Aaveet ym. yliluonnollinen

[Ripsuh]

Mulle hautajaiset ei olleet niin pyhiä, ettenkö niistäkin saanut serkun kanssa revittyä hupia... Tottapuhuen hauskaahan riitti pitästä aikaa enemmän kuin riittävästi

Ja ikähän oli... :curs:
Jotkut kyllä käsittelee surua hysteerisellä naurulla. Toivottavasti kuulut vain näihin. Voisin mennä samantien vitutus-puolelle, sillä mua ei nää jutut naurata, ei ainakaan tänään!!

Joo en minäkään mummini hautajaisissa missään erityisessä tilassa ollut prkl. Ihan istuin vaan siinä kirkon penkillä ja seurasin toimitusta niinkuin normaalit ihmiset. Tiedätkö?

Toivottavasti koko viestisi oli läppää, en jaksa.

 

[raipat]

Aikoinaan "kannatin" kärppiä, kukaan ei siitä tosin tiennyt, mutta vähän ennen kuolemaansa isoäiti kysyi sairaalan sängyllä maatessa "vieläkö kannatat kärppiä?"

 

[Maskotti]

Tuohon et näkee joitakin vieraita hahmoja voisin heittää omaa teoriaa. Voi kuulostaa aika sekavalta, mutta mä pystyn silloin tällöin jopa tietoisesti menemään sellaiseen tilaan jossa pystyn 'luomaan' jonkun henkilön luokseni. Eli tää vaatii sen et on heränny aamulla sillai et voi saada viel unen päästä kiinni, mutta päättää ettei mene uneen vaan luo ympärilleen sen unen.

Tuo on kaikkein parasta sen takia et kaikki aistit tuntuu toimivan oikeasti, eli sä kuulet kaikki äänet, tunnet kosketuksen, näet huoneen sellaisena kuin se on, pystyt juttelemaan jne. Vasta kun tuosta tilasta lähtee nii pystyy tajuamaan et se oli harhaa...

 

[arppa]

Tuohon et näkee joitakin vieraita hahmoja voisin heittää omaa teoriaa. Voi kuulostaa aika sekavalta, mutta mä pystyn silloin tällöin jopa tietoisesti menemään sellaiseen tilaan jossa pystyn 'luomaan' jonkun henkilön luokseni. Eli tää vaatii sen et on heränny aamulla sillai et voi saada viel unen päästä kiinni, mutta päättää ettei mene uneen vaan luo ympärilleen sen unen.

Tuo on kaikkein parasta sen takia et kaikki aistit tuntuu toimivan oikeasti, eli sä kuulet kaikki äänet, tunnet kosketuksen, näet huoneen sellaisena kuin se on, pystyt juttelemaan jne. Vasta kun tuosta tilasta lähtee nii pystyy tajuamaan et se oli harhaa...

En edes halua tietää mihin käytät "kykyäsi" :D

 

[Maskotti]

En edes halua tietää mihin käytät "kykyäsi" :D

Sitten on parempi olla kysymättä... :D :whip:

 

[Integrandi]

Tuohon et näkee joitakin vieraita hahmoja voisin heittää omaa teoriaa.

Monet noista selittää myös lievä unihalvaus.

 

[Maskotti]

Monet noista selittää myös lievä unihalvaus.

Joo mä oon kans miettiny et siinä on mukana myös tuollaista, mutta se on itse aiheutettua. Yleensä tuohon tilaan pääsee sillai et ikäänkuin menis uusiks nukkumaan, mut yrittää tarttua ympäristön ärsykkeisiin ja muodostaa niistä lähtökohta sille harhalle. Sen jälkeen kun se lähtee käyntiin nii kuulee normaalisti ympäristön äänet mut näkee harhat jotka toimii saumattomasti ympäristön kanssa yksiin. Tuossa täytyy vielä harrastaa jonkinlaista vuoropuhelua, eli johdatella sitä käynnistysvaihetta haluamaansa suuntaan. En oo päässy selville et puhunko mä oikeasti vai kuvittelenko mä puhuvani...

 

[Fruttis]

Mä nään unissa asioita, joita en oo osannu selittää, mutta en oo kyllä kauheesti koittanukkaan. Kun mun isoäiti kuoli, niin olin samoihin aikoihin nähnyt unta että hammas tippu, enkä saanu sitä enää paikalleen (usein sen voi vaan tunkea takas unissa). Se on kai aika yleinen toi hammas-homma. Oltiin reissussa, eikä kellään ollut tarvetta pitää mitään yhteyttä kotiin, koska oltiin melkolailla koko jengi koossa. Näin taas unta, että hammas lähti, mutta sain sitä puolet takasin. Mainitsin asiasta hissukseen jollekkin, että onkohan kotona kaikki kunnossa. No, ei suomesta kuulunut mitään, niin jatkettiin hyvillä mielin lomaa. Viikon päästä paluusta kuulin, että sinä kyseisenä iltana mun setä oli joutunut suorilta jaloilta leikkauspöydälle ja oli vähällä ettei kuollu...

Sit oon nähny unia, et työkaveri tulee bussipysäkille kertomaan, ettei tuu töihin. no aamulla se duunipuhelin sitten soi ja se on kipee. Kerran olin raivonnu toiselle työkamulle, et se ei hoida hommiaan, ja se unohti tulla vuoroonsa aamulla ja hommat oli tekemättä.

Sit nää "normaalit", että ajattelee jotain tyyppiä josta ei oo kuullu pitkään aikaan ja kohta se soittaa tai siihen törmää kadulla. Joskus joku biisi soi päässä ja kun avaa radion, ni se tulee just parhaillaan.

Ai ja parhaat unet on, kun tajuu olevansa unessa, ja voi alkaa muuttelee asioita. esim kerran olin vesiliukumäessä ja kesken laskun ajattelin vähän tehdä siihen suoraan mäkeen lisää mutkia ja pituutta. Lentäminen on kans kivaa unissa...

 

[Tales]

Ja ikähän oli... :curs:
Jotkut kyllä käsittelee surua hysteerisellä naurulla. Toivottavasti kuulut vain näihin. Voisin mennä samantien vitutus-puolelle, sillä mua ei nää jutut naurata, ei ainakaan tänään!!

Joo en minäkään mummini hautajaisissa missään erityisessä tilassa ollut prkl. Ihan istuin vaan siinä kirkon penkillä ja seurasin toimitusta niinkuin normaalit ihmiset. Tiedätkö?

Toivottavasti koko viestisi oli läppää, en jaksa.

Älähän meuhkaa, jos et jaksa niin sulje selain ja vedä henkeä.

En osoittanut viestiäni(ainoastaan) sinulle. Kerroin kärjistetyn esimerkin siitä miten tavanomaisia mulle hyvinkin useat tilanteet ovat, kontrastina esim tuolle edellisessä viestissä kertomallesi välikohtaukselle... Jonka pohjalta sitten mä vedin hypoteesin että tilanteisiin asennoitumisella saattaa olla jotain merkitystä näissäkin.

Palatakseni vielä itse hautajaisiin, tilannehan oli itsessään kovin koskettava, eikä mulla mummia vastaan mitään ollut, mutta kun ei sureta niin suottako tuota poraamaan. Ja jos naurattaa niin nauraa, kunhan nyt pahimmat repeämiset pidättää arkkua laskiessa. En mä nyt siellä tikahtumaisillani ollu, tavallista huvittuneempi fiilis vaan.

 

[jantunen7]

Monet noista selittää myös lievä unihalvaus.

Tämä on toinen http://fi.wikipedia.org/wiki/Selkouni

Mulla on näistä molemmat, unihalvaus tulee tahtomatta ja on todella vittumainen, väkisin yrittää herättää itseään, mutta aina siinä saa jonkun aikaa taistella, vaikka tavallaan tietääkin olevansa "hereillä", mutta mikään jäsen ei liiku.
Selkouni on taas hyvinkin mukava tila, sitä muuten voi kehittää treenaamalla, itse vielä yleensä herään juuri kun meinaa päästä asiaan, ehkä siihen vaikuttaa tietoisuus että oma mamma on vieressä nukkumassa

 

[Maskotti]

Tämä on toinen http://fi.wikipedia.org/wiki/Selkouni

Mulla on näistä molemmat, unihalvaus tulee tahtomatta ja on todella vittumainen, väkisin yrittää herättää itseään, mutta aina siinä saa jonkun aikaa taistella, vaikka tavallaan tietääkin olevansa "hereillä", mutta mikään jäsen ei liiku.
Selkouni on taas hyvinkin mukava tila, sitä muuten voi kehittää treenaamalla, itse vielä yleensä herään juuri kun meinaa päästä asiaan, ehkä siihen vaikuttaa tietoisuus että oma mamma on vieressä nukkumassa

Tuo selkouni taitaa vielä jonkin verran poiketa tuosta mitä mä joskus koen. Mä siis näen myös joskus ihan oikeita unia joissa mä sit kekkaan et näen unta ja pystyy sit tekemään mitä tahansa. Nuo harhat on taas sidottuja siihen ympäristöön missä on fyysisesti, mutta luultavasti ei ole sitten hirveän yleistä et sitä harhaa pystyy kontrolloimaan... Tosin täyttä kontrollia siitä ei saa, vaan tuntuu et sitä täytyy johdatella. Kerran tai pari se on karannu käsistä ja on sit säikähtäny aika ilkeesti...

Edit: mutta en siis ihmettelis et joku oikeesti luulis ihmisiä olevan samassa huoneessa koska se tosiaan tuntuu _erittäin_ todelliselta.

