YO-kirjoitukset Kevät/05

[Jasd]

Oho! Tehtävät meni sekaisin.
Siis lokkitehtävän kulmaa en itse asiassa juuri nyt muista. Ei se kuitenkaan mitään 35 astetta ollut :D Tais olla sen 13 astetta.

 

[F.F.O.S.]

Oon vähän laskeskellu, että millasia pisteitä olis todennäköisesti tulossa. Eikö se perkele ole sitten just tossa M:n ja E:n rajalla. Kyllä saa elellä pelko perseessä siihen asti, kun kuulee alustavat pisteet, eikä nekään vielä mitään ratkase,jos sensori-sedilä sattuu olemaan opettajien kanssa eriäviä mielipiteitä. :curs:

Tuolta löytyy muuten kemian vastaukset: http://www.student.oulu.fi/~mirjak/yo/index.html

 

[-deleted-2]

Oliko tuo reaali nyt sitten keskimääräistä vaikeampi vai helpompi? Fysiikan osalta lähinnä kiinnostaisi. Että miten pisterajat menee, onko korkeella vai matalalla. Paljonko on yleensä ollu E:n ja L:n rajat?

 

[F.F.O.S.]

Oliko tuo reaali nyt sitten keskimääräistä vaikeampi vai helpompi? Fysiikan osalta lähinnä kiinnostaisi. Että miten pisterajat menee, onko korkeella vai matalalla. Paljonko on yleensä ollu E:n ja L:n rajat?

Ei ne rajat hirveästi vaihtele. Viime vuosina on E irronnut 31-32 pisteellä ja L 40 pisteellä.

 

[Arsi]

Ootko lukenut niitä arvosteluohjeita noille tehtäville koskaan? Kivoja sensoreita tai ei, niin siitä kuvaajan puuttumisesta lähtenee 3 pistettä, jossei enemmänkin.

:D Tuskin siitä nyt ainakaan yli kolmea pistettä lähtee (tehtävässä oli a ja b -kohta). Veikkaisin, että yksi piste tulee siitä ykkösen a -kohdasta, mikäli kiihtyvyys oli oikein laskettu. Eli kaksi lähtee.

 

[Timbe]

Äsken tuli tv:stä ohjelma, jossa YTL:n tyypit vastaili noihin reaalin kysymyksiin, joten toi rivi on 100% oikea.

En kuunnellu sen tyypin perusteluja, mutta tossa viimsessä kohdassa järkeilin sen ite jotenki niin, että veden autoprotolyysi tuottaa myös OH-ioneja, joten sielä liuksessa on enemmän niitä ku Na-ioneja.

EDIT: tarkemmin ajateltuna en muista mihin muotoon sen perustelun jätin siihen lappuun, mutta päädyin kumminki siihen, että OH ioneja on enemmän.

Nojoo, toi mun perustelu nyt on aivan päin helvettiä. Näyttäis toi nelostehtävä olleen mun kohdalla se mikä pisteitä pudottaa roimasti. Olis pitäny valita sen sijaan historian plussatehtävä, se näytti suht helpolta, mutta tossa tein sen virheen että valitsin sen mihin tarvii kirjottaa vähemmän :curs:

Sitte vituttaa kunnolla jos ei edes E:tä saa. se oli kumminki se alkuperäinen tavoite, joten siihen pitää olla tyytyväinen jos sen saa.

 

[Shammer]

Ootko lukenut niitä arvosteluohjeita noille tehtäville koskaan? Kivoja sensoreita tai ei, niin siitä kuvaajan puuttumisesta lähtenee 3 pistettä, jossei enemmänkin.

No varmasti ei lähde enempää kuin kolme pistettä... Se oli nimittäin vaan a-kohta siitä tehtävästä... Että korkeintaan 3 lähtee, voi olla, että vaan 2, koska kiihtyvyys on kuitenkin laskettu...

 

[arni]

Esitänpä kysymyksen liittyen historian sortokausi tehtävään.

Kysymyksen pointtina siis oli, että millä on perusteltu sortovuosien montaa eri nimeä (sortokausi, venäläistämiskausi ja yhdentämispolitiikan kausi olivat muistaakseni nimitykset)?

Kysymys kuuluukin, mistähän oli luettavissa perustelut näille nimityksille? Itse jouduin päättelemään omiani kun olen lukenut kirjasta sortokaudesta, en niiden nimityksien alkuperästä. Itse kirjoitin hieman yleistä asiaa sortovuosista mutta itse kysymystä kykenin käsittelemään harmittavan vähän. Mitä muut tähän kysymykseen vastasivat?

 

[Shammer]

Laitetaan tähän nyt näitä vastauksia:

1)a.Kiihtyvyys -0,61m/s^2 b.25m

2)Jotain 9 pilkku jotain m/s

3)a.Pinnan tukivoima sekä ala- että yläpäähän, gravitaatio, alapäähän kitka b.gravitaatio, jännitysvoima, ilmanvastus c. kiihdyttävä kitkavoima, ilmanvastus, gravitaatio, pinnan tukivoima

4) 2,5kg ilmaa

5) a.väärin b.oikein c.oikein

6) 3 pilkku jotain voimaksi, kulmaksi jotain 13 astetta, itse laitoin vahingossa radiaaneina

10) a.prismassa värien syntyminen aiheutuu siitä, että aineen taitekerroin on eri eri aallonpittuuksille eli väreille. b.öljylaikässä värit syntyy interferenssistä johtuvasta diffraktiosta. Valo heijastuu öljyn ylä- ja alapinnasta, jolloin aalloille tulee vaihe-ero.

15) Jousen jousivakio on noin 29 N/m. Luetaan kuvasta jaksonaika, lasketaan massa tasapainoasemassa vaikuttavasta voimasta ja sijoitetaan massa ja jaksonaika jaksonajan kaavaan T=2pii[neliöjuuri]m/k, josta ratkaistaan k.

Tuossa on siis vastaukset sellaisina kuten ne itse laitoin, nämä ei välttämättä ole oikein, toivottavasti kumminin.

 

[Shammer]

Esitänpä kysymyksen liittyen historian sortokausi tehtävään.

Kysymyksen pointtina siis oli, että millä on perusteltu sortovuosien montaa eri nimeä (sortokausi, venäläistämiskausi ja yhdentämispolitiikan kausi olivat muistaakseni nimitykset)?

Kysymys kuuluukin, mistähän oli luettavissa perustelut näille nimityksille? Itse jouduin päättelemään omiani kun olen lukenut kirjasta sortokaudesta, en niiden nimityksien alkuperästä. Itse kirjoitin hieman yleistä asiaa sortovuosista mutta itse kysymystä kykenin käsittelemään harmittavan vähän. Mitä muut tähän kysymykseen vastasivat?

En vastannut kuin fysiikkaan, joten en aivan osaa sanoa... Luulisin kuitenkin, että siinä olisi pitänyt kertoa ko. kauden vaikutuksista ERI NÄKÖKULMISTA sekä juuri tuota yleistä tietoa, jota sanoit laittaneesi... Sortokauden nimitys riippuu siitä, kuka siitä puhuu... Suomalaiset puhuvat sortokaudesta, ryssät yhdentämispolitiikan kaudesta... Venäläistämiskausi on ehkä ulkopuolisten maiden nimitys tai muuten vain neutraalein noista vaihtoehdoista... Että täälaista mutulla...

 

[F.F.O.S.]

Esitänpä kysymyksen liittyen historian sortokausi tehtävään.

Kysymyksen pointtina siis oli, että millä on perusteltu sortovuosien montaa eri nimeä (sortokausi, venäläistämiskausi ja yhdentämispolitiikan kausi olivat muistaakseni nimitykset)?

Kysymys kuuluukin, mistähän oli luettavissa perustelut näille nimityksille? Itse jouduin päättelemään omiani kun olen lukenut kirjasta sortokaudesta, en niiden nimityksien alkuperästä. Itse kirjoitin hieman yleistä asiaa sortovuosista mutta itse kysymystä kykenin käsittelemään harmittavan vähän. Mitä muut tähän kysymykseen vastasivat?

Sortokausi-nimityksestä sepitin jotain suomalaisten tyytymättömyydestä Venäjän toimintaan. Yhtenäistämispolitiikkaa-nimityksestä taisin laittaa jotain, että venäläisten mielestä oli tärkeää, että sen alaisilla kansoilla oli yhtenäiset toimintatavat Venäjän kanssa jne.. Venäläistämiskaudesta taas, että se on vähän niinku puolueettomampi nimitys sen ajan tapahtumille. En enää muista ihan tarkkaan mun vastausta, mutta pointtina oli kuitenkin se, että nimitys riippuu siitä, kenen näkökulmasta tapahtumia katsoo.
Toi oli oikeestaan ainoa hissan vastaus, mistä jäi vähän paska maku. Mullakin suurimman osan vastauksesta vei kuitenkin niiden sortokausien tapahtumien selvittely, posti- ja kielimanifestit jne. Pari sivua siitä kirjotin, niin luulis, että sinne vähän asiaakin eksy joukkoon...

 

[Aivovaurio]

Huoh. Ranne, takapuoli, selkä ja niska täysin jumissa ja kipeänä, mutta selvisimpäs!! Vastasin yhteen hissan kyssään, bilsasta kolmeen ja mantsasta neljään. Oli lievästi sanottuna helppoja muutamat, esim. se eläinten talvehtiminen, ja vulkaanisuus. Tekikö joku biologian risteytystehtävän? Se taisi mulla mennä vähän pieleen, millään en meinannu saaha niitä risteytyskaavioita kohilleen jne.. :wall: Muutamat tehtävät jäi kyllä noin sivun pituisiksi, ei voinu mitään.. Jos nyt edes C tulisi.

Minä vastasin biologian risteytyksiin. muistelisin, että ne genotyypit olis ollu a-kohdassa VVTt ja vvTt ja b-kohdassa VvTt ja VvTt. Noilla suhteet osuivat suunnilleen oikeaan.

6 bilsan kysymykseen ja 2 psykan kysymykseen vastasin. Psykan kysymykset tuntu kaikki jotenkin vaikeilta tai huonosti asetetuilta. Psykan jokeri oli juuri käyty jossain suullisessa kuulustelussa tai jollain kertaustunnilla, jos olisin vain sillon kuunnellut.. Bilsan kysymykset taas vaikutti yllättävän helpoilta, esim. täälläkin mainittu 1. tehtävä. Katsotaan nyt jos sieltä tulisi M-L akselilta joku..

 

[Arsi]

Minä vastasin biologian risteytyksiin. muistelisin, että ne genotyypit olis ollu a-kohdassa VVTt ja vvTt ja b-kohdassa VvTt ja VvTt. Noilla suhteet osuivat suunnilleen oikeaan.

Noin ainakin minulla oli.

 

[arni]

pointtina oli kuitenkin se, että nimitys riippuu siitä, kenen näkökulmasta tapahtumia katsoo.

Tuon näkökulman toin ilmi vastauksessani. Siltikin jotain jäi hampaankoloon, riittäkö se vastaukseseksi, että osapuolesta riippuu ilmaus. Suomalaiset puhuvat sortokaudesta ja venäläiset käyttivät neutraalimpaa ilmausta....

 

[Kiipijä]

No varmasti ei lähde enempää kuin kolme pistettä... Se oli nimittäin vaan a-kohta siitä tehtävästä... Että korkeintaan 3 lähtee, voi olla, että vaan 2, koska kiihtyvyys on kuitenkin laskettu...

Tein sen tehtävän, niin tiedän kyllä sen olleen vain a-kohta. Veikkaisin kuitenkin pisteytyksen jakautuvan tossa tehtävässä a-kohdalle 4 pistettä ja b-kohdalle 2 pistettä, jolloin kolmen pisteen menetys kuullostaisi musta aika loogiselta. Ite tein 7 fyssaa ja yhden kemian ja L:ää toivotaan, todennäköiseltä vaikuttaisi...

 

[Hoku]

Yahoo! Helvetillisen kuumeilun hiukan laskettua mä pääsin nauttimaan korvatulehduksesta! Elämä on ihanaa... :whip: :curs:

 

[Asten]

Joku laittoi yo-kemian sivujen linkin, ja kyseinen saitti olikin erittäin kattava, kiitos

mutta tietääkö kukaan löytyykö netista vastaavaa fysiikalle?

 

[SuBi]

Ja niin meni sitte enkku. Oli muuten lapsellisen helppo koe.
Pistää vaan vituttamaan ku kuuntelu meni sillon perseelleen, mutta eiköhän tuosta E:tä lähetä hakemaan

 

[A2J]

ei se mun mielestä helppo ollu.. lähin hakeen riskillä C:tä.
Äikästä tuli alustavasti 78 pistettä.
Mitäs muilla on äikästä tullu?

 

[arni]

Yksi asia jäi kismittämään enkusta, muuten koe oli aika helppo.

Eli mikä oli tarkalleen 1. esseen aihe? Kirjoitin nuorten huonosta kunnosta ja ilmiöstä yleisesti Suomessa. Parista sanasta en ollut aivan varma mutta otin riskin kirjoitin 1. aiheesta vaikka siinä oli pari epäselvää kohtaa.

Vastasiko muut tuohon tehtävään? Kuinka käsittelitte aihetta?