Aaveet ym. yliluonnollinen

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja testo
  • Aloitettu Aloitettu
Sen yliluonnollisen kuumotuksen sai kyllä pienenä kun joku kertoi vaikkapa sen tarinan lintsin vuoristoradasta ja mitä sen alla on. Tai kun luki jotain kauhujuttuja.

Paljastan nyt tietämättömyyteni paranormaaleiden ilmiöiden suhteen, mutta senkin uhalla on pakko kysyä että mikähän tämä vuoristoratajuttu oikein on? Itse en ainakaan ole koskaan kuullut ko. tarinaa...
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Pari vuotta sitten heräsin kahtena yönä johonkin huohotukseen/rahinaan. Molemmilla kerroilla säikähdin ihan penteleesti, avasin silmät ja kuuntelin huohotusta. Jonkin aikaa kun odottelin niin ääni loppui. Se muuten kuului ihan pään vierestä ja olin yksin. Samoihin aikoihin heräsin tunteeseen, että joku istuu yöllä sängyn reunalla eli patjan reuna painui alas. Olin selin ja huidoin vaan kädellä selän taakse ja patja oikeni. Sen jälkeen pelotti jo aikuistakin miestä. Jokunen aika sitten heräsin siihen, kun olkapäähäni koskettiin ja nimeni sanottiin.:eek: Eikä tälläkään kerralla asunnossa ollut muita.




Itsekkin kuulen joskus yöllä ääniä mitä ei pitäisi kuulua. Omasta mielestä olen tällöin hereillä, mutta kun vähäksi aikaa terästän aistini ja kuuntelen oikein tarkasti niin ääni loppuu. Tälläisiä ääniä on esim. entisen koirani kuorsaus. Joskun kun herään yöllä niin olen näkevinäni huoneessa jonkun sellaisen esineen mitä siellä ei pitäisi olla. Tälläinen esine näkyy tummana hieman epäselvänä ja häviää kun hetken sitä tuijotan.

Minulla on hatara mielikuva jostain dokumentissa jossa selitettiin näitä yöllisiä näkyjä ja muita aistimuksia. Toisilla ihmisillä on niitä vähemmän, toisilla enemmän. Jos en väärin muista niin asia johtui osittain elimistön unen aikana erittämistä aineista, joilla oli voimakkaimmillaan mm. LSD:n kaltaisia vaikutuksia. Aineet eivät välttämättä häviä elimistöstä heti herätessä, mikä aiheuttaa näitä aistimuksia vielä jonkin aikaa heräämisen jälkeenkin. Samasta syystä varmaan jotkut alkavat nähdä väsyneenä omiaan. Tiedän yhden joka alkaa jo hyvin pienestä väsymyksestä nähdä asioita vääristyneinä. Autolla ajaessa tiet voivat näyttää kääntyvän erisuuntaan minnekkä ne oikeasti kääntyvät, putkista vuotaa vettä vaikka niistä ei oikeasti vuoda, yms.

Suurin osa yliluonnollisista kokemuksista taitaa sattua juuri silloin kun ihminen on väsynyt ja on pimeää, jolloinka aistit sekä mielikuvitus ovat voimakkaimmillaan ja veressä on jo mahdollisesti harhoja tuottavia aineita.

Taivaalla näkyvät nopeasti liikkuvat valopallot lienevät totta, kun niitä on niin moni nähnyt ja vielä videollekkin niitä on onnistuttu saamaan. Mielestäni niiden selitys ei kuitenkaan välttämättä tarvitse olla yliluonnollinen, tai maan ulkopuolinen elämänmuoto. Avaruudessa ja maapallon yläilmakehässä on varmastikkin paljon sähköisiä ym. ilmiöitä joita emme tiedä. Nopeasti liikkuvat valopallot saattavat hyvinkin olla alailmakehässä harvemmin tavattavia luonnonilmiöitä. Käsittääkseni valopalloja havaitaan huomattavasti useammin ukonilmalla, suurten voimavirtojen lähettyvillä, mannerlaattojen hankauskohdissa tai tulivuoriperäisellä alueella. Eli kaikkialla siellä missä magneettikentät ovat voimakkaimmillaan. Tämän voisi kuvitella viittaavan jonkinlaiseen sähköiseen ilmiöön.



