Huimauskohtauksia tai tasapainoelimen häiriö. Käden liikkuvuuden ongelma, esim. palovamman kiristämä iho.
E: Niin ja ehkä alkuunsa ihan vaan lihasten herättely. Kun itseäni mietin, niin taisi olla ihan hyvä enemmänkin vaakaprässiä käyttää alkuunsa ja siirtyä kyykkyyn sen jälkeen. Ehkä harjoittelun voisi aloittaa käymällä vaikka kaksi viikkoa joka päivä salilla kokeilemassa eri vekottimia, ja lähteä lukemaan Pakkotoistoa vasta sen jälkeen.
Itse olen huomannut, että pitkä tauko kyykyssä on aina heikentänyt joitain kyykyn kannalta tärkeitä lihaksia niin paljon, että kyykystä ei saa alkuvaiheessa oikein mitään irti. Paino tuntuu niskassa kevyelle, mutta kun menee kyykkyyn, niin sinne meinaa jäädä. Omalla kohdalla nämä hankalat lihakset pitkän treenitauon jälkeen ovat joko sisäreisien yläosat tai etureidet. Muutaman viikon kyykkäämisen jälkeen on nuo heikot lihakset sitten vahvistuneet ja tuntuu, että kyykätessä yhä useammat lihakset joutuvat tosissaan töihin tasapuolisesti. Kyykkyliikkeen kannalta lihakset alkavat olla toisin sanoen tasapainossa tuossa vaiheessa.
Jossain jalkaprässissä tai muussa suljetun liikeradan laitteessa pääsee sen sijaan jo parin reenikerran jälkeen tosissaan puristamaan aloittelijakin, koska lihasepätasapaino ei vaikuta liikerataan.
Kyykkytreenien alkuvaiheessa ei mielestäni kannata mennä lähellekään failurea sarjoissa, koska äärimmäisessä ponnistuksessa tulee tuolloin helpotettua lantion ja/tai polvien ojennusta väärällä tavalla, usein selän pyöristämisellä tai muulla ihme väännöllä. Siihen kun yhdistetään vielä polvien tai yleensä vain toisen polven kääntyminen sisälle, niin alkaa vammakierrettä varten "pohjat" olla kunnossa. Olen itse kenties ensimmäistä kertaa malttanut tänä syksynä pitkän tauon jälkeen keskittyä em asioihin.
Heikolla kyykkääjällä suurin osa rasituksesta tulee kehon omasta painosta. Kun kyykyssä päästään isompiin painoihin, nousee keskivartalon rasitus suhteessa enemmän kuin jalkojen rasitus. Silloin on tärkeää, että tekniikka pelaa ja Valsalvan manööveri toimii. Muuten edessä on todennäköisesti reenitauko kyykyssä joko vaivojen, loukkaantumisen tai kehityksen taantuman vuoksi. Taantuma sen vuoksi, että tekniikan heitellessä liiaksi päivän kunto vaihtelee liikaa ja usko omaan tekemiseen loppuu.
Jos jalkojen voimaa kehitetään kovin paljon sellaisilla liikkeillä, joissa ei tarvita keskivartalon tukea, tuloksena on sellainen kroppa, että pitkät sarjat kyykyssä voi kulkea hyvinkin, mutta lähellä 1 rm nostoja pettää keskikroppa ja jalkojen tehoja ei kyetä käyttämään maksimaalisesti. Voimanostajilla on tutkittu jalkarässin siirtovaikutusta kyykkyyn. Tuloksena on yleensä ollut; jalkaprässistä ei mitään hyötyä kyykkyyn. Aloittelevalla puntin kolistelijalla jalkaprässin paraneminen nostaa myös kyykkytulosta, niin kauan kuin keskivartalon pidot ovat riittävät.
Jos ei ole malttia harjoitella kyykyn tekniikkaa omille välityksille sopivaksi ja vakioiduksi, painoja pikkuhiljaa lisäten, on mielestäni parempi pysyä jalkaprässissä ja muissa suljetun liikeradan harjoitteissa. Mutta jos tosissaan halutaan kehittää voimaa ja lihasta, on kyykyn määrätietoinen tekeminen enemmän kuin suositeltavaa.
Hyvä kyykkääjä on aina hyvä nostamaan jalkaprässissä. Mutta hyvä jalkäprässääjä ei ole välttämättä hyvä kyykkääjä.
Jos ei mitään tavallista kyykkäämistä estävää elimellistä vaivaa ole, niin suosittelen ehdottomasti kyykkäämään mieluummin kuin jalkaprässäämään. Kyykkyvoiman lisääminen auttaa lisäämään koko kehon voimia. Itse olen esimerkiksi huomannut, että paras penkkipunnerruksen apuliike on jalkakyykky.
ps. Jorille terveisiä! et varmaan ole minua tunnistanut, kun olen kovin vähän täällä pakkotoistolla vielä kirjoitellut. t: Sami serkkusi
Itse käytän mahdollisimman isoja kiekkoja, kummiskin niin että lämmittelyt/totuttelut voi tehdä. Esim. 110kg:lla tehdessä lyön kolmet 15kg kiekkot tankoon niin että aina ennen seuraavaa kiekkoa teen 4-6 toistoa.