Yleinen lemmikkikeskustelu

[Lizzie]

Naah,empä ole lelun noutoa opetanu, tää tapaus on pennusta asti ollut aika koiramainen yksilö.
Omistajan ihanutta...mitä ihmettä jätkä on touhunnut ollesaan yksinään kotona...
wc.n seinässä,lattiassa... kissan selässä

Syötävän :haart: sulosia noi sun kattimukset ancelita :D

 

[Gdane]

Lapsista pari kuvaa...

on se ihanaa ku pienet kasvaa

 

[EBBA]

:itku: Jouduin tänään tekemään elämäni vaikeimman päätöksen ja viemään rakkaani viimeiselle matkalle...:itku: :itku: Ei kyllä voi muuta sanoa kuin et tämä oli kyl kamalin asia mitä olen ikinä joutunut tekemään...katsomaan kun elämä valuu pois rakkaan koirulin silmistä...ja kaiken lisäksi koiruli alkoi "itkemään" kun lääkäri tuli laittamaan kanyylin ja 2. aineen ..itketti niin et meinas oksennus tulla :( :( teki niin paljon mieli sanoa lekurille et alahan kävellä siitä ja anna mun koiran olla ...

Jos niin käy, että minusta tulee hauras ja heikko
ja kivut häiritsevät untani,
niin sinun on tehtävä mitä on tehtävä
sillä viimeistä matkaa ei kukaan ole estävä.

Sinä tulet surulliseksi - minä ymmärrän.
Älä anna surusi estää sinua,
sillä tänä päivänä, enemmän kuin koskaan ennen,
rakkautesi ja ystävyytesi punnitaan.

Meillä on ollut niin monta hyvää vuotta.
Tulevaa ei kannata surra.
Et haluaisi minun kärsivän,
kun aika koittaa, anna minun mennä.

Vie minut sinne missä he auttavat minua,
mutta, pysy luonani loppuun.
Ja pidä minua lujasti ja puhu minulle,
kunnes silmäni ovat sulkeutuneet.

Tiedän, että aikanaan, sinäkin huomaat,
se on ystävyyttä, jota minulle osoitat.
Vaikka häntäni on viimeisen kerran heilahtanut,
niin kivulta ja kärsimykseltä olen säästynyt.

Älä sure sitä että sen täytyy olla sinä,
jonka täytyy tehdä päätös.
Olemme olleet niin läheisiä - me kaksi näinä vuosina,
älä anna turhaan sydämesi itkeä.:itku:

 

[Vielä Voimaton]

Kun meidankin dobermanni-hauvelista:haart: nyt aika jatti, niinkuin tuolla "treeni"paivakirjassani jo kirjoitin, niin olen tassa pikkuhiljaa ajatellut uuden koiran hankintaa tuossa joulun tai vuodenvaihteen aikaan, kun elama hieman rauhoittuu toiden sun muun puolesta.

En ainakaan haulla loytanyt taalta aiempaa viestia mopseista, joten ajattelin laittaa nyt tanne omat kysymykseni jos joku viittii vastailla.

Eli rotu on ollut mulla pitemman aikaa varsin selva; ensimmaisesta taysin omasta koirasta tulee mopsi. Mahdollisuus olisi se siis ostaa joko taalta Espanjasta tai Suomesta, mutta olen kylla varsin tyrmistynyt mopsien hinnoista siella. Etenkin, kun haluaisin mustan mopsin, hinta rekisteroidylla yksilolla taitaa olla n. 1300 euroa. Ei rekisteroityja varmaan loytyisi lehdista tms.? Paljonkohan on hinta-ero, luultavasti n. 500 euroa? Ovatko urokset kenties sitten viela kalliimpia kuin nartut?

Lopulta tasta tuli sitten moraalikysymys. Kun googletin rekisteroityja ja ei-rek. pentuja, niin silmiini osui seuraava lista Suomen Mopsikerhon sivuilta:

Varoitus salakuljetetuista ja/tai rekisteröimättömistä pennuista

Älä osta salakuljetettua ja/tai rekisteröimätöntä mopsin pentua, älä edes säälistä.
Pentuja tehtaillaan itärajan takana ahkerasti ja nyt on ollut havaittavissa tehtailua jo Suomenkin puolella.

Mopsi-emolle ei suoda sen tarvitsemaa lepoaikaa (10 kk) vaan se toimii pentukoneena joka juoksusta. Ethän halua ostaa pentua, joka saattaa olla vieroitettu emostaan liian aikaisin, on heikkokuntoinen ja mahdollisesti sairas, levittää tauteja mm rabiesta ja saattaa kuolla muutaman viikon sisällä kuten on tapahtunutkin. Huomioi, että pennussa saattaa olla sairauksia, jotka tarttuvat muihin eläimiin ja myös ihmisiin. Pentu on saatettu kuljetuksen ajaksi huumata tai teipata niin että se pysyy hiljaa eikä pääse liikkumaan. Stressaantunut pentu on herkkä sairastumaan hyvinkin ikäviin jopa parantumattomiin sairauksiin.

Myyjän esittämät paperit eivät vastaa todellisuutta, rokotuksia ja madotuksia ei olekaan tehty. Hintaan ei sisälly rekisteritodistus. Jos pentu omistajallaan esim. melkein välittömästi kuolee, sairastuu pahasti tai jää kivesvikaiseksi, ei rahoja palauteta. Varo myös ns. vahinkoastumisen seurauksena myytäviä rekisteröimättömiä pentuja. Suomalainen kasvattaja kantaa vastuunsa jos hänen kennelissään sattuu ”vahinkoastuminen”, pennut rekisteröidään ja emo saa kennelliiton sääntöjen määräämän riittävän pitkän lepotauon.

Salakauppiaan puhelintiedot, nimi ja osoite ovat yleensä salaisia, he puhuvat useimmiten huonoa suomea. Myynti tapahtuu halpalehtien, teksti-tv:n sivuilla tai netti-ilmoituksina, mutta myös tunnetuissa päivälehdissämme näkyy myynti-ilmoituksia. Pentukaupasta ei tehdä kuittia, et saa rekisterikirjaa etkä hoito- ja ruokintaohjeita. Eläinlääkärikulut ovat tänä päivänä kalliita, koiralle kannattaakin aina ottaa vakuutus. Rekisteröimätön koira katsotaan sekarotuiseksi ja sille mahdollisesti myönnettävä vakuutus on arvoltaan vähäinen.

Salakuljetettuja pentuja tuodaan mm. Venäjältä, Virosta ja muista Baltian maista. Poikkeuksetta lähes kaikki rajan yli tuodut pennut tulevat myyntiin. Myyntitarkoitukseen tuoduille pennuille tulisi rajalla tehdä laajaselvitteinen rajatarkastus. Jos pennun myyjän kanssa asioista tulee epäselvyyttä ja paperit vaikuttavat epämääräisiltä, kannattaa asiaa kysyä suoraan rajaeläinlääkäreiltä. Tietoja löytyy www.mmm.fi sekä tullin osoitteesta www.tulli.fi. Tullin sivulta löytyy myös osoite Auta Tullia jonne voi jättää tiedot epäilyttävistä myyjistä. Epäilyttävissä tapauksissa ota yhteys myös rotujärjestöön. Rotujärjestön toimihenkilöt tuntevat rodun kasvattajat, soita ja kysy jos on epäselvyyttä.

Rotujärjestömme pentuvälityksessä myytävät pennut ovat aina jalostustoimikuntamme jalostustavoitteet täyttävästä yhdistelmästä, suomalainen kasvattaja tuntee vastuunsa ja häneen saa aina yhteyden jos ilmenee kysyttävää tai ongelmia. Kauppa tehdään kennelliiton lomakkeilla, hintaan sisältyy rekisterikirja ja kunnon ruokinta- ja hoito-ohjeet sekä luotettavan eläinlääkärin todistus pennun terveydestä ja useimmat pennut ovat tunnistemerkitty mikrosirulla eikä enää nykyään tatuoimalla.

Rehellinen myyjä tekee kaupasta aina kuitin josta ilmenee myyjän tiedot. Vaadi pennusta Suomessa tehty eläinlääkärin täyttämä ja allekirjoittama tarkastustodiste. Suomalainen kasvattaja ilmoittaa pennuistaan myös oman rotujärjestönsä sivuilla www.suomenmopsikerho.fi.

Mieti, 700 - 900 euroa on iso summa, onko järkevää maksaa noin paljon rahaa pennusta, joka on rekisteröimätön ja luokitellaan sekarotuiseksi, niitähän myydään yleensä noin 100 eurolla. Ethän osta salakuljetettua ja/tai rekisteröimätöntä pentua ja täten innosta myyjää tehtailemaan lisää pentuja, ajattele emoa ja sen terveyttä.

Onko tama siis totta? En jaksa uskoa, etta Suomessa edelleenkaan jokainen ns. tavallisessa perheessa syntyva mopsipentue rekisteroitaisiin. Siispa ei mielestani ole aiheellista pelata etta jokainen ei-rekisteroity pentu olisi rajan tuolta puolen, kaltoinkohdeltu, jne.

Mielellani kylla haluaisin rekisteroidyn koiran, mutta se tulisi minulle kaveriksi, enka aio kiertaa nayttelyita tms. Sinansa rekisterointi kuulostaa turhalta... Haluaisin silti koiran Suomesta, silla luotan edelleen siihen, etta suomalaiset ovat varsin koiraystavallista kansaa. Tiedan, etta taalta Espanjasta saisin varmaan rekisteroimattoman mopsin muutamalla sadalla, mutta sen isasta ei olisi tietoakaan, aiti pelkaisi valoa ja saisin valita pentuni kusisessa pimeassa autotalissa asuvasta pentueesta. Voisin tietenkin pelastaa yhden koiran huonolta kohtalolta, mutta koska ne erotetaan aidistaan liian aikaisin jne. yleensa taalla on koirilla jos jonkinlaisia henkisia ja fyysisia ongelmia, enka halua sellaisten sattuvan oman koirani kohdalle.

Eli varsin pitkan viestin lopuksi...

Mita mielta olette? Onko teilla "rekisteroimattomia rotukoiria", ja minkalaisia kokemuksia niista? Mista ostitte ja minkakohanlainen hintaero oli?

Ja tietenkin kuulisin mielellani kommentteja, jos taalla on mopsin omistajia.

Loppuun viela muutama kuva Mopsikerhon sivuilta toivottavasti tulevasta koiruudestani. On se niin ihana

 

[Trainee]

Mita mielta olette? Onko teilla "rekisteroimattomia rotukoiria", ja minkalaisia kokemuksia niista? Mista ostitte ja minkakohanlainen hintaero oli?

Oli rotu mikä tahansa, niin kun ostat rekisteröimättömän pennun, sinun on syytä muistaa muutama asia;

Jos "kasvattaja" jättää pennun rekisteröimättä, syyt löytyvät yleensä seuraavista kohdista:
1. Rekisteröimätön pentu ei ole puhdasrotuinen

2. Pentu on peräisin pentutehtailua harrastavasta lähteestä, eli sellaiselta "kasvattajalta", joka tekee yhdellä nartulla pennun joka, tai lähes joka juoksulla. Yleensä hyvä kasvattaja tekee nartulla 2-5 pentuetta. Siis parin-kolmen vuoden välein. Jos oletetaan, että koiran elinikä on 10 vuotta, pentutehtailija tekee nartulla jopa 20 pentuetta. Koira siis elää vain ja ainoastaan tuottaakseen rahaa.

Ikävä kyllä Suomessakin on lukuisia pentutehtaita, jotka mainostavat rekisteröimättömiä ja halpoja pentuja keltaisesta pörssistä rotujärjestöjen kotisivuihin. Pentujen luovutus tapahtuu hyvällä tuurilla kerrostalon takapihalla. On tiedossa tapauksia, joissa asiakkaat on otettu vastaan merketin parkkipaikalla. Joillekin ei vain taida olla suotu minkäänlaisia hälytyskelloja..

Tietenkään pentuja ei ole rokotettu, saati niiden vanhempia.

Suomen Kennelliitto ei anna rekisteröidä pentua, jonka emä on pennutettu useammin, kuin kerran 10 kuukauden aikana. Lisäksi pennun molempien vanhempien tulee olla rekisteröityjä ja samanrotuisia.

3. Pentu on sen rotuinen että sen tulee noudattaa perinnöllisiä vikoja ja sairauksia vastustavaa PEVISA- ohjelmaa. Jos tällaista pentua ei tutkita tai se ei saavuta määrättyjä raja-arvoja, sitä ei voi rekisteröidä

Älä edes harkitse ostavasi rekisteröimätöntä rotupentua. Jos sellaisen hankit, teet karhunpalveluksen paitsi rodulle ja hyville kasvattajille niin myös itsellesi. Hyvällä tuurilla koira voi elää hyvän ja terveen elämän, mutta todennäköisesti hankit pennun jolla on huomattavia perinnöllisiä taipumuksia erilaisiin sairauksiin.

Eräskin "tehtaasta" hankittu pentu sairastui vakavasti heti uuteen kotiin päästyään. Uusi omistaja vei pennun takaisin koska kasvattaja oli luvannut hoidattaa koiran kuntoon. Aikaa kului, mutta kasvattajasta ei, yllättäen kuulunut. Ostaja meni suutuspäissään kasvattajan luo ja tämän selittelyjen lomassa pennun ostaja löysi koiransa pakastimesta. Kuolleena.


Lisäksi annat panoksesi ja kannustuksesi tuottaa lisää pentuja erittäin epäeettisin menetelmin.

Voihan toki olla ja onkin niin että aina silloin tällöin syntyy niin sanottuja vahinkopentueita. Silti vahingot eivät selitä niitä lukemattomia ilmoitteluita rekisteröimättömistä rotukoirista.

Mikä surkeinta, Suomen lainsäädäntö ei ole alkuunkaan hereillä tällaisen bisneksen kriminalisoimisessa.

 

[Vielä Voimaton]

Kiitos vastauksesta Trainee.

Kysyin asiasta todellakin siksi, etta en tunne ketaan kenella olisi rekisteroimaton rotukoira (Suomesta hankittu), sille perheemme ensimmainenkin koira, joka oli labradori ja jonka hankimme ihan tavallisesta perheesta eika siis kennelista tai ns. oikealta kasvattajalta, oli taysin laillisesti rekisteroity. En tiennyt, etta Suomessa pyoritetaan jo samanlaista koirabisnesta kuin muualla maailmassa. Ennen, kun asuin itse viela siella, koirilla tuntuivat leikkivan vain rajanaapurit, jotka kylla mainostivat kaiken maailman porsseissa alihintaisia rotuyksiloita ei-rekisteroityina, mutta etta suomalaiset ovat jo ryhtyneet leikkiin mukaan... :curs:

Ja ymmarran, etta koirat ovat kalliita ettei niita otettaisi hetken mielijohteesta - olen tasta taysin samaa mielta - mutta hinnat ovat silti joko nousseet tajuttomasti taikka katselen sitten kalleinta rotua! Jokatapauksessa sellaiset 1200-1300 euroa on jo melkein kymppitonni mummojen rahoissa...

 

[Pauliina]

Pennun rekisteröinti maksaa kasvattajalle vain 20-60€, joten jos pentu ei ole rekisteröity niin todennäköisesti on joku syy miksi ei.. Pennun vanhemmat eivät täytä rodun terveyskriteereitä, narttua pennutetaan liian usein (eläinrääkkäystä) jne.. Kun pennun hinnassa säästää muutaman satasen niin sama raha saattaa kulua moninkertaisena eläinlääkärimaksuissa. Eikä varmasti ole mukava katsella kun oma rakas koiraystävä sairastaa. Rekisteröinti ei toki takaa koiran terveyttä, mutta todennäköisesti edellytykset terveeseen elämään ovat paremmat kuin puskakasvattajan mikäliepennuilla. Ja jos hankit rekisteröimättömän koiran, niin se on aivan sama kuin hankkisit sekarotuisen koiran. Pennun vanhemmista kun ei ole takeita ovatko ne sitä mitä "kasvattaja" väittää niiden olevan. Mitenkään sekarotuisia koiria väheksymättä, ovat varmasti omistajilleen niitä maailman_parhaita_koiria aivan kuten rotukoiratkin omistajilleen, mutta jos haluaa rotukoiran niin miksi ottaa riski siitä ettei saakaan sitä mitä halusi? Kennelliitto muistaakseni suosittelee sekarotuisen pennun hinnaksi 100€ ja juuri sen enempää ei paperittomasta koirasta kannata maksaa. Linkin takaa löytyy asiaa pentutehtailusta: http://www.sey.fi/elaintenviikko/koitehtailuevk05.html Ja tämän linkin takaa lisää asiaa aiheeseen liittyen: http://www.sey.fi/elaintenviikko/evk05luettelo.html

Itse suosittelisin etsimään asiansaosaavan kasvattajan, joka pyrkii kasvattamaan terveitä, tervepäisiä ja rodunomaisia koiria. Huolimatta siitä, haluatko käyttää koiraa näyttelyissä vai et. Rekisteripaperit eivät nimittäin ole se ainoa asia mistä maksat kun hommaat pennun kunnon kasvattajalta, kunnon kasvattaja nimittäin pyrkii jalostamaan rotua rotumääritelmän (+ omien kriteeriensä) mukaisesti, ei pelkästään lisäämään tietynrotuisten koirien määrää tai hankkimaan elantoaan myymällä pentuja. Asialleen omistautuneesta kasvattajasta on myös se hyöty, että yleensä häneltä saa neuvoja ja apua vaikka koko koiran eliniän ajan. Omien koirieni kasvattajalle voin soittaa vaikka keskellä yötä jos on hätä, ja siitä saattaa vielä joskus olla arvaamattoman suuri apu (onneksi yöllisiä soittoja ei ole vielä tarvinnut tehdä, päiväsaikaan olen useinkin soitellut kuulumisia ja välillä kysellyt neuvojakin). Oikeasti kannattaa sijoittaa pennun ostoon se raha mitä ko. rodun pennuista yleisesti pyydetään eikä tukea pentutehtailijoiden toimintaa ostamalla ylihintainen sekarotuinen.

 

[Trainee]

Kiitos vastauksesta Trainee.
Perheemme ensimmainenkin koira, joka oli labradori ja jonka hankimme ihan tavallisesta perheesta eika siis kennelista tai ns. oikealta kasvattajalta, oli taysin laillisesti rekisteroity

En tiedä yhtäkään suomalaista kasvattajaa, jonka yhteydessä voisi puhua oikeasti kennelistä. Lähes poikkeuksetta hyviä pentuja tuottavat kasvattajat ovat ihan normaaleja perheitä joissa koirainnostus on levinnyt kasvattamiseen saakka. Koirat siis kasvavat ihan normaaleissa kotioloissa, joissa ne saavat hyviä kokemuksia muista koirista ja ihmisistä.
Ensimmäistä (ja ensi vuoteen saakka vielä ainoata) koiraa ottaessani minullakin oli sellainen kuva että kennel on jokin maatilan tyyppinen kolossi, jossa pentuja on kymmenpäin. Ihan tavallinen kerrostalokolmio oli minulle positiivinen yllätys.

Jokatapauksessa sellaiset 1200-1300 euroa on jo melkein kymppitonni mummojen rahoissa...

Niin. Koiranruoat, lääkkeet, tarvikkeet ja ylipäätään kaikki maksoi ennen vähemmän. Tarkoitan siis että tokihan pentujenkin hinnat kohoavat yleisen hintatason kohoamisen myötä. Pentujen kasvatus syö tietysti rahaa. Ja toisaalta kun kasvattaja ei ikinä Suomessa voi lyödä pennuilla rahoiksi (lukuun ottamatta ns. pentutehtailijat), on pentujen hintojen oltava sellaisella tasolla, että sillä saadaan edes jotenkin paikkailtua menoja.

Pennun hintaa ihmetellessä tulee muistaa myös, ettei koiraan laitetut menot tule vain koiran hoitokustannuksista. Asiansa osaava ja kunnollinen kasvattaja juoksee kymmeniä kertoja vuodessa näyttelyissä, kasvattajatapaamisissa, koulutuksissa ja trimmauksissa. Edellisiin saa helposti palamaan tuhansia euroja. Esim. jotkut koulutusseminaarit saattavat kustantaa sata euroa tai enemmän per osallistuja.

Lisäksi kun miettii kuinka paljon vapaa-aikaa kasvattaja käyttää siihen, että tuottaa hyviä ja terveitä pentuja, voi sanoa että pentujen hinta on jopa alhainen.

Ongelmansa on siinäkin ettei Suomessa kertakaikkiaan ole aina saatavilla sellaisia koiria, joiden pennuissa olisi mahdollisimman pieni sukusiitosprosentti, ja jotka silti täyttäisivät rotumääritelmän mahdollisimman hyvin.
Rotumääritelmähän on nimenomaan se, mihin kasvattaja tähtää, ja jonka ansiosta meillä on lukuisia erirotuisia koiria. Toki risteyttämällä rottweiler ja kääpiövillakoira saadaan todennäköisesti terve ja nolla-sukusiitosprosenttinen koira. Muuta hyvää tuossa yhdistelmässä ei sitten taitaisikaan olla.

Koirista puhuttaessa on se suuri ongelma, että kuka nyt, nähtyään soman ja lutuisen pennun, voi jättää sitä sen pahan ja ilkeän kasvattajan hoteisiin. Tokihan ihmiset haluavat auttaa sitä poloista ja tarjota sille hyvä koti. Hyvänä ja ajankohtaisena esimerkkinä on Viron ja jopa Etelä-Euroopan tuonnit.

Minä henkilökohtaisesti ajattalen niin että kodittoman koiran ottaminen esimerkiksi itänaapuristamme on sinänsä, yksittäisenä tekona hyvä. Pidemmällä aikavälillä toiminta laittaa koirat kärsimään.
Ongelmana on se että köyhässä idässä koirissa nähdään bisnes. Tai siis on nähty jo vuosia. Paikalliset "hyväntekeväisyysjärjestöt" hommaavat kotimaisille järjestöillemme "kodittomia koirapoloja", jotka sitten muutaman sadan euron maksua vastaan saa hyvän kodin Suomesta. Tosiasiassa koirat ovat kyllä kodittomia, mutteivät todellakaan ole syntyneet katuroskiksen takana hoivaavan emon syliin. Koirat ovat nähneet maailman ensimmäisen kerran jonkin yksiön vessassa. Siinä samaisessa, haisevassa kämpässä on meneillään bisnes nimeltä koiranpentu.
Mikä onkaan parempi tapa saada pentutehtailu rehottamaan noissa maissa kuin maksamalla pennusta sikäläisen ihmisen kuukausipalkka.

Toisaalta kun ostat Suomesta rekisteröidyn koiran, tuet kotimaista jalostustyötä. Ja jalostushan nimenomaan ei tarkoita, ainakaan useimmissa roduissa sitä että koira näyttäisi mahdollisimman hyvältä. Koiran tulee olla ennenkaikkea terve, jotta se edes ikinä saisi jatkaa sukuaan. Toki rotumääritelmä tähtää tiettyyn ulkomuotoon, muttei enää nykyään terveyden ehdoilla.

Noniin nyt nukkumaan. Tuppaa aina venähtämään kun tulee puhe lempiaiheistani. Ja koirat menevät top ykköseen.

 

[Taskuamatsoni]

Olen myös sitä mieltä, että jos koiran ottaa, niin siitä kyllä on varaa maksaa se rekisteröidyn hinta. Hinta kun kuitenkin on erittäin pieni osa siitä, mitä koiruus tulee kokonaisuudessaan maksamaan eli jos ei ole varaa maksaa sitä xxxx€, ei ole luultavasti varaa maksaa myöskään niitä muita kuluja. Traineella olikin hyvät muut perustelut sitten.

Kokemusta rekisteröimättömästä pennusta on. Vanhempieni sammariveteraani on sellainen. Vahinkopentu, emä tullut vahingossa (? karkasi...) paksuksi. Sukusiitosaste korkea. Kennelistä jollain 500 € vanhempani sen saivat. Luultavasti tässä tapauksessa ei ole ollut kyseessä mikään hämärä pentutehtailu, koska kasvattaja kertoi avoimesti koiran taustoista ja sen ottamiseen liittyvistä riskeistä, sekä tarkaan kyseli vanhempieni taustat ja motiivit. Noh, nyt koira on reilu 10 vuotias, aivan ihana koira ja nuoruudessaan aivan leijonan näköinen :haart:. Mutta: Lonkat ovat luvattoman huonot, ei enää oikein pääse ylös, ei jaksa lenkkeilläkään, liian isokokoinen sammariksi muutenkin. Luultavasti johtuu tuosta sukusiitosasteesta tms... En siis tämänkään kokemuksen perusteella suosittele rekisteröimätöntä pentua. Hirveää katsoa kun rakas lemmikki joutuu tuollaiseen tilaan. Nyt vanhemmillani on veteraanin kaverina puolivuotias pikkusammari. Rekisteröity.

 

[Vielä Voimaton]

En tiedä yhtäkään suomalaista kasvattajaa, jonka yhteydessä voisi puhua oikeasti kennelistä. Lähes poikkeuksetta hyviä pentuja tuottavat kasvattajat ovat ihan normaaleja perheitä joissa koirainnostus on levinnyt kasvattamiseen saakka.

Niin, lahinna tarkoitin sita etta labradorimme hankittiin tavallisesta perheesta, joilla vain sattui olemaan labbarinarttu. Heilla ei siis ollut muita koiria, eika tuotakaan narttua ollut kaytetty missaan nayttelyissa eika se ollut mitenkaan lajinsa valioyksilo. Itse olin niin pieni tuossa vaiheessa etta minulla on siita vain hatara muistikuva.

Mutta ilmeisesti heidan perheensakin siis lasketaan samalla tavalla kasvattajaksi/kenneliksi?

Pennun hintaa ihmetellessä tulee muistaa myös, ettei koiraan laitetut menot tule vain koiran hoitokustannuksista.

Kylla, tiedan etta ero rekisteromattoman ja rekisteroidyn pennun valilla on n. 300 euroa, ja sellainen summa pitaisi olla kenella tahansa koiran omistajalla taskussa ns. pahanpaivanvaralle. Missukka tarkoitti varmaan samaa - koskaan ei tietaa milloin koira joutuu onnettomuuteen tms.

Rahasta tassa ei ole kyse, jos on koiraa hankkimassa, voi ottaa sekarotuisen, jos taas haluaa rotukoiran, voi varautua maksamaan. Vertasin vain hintoja, jotka ovat kai nousseet eurojen myota varsin roimasti...

Taman aiheen aloittamisen takana oli se, etta jarkytyin tuolla Mopsikerhon sivuilla nahneestani varoituksesta, jonka asiat Trainee on myos maininnut tassa threadissa. En vain voi ymmartaa, miten Suomessakin on voinut tulla tallainen ongelma, jota en ainakaan itse aiemmin tiedostanut. Eiko rekisteroimattomien rotupentujen myynti sitten ole laitonta? Mita sille voisi tehda?

Hyvänä ja ajankohtaisena esimerkkinä on Viron ja jopa Etelä-Euroopan tuonnit.

Mitka tuonnit? Ihan lailliset sellaiset? No ehka, mutta taisin jo aikaisemmin tuolla kirjoittaa, etta meilla oli Espanjasta ostettu rekisteroimaton dobermanni, ja toiste en haluaisi vastaavaa jo pelkastaan siksi, etta olen huomannut kuinka suuri ongelma tuosta ei-rekisteroityjen pentujen myynnista on taalla tullut. Nyt, kun etsin sita rekisteroitya koiraa, huomaan etta niita on todella vahan, mutta sin pedigre kylla loytyy...

Mika naurettavinta, taalla eroa hinnassa ei valttamatta edes huomaa. Korkeintaan 100 euroa. Mutta suurimalle osalle ihmisista on aivan sama, etta onko koiralla papereita vai ei, koska "me ei aiota kayttaa koiraa nayttelyissa". Ainot kriteeri taitaa olla - mita pienenmpi, niin sen sopompi. Eli kun rekisteroimattomat luovutetaan nuorempana, niin mieluummin sitten se kun sen saa "heti mukaan". Sitten muutaman kuukauden paasta, kun koira on kasvanut ja paskonut lattiat ja syonyt muutamat huonekalut, sen voikin laskee jo portista ulos. Loytaja pitakoon.

Mielestani siis kukaan ei tee rotukoiralle palvelusta ostamalla sen rekisteroimattomana, silla yksittaiset "pelastukset" kuitenkin tukevat bisnesta samalla tavalla. Jos haluaa pelastaa koiran, sen voi ottaa elaisuojelukeskuksesta.

Quottailin Traineen tekstia, mutta vastaus ei ollut pelkastaan hanelle, vaan muutkin saavat kommentoida vapaasti... ;)

 

[pastor1]

Joo, mä oon kans samaa mieltä että rotukoirat ovat kalliita, mutta hankintahinta on vain yksi kulu. Esim. meidän nuorin narttubokseri leikattiin toissapäivänä ja laskun summa oli 517 egee plus kipulääkkeet päälle. Sitten kun alkaa laskea näyttelykuluja, ruokakuluja yms. niin ei ne pentujen hinnat enää niin pahoilta tunnu. Sitä paitsi kasvattaminen ei ole kovinkaan riskitöntä hommaa, esim. johonkin koiraan saattaa mennä joku 8 tonttua rahaa näyttelyreissuista ja vastaavista. Sitten syntyykin kaks pentua... ei välttämättä kovin kannattavaa...

Ja rekkaamattomista sen verran et mielummin maksaa sen 500 ylimääräistä ja ottaa kunnon kasvattajalta, jolta saa tukea ja vastauksia kysymyksiin...

 

[EBBA]

Olen myös sitä mieltä, että jos koiran ottaa, niin siitä kyllä on varaa maksaa se rekisteröidyn hinta. Hinta kun kuitenkin on erittäin pieni osa siitä, mitä koiruus tulee kokonaisuudessaan maksamaan eli jos ei ole varaa maksaa sitä xxxx€, ei ole luultavasti varaa maksaa myöskään niitä muita kuluja. Traineella olikin hyvät muut perustelut sitten.

Ihan samaa mieltä tästä...ihan omasta kokemuksesta..koiraa hankkiessa tulee varautua siihen että esimerkiksi eläinlääkäri kulut voivat olla moninkertaisia koiran ostohintaan nähden...eli kyllä sen koiran hankinta kannattaa miettiä tarkaan ihan rahallisestikkin...eikä niin että ostaa sen pennun "viimeisillä" rahoilla... täytyy myös olla valmis "uhraamaan" omia ei niin tärkeitä hankintoja jos niikseen tulee...

 

[Trainee]

Mutta ilmeisesti heidan perheensakin siis lasketaan samalla tavalla kasvattajaksi/kenneliksi?]

Kasvattaja on sellainen joka on käynyt kasvattajakurssin, ja jolla on rekisteröity kennelnimi. Lisäksi kasvattajalla tulee olla oman rotunsa/rotujensa järjestöjen hyväksyntä kasvatustoimintaan. Sitten on koiran omistajia, jotka pennuttavat narttunsa ilman että he olisivat varsinaisesti kasvattajia.
LAINAUS KENNELLIITON SIVUILTA: "Kennelliitto rekisteröi pentueen, mikäli se on syntynyt Suomessa ja kasvattajalla on Suomessa vakinainen asuinpaikka ja pentueen vanhemmat täyttävät rekisteröintiehdot. Koirarekisterien etuliitteet ovat FIN ja ER."

Eli ei tarvitse olla virallinen kasvattaja, jotta voisi pennuttaa omalla koirallaan rekisterihyväksyttyjä pentuja.

Minä en edes harkitsisi pennuttamista, jollei ole tarkkaa tietoa sekä isän, että emän sukutaustoista. Omalle koiralleen pentuja haluava ei välttämättä ole aina selvillä koiran genetiikasta ja sukujuurista. Pelkkä kiva luonne ja nätti ulkonäkö ei aina kerro kaikkea.
Saatan kuulostaa nihilistiltä, mutta koiriemme geenipohja, ainakin tiettyjen rotujen kohdalla on erittäin suppea.
Esimerkkinä seuraava: Erään saksalaisalkuperää olevan rodun hyvämaineinen kasvattaja tuotti kahdeksan pennun pentueen männävuonna. Pennuista seitsemälle on jo nyt, alle vuoden ikäisinä ilmaantut monia PERINNÖLLISIÄ sairauksia ja haittoja. Rotu ei ole niitä kaikkein terveempiä, mutta kun päämäärät ovat lihaksikas, iso ja vahvahermoinen yksilö, on sukusiitosprosentti varmasti korkea.

Monet kasvattajat pyrkivät tietyin väliajoin tuottamaan ulkomailta uutta geenipojaa. Se lieneekin se ainoa keino parantaa rotujen terveyttä. Kasvatuksellista ulkomaantuontia taas ei pidä sekoittaa kuuluisaan hyväntekeväisyystuontiin, jolla ei ole mitään tekemistä koiranjalostuksen kanssa.

Eiko rekisteroimattomien rotupentujen myynti sitten ole laitonta? Mita sille voisi tehda?]

Koirien, niinkuin muidenkin eläinten ammattimaisesta myynnistä on tehtävä ilmoitus lääninhallitukselle. Normaali kasvatus, jossa tulot eivät ole kummoisia ei ole eläinsuojelulaissa tarkoitettua ammattimaista myyntiä. Pentutehtailu sen sijaan on. Lisäksi lähes poikkeuksetta pentutehtaiden pitäjät syyllistyvät toiminnassaan eri rikoksiin kuten eläinsuojelurikokseen ja sen lievempään tekomuotoon.

Eri asia sitten on, kuinka tehokkaasti (lue:tehottomasti) rikoksia valvotaan. Kyse ei ole siitä, etteikö olisi intressejä ja halukkuutta. Tilanne nyt vain on se, että pennun ostavat asiakkaat jäävät nuolemaan usein haavansa omiin oloihinsa. Ja ne keitä pentu miellyttää, ei tietenkään myöskään ota yhteyttä viranomaisiin.
Rangaistuksiahan on tehtailijoille. Vaikka tuomiot ovatkin naurettavia, niin eläintenpitokielto ja lukuisat sakotkin varmasti ainakin hillitsevät bisnestä. Siis kyseisen "yrittäjän" kohdalta. Niin kauan kun on tilausta, on myös tarjontaa. Arpa on koiran ostajalla.

 

[Vielä Voimaton]

Lahinna naurettavinta on sitten se, etta "rotukoiria" saa mainostaa rekisteroimattomina. Eli Keltainen porssi, nettipalstat, jne. ovat taynna ilmoituksia koirista niiden rodun mukaan, mutta silti siella on pienella maininta "ei rekisterissa".

Periaatteessa siis ei rekisterissa olevia koiria pitaisi minun mielestani pitaa sekarotuisina, ja myos kaupata sekarotuisina. Jos tata saantoa (lue: toivottavasti tulevaa lakia) sitten tehostettaisiin, pikkuhiljaa pentutehtailijoiden olisi varmaan pakko jattaa bisnes, silla he eivat pystyisi mainostamaan pentujaan. Vai mitakohan he sitten keksisivat? "Sekarotuisia pentuja, dobermannin nakoisia..."?

Luulen, etta kunnes asiasta tulee ns. virallisesti laitonta, niin ihmiset edelleen jatkavat rekisteroimattomien koirien ostamista. Monet eivat varmaan tieda mitaan pentubisneksesta, ja myyjat varmaan nayttelevat hyvin roolinsa (vahinkopentue, ei ehtinyt rekisteroida ja siksi myydaan nyt niin halvalla...) Ja ne, jotka tietavat koirien hyvaksikaytosta, ajattelevat varmaan onnistuvansa loytamaan sellaisen paikan missa nain ei ole kaynyt, ja kuvittelevat tekevansa hyvan palvelun yhdelle koiralle. Tosiasiassa se on karhunpalvelus monelle muulle...

 

[modified]

Kuka näki dokkarin, jossa tutkittiin sitä voiko koiria käyttää esim keuhko/eturauhassyövän seulannassa?

Jäin itse vain miettimään niissä testeissä, joissa piti monesta valita yksi, että kai se oikea näyte oli joka kerta eri ihmiseltä. Muuten koira varmaankin tunnisti sen ihmisen. Samoin siinä kritisoitiin koirien suoritusvarmuutta. Oliko nyt sitten kaikissa näytteissä täysin samaa solukkoa mukana.

 

[TLP]

Kuka näki dokkarin, jossa tutkittiin sitä voiko koiria käyttää esim keuhko/eturauhassyövän seulannassa?

Jäin itse vain miettimään niissä testeissä, joissa piti monesta valita yksi, että kai se oikea näyte oli joka kerta eri ihmiseltä. Muuten koira varmaankin tunnisti sen ihmisen. Samoin siinä kritisoitiin koirien suoritusvarmuutta. Oliko nyt sitten kaikissa näytteissä täysin samaa solukkoa mukana.

Joo, mä katoin tuota ja eihän se loppupelissä koira pelannutkaan. Suoritusvarmuus hukkui aivan lopussa.

KHO lienee hyväksynyt koiran merkkauksen todisteeksi murha-aseen hallussapidosta tms. ?
Eli sen verran tarkkaa se kuitenkin on.

 

[metalman]

Lahinna naurettavinta on sitten se, etta "rotukoiria" saa mainostaa rekisteroimattomina. Eli Keltainen porssi, nettipalstat, jne. ovat taynna ilmoituksia koirista niiden rodun mukaan, mutta silti siella on pienella maininta "ei rekisterissa".

Nimenomaan.. Samaa muuten tehdään kissojen kohdalla vaikka asiasta tiedetään varmasti vielä vähemmän. Aika harvaa kiinnostaa onko se norjalainen metsäkissa rekisteröity vai ei...

Rekisteri on takuu siitä että kasvattaja on hyväksytty liittoon ja näinollen voi olettaa että hän hoitaa pennut asianmukaisesti (rokotukset jne kunnossa). Myöskin rekisteröity pentu on yleensä ns. hyvästä sukupuusta. Pentutehtailija voi teettää pentuja ristiin samoilla vanhemmilla mielinmäärin jolloin taudit ja rakenneviat periytyvät helpommin.

 

[modified]

Tuli eilen aika ajatuksia herättävä MOT. Kerrottiin koirien jalostuksen ongelmista. Onhan se väärin, että ulkonäön takia tehdään koirista sairaita, sama taitaa olla rotukissoillakin, mutta oireet eivät välttämättä yhtä pahoja pienemmän koon vuoksi.

 

[Mr.Carcass]

Tässä on minun Varaani. Tällä hetkellä sillä on pituutta noin 50cm. Mukava otus kertakaikkiaan.

 

[Zelda]

Ihana lisko! Mieki olen haaveillu tommosesta. Mulla on pari pienempää liskoa.
Millanen luonne tuolla on? Pidätkö usein vapaana kämpässä? Kuin iso terraario?

Niin otin mieki muuten kuukausi sitte kissanpennun