- Liittynyt
- 18.6.2009
- Viestejä
- 1 873
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
- Liittynyt
- 1.5.2004
- Viestejä
- 1 446
- Ikä
- 41
Sai tässä oma retkeilyharrastus koiran kanssa kolauksen, toki tiedostanut asian että riski on olemassa. Mentiin järvelle käveleskelemään tarkoituksena paistella makkaraa jollakin useista laavuista mitä alueella on. Kaikki menikin alkuun hyvin kunnes peräämme ilmestyi metsästyskoira (uskoakseni norjanharmaahirvikoira) luonnollisesti vapaana eikä omistajaa näkyvillä). Kävipä asiassa huono tuuri että molemmat uroksia. Tästäpä alkoi hirveä yhteen otto ja minä yritin pitää koirat erillään olemalla niiden välissä parhaani mukaan. Lopulta pääsimme koirani kanssa turvaan autiotupaan 1,5km päähän jossa heitin metsästyskoiran pihalle viimeisin voimin kun sekin sinne änkes. En ihan heti muista milloin olen ollut noin poikki ja läpimärkä hiestä, tuntu että silmissä pimenee. Meni jonkin aikaa ennenkuin metsästyskoiran omistaja saapui ja pääsimme lähtemään autolle joka oli pienen matkan päässä. Koirille ei nyt mitään isompaa sattunut, hiukan korvasta verta, taisi omistaja säikähtää enemmän kun tuo jo autolle mentäessä leikki risuilla.
Se mitä jäin miettimään on se että mitä tuollaisessa tilanteessa voi tehdä? Tietysti se että välttää alueita missä liikkuu metsästäjiä jota olenkin noudattanut mutta tässäkin he saapuivat minun jälkeeni paikalle ja kun päivä oli yli puolen en osannut varautua moiseen. Itselleni tuli mieleen että olisin voinut saada tuon metsästyskoiran remmiin kiinni ja näin erillään pito olisi voinut onnistua niin pitkään että saa apua. Jos tuota omistajaa ei olisi kuulunut niin luultavasti olisin sulkenut tuon toisen koiran tupaan ja käynyt viemässä oman koiran turvaan.
Se mitä jäin miettimään on se että mitä tuollaisessa tilanteessa voi tehdä? Tietysti se että välttää alueita missä liikkuu metsästäjiä jota olenkin noudattanut mutta tässäkin he saapuivat minun jälkeeni paikalle ja kun päivä oli yli puolen en osannut varautua moiseen. Itselleni tuli mieleen että olisin voinut saada tuon metsästyskoiran remmiin kiinni ja näin erillään pito olisi voinut onnistua niin pitkään että saa apua. Jos tuota omistajaa ei olisi kuulunut niin luultavasti olisin sulkenut tuon toisen koiran tupaan ja käynyt viemässä oman koiran turvaan.
- Liittynyt
- 18.5.2010
- Viestejä
- 691
Tietysti ensisijaisesti tosiaan katsoa ettei paukkaa minnekään jahtipaikalle ulkoilemaan koiransa kanssa. Tuossa sitä oli tietenkin mahdotonta aavistaa, jos kerran jälkeenpäin tulivat. 
Toisen koiran voi aina yrittää häätää ennenkuin se ehtii iholle, useinmiten se toimii jos ehtii ajoissa toimia. Tarpeeksi uskottavaa perkeleen karjumista, keholla uhkaamista (polkaisemalla jalkaa, tekemällä yläkropalla liikkeen kohti vierasta koiraa, jota tehostan vielä yleensä käden liikkeellä) ja ehkä vielä heittämällä jotain. Itse pidän monesti lenkeillä kolinapurkkia tai ylimääräistä ketjupantaa mukana, millä nakkaan tarvittaessa iholle yrittävää koiraa, vaikka päin pläsiä ellei mene muuten jakeluun että meidän luo ei tulla. Minä en siis katso, tulevatko koirat mahdollisesti toimeen, vaan häädän kaikki. Ihan jo sen takia ettei mene omalla koiralla luottamus omistajaansa. Vielä ei ole yhtäkään koiraa tarvinnut satuttaa heittämällä, jalkoihin olen muutamaa koiraa nakannut purkilla kun ovat kotipihaltaan meidän luo syöksyneet. Herkemmät koirat lähtee vetämään pelkästä perkeleestä.
Tuo kaikki on tietenkin turhaa, jos oma koira on irti, eikä tottele käskyä ja menee itse haastamaan riitaa, jolloin ei auta muu kuin repiä ne irti toisistaan.
Toisen koiran voi aina yrittää häätää ennenkuin se ehtii iholle, useinmiten se toimii jos ehtii ajoissa toimia. Tarpeeksi uskottavaa perkeleen karjumista, keholla uhkaamista (polkaisemalla jalkaa, tekemällä yläkropalla liikkeen kohti vierasta koiraa, jota tehostan vielä yleensä käden liikkeellä) ja ehkä vielä heittämällä jotain. Itse pidän monesti lenkeillä kolinapurkkia tai ylimääräistä ketjupantaa mukana, millä nakkaan tarvittaessa iholle yrittävää koiraa, vaikka päin pläsiä ellei mene muuten jakeluun että meidän luo ei tulla. Minä en siis katso, tulevatko koirat mahdollisesti toimeen, vaan häädän kaikki. Ihan jo sen takia ettei mene omalla koiralla luottamus omistajaansa. Vielä ei ole yhtäkään koiraa tarvinnut satuttaa heittämällä, jalkoihin olen muutamaa koiraa nakannut purkilla kun ovat kotipihaltaan meidän luo syöksyneet. Herkemmät koirat lähtee vetämään pelkästä perkeleestä.
Tuo kaikki on tietenkin turhaa, jos oma koira on irti, eikä tottele käskyä ja menee itse haastamaan riitaa, jolloin ei auta muu kuin repiä ne irti toisistaan.
- Liittynyt
- 28.12.2005
- Viestejä
- 2 302
- Ikä
- 34
En hirveästi näistä asioista tiedä, mutta itse en lähtisi vierasta päälle tunkevaa koiraa kehonkielellä ja käden liikkeillä hätistämään, saattaa tulla pipi käteen.Tietysti ensisijaisesti tosiaan katsoa ettei paukkaa minnekään jahtipaikalle ulkoilemaan koiransa kanssa. Tuossa sitä oli tietenkin mahdotonta aavistaa, jos kerran jälkeenpäin tulivat.
Toisen koiran voi aina yrittää häätää ennenkuin se ehtii iholle, useinmiten se toimii jos ehtii ajoissa toimia. Tarpeeksi uskottavaa perkeleen karjumista, keholla uhkaamista (polkaisemalla jalkaa, tekemällä yläkropalla liikkeen kohti vierasta koiraa, jota tehostan vielä yleensä käden liikkeellä) ja ehkä vielä heittämällä jotain. Itse pidän monesti lenkeillä kolinapurkkia tai ylimääräistä ketjupantaa mukana, millä nakkaan tarvittaessa iholle yrittävää koiraa, vaikka päin pläsiä ellei mene muuten jakeluun että meidän luo ei tulla. Minä en siis katso, tulevatko koirat mahdollisesti toimeen, vaan häädän kaikki. Ihan jo sen takia ettei mene omalla koiralla luottamus omistajaansa. Vielä ei ole yhtäkään koiraa tarvinnut satuttaa heittämällä, jalkoihin olen muutamaa koiraa nakannut purkilla kun ovat kotipihaltaan meidän luo syöksyneet. Herkemmät koirat lähtee vetämään pelkästä perkeleestä.
Tuo kaikki on tietenkin turhaa, jos oma koira on irti, eikä tottele käskyä ja menee itse haastamaan riitaa, jolloin ei auta muu kuin repiä ne irti toisistaan.
- Liittynyt
- 18.5.2010
- Viestejä
- 691
En minä puhunut mitään hätistämisestä vaan häätämisestä. Hätistäminen on minusta sitä että kädellä huiskutellaan ja ponnettomasti kehotetaan vieraalle koiralle että "hushus menepä kotiisi siitä". Siinä voi vieras koira jo purrakin, kun kerran näytät siltä ettet hallitse tilannetta. Häätämisen pitää olla tarpeeksi itsevarma ja voimakas, eikä niitä päästetä siihen iholle asti hillumaan ennenkuin toimitaan, se on se pointti. Minä häädän heti kun näen että nyt sieltä ollaan tulossa, enkä odota että koira on metrin päässä.
Harva koira myöskään kohdistaa sitä mahdollista uhkailuaan ihmiseen vaan siihen toiseen koiraan. Aika monta koiraa olen häätänyt, eikä yksikään ole niistä minun päälleni yrittänyt käydä ennen eikä jälkeen. Minun tehtäväni on pitää laumastani huolta ja sen myös teen. Minkä viestin annan omalle koiralleni jos annan kenen vaan tulla sitä uhkailemaan tai muuten vaan hillumaan sen iholle, koska itse pelkään? Annan sen viestin, etten ole kykenevä pitämään huolta siitä enkä itsestäni, joten silloin sen tehtävä on pitää huoli lauman asioista. Varmuuden vuoksi koira sitten alkaa esim. rähjätä hihnassa vastaantuleville koirille ja ehkä vielä näppäisee omistajaakin jos se sitä yrittää estää. Näin syntyy epäluottamustilanne omistajan kanssa ja inhottavaa hihnakäyttäytymistä.
Olin kesällä uittamassa koiraani. Näin jo kaukaa että oheista lenkkipolkua lähestyy mies juosten ja labbis irti mukana kulkien. Uimassa oli muitakin koiria, joiden luo labbis sai ihan vapaasti menna tutustumaan. Vaikutti ihan kiltiltä koiralta, eikä tuskin olisi ollut tulossa muuta kuin tutustumaan, mutta kuten sanoin meidän laumaan ei tule vieraat koirat. Kun se sitten otti askeleen meitä kohden, polkaisin jalkaa ja huusin häivy. Ei mitään kiljumista ja kirkumista, vaan matala ja uhkaava HÄIVY! Koira pysähtyi katsoi hetken ja jatkoi matkaansa omistajan kanssa. Me jatkettiin uimista ja he juoksulenkkiään. Tämä oli siis helppo häätö, jossa koira ei ollut mitenkään uhkaava.
Toinen tapaus sattui uuden vuoden aattona. Oltiin kävelyllä ennen ilotulituksen alkamista ja kuulin jo kaukaa, että yhden omakotitalon pihassa on koirat irti. Siellä on neljä isosveitsinpaimenkoiraa. Näin kun ne paukkasi aidalle räyhäämään jo hyvissä ajoin ennenkuin ehdittiin kohdalle. Kun päästiin kohdalle huomasin, että aita oli lumen ansiosta hieman kumollaan ja koirat kyllä pääsee halutessaan yli. Yksi ei saanut olluksi ja hyppäsikin sieltä sitten ja lähti juosten tulemaan meitä kohden. En paljon ajatellut, toimin vaan. Huusin niinkuin lappalaisukko saatananperkelettä ja viskasin purkilla koiraa kintuille. Se pysähtyi hiukan epävarmana ja mietti mitä tekisi. Autoin sitä päättämään, karjaisin vielä kerran perkeleen ja se lähti häntä koipien välissä takaisin aidalle, muttei päässyt toiseen suuntaan enää yli. Jäi sitten siihen ojaan ihmettelemään mitä tapahtui ja me jatkettiin matkaa. Omistaja näytti kiireellä tulevan ja hakevan koiran pois. :D Tämä oli siis hiukan vaikeampi häätö, joka olisi voinut äityä tappeluksi.
Kolmas esimerkki on meidän naapuri amstaffiuros. Oltiin yöpissatukselle menossa ja just heidän huoneiston kohdalla ovi aukeaa ja amstaffi juoksee pihalle vapaana. Meinasin mennä aluksi aivan lukkoon, kun en yhtään odottanut että joku tulisi siihen aikaan. Koira oli tulossa Tahvon päälle aivan suoraan muristen. Automaattisesti karjuin perkelettä ja kaivoin purkkiakin ensin väärästä taskusta. Nakkasin purkin sitä koiraa päin ja se pysähtyi ja perääntyi vähän. Olin jo valmistautunut heittämään sitä uudelleen, kun omistaja viimein nappasi sitä pannasta kiinni. Jos en olisi tehnyt mitään, se olisi varmaan ollut eläinlääkärikeikka meidän koiralla edessä. Koira ei missään tilanteessa uhannut minua, vaan kaikki huomio oli kiinnittynyt Tahvoon.
Ei se välttämättä aina putkeen mene, mutta kyllä minä ainakin ennemmin toimin kuin hoomoilasena katson kun joku pistää omaa koiraa palasiksi tai toisinpäin. Ei tuo oma luupääkään ihan ketä tahansa ihollaan katsele.
Edit: Menipä pitkäksi. :D
Harva koira myöskään kohdistaa sitä mahdollista uhkailuaan ihmiseen vaan siihen toiseen koiraan. Aika monta koiraa olen häätänyt, eikä yksikään ole niistä minun päälleni yrittänyt käydä ennen eikä jälkeen. Minun tehtäväni on pitää laumastani huolta ja sen myös teen. Minkä viestin annan omalle koiralleni jos annan kenen vaan tulla sitä uhkailemaan tai muuten vaan hillumaan sen iholle, koska itse pelkään? Annan sen viestin, etten ole kykenevä pitämään huolta siitä enkä itsestäni, joten silloin sen tehtävä on pitää huoli lauman asioista. Varmuuden vuoksi koira sitten alkaa esim. rähjätä hihnassa vastaantuleville koirille ja ehkä vielä näppäisee omistajaakin jos se sitä yrittää estää. Näin syntyy epäluottamustilanne omistajan kanssa ja inhottavaa hihnakäyttäytymistä.
Olin kesällä uittamassa koiraani. Näin jo kaukaa että oheista lenkkipolkua lähestyy mies juosten ja labbis irti mukana kulkien. Uimassa oli muitakin koiria, joiden luo labbis sai ihan vapaasti menna tutustumaan. Vaikutti ihan kiltiltä koiralta, eikä tuskin olisi ollut tulossa muuta kuin tutustumaan, mutta kuten sanoin meidän laumaan ei tule vieraat koirat. Kun se sitten otti askeleen meitä kohden, polkaisin jalkaa ja huusin häivy. Ei mitään kiljumista ja kirkumista, vaan matala ja uhkaava HÄIVY! Koira pysähtyi katsoi hetken ja jatkoi matkaansa omistajan kanssa. Me jatkettiin uimista ja he juoksulenkkiään. Tämä oli siis helppo häätö, jossa koira ei ollut mitenkään uhkaava.
Toinen tapaus sattui uuden vuoden aattona. Oltiin kävelyllä ennen ilotulituksen alkamista ja kuulin jo kaukaa, että yhden omakotitalon pihassa on koirat irti. Siellä on neljä isosveitsinpaimenkoiraa. Näin kun ne paukkasi aidalle räyhäämään jo hyvissä ajoin ennenkuin ehdittiin kohdalle. Kun päästiin kohdalle huomasin, että aita oli lumen ansiosta hieman kumollaan ja koirat kyllä pääsee halutessaan yli. Yksi ei saanut olluksi ja hyppäsikin sieltä sitten ja lähti juosten tulemaan meitä kohden. En paljon ajatellut, toimin vaan. Huusin niinkuin lappalaisukko saatananperkelettä ja viskasin purkilla koiraa kintuille. Se pysähtyi hiukan epävarmana ja mietti mitä tekisi. Autoin sitä päättämään, karjaisin vielä kerran perkeleen ja se lähti häntä koipien välissä takaisin aidalle, muttei päässyt toiseen suuntaan enää yli. Jäi sitten siihen ojaan ihmettelemään mitä tapahtui ja me jatkettiin matkaa. Omistaja näytti kiireellä tulevan ja hakevan koiran pois. :D Tämä oli siis hiukan vaikeampi häätö, joka olisi voinut äityä tappeluksi.
Kolmas esimerkki on meidän naapuri amstaffiuros. Oltiin yöpissatukselle menossa ja just heidän huoneiston kohdalla ovi aukeaa ja amstaffi juoksee pihalle vapaana. Meinasin mennä aluksi aivan lukkoon, kun en yhtään odottanut että joku tulisi siihen aikaan. Koira oli tulossa Tahvon päälle aivan suoraan muristen. Automaattisesti karjuin perkelettä ja kaivoin purkkiakin ensin väärästä taskusta. Nakkasin purkin sitä koiraa päin ja se pysähtyi ja perääntyi vähän. Olin jo valmistautunut heittämään sitä uudelleen, kun omistaja viimein nappasi sitä pannasta kiinni. Jos en olisi tehnyt mitään, se olisi varmaan ollut eläinlääkärikeikka meidän koiralla edessä. Koira ei missään tilanteessa uhannut minua, vaan kaikki huomio oli kiinnittynyt Tahvoon.
Ei se välttämättä aina putkeen mene, mutta kyllä minä ainakin ennemmin toimin kuin hoomoilasena katson kun joku pistää omaa koiraa palasiksi tai toisinpäin. Ei tuo oma luupääkään ihan ketä tahansa ihollaan katsele.
Edit: Menipä pitkäksi. :D
- Liittynyt
- 18.5.2010
- Viestejä
- 691
Mä täällä floodaan kun meni muokkausaika umpeen. Tuota häätöä ei kuitenkaan kannata koittaa mihinkään laumanvartijoihin. Niitä en yrittäisi häätää muutakuin aseella. Jos joku laumanvartija tulisi joskus irrallaan meitä kohti, päästäisin silloin varmaan omani irti että pääsee nopeampaa karkuun ja toivoisin parasta. Onneksi niitä nyt ei joka niemessä ja notkossa tule vastaan kuitenkaan. :D
No kyllähän noin juuri kannattaa toimia, toimii (lähes) aina, usein ainakin meilläpäin noita irtijuoksijoita pyörii ja omistajat jossain sadan metrin päässä perässä huutelee. Meidän koiran luo myöskään ei tulla, ollaan opetettu se kävelemään irti vieressä ja sitä harjoitellaan koko ajan, siihen jos tulee joku toinen koira soheltaan niin menee pitkän ajan työ hukkaan. Jos mun koira hoksaa jonku toisen metässä lenkillä niin se tulee viereen jollon sen voi laittaa kiinni jos siltä tuntuu. Tämmösen saat aikaseksi kun pennusta asti alat leikkiin/annat ruokaa (riippuen kumpi on mieluisampaa) aina kun joku tulee lenkillä vastaan. Näin ainaki meillä, varmasti joillain ei toimi.
Tiesittekö muuten että vaikka koira polveutuukin sudesta joka muodostaa laumoja niin kulkukoirilla tehtyjen tutkimusten mukaan nykykoira ei muodosta laumaa jos ne elelee tuolla itsekseen. Mitä mieltä Elenya oot tuosta? Siis kun käsitän tuosta tekstistä että uskot tuohon johtajuushommaan. Ihan asiallisesti siis kysyn, tästähän saa aika helposti tappelunki joidenkin kanssa aikaseksi, niin pitää erikseen mainita. Ja en oo lukenu hirveesti tätä ketjua niin voipi olla jo käsitelty asia.
Tiesittekö muuten että vaikka koira polveutuukin sudesta joka muodostaa laumoja niin kulkukoirilla tehtyjen tutkimusten mukaan nykykoira ei muodosta laumaa jos ne elelee tuolla itsekseen. Mitä mieltä Elenya oot tuosta? Siis kun käsitän tuosta tekstistä että uskot tuohon johtajuushommaan. Ihan asiallisesti siis kysyn, tästähän saa aika helposti tappelunki joidenkin kanssa aikaseksi, niin pitää erikseen mainita. Ja en oo lukenu hirveesti tätä ketjua niin voipi olla jo käsitelty asia.
- Liittynyt
- 18.5.2010
- Viestejä
- 691
Mä uskon siihen minkä olen hyväksi havainnut ja toimivaksi todennut. Kutsuttakoon sitä sitten maalaisjärjeksi tai johtajuusajatteluksi.
Meillä eletään arkielämässä aika rennosti ja iloisesti, eikä ehdottomia sääntöjä ole kovin montaa. Ne jotka on, niin niitä noudatetaan. Koira saa siis elää koiriksi ja hölmöilläkin tietyissä asioissa, kunhan vaan uskotaan silloin kun käsky käy.
Tapakasvatuksessa eli arjen käyttäytymisessä en käytä namipalkkaa missään. Pelkän omistajan hyväksynnän eli kehun pitää riittää ja riittäähän se. Kiellon uskomisesta en edes kehu, heti koiran toteltua elämä vaan jatkuu ihan normaalisti. Eri asia on harrastukset esim. rally-toko. Niissä palkataan nameilla ja leluilla niin paljon kuin sielu sietää. Ne on vain temppuja ja ns. koiran työtä mistä saa palkkaa ja niin sen pitää ollakin.
Meillä eletään arkielämässä aika rennosti ja iloisesti, eikä ehdottomia sääntöjä ole kovin montaa. Ne jotka on, niin niitä noudatetaan. Koira saa siis elää koiriksi ja hölmöilläkin tietyissä asioissa, kunhan vaan uskotaan silloin kun käsky käy.
Tapakasvatuksessa eli arjen käyttäytymisessä en käytä namipalkkaa missään. Pelkän omistajan hyväksynnän eli kehun pitää riittää ja riittäähän se. Kiellon uskomisesta en edes kehu, heti koiran toteltua elämä vaan jatkuu ihan normaalisti. Eri asia on harrastukset esim. rally-toko. Niissä palkataan nameilla ja leluilla niin paljon kuin sielu sietää. Ne on vain temppuja ja ns. koiran työtä mistä saa palkkaa ja niin sen pitää ollakin.
- Liittynyt
- 1.5.2004
- Viestejä
- 1 446
- Ikä
- 41
Kiinnostavaa juttua kiitoksia siitä. Mulla tuo oma koira kulkee aina kiinni hihnassa tai pitkässä narussa. Tuo toinen koira oli painellut ilmeisesti suoraan jäljillemme yli 2km päästä niin samasta suunnasta tuli joten aika kiukkusia ovat ilmeisesti. En tiedä kokeeko nuo jahtialueen jotenkin omakseen missä ei siedetä yhtään muita?
Joka tapauksessa täytyy tuohon asiaan alkaa perehtymään paremmin, kuten nyt koulutukseen muutenkin kun tota aikaakin on. Muuten on saanut kyllä lenkkeillä rauhassa niin kaduilla kuin korvessakin. Mulle tästä taisi jäädä isompi kammo kuin koiralle joka veti hitosti ton toisen koiran perään autolle mentäessä.
ps. taas sitä saa huomata kuinka perseelleen voi tehdä asiat koiran kanssa jos noita asioita ei opetella kunnolla ja myös harjoitella jatkuvasti.
Joka tapauksessa täytyy tuohon asiaan alkaa perehtymään paremmin, kuten nyt koulutukseen muutenkin kun tota aikaakin on. Muuten on saanut kyllä lenkkeillä rauhassa niin kaduilla kuin korvessakin. Mulle tästä taisi jäädä isompi kammo kuin koiralle joka veti hitosti ton toisen koiran perään autolle mentäessä.
ps. taas sitä saa huomata kuinka perseelleen voi tehdä asiat koiran kanssa jos noita asioita ei opetella kunnolla ja myös harjoitella jatkuvasti.
Mä uskon siihen minkä olen hyväksi havainnut ja toimivaksi todennut. Kutsuttakoon sitä sitten maalaisjärjeksi tai johtajuusajatteluksi.
Meillä eletään arkielämässä aika rennosti ja iloisesti, eikä ehdottomia sääntöjä ole kovin montaa. Ne jotka on, niin niitä noudatetaan. Koira saa siis elää koiriksi ja hölmöilläkin tietyissä asioissa, kunhan vaan uskotaan silloin kun käsky käy.
Tapakasvatuksessa eli arjen käyttäytymisessä en käytä namipalkkaa missään. Pelkän omistajan hyväksynnän eli kehun pitää riittää ja riittäähän se. Kiellon uskomisesta en edes kehu, heti koiran toteltua elämä vaan jatkuu ihan normaalisti. Eri asia on harrastukset esim. rally-toko. Niissä palkataan nameilla ja leluilla niin paljon kuin sielu sietää. Ne on vain temppuja ja ns. koiran työtä mistä saa palkkaa ja niin sen pitää ollakin.
Ite palkkaan aina kun menee putkeen. Se kuulostaa ainakin omaan korvaan järkevältä että kun tarpeeksi palkkailet niistä teoista jotka on suotavia niin ne ei-suotavat jää pois koska niitä ei kannata tehdä kun ei saa mitään palkkaa. Ja koirahan tykkää tehdä sitä mistä se jotenki pääsee hyötymään. Lopulta se tottuu tekemään asiat noin.
Mutta se on hyvä että homma toimii muillakin konstein.
- Liittynyt
- 5.12.2003
- Viestejä
- 1 953
Mulla on viimeisen viiden vuoden aikana tullut noita häätöjä tehtyä vieraille koirille arviolta 30-40 kertaa. Mitä isompi on alue millä koirien kanssa lenkkeilee ja mitä enemmän tuolla pihalla kulkee niin sitä enemmän tietenkin noita tilanteita vastaan tulee. Ihan selkeä vaikutus on myös alueen koiramäärällä. Paljoa ei kyllä tule enää epäröityä noissa häätötilanteissa ja kaikki käy aika automaattisesti. Puolustava asento ja päälle jämäkkä karjahdus. Sana joka jo luonnostaan tulee ihmiseltä tietyllä äänenpainolla esim. häivy, perkele tms. Ei mitään pyyntöä vieraalle koiralle vaan selkeä uhkaus, että ihminen puolustaa laumaansa. Hauskojakin tilanteita on tullut kyllä vastaan. Kerran suursnautseriuros juoksi metsäpolulla täysiä mun urosta kohti ja kun karjaisin perkele niin se löi jarrut pohjaan ja lensi kuperkeikalla melkein mun jalkoihin :D
Tuollainen häätömäärä on muokannut mun omien koirien käytöstä niin, että ne odottavat mun hoitavan tilanteen myös todella yllättävissä tilanteissa ja myös vapaanaollessaan eivätkä ala itse puolustuskäyttäytymiseen.
Tuollainen häätömäärä on muokannut mun omien koirien käytöstä niin, että ne odottavat mun hoitavan tilanteen myös todella yllättävissä tilanteissa ja myös vapaanaollessaan eivätkä ala itse puolustuskäyttäytymiseen.
Jos haluaa eri näkökulmaa niin tuosta:
http://www.suomalainen.com/fi/Naksutinkoulutusta-koirallesi-sku-P9789529980307
Tehokas menetelmä. Oon nähny aika vaikuttavia juttuja tuolla menetelmällä toteutettuna. Myös avovaimo, eläinkouluttajakiltaan kuuluva, Suomen eläinkoulutuskeskuksen kouluttama eläintenkouluttaja joka valmistuu samaisesta puljusta ongelmakoirakouluttajaksi nyt keväällä, käyttää muunmuassa tuota ja suosittelee. Muutenkin suosittelisin tutustumaan "positiivisen vahvistamisen" menetelmiin jos sattuu yhtään kiinnostamaan kouluttaa koira ilman pelottelua ja rankaisemista.