Kauhutarinoita on kerrottu varmastikkin niin kauan kun ihminen on osannut puhua. Osa tämän threadin jutuista on varmastikkin alkuperältään keksittyjä tai muunneltuja.
 
Voi talipäät auta armias. Ottakaa silmä perseestä, siirtäkää sitä hieman lähemmäksi päätettä ja lukekaa tavuttaen uudestaan yrittäen sisäistää etten nauranut mummolle, enkä itse tilaisuudelle.

Sanoit "Mulle hautajaiset ei olleet niin pyhiä, ettenkö niistäkin saanut serkun kanssa revittyä hupia"; voi olla että aikuiseksi kasvaessasi, tai jonkun sukulaisesi sinua ojentaessa, ymmärrät että tietyissä tilanteissa pitää käyttäytyä tietyllä lailla. Häissä pitää hymyillä ja onnitella hääparia vaikka kuinka vituttaisi, ja sukulaisvauvan ristiäisissä pitää söpöstellä vaavia vaikka kuinka sitä tilannetta inhoaisi. Hautajaiset on symbolisia tilaisuuksia joihin osallistuvien odotetaan osallistuvan tämän symboliikan rakentamiseen. Kun kaikki kuolleelle läheiset ihmiset kokoontuvat hyvästelemään tämän, voi sillä kuvitella olevan merkitystä osallistujille ja asiaa on ehkä helpompi käsitellä niiden joita tämän henkilön poismeno surettaa. Ja vaikka se kuollut olisi sulle kuinka yhdentekevä henkilö, ei luonnollinenkaan kuolema ole esim. lapsille tai puolisolle koskaan yhdentekevää ja normaalia. Mitä jos ensi kerralla jäisit kotiin kasvamaan tilaisuuksista joissa et osaa käyttäytyä protokollan mukaan?
 
Mitä jos ensi kerralla jäisit kotiin kasvamaan tilaisuuksista joissa et osaa käyttäytyä protokollan mukaan?
Ihmetyttää kyllä näin rankat kommentit. Itse olen nähnyt hautajaisissa kaikenlaisia reaktioita, ja nauraminen tai hihittely ei todellakaan ole se kaikkein ihmeellisin. Mummoni hautajaisissa yksi sukulainen naureskeli ja heitti selvinpäin ihan härskiä juttua. Ei haitannut minua.

Jotkut ihmiset reagoivat stressiin tuolla tavalla. Ei siinä ole mitään sen ihmeellisempää.
 
Vaikka noi olisikin ihan "luonnollisia" reaktioita, niin onko ne täysin hyväksyttäviä? Eihän piereskeleminenkään ole sosiaalisesti hyväksyttävää, vaikka onkin luonnollista.
 
Vaikka noi olisikin ihan "luonnollisia" reaktioita, niin onko ne täysin hyväksyttäviä? Eihän piereskeleminenkään ole sosiaalisesti hyväksyttävää, vaikka onkin luonnollista.
No jos joku piereskelee stressin alla vaikka väitöstilaisuudessa, niin ei se mitään. Siitähän tässä on kyse. Oudosta käytöksestä vaikeissa olosuhteissa. Täysin ymmärrettävää.
 
Sanoit "Mulle hautajaiset ei olleet niin pyhiä, ettenkö niistäkin saanut serkun kanssa revittyä hupia"; voi olla että aikuiseksi kasvaessasi, tai jonkun sukulaisesi sinua ojentaessa, ymmärrät että tietyissä tilanteissa pitää käyttäytyä tietyllä lailla. Häissä pitää hymyillä ja onnitella hääparia vaikka kuinka vituttaisi, ja sukulaisvauvan ristiäisissä pitää söpöstellä vaavia vaikka kuinka sitä tilannetta inhoaisi. Hautajaiset on symbolisia tilaisuuksia joihin osallistuvien odotetaan osallistuvan tämän symboliikan rakentamiseen. Kun kaikki kuolleelle läheiset ihmiset kokoontuvat hyvästelemään tämän, voi sillä kuvitella olevan merkitystä osallistujille ja asiaa on ehkä helpompi käsitellä niiden joita tämän henkilön poismeno surettaa. Ja vaikka se kuollut olisi sulle kuinka yhdentekevä henkilö, ei luonnollinenkaan kuolema ole esim. lapsille tai puolisolle koskaan yhdentekevää ja normaalia. Mitä jos ensi kerralla jäisit kotiin kasvamaan tilaisuuksista joissa et osaa käyttäytyä protokollan mukaan?

Okei väärä sanamuoto, mulle hautajaiset eivät ole niin pyhiä ettenkö niissä saisi revittyä hupia. Niissä = niistä. My mistake. Käyttäydyin protokollan mukaan, pukeuduin tummiin, katsoin maahan, saatoin vainajaa järjestäytyneenä oikein. En mä mikään untuvikko ole. Mutta silti hautajaiset ei mussa aiheuttaneet mitään tunnekuohuja, mitä nyt sattuneesta syystä nauratti niin saatanasti. Tätä tapahtuu tilanteen laadusta riippumatta aina kun suku on koolla.

Ellet sattunut huomaamaan, mä vastasin kyllä jo noihin kaikkiin esittämiisi juttuihin. Ehken niin suorasanaisesti että sulla olisi riittänyt kielitaju siihen, mutta silti. Kerään tollasilla ranskalaisilla viivoilla nyt ne ydinkohdat joista säkin purnaat, huomioimatta että mä olen osin jo niihin vastannut.

- mulle hautajaiset eivät edusta mitään symboliikkaa, mutten riistä sitä muiltakaan. eli pidän sen turpani kiinni vaikka kuinka naurattaa. mutta hauskaa mä en itseltäni kiellä, vaikkei mummolla sen kanssa tekemistä ollutkaan.

Jaa, no eipä niitä hirveästi ollutkaan. Mutta laatu korvaa määrän ja jos keskittyisit ensteks tohon. Ja lopettaisit sitten offtopicin.

ETTÄ JOS NYT VIELÄ VÄÄNTÄISIN VÄHÄN.

Eli tossa joku näki jonkun poltergeistin irtoavan ruumiista. Esitin tsellasen pohdinnon asiasta, että kyseisessä tapahtumassa yksilöön latautuneilla tunnetiloilla saattaa olla vaikutus asiaan jotenkin. Ja kontrastiksi heitin sitten esimerkin mummoni hautajaisista, jolloin satuin olemaan - anteeksi nyt kovasti - huvittuneella päällä. Enkä siten ollut mielestäni erityisen virittyneellä päällä näkemään ilmestyksiä, jos toi teoriani ois päteny. Mut joo.
 
Uutena palstalaisena pitää minunkin antaa osuuteni tähän ketjuun. Seuraavaa tekstiä en todellakaan suosittele heikkohermoisille.

Ollessani 18-vuotias ja asuessani vielä kotona, koin tapahtuman joka on muuttanut minua ihmisenä valtavasti. Nyt 6 vuotta tapahtuman jälkeen, terapian ja psykologien apua saaneena pystyn puhumaan asiasta luonnollisesti.

16 elokuuta näen yöllä painajaista. Unessa iso ja vastenmielin naamariin pukeutunut nainen viiltää vatsani auki, minun ollessa sidottuna sänkyyni. Uni ei kestä kauan ja herään säpsähtäen erittäin hengästyneenä ja laitan yövalon päälle kerätäkseni itseni. Sen jälkeen koen todellisen helvetin. Lakanani on noin 40x40 cm alueelta yltäpäätä veressä. Alan huutaa niin kovaa kun ikinä vain pystyn samalla itkien hysteerisesti. Äitini, isäni pikkuveljeni ja isosiskoni tulevat välittömästi huoneeseeni. He näkevät verisen lakanani ja äitini purskahtaa itkuun. Isäni yrittää rauhoitella minua ja nostaa minut istuma-asentoon samalla kovaa halaten. Isäni huomasi heti ettei veri ainakaan minusta ollut tullut sillä mitään haavaa tms. ei ollut havaittavissa ja ruumiissani ei ollut pisaraakaan verta. Kaikki veri oli lakanassa. En kuitenkaan voinut ajatella mitään selvästi joten minut vietiin lääkäriin sillä olin jonkinlaisessa shokkitilassa. Lääkkeillä lääkärit saivat minut rauhalliseksi ja nukkumaan. Seuraavana päivänä lakanassa ollutta verta alettiin tutkimaan. Veri tosiaan oli minun ruumiistani. Ensin lääkärit epäilivät veren tulleen peräreiästäni sillä mitään haavaa ei ollut. Tuo väite todettiin vääräksi sillä veren mukana ei ollut mitään ulosteeseen viittaavaa. Myös veren oksentaminen suljettiin pois. Mitään selitystä verelle ei saatu eikä ole 6 myöhemminkään saatu.

6 vuoden ajan olen joutunut ajattelemaan tapahtumaa jokaikinen päivä. Nykyäänkin nukun ainoastaan unilääkkeiden avulla. Vuoden kesti tapahtuman jälkeen ennen kuin pystyin nukkumaan kotona. Tuon vuoden aikana menin surkeaan fyysiseen kuntoon unettomuuden seurauksena.

Samaa kohtaloa en toivo ikinä kenellekkään sillä jokainen yö on minulle helvetti kuolemaan asti.
 
USeuraavana päivänä lakanassa ollutta verta alettiin tutkimaan. Veri tosiaan oli minun ruumiistani. Ensin lääkärit epäilivät veren tulleen peräreiästäni sillä mitään haavaa ei ollut. Tuo väite todettiin vääräksi sillä veren mukana ei ollut mitään ulosteeseen viittaavaa. Myös veren oksentaminen suljettiin pois. Mitään selitystä verelle ei saatu eikä ole 6 myöhemminkään saatu.

Nenästä? Luulisi että tollasessa tilanteessa voisi vaikka joku suoni napsahtaa siellä aivojen lähettyvillä, ja johtaa voimakkaaseen verenvuotoon nenässä... En tiedä.
 
Luonnollisin selitys lienee hyvä mielikuvitus ja kohtuulliset kirjoittajan lahjat ;) Ihan hyvä juttu silti :)
 
Eli tossa joku näki jonkun poltergeistin irtoavan ruumiista.


Ketä tarkoitit? Tuo juttu on mennyt multa ohi, ois kiva lukea tän tredin kaikki postaukset... eli itse en ainakaan ole mitään tuommoista väittänyt. Sanoin, että näin näyn, noh mutta tuskinpa mua tarkotit.


Raejuuston kanssa samoilla linjoilla... mulle hautajaiset on vaa niin pyhiä, että ihan omaisten takia kunnioitan tilannetta käyttäytymällä tilanteen mukaan. Luulisin, että monet eivät tykkää naureskelusta hautajaisissa, mutta jos se ei ketään sinun tuttavia ole häirinnyt, niin... olkoot. Mutta jos samoihin hautajaisiin satutaan ja kuulen kuinka 16v poika hihittelee siunaustilanteessa, niin mä olen se joka kattoo sua murhaavasti.




Ja mä lopetan tähän tän vääntämisen. Kiitos ja hei.
 
Ollessani 18-vuotias ja asuessani vielä kotona, koin tapahtuman joka on muuttanut minua ihmisenä valtavasti. Nyt 6 vuotta tapahtuman jälkeen, terapian ja psykologien apua saaneena pystyn puhumaan asiasta luonnollisesti.

Hmm. Olikohan sun veli mun isonen riparilla, sen veljelle kävi toi ihan sama juttu? Tosin niillä se meni sillain, että veli joutu mielisairaalaan ja se oli sitten tää isonen joka pysty puhumaan asiasta vasta terapian jälkeen. Ja muistaisin että siinä unessa oli mies eikä nainen. Eipä nukuttanut sinä yönä ei.

No mutta asiaa sivuten, yhteen aikaan mulle kävi useamman kerran niin, että verta alkoi tihkua ihon läpi ilman minkäänlaista haavaa tai ruhjetta ihossa. Oisko sitten veri niin ohutta vai mikä siinä oli vikana, mutta aika friikkiähän se oli kun verinoro alkaa valua pitkin täysin ehjää ihoa. Tosin mulla kestää haavan tyrehtyminenkin aina ihan luonnottoman kauan, joten turhan lantrattua tavaraa varmaankin kierroksella. En siis laskenut yliluonnolliseksi ja olettaisin että ihan omaa verta oli.
 
Se on jännä juttu, miten kaikki mitä äitini sanoo tulee tapahtumaan. Enkä nyt tarkoita vain sitä että häntä totellaan. Tässä eräs esimerkki:
Olimme viemässä asunnolleni muuttokuormaa. Kerrostalon etuovellehan ei saa jättää autoa, mutta äiti sanoi että "nyt voi jättää kuitenkin, sillä ei nyt mitään hälytysajoneuvoja tule." No kannoimme tavarat rauhassa kolmanteen kerrokseen ja aloimme järjestellä. Yhtäkkiä äiti tokaisi isälle että on paras käydä siirtämässä se auto nyt. Kun isä oli ajanut auton parkkipaikalle ja kiivennyt ylös, ajoi pihaan ja samalle ovelle ambulanssi. Ambulanssi asemalle ei ole niin paljoa matkaa, että äiti olisi kuullut/nähnyt ambulanssin lähestyvän tuossa vaiheessa, varsinkaan äänettömällä ajolla.


:offtopic: Tarantula? Sulla? Miten uskallat pitää sellasta eläintä, nehän on maailman pelottavimpia olioita? Miten se oli päässyt sieltä rasiasta? Mitä se voi tehdä? Mitä ne muuten syö? Kauhee kysymystulva, mutta en oo ennen törmännyt ihmiseen jolla sellainen on, ja pelkään niitä niin kovasti!

:offtopic: Itseasiassa useampikin. Mua ne ei vaan pelota, sellaset kämmenenkokoiset karvajalat, ne ovat kiehtovia. Niillä hämyillä vaan on voimaa siirrellä monta kertaa oman painosiaan esineitä, silloin kun sille päälle sattuvat, oli vaan päättäny Seme avata kannen. Se yksilö ei ole juurikaan myrkyllinen, mutta se on sellaisten "karvojen" peittämä,jota se sitten takaruumiinsa päältä takimmaisilla jaloillaan raappii pilveksi hyökkääjäänsä kohden kun tuntee olevansa kovasti alakynnessä. "Karvat" saattavat aiheuttaa nokkosihottumaa, hengenahdistusta ja heikentää silmiin joutuessa tilapäisesti näköä. Itellä noista on menny pari kertaa n. viikoksi hajuaisti, ei kummempaa, mutta terrieri ei aina harkitse minkä saaliin koppaa suuhunsa ravistaakseen hengiltä. Siinä olisi varmana hengitystiet turvonneet umpeen foxilta ja hämy rusentunut niin huonoon kuntoon ettei degeneraatiosta enää apua. Pienihän se tarantula on muuhun maailmaan verrattuna ja tahtoo, kuten kaikki, pitää henkensä. Ruoaksi kelpaa itseä pienemmät hyönteiset, toukat, sirkat, isot perhoset, suuremmilla pienet liskot ja hiirenpoikaset.
Pääasiallisesti nuo ovat yhtä vilkkaita kuin lemmikkikivet, mutta kun sille päälle sattuvat, voi niiden puuhia seurata tuntitolkulla. Ihan niiden omaksi turvaksi olen laittanut terraarioiden oviin lukot. Eivät ne toisilleen vaaraksi ole, ollessaan omilla puolillaan lasia, tuskin huomaavat toisiaan.:rolleyes:
 
..........

joo.. onhan ihmisille omituisii asioita tapahtunut mutta kaikki ei oo yliluonnollisia.

Dokumentissa kerrottiin kuinka ihminen saattaa esim. kotisohvalla telkkaria katsellessa syttyä tuleen. Mikään muu ei ollut palanut ku se ihminen, ei edes vaatteet sen päällä. Huoneessa olleet koirat oli kuollu hapenpuutteeseen jonka se tulipalo tuotti.

se liittyy jotenki vaa siihen en on oikee tunne tila ja oikeet aineet kehossa yhdistyy.

mut tuo tapahtuu jollekkin reilusti alle 1% ihmisistä.
 
No onhan se nyt ihan fakta että reilusti alle 1% ihmisistä, eli miljoonat ympäri maapallon, syttyvät vuosittain itsestään palamaan arkisissa askareissa.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom