Yleinen lemmikkikeskustelu

GAZOZ.FI
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Tässä vielä lisää minun "lemmikkejä" Nämä ovat Madagaskarin sihiseviä torakoita. Kasvatan näitä Arovaraanille ruoaksi. Kasvavat jopa 10cm mittaiseksi.
 

Liitteet

  • G.Portentosa2.jpg
    G.Portentosa2.jpg
    142,4 KB · Katsottu: 492
Meidän talosta löytyy nyt kissa sekä koira. Miisu kissalla on nyt vähän sulattelemista, kun on meillä asunut jo noin seitsemän vuotta, mutta kyllä se varmaan pian tottuu eilen taloon tulleeseen Vili koiraankin. :)
 

Liitteet

  • Miisu [800x600].JPG
    Miisu [800x600].JPG
    106,7 KB · Katsottu: 236
  • Vili [800x600].jpg
    Vili [800x600].jpg
    58,1 KB · Katsottu: 230
Mites pupun voi opettaa siihen että se ei niin rimpuile kun sitä (yrittää) nostaa? Ei edes kynsiä voi leikata kun rimpuilee tuo pupu aina kun yrittää pitää paikallaan. Joskus antaa nostaa sekunnin parin ajan.
 
Voi mahoton, miten paljon täällä on ihania kuvia!:)

Mulla ei oo kotona omaa lemmikkiä, mutta äitin ja siskon luona asustelee 8kk ikäinen valloittava koiruus. On yksi parhaimmista lenkkikavereista ja päivän piristäjistä!:haart: Kuvassa on vielä ihan pikkunen ja villi, nyt alkaa jo vähän(!!) rauhoittua ja on jo aika isokin.
 

Liitteet

  • viksuxD.jpg
    viksuxD.jpg
    95,2 KB · Katsottu: 309
Porkkanaraastin sanoi:
Mites pupun voi opettaa siihen että se ei niin rimpuile kun sitä (yrittää) nostaa? Ei edes kynsiä voi leikata kun rimpuilee tuo pupu aina kun yrittää pitää paikallaan. Joskus antaa nostaa sekunnin parin ajan.
Click to expand...

Miten yrität nostaa/nostat sitä tavallisesti? Lähestyminen rauhallisesti, mahdollisesti jotain jutellen, päätä kohti (saa slaagin jos lähestyt töpön puolelta, raasu..). Silität päästä ja varovasti nostat samalla.

Minkä rotuinen/kokoinen pupu on?

Kaikki kanit eivät vaan tykkää olla sylissä. Kynnet kyllä pitäisi saada leikattua: Kokeilepa viedä kani eläinkauppaan (mikäli leikkaavat siellä kynsiä) ja katso miten homma tehdään. Ja muistathan että kynsiä ei saa leikata sen verisuonen päältä, vaan ainoastaan ylimenevä osa. Muuten sattuu ja pahasti!

Vastaus kysymykseesi lyhykäisyydessään: Ei voi opettaa, mutta luottamuksen voit voittaa yllä mainituilla keinoilla.
 
no yleensä kun nostan niin oikea käsi etukäpälien taakse ja vasen käsi avittaa perseestä.. Näyttäisi siltä että aika jykevä/tukeva ote on parempi, ainakaan pupu ei niin paljon rimpuilisi.

Pupu on kääpiöluppakorva (vajaa 2kg) 9kk.

Pupu on otettu aikuisiässä ja tykkää kyllä kuulemma olla sylissä, ja eläinkauppaan saa viedä kyllä viedä kynsiä leikkauttamaan..
 
Porkkanaraastin sanoi:
no yleensä kun nostan niin oikea käsi etukäpälien taakse ja vasen käsi avittaa perseestä.. Näyttäisi siltä että aika jykevä/tukeva ote on parempi, ainakaan pupu ei niin paljon rimpuilisi.

Pupu on kääpiöluppakorva (vajaa 2kg) 9kk.

Pupu on otettu aikuisiässä ja tykkää kyllä kuulemma olla sylissä, ja eläinkauppaan saa viedä kyllä viedä kynsiä leikkauttamaan..
Click to expand...

No ihan oikein nostat ainakin, tietysti pitää olla sen verran "tukeva" ote ettei kani putoa. Mutta puristaa ei saa.

Pikkuhiljaa luottamus, niin kyllä se siitä! Ja nuorihan tuo vielä on, ihan poikanen.
 
Kaksi akaattikotiloa. Sellaset 10cm kuoret nykyään, eivät kasva enää juurikaan. Olivat saataessa jo hieman pieneksi jääneitä. Yks kuva olis

http://img259.imageshack.us/my.php?image=aksuze5.jpg

Tuosta on kasvanut huomattavasti isommaksi jo. Ihme otuksia, sitkeitä ja syövät mitä vaan kunhan ei ole maustettua tai turpoavaa (raaka pasta tms). Heitän niille aina mitä nyt sattuu ylimääräiseksi jäämään. Porkkanaa, perunaa, lihaa jne. Ja sitten on seepiansuomu että kalkkia riittää. Sopivan "vaativia" mulle, yhtään vaikeempaa lemmikkiä en ottaisikaan :)
 
JN sanoi:
Sanokaapas sellaisia helppohoitoisia eläimiä, jotka eivät kärsi kerrostaloasumisesta? Koirat minun mielestä kärsii siitä aika paljon(?). Mihin pahansisuiset koiranpennut laitetaan yksinoloajaksi, vessaan? :D

pitäisi siis olla pieni ja karvainen otus.
Click to expand...


Marsu! Ovat vieläpä yllättävän sosiaalisia otuksia ja jos niiden kanssa touhuaa paljon, ne äityvät juttelemaan vingahduksilla. Mun marsuvainaa oppi tunnistamaan jääkaapin oven avaamisen äänen ja aloitti aina hirmuisen metelin saadakseen jotain ylimääräistä herkkua.

(Koiraa ei kannata välttämättä ottaa vaikka niitä täällä mainostetaan. Niissä on ihan aikuisen oikeesti töitä. Esim. viimeyönä oli noustava viisi kertaa ylös kun oma koira ripuloi ja sitä voi kestää pidempäänkin. Koulutus ei ole ihan piece of cake ja kalliiseen ongelmakouluttajaankin voi joutua turvautumaan. Oma koira ei ole oppinut -eikä opi- täysin hiljaiseksi kerrostalossa vaan haukkuu postinkantajat ja muut äänet. Siihen että koira oppi olemaan yksin huutamatta kuin syötävä meni kolme vuotta. Tässä pari käytännönesimerkkiä...
Uudenvuoden biletykset saa moni koiranomistaja unohtaa -mä ainakin- koska panikoivaa eläintä ei voi jättää yksin jne jne... Sanoisin että koira ei ole lemmikki eikä harraste vaan elämäntapa)
 
Jos sen koiran ottaa, kannattaa tosiaan miettiä mikä rotu soveltuu mihinkin paikkaan.
Itseltä löytyy ranskanbulldogi. On kyllä sen verran mainio tapaus että unohtuu herkästi se vaiva mikä koiran pitämisessä on.
Kyllä näiden elukoiden takia joutuu uhraamaan omaa aikaansa aivan helvetisti eikä koiraa tulisi ottaa jossei ole aikaa sille.
Miettikää vuosi ennekuin otatte. Käykää tutustumassa rotuun jossain tapahtumissa ennenkuin mutuilun perusteella otetaan se mikä nyt näytti netissä kivalta.

Vielä kuva omasta elukasta.

http://img45.imageshack.us/img45/9546/sophien2jr6.jpg

 
Mä hain hesyltä tammikuussa aivan ihanan somali-kissan. Tuskin on ihan puhdasverinen mutta sekös mua nappaa! Tyyppi on aivan mielettömän ihana, mulla kävi kyllä mieletön pulla kun osuin yksiin sen kanssa.

Oon sen verran käsi näemmä, etten osaa kuvaa lisätä tänne. No mutta; neitokainen on muutaman vuoden ikäinen, puolipitkäkarvainen, sinicremetiikeri, jaden vihreät silmät. Todellinen kaunokainen. Mutta onneksi se on muutakin kuin pelkkää hyvännäköistä ulkokuorta :D Sosiaalinen ja luottavainen ku mikä, ja sillä on ihana tapa tulla mua aina ovelle vastaan, usein ojentaakin mua jos oon liian pitkään ollut reissun päällä. Juttelee paljon pehmeällä äänellä. Ei ole (juurikaan!) nirso ruoan suhteen. Ja mikä parasta - ei ole kertaakaan herättänyt mua uniltani!

Niin julman häiriintyneeltä kuin se kuulostaakin niin me ollaan todellinen match made in heaven!! :lol2:

Öh, ja miten se menikään...mitä enemmän opin tuntemaan miehiä sitä enemmän pidän kissastani....joo no on toi aika säälittävää yritystä :rolleyes:
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom