Yo-kirjoitukset kevät 2006

[Transplant]

Eipä ollut noita pisteitä koululla. Kyllä on hidasta touhua. Tai sitten ne pitää kysyä opettajilta. Ota nyt siitä taas selvää. Enkun pisteet oli ainoat mun kirjoittamista ilmoitustaululla. Ja 275 pistettä napsahti. (Koulun 3. parhaat pisteet, parhaat 280) Toivottavasti tuolla saa sen kaivatun L:än.

Muistaako kukaan mitkä oli syksyn pisterajat? Sais jotain osviittaa.

EDiT: Löyty herra Googlella. Ylläri ylläri YTL:än sivuilta. 272 pistettä riitti ällään viime kirjoituskerralla. Toivottavasti ei nouse tuo raja sitten ainakaan kolmea pistettä enempää.

 

[Spidey]

Äikästä tuli 93 pistettä. :D

 

[mofp]

Äikän otsikkoaineesta 87 pistettä. Oli aika olo kun omat tulokset löytyi taululta. Ainestoaineesta, jonka oletin olevan huomattavasti vahvempi noista kahdesta, tulikin sitten 77 pojoa. :D

Enkkua ei ollut tullut vielä, se jäänee sitten toukokuun lopulle lopullisten pisteiden mukaan ihmeteltäväksi. E:tä kuitenkin odotan, M:ää tuskin tulee. Kemiasta 34 pistettä, E tai M.

Kokonaisuudessaan kirjoitusten antiin olen erittäin tyytyväinen. Kaikki tuli mitä haettiin ja vähän enemmänkin. Kun nyt äikkä ei laskisi lautakunnassa yhtään, saisi 8 lähtöpistettä pääsykokeisiin viiden sijaan

 

[Allah]

Loistavia tuloksia osa pakkislaisista kirjoitellut. Itse aloitan urakan syksyllä ownaamalla historian.

 

[Transplant]

Todellakin kiinnostais saada tietää äikän tulokset ennen kun YTL ne julkistaa. Nimittäin minkäännäköistä ennakkoarvelua en itse voi suorittaa. Jos niin tekisin niin vois mennä noin kun mofpilla. Tosin oletan kuitenkin että aineistoaine meni paremmin noista kahdesta.
Matikan pisteet pystyy noin suurinpiirtein itse laskemaan. Eipä niillä hirveesti kyllä juhlita. Omien laskujen mukaan pisteitä 20-25. :(

 

[Iron Man]

Ylläri ylläri YTL:än sivuilta. 272 pistettä riitti ällään viime kirjoituskerralla. Toivottavasti ei nouse tuo raja sitten ainakaan kolmea pistettä enempää.

Englanninopettajamme mukaan syksyisin on hankalampi saada korkeita arvosanoja, sillä syksyllä englannin kirjoittaa kuulemma yleensä ne, jotka sitä hyvin osaavat, esimerkiksi ulkomailla asumisen takia. Mutta toki kokeissa voi olla niin suuria eroja että pisterajat heittelee. Tiedä häntä.
:arvi:

 

[Integrandi]

Englanninopettajamme mukaan syksyisin on hankalampi saada korkeita arvosanoja, sillä syksyllä englannin kirjoittaa kuulemma yleensä ne, jotka sitä hyvin osaavat, esimerkiksi ulkomailla asumisen takia. Mutta toki kokeissa voi olla niin suuria eroja että pisterajat heittelee. Tiedä häntä.
:arvi:

Ja usein myös ne, joilla on paskat housuissa sen takia ettei välttämättä pääse siitä läpi keväällä ja pelaavat varman päälle. Syksyisin tosin on ollut hieman korkeammalla noi pistemäärät hyviin arvosanoihin. Kuitenkin aika pienet on erot.

 

[Bodypena]

Meitin koululle tulee enkun ja äikän pisteet taululle 2 viikkoa kirjotuksen jälkeen. Sinäänsä aika vitusta että äikässä meillä on kaks niin erilaista opettajaa. Toinen on nyhverö joka antaa kursseista aina vähintään 7, ja toinen joka antaa hikiseen sen seiskan. Samalailla antaa ne pisteet mitkä lähtee lautakuntaan. Mulla tietty sekä syksyllä että keväällä on toi tiukempi arvostelija. Kuitenka jokanen tyyppi siellä lautakunnassa kehtaa laskea pisteitä kahdella kymmenellä :p

 

[Rookie87]

saecci, mihis kaatu kemia? on tää kyllä kun saman koulun väen tuloksia tarttee ihan pakkiksen kautta kysellä, fyysisesti kun se suun avaaminen on vaan niin uskomattoman raskasta:jahas:
toisaalta ei siellä koululla pahemmin tuu enää pyörittyäkään ennenkö lopullisia tuloksia tullaan väijymään ja lakkia kaaresta noutamaan

t. "yksi poika vaan samasta kemian ryhmästä" tai siis kaimasi

 

[Transplant]

Kattelin muuten väärin nuo syksyn pisterajat, oikeesti siis 276 ja keväällä oli tuo 272. Tosin nyt koulun pisteiden keskiarvo oli 230-240. Ja erittäin vähän oli yli 270 tuloksia.

 

[Rookie87]

Voi kiesus sentään, kylmaar ny kelpaa, nasahti aineesta 95 alustavia eli alustavat yhteensä enkussa 287/299, notta tsiisus!

Pakko mennä saunaan juhlistamaan ja ottaa oikein sihijuomaa mukaan, notta siideri jääkaapista siis...

 

[suortti]

Pitkästä matikasta tulee sitten C, jos pisterajat ei hirveesti nouse.

3 vuoden opiskelun lopputulos: EECC

 

[Doggoned]

Kuinka moni luki tänään Kalevan (oli varmaan muissakin lehdissä). Lyhyen matikan kysymyksestä oli juttua. Siinä kuulemma sekoitettiin fysiikka ja matikka tosi pahasti keskenään. Paino ja massa sekoitettiin täysin väärin. Piti laskea kappaleen paino, vaikka painohan tarkoittaa fysikaalisesti sitä vetovoimaa kappaleiden välillä. Kuinka moni lyhyen matikan kirjoittaja huomasi tämän? Itse kirjoitin pitkän, joten en asiasta tiennyt, mutta kiinnostava tämä asia on

 

[Critter]

Siinä kuulemma sekoitettiin fysiikka ja matikka tosi pahasti keskenään. Paino ja massa sekoitettiin täysin väärin. Piti laskea kappaleen paino, vaikka painohan tarkoittaa fysikaalisesti sitä vetovoimaa kappaleiden välillä. Kuinka moni lyhyen matikan kirjoittaja huomasi tämän?

Onkos korjausohjeita sitten tullut. Eiköhän tuo "kikkailu" sivuuteta ja massa kelpaa. Samalla tavalla sekoitetaan usein myös vauhti ja nopeus. Tosin siinä ero ei mielestäni ole niin iso kuin mass vrt. paino

 

[Doggoned]

Onkos korjausohjeita sitten tullut. Eiköhän tuo "kikkailu" sivuuteta ja massa kelpaa. Samalla tavalla sekoitetaan usein myös vauhti ja nopeus. Tosin siinä ero ei mielestäni ole niin iso kuin mass vrt. paino

No vauhti ja nopeus todellakin ovat liki identtiset verrattuna massaan ja painoon, kun liikutaan fysiikan ja matematiikan maailmassa.
Korjausohjeissa lasketaan vain massa, vaikka puhutaan painosta eli täysi moka. Kalevan artikkelissa puhuu Kuusamon lukion matematiikan ja fysiikan lehtori Asko Aikkila, joka sanoo, että tehtävää ei voi ratkaista rikkomatta fysiikan lakia (Newtonin painovoimateoria).
Tässähän nimenomaan YTL teki mokan, sillä jopa malliratkaisussa puhutaan painosta, vaikka massaa siinä lasketaan. Kuulemma oppilaat tekevät aina vihreitä näissä massa-paino -kikkailuissa, jolloin YTL joutuu antamaan tehtävästä kuusi pistettä.

 

[Integrandi]

No vauhti ja nopeus todellakin ovat liki identtiset verrattuna massaan ja painoon, kun liikutaan fysiikan ja matematiikan maailmassa.
Korjausohjeissa lasketaan vain massa, vaikka puhutaan painosta eli täysi moka. Kalevan artikkelissa puhuu Kuusamon lukion matematiikan ja fysiikan lehtori Asko Aikkila, joka sanoo, että tehtävää ei voi ratkaista rikkomatta fysiikan lakia (Newtonin painovoimateoria).
Tässähän nimenomaan YTL teki mokan, sillä jopa malliratkaisussa puhutaan painosta, vaikka massaa siinä lasketaan. Kuulemma oppilaat tekevät aina vihreitä näissä massa-paino -kikkailuissa, jolloin YTL joutuu antamaan tehtävästä kuusi pistettä.

No jaa, symbolisestihan tuo on aikamoinen moka, mutta käytännön merkitys täysi nolla. Ja mistäköhän korjausohjeista mahdat puhua? Ytl ei koskaan toimita korjausohjeita/ratkaisuja. Kaikki korjausohjeet tulevat joko oman koulun opettajilta tai sitten joltain opettajayhdistykseltä.

 

[Critter]

No jaa, symbolisestihan tuo on aikamoinen moka, mutta käytännön merkitys täysi nolla. Ja mistäköhän korjausohjeista mahdat puhua? Ytl ei koskaan toimita korjausohjeita/ratkaisuja. Kaikki korjausohjeet tulevat joko oman koulun opettajilta tai sitten joltain opettajayhdistykseltä.

Kyllä minun käsittääkseni opettajat saavat korjausohjeet. Esim. kielet olisi aika vittumaisia tarkistaa kun ensin pitäisi itse pähkäillä oikea rivi. Hieman kemiaa lukeneena uskallan väittää, että myös kemian YO-kokeen arvostelussa on virhe tehtävässä 4. http://www.student.oulu.fi/~mirjak/yo/index.html

Tehtävä 4: Alkoholijuoma sisältää vain etanolia ja vettä. Seosta analysoitaessa etanoli hapetetaan hiilidioksidiksi reaktion

C2H5OH(l) + 3 O2(g) 2 CO2(g) + 3 H2O(g)
mukaisesti. Samalla juomassa oleva vesi höyrystyy ja se kerätään yhdessä reaktiossa muodostuneen veden kanssa. Mikä oli juoman alkoholipitoisuus massaprosentteina, kun siitä otetusta 10,00 gramman näytteestä saatiin 10,77 g vettä?

Ratkaisu: Reaktioyhtälö:

C2H5OH(l) + 3 O2(g) 2 CO2(g) + 3 H2O(g)
Merkitään x = alkoholin massa grammoina juomanäytteessä, tällöin veden massa = 10 – x grammaa.
M(H2O) = 18,02 g/mol ja M(C2H5OH) = 46,07 g/mol

Kirjoitetaan yhtälö ainemäärien perusteella (laadut on jätetty pois luettavuuden vuoksi):
juoman veden ainemäärä + reaktiossa syntyneen veden ainemäärä = näytteestä saadun veden ainemäärä

(10 – x) : 18,02 + 3 x : 46,07= 10,77 : 18,02
Yhtälön ratkaisuksi saadaan 4,4398, joten 10,00 g:n näytteessä on vettä 4,440 g, mistä juoman alkoholipitoisuudeksi tulee 44,4 massaprosenttia tai 44 %

Huom. Moolimassojen arvo vaikuttaa laskun tulokseen selvästi. Eri taulukkokirjoissa moolimassojen arvot vaihtelevat hieman. Niinpä etsin netistä: ChemFinderin mukaisilla moolimassoilla M(H2O) = 18,0152 g/mol ja M(C2H5OH) = 46,0688 g/mol saadaan tulokseksi 44,47 massaprosenttia.

MAOL vastauksen tarkkuudesta: vastaus 44,45 % – 1/3 pistettä, suositeltu vastaus 44,5 % tai 44 %. Eli minkä ihmeen takia vastauksesta 44,45% lähtee 1/3 pistettä tarkkuuden takia. Mielestäni sen kuitenkin pitäisi olla oikea tarkkuus. Vai mikä jippo tässä nyt sitten on.

 

[thymorg]

Koska virallisten arvosanojen pitäisi tulla? Vähän jo jänskättää miten tässä käy...

 

[Doggoned]

No jaa, symbolisestihan tuo on aikamoinen moka, mutta käytännön merkitys täysi nolla. Ja mistäköhän korjausohjeista mahdat puhua? Ytl ei koskaan toimita korjausohjeita/ratkaisuja. Kaikki korjausohjeet tulevat joko oman koulun opettajilta tai sitten joltain opettajayhdistykseltä.

Hups, saatoin vähän itsekin sekoilla käsitteidein kanssa. Kalevassa oli MALLIRATKAISU tehtävään, ei suinkaan korjausohjetta. Pahoittelen.

 

[Integrandi]

Kyllä minun käsittääkseni opettajat saavat korjausohjeet. Esim. kielet olisi aika vittumaisia tarkistaa kun ensin pitäisi itse pähkäillä oikea rivi.

Ainakaan matemaattisissa aineissa opettajat eivät saa korjausohjeita (tai voivat saada mutta eivät ytl:ltä). Enkä kyllä usko että myöskään kielissä. Korjauksissa homman nimi on se, että välittömästi kun paperit on jaettu alkavat opettajat myös itse laskea tehtäviä ja selvittävät näin oikeat vastaukset ja miettivät arvosteluperusteet. Toinen vaihtoehto on se (helpompi ja yleisempi), että koulu tilaa maolilta ratkaisut ja pisteytysehdotukset. Nämäkään eivät ole millään tavalla tekemisissä ytl:n kanssa joten todelliset pisteytysmenetelmät saattavat olla täysin erilaisia. Useimmiten ne kuitenkin menevät yksi yhteen ja sen suurempia pistemuutoksia harvoin tulee.