Lääketieteellisestä

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Saapas
  • Aloitettu Aloitettu
Vuoden :david:-palkinto nimimerkille Kärpänen. Sanoisin, että viimeisen lauseesi pohjalta et tiedä juuri mitään lääketieteestä, vaikka kuvitelmissasi tilanne varmasti toisenlainen onkin.

Tarto on mielestäni edelleen siinä mielessä jämäpaikka että sinne hakevat suomalaiset eivät ole sitä kaikkein vahvinta opiskelija-ainesta akateemisessa mielessä (suurin osa ei päässyt Suomeen). Mitään merkitystä tällä ei tietysti työelämässä ole.
 
Roux-en-y sanoi:
Vuoden :david:-palkinto nimimerkille Kärpänen. Sanoisin, että viimeisen lauseesi pohjalta et tiedä juuri mitään lääketieteestä, vaikka kuvitelmissasi tilanne varmasti toisenlainen onkin.

Tarto on mielestäni edelleen siinä mielessä jämäpaikka että sinne hakevat suomalaiset eivät ole sitä kaikkein vahvinta opiskelija-ainesta akateemisessa mielessä (suurin osa ei päässyt Suomeen). Mitään merkitystä tällä ei tietysti työelämässä ole.
Click to expand...

Ei se mitään kuvitelmaa ole. Henkilökohtaisesti pidän suomalaisten lääkäreiden tasoa (keskimäärin) surkeana. Siinä vaiheessa kun Suomeen saadaan edes jonkinasteinen järjestelmä, joka pakottaa lääkärit osoittamaan pätevyytensä esimerkiksi kerran vuodessa, päästään varmuudella vähän parempaa lopputulokseen. Mutta en tässä nyt ala asiasta enempää kinastelemaan. Mielipiteeni pohjautuu omaan henkilökohtaiseen kokemukseeni ja olen edelleen sitä mieltä, että uskaltaisin tällä hetkellä voimassa olevalla lainsäädännöllä toimia yleislääkärinä suuremmissa sairaaloissa.

Ja lääketieteestä tiedän enemmän kuin arvaatakaan. Joten saat vaihtariksi :david:.

:D

edit: tanssiva banaani oli vahingonlaukaus
 
kärpänen sanoi:
Mielipiteeni pohjautuu omaan henkilökohtaiseen kokemukseeni ja olen edelleen sitä mieltä, että uskaltaisin tällä hetkellä voimassa olevalla lainsäädännöllä toimia yleislääkärinä suuremmissa sairaaloissa.
Click to expand...
Mitä sä tällä tarkoitat? Siis että et mahdollisesti joutuisi vastuuseen hoitovirheistä vai mitä? Jos tuota tarkoitat niin eihän se susta silti pätevää lääkäriä tee, vaikka et tuntisi minkäänlaista vastuuta toimistas ja uskaltaisitkin toimia lääkärinä.

Jos en välittäisi muista niin mäkin uskaltaisin ajaa autolla silmät ummessa jos en joutuisi siitä vastuuseen, ei kai tuo silti tee minusta hyvää silmät ummessa ajajaa?
 
wnha sanoi:
Jos en välittäisi muista niin mäkin uskaltaisin ajaa autolla silmät ummessa jos en joutuisi siitä vastuuseen, ei kai tuo silti tee minusta hyvää silmät ummessa ajajaa?
Click to expand...

Yllä olevaan lainaukseen tiivistyykin juuri se mun kritisoima heikkous.

Enkä todellakaan olisi pätevä lääkäri; enhän siis ole lääkäri. Mutta samasta syystä kuin mitä mainitset viestisi sisällössä, en pidä suomalaisia lääkäreitä keskimäärin kovin hyvinä. Tuttavapiiriin kuluu lukuisa määrä lääkäreitä ja olen heidän kanssaan keskutellut asioista lääkäröintiin liittyen huomattavan paljon. Mielestäni lääkäreiden keskuudessa vallitsee näiden keskusteluiden perusteella merkittävän huono ilmapiiri ja hierarkinen järjestelmä. Tämä estää myös lääkäreiden itsensä mielestä parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen pääsemisen lääkärinä kehittymisessä. Ja joskus ulkopuolisena tarkkailijana voi osoittaa suuriakin epäkohtia, joita ei sisältäkäsin kykene näkemään.

edit: Vähän lähdin off topic -linjoille.
 
kärpänen sanoi:
Yllä olevaan lainaukseen tiivistyykin juuri se mun kritisoima heikkous.

Enkä todellakaan olisi pätevä lääkäri; enhän siis ole lääkäri. Mutta samasta syystä kuin mitä mainitset viestisi sisällössä, en pidä suomalaisia lääkäreitä keskimäärin kovin hyvinä.
Click to expand...
Itse en tuosta valvonnan/vastuun mahdollisesta heikkoudesta tiedä sitä enkä tätä, mutta ei kai se vielä lääkäreistä huonoja tee.

Edit: onko sulla tarkempaa tietoa tuon vastuun eroista suomalaisen ja muun maailman välillä, mikä tekee suomalaisista lääkäreistä muita huonompia? Jos on niin kerrotko miten se eroaa? Onko muualla maailmassa tällainen kerran vuodessa koe tms.?

EditII: Kun kerran lainasit minun silmät ummessa ajamis esimerkkiä niin samaiten voi sanoa, että se etten mahdollisesti joutuisi ajoistani vastuuseen ei automaattisesti tee minusta huonoa ajajaa.

En usko, että tuollainen kerran vuodessa tehtävä koe mitään parantaisi. Vai oletko sitä mieltä, että vasta valmistunut lääkäri on paras, ja että lääkärit tästä vain koko ajan huononevat. Eiköhän se tässäkin ammatissa päde aika pitkälle, että se osaaminen syventyy ja ammattitaito vain paranee työn kautta.
 
En tiedä ovatko esimerkiksi hoitovirhetilastot jo julkisia. Pitää tiedustella noista vaatimuksista kun sukulaisia toimii lääkäreinä mm. Keski-Euroopassa. Hyvänä vertailukohtana voidaan kuitenkin pitää esimerkiksi ensihoitajia, palomiehiä, lentäjiä ja ambulanssimiehistöjä, jotka joutuvat useamman kerran vuodessa osoittamaan pätevyytensä toimia kyseisessä tehtävässä. Niin kauan kun lääkäreiden keskuudessa vallitsee sisäänpäinkääntynyt "liukuhihna" -asenne ja virheitä peitellään, eikä niistä tiedoteta muille, ei voida myöskään kehittyä virheiden ehkäisemisessä.

Olen kuullut ihan riittävästi juttuja vanhoista jääristä, jotka eivät hyväksy mitään uusia menetelmiä, eivätkä halua niihin edes perehtyä. Tällä mallilla ei mitenkään voi pysyä mukana kehityksessä, eikä myöskään kehittyä lääkärinä.

Se, että ei joudu vastuuseen jostain, vaikuttaa väistämättä siihen miten huolellisesti on "pakko" asiaan paneutua. Keskimäärinhän nuoret lääkärit käyttävät enemmän aikaa potilaaseen kuin vanhemmat. Osaltaan tämä johtuu kokemuksen puutteesta, mutta kyllä minua ainakin henkilökohtaisesti närästää se, että ei saa edes kertoa koko tilannetta, ennen kuin ollaan jo tutkittu ja todettu esimerkiksi märkärupi ärtyneeksi hyttysenpistoksi.


27.9.2007 A-talk

Sisätautien ja keuhkosairauksien erikoislääkäri Tapio Kuhan mielestä Suomi on päivystyksen takapajula. Kuhan mukaan Suomessa kuolee vuosittain jopa 400 päivystyspotilasta silkasta osaamattomuudesta johtuviin viiveisiin ja lääkärin virheisiin. Kuha onkin ajanut sinnikkäästi päivystyslääketiedettä omaksi erikoisalakseen.
 
"Olen kuullut", "Olen puhunut" jne. jne. Missä sun omakohtaiset kokemukset on? Pysyn edelleen kannassani, että et tiedä oikeastaan mitään lääketieteestä tai suomalaisesta terveydenhuollosta. Niin, ja toimin itse lääkärinä.
 
Roux-en-y sanoi:
"Olen kuullut", "Olen puhunut" jne. jne. Missä sun omakohtaiset kokemukset on? Pysyn edelleen kannassani, että et tiedä oikeastaan mitään lääketieteestä tai suomalaisesta terveydenhuollosta. Niin, ja toimin itse lääkärinä.
Click to expand...

Et varmaankaan kuvitellut, että alan niitä tähän kirjoittamaan. Jos satun vastaanotollesi, niin voin niitä siellä kyllä sitten kertoilla.
 
Suomen terveydenhuollossa ja sen rakenteissa on tietysti omat ongelmansa mutta niin on toisenlaisissa järjestelmissä ulkomaillakin. Pääsääntöisesti hoito on hyvää ja mielestäni pohjoismaisia lääkäreitä arvostetaankin maailmalla. Suurin osa lääkärikunnasta varmasti yrittää pysyä kärryillä oman alansa tieteellisissä edistysaskelissa, vähintään sitten suomalaisten alan lehtien ja erilaisten tapahtumien (esim. Lääkäripäivät) kautta. Erinäisiä koulutustilaisuuksia, kongresseja, symposiumeja jne. on kyllä ihan rivilääkäreillekin eikä pelkästään erikoislääkäreille/erikoistuville.

Peräät noita vastuuasioita niin mikä olisi sitten oikea tapa järjestää asiat? USA:n tyylinen "Haasta oikeuteen miljoonakorvauksiin mistä tahansa"? Toisin kuin sinä suuri osa lääkäreistä ei hirveän hanakasti halua ylittää osaamisrajojaan ja lähteä tekemään ihmeellisiä temppuja ellei ole aivan pakko eli en oikein ymmärrä miten joku korvausvaateiden/rikosoikeudellisen vastuun vähäisyys vaikuttaisi päivittäiseen työhön. Ja kyllähän Suomessa lääkäreitä valvotaan (nykyisin VALVIRA)...vääristä toimentatavoista kyllä tulee ennenpitkää noottia ja seuraamuksia.
 
Roux-en-y sanoi:
Suomen terveydenhuollossa ja sen rakenteissa on tietysti omat ongelmansa mutta niin on toisenlaisissa järjestelmissä ulkomaillakin. Pääsääntöisesti hoito on hyvää ja mielestäni pohjoismaisia lääkäreitä arvostetaankin maailmalla. Suurin osa lääkärikunnasta varmasti yrittää pysyä kärryillä oman alansa tieteellisissä edistysaskelissa, vähintään sitten suomalaisten alan lehtien ja erilaisten tapahtumien (esim. Lääkäripäivät) kautta. Erinäisiä koulutustilaisuuksia, kongresseja, symposiumeja jne. on kyllä ihan rivilääkäreillekin eikä pelkästään erikoislääkäreille/erikoistuville.

Peräät noita vastuuasioita niin mikä olisi sitten oikea tapa järjestää asiat? USA:n tyylinen "Haasta oikeuteen miljoonakorvauksiin mistä tahansa"? Toisin kuin sinä suuri osa lääkäreistä ei hirveän hanakasti halua ylittää osaamisrajojaan ja lähteä tekemään ihmeellisiä temppuja ellei ole aivan pakko eli en oikein ymmärrä miten joku korvausvaateiden/rikosoikeudellisen vastuun vähäisyys vaikuttaisi päivittäiseen työhön. Ja kyllähän Suomessa lääkäreitä valvotaan (nykyisin VALVIRA)...vääristä toimentatavoista kyllä tulee ennenpitkää noottia ja seuraamuksia.
Click to expand...

Omat henkilökohtaiset kokemukseni tosiaan ovat sellaiset, että ainakaan tällä hetkellä luottamukseni ja uskoni suomalaiseen osaamisen ei todellakaan ole kovin korkealla. Valittettavasti jouhuin käyttämään erittäin paljon terveydenhuollon palveluita ensimmäistä kertaa elämässäni ja kyllä oma mielipiteeni on se, että voit mennä perus-terveyskeskuslääkäriltä hakemaan reseptin jos tiedät itse mikä sinua vaivaa.

Ja koska esittää kritiikkiä, niin pitäisi tietysti olla joku ehdotus miten asioita parannetaan.. ja omasta mielestäni se, että lääkäreiksi pyrkiviltä vaaditaan edes vähän sosiaalisen kanssakäymisen taitoja ja kykyä lukea/ymmärtää asiakasta. Omassa työyheisössäni virheistä raportoidaan itsenäisesti (vaikka niistä ei kukaan edes saisi koskaan tietää muuten) ja näistä oleellisimmat käydään välittömästi läpi kaikille. Kyseessä on kuitenkin tehtävä, jossa pienikin virhe johtaa melkoisella varmuudella henkien menetykseen.

Voit varmaan vahvistaa sen, että lääkäri ei joudu osoittamaan pätevyyttään valmistuttuaan samalla tavoin kuin esimerkiksi ensihoitajat? Tai lentäjät? Tai palomiehet? Kaikissa näissä tehtävissä on kuitenkin kyse siitä, että ollaan ihmishenkien kanssa tekemisissä.

Ehkä kuvitelmani lääketieteestä ja sen kyvyistä ovat sitten olleet liioitellut.
 
Mikään ei voi koskaan toimia 100%:sesti. Jos näin olisi, niin jossain olisi vikaa. Ikäviä nuo lääkäreihin liittyvät huonot kokemukset. Ne kun vaikuttavat paljon enemmän, mitä jokin Chicosin tympeältä tarjoilijalta saatu palvelu. :( Itse olen kuullut (luotettavista ja ei-niin luotettavista (katkerat juoruavat sh:t)) lähteistä esim. seuraavia esimerkkejä:

-Eläkeikää lähestyvä tk-lääkäri ei osannut antaa ensiapua sydäninfarktin saaneelle potilaalle pienen paikkakunnan TK:ssa. Paikalle soitettiin ensivasteyksikkö elvyttämään. Tästä päästään aasinsiltana siihen, kun useimmat tk-lääkärit eivät kykene suorittamaan itsenäisesti puoliakaan niistä tempuista, jotka ovat ihan arkipäivää hoitotason lanssissa työskentelevälle ensihoitajalle. Mutta joo..

-Tk-lääkäri ei osaa lukea sydänfilmiä, koska käyrä on printattu uudenlaiselle paperille. Konsultointi isoon sairaalaan.

-Ulkomaalaistaustainen lääkäri ei osaa tulostaa, käyttää sanelinta/potilastieto-ohjelmia tai syöttää labralähetettä. Nuo ATK-ohjelmat taitavat olla myös haastavia ihan kantaväestöä edustaville lääkäreille, sen verran niistä itse olen kuullut kirouksia ja sanomalehdissäkin tästä on ollut juttua viimeaikoina. Pahimmassa tapauksessa diagnoosin saaminen kestää ja oikean hoidon aloittaminen viivästyy.

kärpänen: sanoi:
Voit varmaan vahvistaa sen, että lääkäri ei joudu osoittamaan pätevyyttään valmistuttuaan samalla tavoin kuin esimerkiksi ensihoitajat? Tai lentäjät? Tai palomiehet? Kaikissa näissä tehtävissä on kuitenkin kyse siitä, että ollaan ihmishenkien kanssa tekemisissä.

Ehkä kuvitelmani lääketieteestä ja sen kyvyistä ovat sitten olleet liioitellut.
Click to expand...

Vastaan tähän nyt itse, mutta ainakin kirurgit joutuvat antamaan säännöllisesti näyttöä osaamisestaan. En tiedä miten muilla aloilla.

Kyllä lääkärin ammattiin hakeutuu ihmisiä ihan vääristä syistä (kukin voi miettiä, mitä nämä ovat), mitkä varmasti näkyvät potilaille juuri esim. huonoina vuorovaikutustaitoina ja piittaamattomuutena itsensä kehittämiseen ammatillisesti.


Piti avautua jostain ihan muusta, mutta unohtui se jo. Kai tämä on sitä, kun yrittää puolustaa unelma-ammattiaan. Tosiaan kuvittelin että olisin nyt jouluna vähän tylsyydessäni laskenut fyssaa, mutta eihän tästä mitään tullut. Onneksi sain pari kouluhommaa sentään hoidettua alta pois, niin että saan koko loppuloman keskityttyä kvantteihin jne.. Maanantaina sitten viimeistään kirjastolle ja hakemaan uusi G.
 
Surefire sanoi:
"Ei rahkeet riitä Suomen lääkikseen"... Vittukun ei näköjään mene päähän, että niitä opiskelupaikkoja on rajattu määrä ja kyllä se oikeasti on melko vaikea se pääsykoe. Hommaa vielä vaikeuttaa se, että kilpailu on helvetin kovaa ja pääsykoe menee niin "soveltavaksi", että sinne voisi yhtä hyvin valita psykologisilla testeillä. Ja kun katsoo, niin aika saaaaaatanan moni lääkisopiskelijoista on hakenut useamman kerran lääkikseen, ennenkuin on päässyt sisään. Miksi vitussa itse olisin tehnyt niin, jos opiskelupaikka on Tartossa avoinna? Etenkin, kun se opiskelu siellä antaa aivan yhtä hyvän tutkinnon, kuin Suomessakin. Tietenkin joskus vituttaa, koska Tartossa asiat tehdään vaikeimman kautta, mutta kyllä se lääketieteen lisensiaatin tutkinto antaa aika kovan motivaation rämpiä siitäkin paskasta. Ja noista "syrjäyliopistoista"; kyllä ihan jokaisessa Suomen lääkiksessä on käsittääkseni se sama pääsykoe ja yhtä kova kilpailu. Pisterajoista on turha ruveta tekemään mitään johtopäätöksiä, sillä ne kokeet arvostellaan eri tavalla eri paikoissa. Joten turha luulla, että esim. Kuopioon pääsee tyhmempiä, mitä Helsinkiin. Olen kuitenkin kokoajan painottanut, että hakekaa Suomeen, Suomessa opiskelu on todella paljon mielekkäämpää. Ei sillä, että teistä tulisi parempia lääkäreitä Suomessa, vaan sillä, että Suomessa modernit opetusmetodit mahdollistavat sen, että kaikkea ei tehdä vaikeimman kautta jne. Kuitenkin, jos Suomi ei aukea, kannattaa hakea ulkomaille, lääkärin tutkinto on kuitenkin sen tärkein, eikä se, että saa sanoa opiskelleensa Stadissa.
Click to expand...

Toki paikkoja on rajattu määrä, mutta ei se hakijamäärä silti mikään älytön ole suhteessa paikkoihin. Jos aikoo toimia lääkärinä Suomessa niin kyllä silloin olisi mieluisaa että suorittaa koulutuksen myös täällä Suomessa tai jossain laadukkaammassa yliopistossa ulkomailla. Itse en ainakaan pidä siitä ilmiöstä, että kun ei pääse pääsykokeesta läpi niin lähdetään "köyhiin itäblokin maihin" ostamaan tutkinto itselleen koska se nyt vaan on niin hieno ammatti. Suomessa on se hyvä puoli että kaikki ovat samalla viivalla pääsykokeissa, ja työllä/lahjakkuudella pääsee sisään kuka tahansa. Jos ei halua viettää välivuotta, niin tekee sitten tuplasti töitä sisäänpääsyn eteen. Koska näihin Baltiassa oleviin yliopistoihin hakeutuu ainoastaan ne jotka karsiutuvat jo oman maan yliopiston pääsykokeissa, niin itse ainakin oletan että myös opiskelijamateriaali on silloin surkeampaa, jolloin heistä valmistuu keskimäärin heikommat tiedot omaavia lääkäreitä. Minusta lääkärin tutkintoa tärkeämpää on se, että valitsee alan joka soveltuu itselleen ja jonka eteen on valmis tekemään töitä.
 
Onko muita yrittämässä 2010 keväällä lääkikseen?

Itse ajattelin Ouluun/Kuopioon yrittää. Tarkoitus olis lukea pääsykokeisiin jonkin verran, mutta itse Galenoksen pänttääminen alkais vasta Yo-kirjoitusten jälkeen. Hyötyä kirjoituksista kuitenkin on, kun kaikki lukion fysiikan kurssit tulee kerrattua.

Suurin ongelma Galenoksen sisäistämistä ajatellen on kuitenkin kemia. Lukiossa luin ainoastaan 1. kurssin ja Galenoksen ymmärtämistä taitaa kuitenkin tukea kurssit 1-3 ja 5(jossain hakuoppaassa luki näin). Pitää varmaan lainata kaverin muistiinpanot noista käymättä jääneistä kemian kursseista. Käsittääkseni kemian laskut eivät oo tosiaankaan sieltä vaikeimmasta päästä ja kaavoja on vain muutama, joten enköhän mä noi kerkee oppimaan.

Jos/kun en pääse ekalla yrityskerralla ja seuraava yrityskerta jää intin alle, niin miten muut samanlaisesssa tilanteessa olleet on hoitaneet lukemisen ja pääsykokeet? Pitää varmaan lukea koko ens kesä ja syksy et intin aikana ei tarvi enää paljoa. Voi tosin olla, että asiat on jo hiukan unohtunu vuoden aikana.

Mitäs muut? Joko Galenos on luettu läpi 15x ja valmennuskursseille ilmottauduttu? Onko moni hakenut uuden Galenoksen ja eroaako kuinka edellisestä painoksesta? Keskustelua nyt vähän :whip:
 
Itse oon hakemassa 2010 keväällä (eka yritys), todennäköisesti Kuopioon, mutta Tamperetta oon miettinyt kans. Joudun kertailemaan kaikki lukion kemian ja fysiikan kurssit, koska vaikka aikanaan kaikki istuinkin, niin vaivaa en niiden eteen yhtään nähnyt. About 3 ekaa kurssia molemmista kerrattu, ei mitään ylivoimaista ole tullut vastaan toistaiseksi.

Uutta Galenosta oon lukenut ihan vaan kevyesti ensimmäiset 6 kappaletta. Vanhaan G:hen verrattuna tää on uus on tosi paljon miellyttävämpi lukea. Tekstin asettelu ja koko kirjan olemus on enemmän oppikirjamainen ja tietyllä tavalla ryhdikkäämpi. Ja vaikka sivumäärä onkin pienentynyt niin asiaa on tullut lisää (ja sivuthan ovat isompia kuin edeltäjässään). Itse luen G:n kerran läpi kevyesti, että saan kokonaiskuvan, ja sitten tokalla kerralla syvennyn, teen muistiinpanoja ja alleviivauksia. Muita koulujuttuja hoidetaan sitten tässä sivussa, katsotaan miten riittää lukuintoa sinne loppukeväälle..

E. Valmennuskeskuksen takuukurssille meen (Jyväskylässä) ja lisäksi varmaan tilaukseen lähtee Epionen itseopiskelumatskut. Kaverilta, joka hakee kans, löytyy vielä Eximian matskut, niin tulee varmaan niistäkin jotain tehtäviä tehtyä.
 
Azure sanoi:
Toki paikkoja on rajattu määrä, mutta ei se hakijamäärä silti mikään älytön ole suhteessa paikkoihin. Jos aikoo toimia lääkärinä Suomessa niin kyllä silloin olisi mieluisaa että suorittaa koulutuksen myös täällä Suomessa tai jossain laadukkaammassa yliopistossa ulkomailla. Itse en ainakaan pidä siitä ilmiöstä, että kun ei pääse pääsykokeesta läpi niin lähdetään "köyhiin itäblokin maihin" ostamaan tutkinto itselleen koska se nyt vaan on niin hieno ammatti. Suomessa on se hyvä puoli että kaikki ovat samalla viivalla pääsykokeissa, ja työllä/lahjakkuudella pääsee sisään kuka tahansa. Jos ei halua viettää välivuotta, niin tekee sitten tuplasti töitä sisäänpääsyn eteen. Koska näihin Baltiassa oleviin yliopistoihin hakeutuu ainoastaan ne jotka karsiutuvat jo oman maan yliopiston pääsykokeissa, niin itse ainakin oletan että myös opiskelijamateriaali on silloin surkeampaa, jolloin heistä valmistuu keskimäärin heikommat tiedot omaavia lääkäreitä. Minusta lääkärin tutkintoa tärkeämpää on se, että valitsee alan joka soveltuu itselleen ja jonka eteen on valmis tekemään töitä.
Click to expand...

älä nyt viitti. ei tuo lääkisopiskelu nyt mitään ihmeellisiä älyn lahjoja vaadi lähinnä se on sitä pänttäämistä ja ulkoa opiskelua josta selviää sitä paremmin mitä hitaammalla käy. ei ehdi niin nopeasti kyllästymäänkään
 
Lääkiksen pääsykokeisiin lukeminen on aloitettu, päätavoitteena on tosin vasta 2011. Tänä talvena ei ole vielä mahdollisuutta mennä valmennuskurssille ja täytyy myös Galenoksen lisäksi keskittyä fysiikkaan ja kemiaan. Tilasin vanhat pääsykokeet vuosilta 2002-2009 ja käyn nuo läpi ennen tämän vuoden pääsykokeita, jos tuntuu, että tehtävät sujuu niin tietenkin yritän jo tänä vuonna.

Löytyykö muita yli kolmekymppisenä lääkikseen pyrkiviä?
 
Täällä on myös alkanu pänttääminen lääkiksen pääsykokeisiin. Hommasin epionen itseopiskelumatskut, joista oon käyny biologian ja fysiologian jo läpi. Ens viikolla lähtee kemia ja biokemia työn alle. Ai niin, ikää on 30v. Aika paljon oon saanu ristiriitaista kommenttia tästä. Onneksi lähipiiri tukee kuitenkin tätä yritystä, mutta monet haukkuu että oon liian vanha...
 
cool(m) sanoi:
Täällä on myös alkanu pänttääminen lääkiksen pääsykokeisiin. Hommasin epionen itseopiskelumatskut, joista oon käyny biologian ja fysiologian jo läpi. Ens viikolla lähtee kemia ja biokemia työn alle. Ai niin, ikää on 30v. Aika paljon oon saanu ristiriitaista kommenttia tästä. Onneksi lähipiiri tukee kuitenkin tätä yritystä, mutta monet haukkuu että oon liian vanha...
Click to expand...

Etkä oo. Siellä on nelikymppisiäkin, vaikka toki vähemmän.

Mut jos vaikka kolmekolmosena vasta pääsisi sisään, niin valmistuisit kuitenkin vähän ennen neljääkymppiä. Halutessasi olisit erikoislääkäri siinä 45-47 tms tienoilla. Hyviä työvuosia monta jäljellä valmistumisen jälkeen.

Tsemppiä! :)
 
30v ei kyllä vielä iän puolesta ole mitenkään vanha aloittamaan uudet opinnot. Mutta miten te vanhemmat tyypit olette rahoittaneet tai aiotte rahoittaa opiskelut? Varmaan osalla ainakin opintotukikuukaudet jo käytetty aiempaan tutkintoon. Ei sillä, että ne yksinään riittäisivät, mutta vähentävät säästöjen/työssäkäynnin tarvetta oleennaisesti kuitenkin. Tuntuis ainakin olevan melko raskas tie, jos täysin ilman tukia pitäis rahatkin tienata opiskelujen ohella.
 
Back
Ylös Bottom