 

[Ripsuh]

Älähän meuhkaa, jos et jaksa niin sulje selain ja vedä henkeä.

En osoittanut viestiäni(ainoastaan) sinulle. Kerroin kärjistetyn esimerkin siitä miten tavanomaisia mulle hyvinkin useat tilanteet ovat, kontrastina esim tuolle edellisessä viestissä kertomallesi välikohtaukselle... Jonka pohjalta sitten mä vedin hypoteesin että tilanteisiin asennoitumisella saattaa olla jotain merkitystä näissäkin.

Palatakseni vielä itse hautajaisiin, tilannehan oli itsessään kovin koskettava, eikä mulla mummia vastaan mitään ollut, mutta kun ei sureta niin suottako tuota poraamaan. Ja jos naurattaa niin nauraa, kunhan nyt pahimmat repeämiset pidättää arkkua laskiessa. En mä nyt siellä tikahtumaisillani ollu, tavallista huvittuneempi fiilis vaan.

No se kuulosti vain idiootilta, että hihittelee kirkossa hautajaisissa. Mut luultavasti ei samoihin hautajaisiin satuta, joten ei se mua oikeesti liikuta, miten sä siel käyttäydyt OMASTA MIELESTÄNI vain hautajaisten aikaan nauraminen on lapsellista.

Okei, eilen oli tavallista paskempi päivä ja siksi purkautuminen.


:piis:

 

[n00kie]

No se kuulosti vain idiootilta, että hihittelee kirkossa hautajaisissa. Mut luultavasti ei samoihin hautajaisiin satuta, joten ei se mua oikeesti liikuta, miten sä siel käyttäydyt OMASTA MIELESTÄNI vain hautajaisten aikaan nauraminen on lapsellista.

Okei, eilen oli tavallista paskempi päivä ja siksi purkautuminen.


:piis:

jos oman mummin hautajaiset naurattaa on äijjässa jotain pahasti vialla.

 

[mizzim]

Noh, tässä yksi kiintoisa sattuma:
Heräsin yöllä tunteeseen että tarantulani oli karannut. Kävin räppäämässä valot päälle ja katsomaan sitä rasiaa jossa se asustaa. Kansi oli raollaan ja poissahan se oli. Seuraavaksi tarkastamaan ettei se ole koiranhäkissä ja nukkuva koira sinne, sillä mikäli hämy joutuu koiran hampaisiin, se tietää hengenlähtöä molemmille. Kyllä se tarantula sitten löytyi, huoneen eri nurkasta vain.

Kerran kovassa stressissä en ole saanut unta kun on täysillä "tuo hälytysjärjestelmä" huutanut, että jokin ON PAHASTI VIALLA koettanut nukahtaa, tarkastanut että kaikki hengittävät ja hellat sammutettu jne. jne. Mutta mikään ei ole ollut poikkeavaa..

Usein tiedän hetkeä ennen tulevan tapahtuman jokaista piirtoaan myöden, kuten pienenä että veljen ilmapallo karkaa, mutta katson jähmettyneenä kunnes se tapahtuu, voimatta sitä estää, sillä en voi muuttaa asioiden todellista järjestystä. Mutten näistä kertomuksista huolimatta väitä omaavani yliluonnollisia voimia.

Nuorena siskoni kanssa olemme nähneet saman hahmon "kummituksen". Minä näin sen eräänä yönä ikkunan takana, selin ollut kaveri pelästyi kovasti ilmettäni. Sisko seuraavalla viikolla koulussa päivällä ja luokkahuoneessa jossa oli muitakin. Juttu tuli ilmi kun kaverini viikkoja myöhemmin meni möläyttämään asiasta siskolleni, joka sitten kertoi oman tarinansa.

 

[Bree]

Noh, tässä yksi kiintoisa sattuma:
Heräsin yöllä tunteeseen että tarantulani oli karannut. Kävin räppäämässä valot päälle ja katsomaan sitä rasiaa jossa se asustaa. Kansi oli raollaan ja poissahan se oli. Seuraavaksi tarkastamaan ettei se ole koiranhäkissä ja nukkuva koira sinne, sillä mikäli hämy joutuu koiran hampaisiin, se tietää hengenlähtöä molemmille. Kyllä se tarantula sitten löytyi, huoneen eri nurkasta vain.

Tarantula? Sulla? Miten uskallat pitää sellasta eläintä, nehän on maailman pelottavimpia olioita? Miten se oli päässyt sieltä rasiasta? Mitä se voi tehdä? Mitä ne muuten syö? Kauhee kysymystulva, mutta en oo ennen törmännyt ihmiseen jolla sellainen on, ja pelkään niitä niin kovasti!

 

[Orgasmatron]

Pari vuotta sitten heräsin kahtena yönä johonkin huohotukseen/rahinaan. Molemmilla kerroilla säikähdin ihan penteleesti, avasin silmät ja kuuntelin huohotusta. Jonkin aikaa kun odottelin niin ääni loppui. Se muuten kuului ihan pään vierestä ja olin yksin. Samoihin aikoihin heräsin tunteeseen, että joku istuu yöllä sängyn reunalla eli patjan reuna painui alas. Olin selin ja huidoin vaan kädellä selän taakse ja patja oikeni. Sen jälkeen pelotti jo aikuistakin miestä. Jokunen aika sitten heräsin siihen, kun olkapäähäni koskettiin ja nimeni sanottiin. Eikä tälläkään kerralla asunnossa ollut muita.

 

[Hippa]

jos oman mummin hautajaiset naurattaa on äijjässa jotain pahasti vialla.

Kyse ei ole aina siitä, että tilanne on hauska. Olen itsekin nauranut tikahtuakseni oman isoäitini hautajaisissa, vaikka ei ollut yhtään hauskaa. Mä en tiedä mikä nauratti, mutta sitä ei pystynyt kontrolloimaan. Se on ensinnäkin tosi noloa ja hävettää vielä jälkikäteenkin. En vieläkään tiedä, mikä iski.

Sen tiedän, että ihmisillä on hyvinkin äärimmäisiä erilaisia tapoja reagoida ahdistaviin/surullisiin tilanteisiin. Itselläni oli tuolloin hyvin vaikea elämäntilanne muutenkin ja isoäitin kuoleminen hoitovirheen seurauksena ei ainakaan parantanut tilannetta.

 

[n00kie]

Kyse ei ole aina siitä, että tilanne on hauska. Olen itsekin nauranut tikahtuakseni oman isoäitini hautajaisissa, vaikka ei ollut yhtään hauskaa. Mä en tiedä mikä nauratti, mutta sitä ei pystynyt kontrolloimaan. Se on ensinnäkin tosi noloa ja hävettää vielä jälkikäteenkin. En vieläkään tiedä, mikä iski.

Sen tiedän, että ihmisillä on hyvinkin äärimmäisiä erilaisia tapoja reagoida ahdistaviin/surullisiin tilanteisiin. Itselläni oli tuolloin hyvin vaikea elämäntilanne muutenkin ja isoäitin kuoleminen hoitovirheen seurauksena ei ainakaan parantanut tilannetta

juu tietenkin surun muotoja on erilaisia mutta että...

mutta kun ei sureta niin suottako tuota poraamaan. Ja jos naurattaa niin nauraa, kunhan nyt pahimmat repeämiset pidättää arkkua laskiessa

 

[Ripsuh]

^^ Mahtaakohan poikaa silloin naurattaa kun omaa äitiä hyvästelee viimeiselle matkalleen....

 

[Tales]

Voi talipäät auta armias. Ottakaa silmä perseestä, siirtäkää sitä hieman lähemmäksi päätettä ja lukekaa tavuttaen uudestaan yrittäen sisäistää etten nauranut mummolle, enkä itse tilaisuudelle. Kaikki muu asiaankuulumaton sitten sitäkin enemmän. Mulle se nyt vaan oli niin luonnollinen tilanne, että isoäiti kuolee pois, kun sitä osasi odottaa, niin en mä jaksanut väkisteen alkaa itkuvirsiä kailottamaan. Tai verhoutua jätesäkkiin ja juosta rinkiä tuhkaa päälleni sirotellen. Käyttäydyin asiallisesti ja nauroin sitten kun sille oli "parempi" hetki. Mikään tavanomainen reaktio tuo ei ole (mullakaan) toisen poismenolle itsessään, mutta so not.

Miten oma äitini tuohon liittyy mitenkään? Ei mulla mummoon mitään sellaista sidettä ole kuin äitiini, mutta ymmärrän vanhempia joilla sellainen saattaa olla, joten siksi pidän turpani kiinni ja puren hammasta jos jokin naurattaa. Nauran sitten muistotilaisuudessa safkaamisen lomassa esim. Tilanne voi olla eri kun oman äitini aika koittaa ja ymmärrän että tilanne on nuoremmalle polvelle sama, joten se heille suotakoon.

Josta käykin sitten ilmi se alkuperäinen pointti että toisen poismeno luonnollisista syistä on mulle niin arkinen asia etten halua siitä väkisten mitään numeroa tehdä(jonka vuoksi en usko olevani todennäköinen tapaus hypoteesissani). Kuitenkaan sitä mahdollisuutta keneltäkään riistämättä.

Postaan viestin uudelleen jos ei tunnu menevän jakeluun. En jaksa kirjottaa uudestaan ainakaan vielä.

edit. mutta siltikin :piis:, lähden salille, kuoppailemisiin.