miten on käynyt? Myötäsyklisen talouspolitiikan doktriinin mukaan menot piti sopeuttaa aleneviin tuloihin: kokonaisvelka on kasvanut (ja kasvaa yhä), talous supistunut tai ainakin kasvu pysähtynyt. Johtopäätöksenä alamäessä on lisätä lisää vauhtia nostamalla veroja ja leikkaamalla lisää. Nyt keskustellaan, että miten saadaan ylijäämäinen vaihtotase, palkkoja laskettua ja valtion menoja yhä leikattua. Pitäisi keskustella, kuinka saataisiin yksityinen sektori jaloilleen ja myöntää, ettei julkisella velalla tarvitse olla rajoja vaan pikemmin budjetit olisi tehtävä suhdanteiden mukaan. Tahtoo myös keskustelusta tarjontapuolen ongelmista, että laskeva kysyntä vaikuttaa myös tuottavuuden ja työllisyyteen negatiivisesti, vaikka näitä yritetään kovasti piikata. Ja julkisia menoja pitäisi lisätä juuri siksi, että sillä saataisiin efektiivistä kysyntää talouteen. Tämä pitäisi vielä tehdä koko Euroopan alueella. No mutta ei voi, koska Isokallio, Liikanen, Schäuble ja Barroso tietävät, että velat pitää maksaa ja EKP voi joutua selvitystilaan, jos se luotottaisi valtioita.

Taloussanomissa ehdotettiin Paltamon täystyöllisyysmallia käyttöönotettavaksi koko Suomen laajuisesti
Paltamon työtakuuohjelmasta pitäisi ottaa mallia koko Suomen kohdalla | Taloussanomat
:thumbs:
Juuri tällainen, Randall Wraynkin pohjustama, idea pitäisi lanseerata, niin varmasti sosiaaliset kuin taloudellisetkin vaikeudet olisivat vähäisempiä ja nopeammin käännettävissä. No, mutta:
Hinta on aito kysymys rahapoliittisesti epäitsenäiselle Suomelle. Jos Suomi olisi rahapoliittisesti itsenäinen, se voisi aina ostaa kaiken mikä on sen omassa valuutassa myytävänä – kuten suomalaisen työvoiman. Toisin sanoen, maksukykyongelmaa ei ole, ongelmat olisivat muualla.
 
Oisko n. tuhannen kerran väännetty aiheesta "kannattaako leikata, milloin, mistä, miksi ei?" ja vähemmän yllättävästi ollaan taas tilanteessa "no velkaannutaan sitten ihan täysillä jos se ei vaikuta mihinkään!1" tai "nyt pitää ehdottomasti reilusti leikata julkista sektoria, koska eihän Juupajoen Einarkaan voi elää loputtomasti velaksi".

1. "Ykkösjuttu on leikata valtion kustannuksia jotta verotusta ja verotuksen omaisia kustannuksia, byrokratiaa yms voidaan karsia. Tai jos ei haluta leikkauksia (koska ostovoima ja kotimaan kulutus blaa blaa blaa) ja kun velkaantuminenhan ei kuulemma ole ongelma niin otetaan sitten perkele sitä velkaa niin että nähdään toimiiko tämä "talouteen lisää rahaa" teoria ja velat muuttuu itsestään saataviksi."

2. "Mitä jos luovuttaisiin verotuksesta ja rahoitettaisiin kaikki valtion kulutus velalla. Kireä verotus toimii talouskasvun jarruna ja talous saisi kivan kasvupiikin kun verotus kevenisi. Valtio voisi myös stimuloida kysyntää isoilla infrahankkeilla jotka rahoitettaisiin velalla."

Jotenkin epätoivoinen tilanne kyllä on, ainakin niiden mielestä, jotka tahtoisivat viitata nykyaikaisiin talousteorioihin :)

Hyvä kirjoitus De Grauwelta et al. Fiscal implications of the ECB?s bond-buying programme | vox

Saksa hyötyisi EKP:n bondiostoista ihan Oikeeta Rahaa (tm), mutta siellä vasta ollaankin syvällä tuossa "Ei Pihtiputaan mummokaan voi ostaa aina velaksi" -retoriikassa.
 
En ehtinyt muokata, mutta kuitenkin. Tässä ei vedottu Isokallion meriitteihin, hänellä vaan on miellyttävä tapa kirjoittaa ja nähdäkseni monelta osin kirjoittaa asiaa. Hän ei itsekään vetoa mihinkään meriitteihin. Siksi on mielenkiintoista, että tässä keskustelussa on monesti painotettu miten hän oli vain noksun tj ja sössi asioita. En ymmärrä miten ne meriitit vaikuttaa hänen esittämien väitteiden totuuksiin? Kai 1+1 = 2, vaikka noin väittäisi matematiikan takia luokalle jäänyt? No, itse en ole ollut edes nokian kokoisen firman tj. Tässä keskustelussa teillä lienee sitten paremmat meriitit yritysmaailmasta kuin Isokalliolla ja tämän takia juttunne on tosia ja Isokallion jutut eivät ole.
 
jännä juttu miten suomen velkaantuminen ei ole ongelma ja sitten jos esimerkiksi tuodaan vaikkapa kreikka niin se onkin velkojien syy että kreikka on ongelmissa. Eli vasemmistolaisen talouspolitiikan lähtökohtainen ajattelu on että raha pyörittää taloutta, ei talous rahaa. Rahaa lisäämällä talouteen, vaikka sitten velkarahaa, saadaan talouteen lisää toimeliaisuutta, ja kaikki toimeliaisuus on hyvästä, olkoonkin se sitten vaikka sellaista toimeliaisuutta josta kukaan kansalainen, mukaan lukien narrinsonford, s-kolmonen ja pååtta ei ole valmis maksamaan, on hyvästä. Ja jos sitten joku velkoja jossain vaiheessa alkaa haluamaan saamisiaan niin se on pahasta koska euro, ekp ja saksa, oma valuutta kun olisi niin voitaisiin painaa lisää rahaa.

Jos tätä en usko olen yksinkertainen kotitalousraharealisti.

e: mitä tulee valtion velkoihin, eivät ne ole niin kauan ongelma kun valtion talous (=toimeliaisuus) kasvaa. Ongelmaksi ne tulee siinä vaiheessa kun talous kääntyy laskuun. Siinä mielessä velkoja ei tarvitse koskaan maksaa mutta jos talous kääntyy laskuun, veikkaan niistä suurta ongelmaa ainakin Suomen kokoiselle kansantaloudelle, oli sitten maksuväline euro, markka tai oravannahka.
 
En ehtinyt muokata, mutta kuitenkin. Tässä ei vedottu Isokallion meriitteihin, hänellä vaan on miellyttävä tapa kirjoittaa ja nähdäkseni monelta osin kirjoittaa asiaa. Hän ei itsekään vetoa mihinkään meriitteihin. Siksi on mielenkiintoista, että tässä keskustelussa on monesti painotettu miten hän oli vain noksun tj ja sössi asioita. En ymmärrä miten ne meriitit vaikuttaa hänen esittämien väitteiden totuuksiin? Kai 1+1 = 2, vaikka noin väittäisi matematiikan takia luokalle jäänyt? No, itse en ole ollut edes nokian kokoisen firman tj. Tässä keskustelussa teillä lienee sitten paremmat meriitit yritysmaailmasta kuin Isokalliolla ja tämän takia juttunne on tosia ja Isokallion jutut eivät ole.

Minä taisin ottaa Isokallion historian esille ensin. Tämä lähinnä siksi, että omasta mielestäni Isokalliolla tapana esiintyä oppimestarimaisesti omahyväiseen tyyliin jankkaamassa samoja juttuja. Kreikassa on tehty Isokallion mainitsema ja kannattama sisäinen devalvaatio, mutta eipä sen tulokset näy häntä vaivaavan.
 
Oisko n. tuhannen kerran väännetty aiheesta "kannattaako leikata, milloin, mistä, miksi ei?" ja vähemmän yllättävästi ollaan taas tilanteessa "no velkaannutaan sitten ihan täysillä jos se ei vaikuta mihinkään!1" tai "nyt pitää ehdottomasti reilusti leikata julkista sektoria, koska eihän Juupajoen Einarkaan voi elää loputtomasti velaksi".

1. "Ykkösjuttu on leikata valtion kustannuksia jotta verotusta ja verotuksen omaisia kustannuksia, byrokratiaa yms voidaan karsia. Tai jos ei haluta leikkauksia (koska ostovoima ja kotimaan kulutus blaa blaa blaa) ja kun velkaantuminenhan ei kuulemma ole ongelma niin otetaan sitten perkele sitä velkaa niin että nähdään toimiiko tämä "talouteen lisää rahaa" teoria ja velat muuttuu itsestään saataviksi."

2. "Mitä jos luovuttaisiin verotuksesta ja rahoitettaisiin kaikki valtion kulutus velalla. Kireä verotus toimii talouskasvun jarruna ja talous saisi kivan kasvupiikin kun verotus kevenisi. Valtio voisi myös stimuloida kysyntää isoilla infrahankkeilla jotka rahoitettaisiin velalla."

Jotenkin epätoivoinen tilanne kyllä on, ainakin niiden mielestä, jotka tahtoisivat viitata nykyaikaisiin talousteorioihin :)

Hyvä kirjoitus De Grauwelta et al. Fiscal implications of the ECB?s bond-buying programme | vox

Saksa hyötyisi EKP:n bondiostoista ihan Oikeeta Rahaa (tm), mutta siellä vasta ollaankin syvällä tuossa "Ei Pihtiputaan mummokaan voi ostaa aina velaksi" -retoriikassa.

Minusta tuo on ihan pätevä argumentti, että miksi ei leikata verotusta ja eletä lainalla jos lainalla ei ole väliä. Jos ALV poistettaisiin, niin sehän toisi valtavasti lisää ostovoimaa ja lieventäisi palkankorotuspaineita. Kuitenkin samaan aikaan pidetään täysin järkevänä sellaista politiikkaa, jossa kasvatetaan valtion budjettia ja rakennellaan jotain keskustakirjastoja lainarahalla.

Ylipäätänsä haluaisin kuulla vastauksen palstan vasurisiiveltä, että jos kerran valtion velalla ei ole väliä, niin miksi verotetaan ollenkaan. Tiedätte itsekin, että vaikka keskuspankki ei voi mennä konkurssiin ja rahaa voi painaa loputtomiin, niin valtio ei voi velkaantua loputtomasti.
 
jännä juttu miten suomen velkaantuminen ei ole ongelma ja sitten jos esimerkiksi tuodaan vaikkapa kreikka niin se onkin velkojien syy että kreikka on ongelmissa. Eli vasemmistolaisen talouspolitiikan lähtökohtainen ajattelu on että raha pyörittää taloutta, ei talous rahaa. Rahaa lisäämällä talouteen, vaikka sitten velkarahaa, saadaan talouteen lisää toimeliaisuutta, ja kaikki toimeliaisuus on hyvästä, olkoonkin se sitten vaikka sellaista toimeliaisuutta josta kukaan kansalainen, mukaan lukien narrinsonford, s-kolmonen ja pååtta ei ole valmis maksamaan, on hyvästä. Ja jos sitten joku velkoja jossain vaiheessa alkaa haluamaan saamisiaan niin se on pahasta koska euro, ekp ja saksa, oma valuutta kun olisi niin voitaisiin painaa lisää rahaa.

Jos tätä en usko olen yksinkertainen kotitalousraharealisti.

e: mitä tulee valtion velkoihin, eivät ne ole niin kauan ongelma kun valtion talous (=toimeliaisuus) kasvaa. Ongelmaksi ne tulee siinä vaiheessa kun talous kääntyy laskuun. Siinä mielessä velkoja ei tarvitse koskaan maksaa mutta jos talous kääntyy laskuun, veikkaan niistä suurta ongelmaa ainakin Suomen kokoiselle kansantaloudelle, oli sitten maksuväline euro, markka tai oravannahka.

Tämä on minusta aivan naulankantaan! Suomessa yliverotetaan ja ylisäännellään ja täällä nautitaankin sitten mm. huonosta ostovoimasta, asuntopulasta pääkaupunkiseudulla ja alikehittyneestä palvelusektorista. Suomessa järjestelmä ei tue yrittäjyyttä ja kulutusta ja ei sitä kasvua tule rahaa painamalla. Rahaa painamalla täällä kasvaa vain julkinen sektori.
 
Jos Suomesta aletaan potkimaan hirveästi julkisen sektorin työntekijöitä pois niin nämä siirtyvät kortistoon + todennäköisesti käynnistyy supistuva kierre jossa yksityiseltä sektorilta lähtee työntekijöitä, jotka taas supistavat kokonaiskysyntää, joka taas...noh nyt varmaan homma on selvä

Toki näin käy, mutta se nyt vaan on vääjäämätöntä. Ei tällaista byrokratiaa ole yksinkertaisesti varaa pyörittää. Tai on, jos ollaan sitä koulukuntaa että velalla ei ole väliä ja valtio voi ottaa vuodesta toiseen enemmän lainaa ja muutaman vuoden päästä kaikki onkin töissä valtiolla/kunnalla tivaamassa toisiltaan jotain paperia, suunnitelmaa tai sertifikaattia.

Rakennustoiminta on niin hyvä esimerkki, ennenkuin saat mitään tehdä omalle tontille, täytyy käydä kaupungilla leimauttamassa pintavesisuunnitelma. Siellä virkamies istuu 8-16 toimistossaan odottelemassa rakentajan piirrustuksia, ellei ole kahvilla/lounaalla/paskalla. Voi jeesuksen kivekset... no sinällään on hyvä että rakennus on suunniteltu joka kulmalta, mutta joku roti. Sitten on nämä veronumerokikkailut, omatoimirakentajakin joutuu listaamaan ketä kaikkia on käynyt työmaalla töissä, ettei vain nyt veroja kierretä. Joka hommaan pitää olla sertifikaattia ja paperia ja todistusta ihan vain sen takia että saadaan tekeminen vaikeaksi ja kalliiksi ja lisää veroja kerättyä ja pätevyyskoulutuksia myytyä.

Kaiken huippuna energiatodistus, joka pitää olla sertifioidun ja valtuutetun energiatodistuksenkirjoittajan tekemä. Sitähän ei voi kirjoittaa se hemmo joka kyseisen rakennuksen on suunnitellut kun se ei tiedä mitään energia-asiasta.

Ja mitä virkaa on koko todistuksella? Ei niin saatanan mitään!
 
Sanotaan Kallesta mitä sanotaan, niin kyllä se osaa kaivaa suuret linjat numeroiden takaa.

"Valtio ottaa tänä vuonna lisää velkaa suunnilleen saman verran, kuin se kerää työssäkäyviltä tuloveroina. Kaikkien työssäkäyvien palkat pitäisi kaksinkertaistaa, jotta velanotto loppuisi. Tai sitten arvonlisävero pitäisi korottaa kuuteenkymmeneen prosenttiin ja kaikkien palkasta tulisi periä veroa samat kuusikymmentä prosenttia. Luulisi jokaisen, sekä hallituspuolueen että opposition kansanedustajan ymmärtävän että julkisen sektorin menoja on ryhdyttävä karsimaan. Vain täysin edesvastuuton idiootti kansanedustaja ehdottaa menojen lisäämistä."

Puurot ja vellit | Kalle Isokallio | Blogit | Iltalehti.fi
 
Sanotaan Kallesta mitä sanotaan, niin kyllä se osaa kaivaa suuret linjat numeroiden takaa.

"Valtio ottaa tänä vuonna lisää velkaa suunnilleen saman verran, kuin se kerää työssäkäyviltä tuloveroina. Kaikkien työssäkäyvien palkat pitäisi kaksinkertaistaa, jotta velanotto loppuisi. Tai sitten arvonlisävero pitäisi korottaa kuuteenkymmeneen prosenttiin ja kaikkien palkasta tulisi periä veroa samat kuusikymmentä prosenttia. Luulisi jokaisen, sekä hallituspuolueen että opposition kansanedustajan ymmärtävän että julkisen sektorin menoja on ryhdyttävä karsimaan. Vain täysin edesvastuuton idiootti kansanedustaja ehdottaa menojen lisäämistä."

Puurot ja vellit | Kalle Isokallio | Blogit | Iltalehti.fi

Muutama vuosi sitten valtiontalous oli vielä reilusti ylijäämäinen. Jos yksityinen sektori säästää ja samoin nettovienti on euron "ansiosta" pakkasella niin ei käytännössä voi tehdä ylijäämäistä budjettia. Toisen velka kun on aina toisen varallisuus. Tiedän miten kognitiivisen dissonanssin mitä tämä aiheuttaa. Itsekin kesti hyvin pitkään sulattaa ajatus, mutta miten sinä tulkitset tämän:

tases1.png


Jos oletetaan nettovienti nollaksi vaikkapa ensi vuonna niin miten julkinen sektori voi saada aikaiseksi tasapainoisen budjetin jos yksityinen ei halua alkaa velkaantua?
 
Muutama vuosi sitten valtiontalous oli vielä reilusti ylijäämäinen. Jos yksityinen sektori säästää ja samoin nettovienti on euron "ansiosta" pakkasella niin ei käytännössä voi tehdä ylijäämäistä budjettia. Toisen velka kun on aina toisen varallisuus. ..

Jos oletetaan nettovienti nollaksi vaikkapa ensi vuonna niin miten julkinen sektori voi saada aikaiseksi tasapainoisen budjetin jos yksityinen ei halua alkaa velkaantua?

Mikä on pååttan veikkaus, milloin valtiontalous kääntyy ylijäämäiseksi tulevaisuudessa, siis olettaen että sitä ei haluta millään tavoin karsia tai suitsia koska elvytys?
 
Ylipäätänsä haluaisin kuulla vastauksen palstan vasurisiiveltä, että jos kerran valtion velalla ei ole väliä, niin miksi verotetaan ollenkaan.

Jos halutaan, että valtion liikkeellelaskemalle valuutalle on ylipäätään kysyntää, on pakko verottaa.

Miksi kukaan muuten käyttäisi jotain printattuja paperilappusia vaihdon välineenä? Jos ei olisi verotusta, niin miksi helvetissä antaisit mulle vaikka sun upouuden auton siksi että lyön sulle käteen 100 kappaletta paperilappusia, joissa lukee 500 ja johon on töherrelty joku Euroopan kartta? Mikä tae sulla on siitä, että joku hyväksyy vaikka Valintatalossa noi samaiset paperilappuset maksuksi maidosta ja kananmunista?

Sen sijaan jos valtio vaatii verot maksettavaksi noilla paperilappusilla, niin kas kummaa, yhtäkkiä niille onkin vähän helvetillinen kysyntä...
 
Mikä on pååttan veikkaus, milloin valtiontalous kääntyy ylijäämäiseksi tulevaisuudessa, siis olettaen että sitä ei haluta millään tavoin karsia tai suitsia koska elvytys?

pååtta voi varmaan vastata itse, mutta mä näen asian niin, että julkisen sektorin alijäämät (tai ylijäämät) kuvaavat pitkälti yksityisen sektorin säästämistavoitetta.

Nousukaudella yksityisen sektorin säästämistavoite on alhainen, kotitaloudet ja yritykset velkaantuvat jne. Yksityinen sektori siis juoksuttaa alijäämiä. Ylijäämäiset valtion budjetit ovat jopa jossain määrin todennäköisiä ja vastasyklisen kysynnänsäätelyn näkökulmasta jopa toivottavia. Yliijäämäinen valtion budjetti tarkoittaa sitä, että valtio on tullut keränneeksi enemmän veroina kuin se on itse talouteen investoinut ja kuluttanut.

Sen sijaan taantumassa yksityinen sektori lakkaa ottaamasta velkaa, velkoja pyritään maksamaan pois jne. Yksityisen sektorin säästämistavoite ja -tarve lisääntyy, yksityinen sektori haluaa tehdä ylijäämäisiä budjetteja. Mistä niitä uusia rahavirtoja, investointeja ja kulutusta voi talouteen tällaisessa tilanteessa sitten tulla? No julkisen sektorin kautta. Julkinen sektori investoi, kuluttaa ENEMMÄN kuin kerää veroina ja näin ollen velkaantuu.

Kuvio 2. Julkisen kulutuksen ja investointien reaalinen vuosikasvu Suomen taloudessa vuosina 1975-2012.
107vr6f.png


Kun edellistä määritelmää verrataan Jyrki Kataisen hallituksen talouspolitiikkaan, sitä on mahdotonta tulkita elvytykseksi. Itse asiassa hallituksen tavoitteet julkisen kulutuksen ja alijäämien säätelyn suhteen ovat olleet vastakkaisia elvytykselle. Tarkastellaan asiaa vielä yksityiskohtaisemmin julkisen kulutuksen ja investointien osalta.

Kuviosta 1 havaitaan, että finanssikriisin jälkeen Suomen taloudessa julkisen kulutuksen ja investointien yhteenlasketussa nimellisessä kasvussa ei ole tapahtunut merkittävää muutosta. Itse asiassa viimeisen kymmenen vuoden aikana kasvu oli nopeinta vuosina 2007 ja 2008 eli juuri ennen finanssikriisin kärjistymistä.

Julkinen sektori ei siis ole merkittävästi kasvattanut kokonaiskulutustaan ja talouteen tuottamiaan kysyntävirtoja kriisin jälkeen, vaikka yksityisen kulutuksen sekä investointien ja ennen kaikkea vientikysynnän kasvu on hidastunut merkittävästi. Kun julkisen kulutuksen ja investointien kehitystä tarkastellaan reaalisena eli hintojen muutoksesta puhdistettuna, on kuva entistä karumpi (kuvio 2). Reaalisena julkisen kulutuksen ja investointien kasvu on painunut lähelle nollaa. Julkisten tulovirtojen vaikutus reaaliseen talouskasvuun eli bruttokansantuotteen kasvuun on siis supistunut lähes olemattomiin.

Ja kun Purtsi haluaa tuosta johtamisesta puhua, niin Suomella olisi nyt mahdollisuus johtaa esimerkillä ja näyttää kuinka tästä kriisistä päästään pois.
Nyt onkin aika siirtyä pehmoisista puheista koviin tekoihin ja käynnistää todenteolla raju elvytys. Tavoitteeksi voidaan ottaa, että vuonna 2014 julkinen kulutus ja investoinnit kasvavat nimellisesti 8 ja reaalisesti 3 prosenttia. Julkisten investointien ja kulutuksen kasvua tulisi kiihdyttää tällä hetkellä alijäämistä välittämättä. Se vasta olisikin rajua.

Raju elvytys | Raha ja talous
 
Back
Ylös Bottom