http://www.suomalainen.com/fi/Naksutinkoulutusta-koirallesi-sku-P9789529980307
Tehokas menetelmä. Oon nähny aika vaikuttavia juttuja tuolla menetelmällä toteutettuna. Myös avovaimo, eläinkouluttajakiltaan kuuluva, Suomen eläinkoulutuskeskuksen kouluttama eläintenkouluttaja joka valmistuu samaisesta puljusta ongelmakoirakouluttajaksi nyt keväällä, käyttää muunmuassa tuota ja suosittelee. Muutenkin suosittelisin tutustumaan "positiivisen vahvistamisen" menetelmiin jos sattuu yhtään kiinnostamaan kouluttaa koira ilman pelottelua ja rankaisemista.
- Liittynyt
- 5.12.2003
- Viestejä
- 1 953
Vilanderin koirankorjauskirja on kyllä hyvä, samoin Cesar Millanin kirjat ja Jan Fennelin koulutan koiraani sekä kuuntelen koiraani nimiset kirjat. Noi kaikki painottuvat aika pitkälle kasvatusasioihin ja se on minusta se, joka monelta koiranomistajalta unohtuu tai josta ollaan kokonaan tietämättömiä. Itsekin ensimmäisten koirien kohdalla ajattelin, että hyvä tulee kunhan alan opetella niitä koulutuksellisia istu-maahan-seuraa juttuja. Ei se ihan sitten niin mennykään. Vähän niinkuin ihmisillä, ensiksi on saatava kotona peruskasvatus siihen, miten käyttäydytään ja vasta sen jälkeen on valmis lähtemään koulumaailmaan muiden sekaan opettelee matematiikan nippelitaitoja.
Tehokas tapa kyllä kouluttaa koiraa, kuten itsekin tuossa asian ilmaisit. Kasvatus ja koulutus on mielestäni hyvä eritellä toisistaan. On käyttäytymistä, jota ei jokaisen koiran kohdalla saa muutettua pelkästään positiivisesti vahvistamalla.
Tehokas tapa kyllä kouluttaa koiraa, kuten itsekin tuossa asian ilmaisit. Kasvatus ja koulutus on mielestäni hyvä eritellä toisistaan. On käyttäytymistä, jota ei jokaisen koiran kohdalla saa muutettua pelkästään positiivisesti vahvistamalla.
Millaniin liittyen voisin heittää pikku lainauksen wikipediasta:
"Muun muassa USA:ssa eläinlääkärit ovat muodostaneet ns. Millan-vastaliikkeen, sillä Millanin metodien katsotaan olevan koiralle haitallisia, ja useissa maissa ne täyttävät eläinrääkkäyksen tunnusmerkit. Esimerkiksi Suomessa ei näytetä televisiossa Koirakuiskaaja-ohjelman kohtauksia, joissa Cesar Millan käyttää sähkö- tai piikkipantoja koulutusvälineinä, koska niiden käyttö on Suomen eläinsuojelulain vastaista"
http://fi.wikipedia.org/wiki/Cesar_Millan
Ja Vilanderin opit pohjautuu ilmeisesti myös tuohon. Tapoja on tietysti monia mutta kannattaa miettiä mikä on koiran kannalta paras.
"Muun muassa USA:ssa eläinlääkärit ovat muodostaneet ns. Millan-vastaliikkeen, sillä Millanin metodien katsotaan olevan koiralle haitallisia, ja useissa maissa ne täyttävät eläinrääkkäyksen tunnusmerkit. Esimerkiksi Suomessa ei näytetä televisiossa Koirakuiskaaja-ohjelman kohtauksia, joissa Cesar Millan käyttää sähkö- tai piikkipantoja koulutusvälineinä, koska niiden käyttö on Suomen eläinsuojelulain vastaista"
http://fi.wikipedia.org/wiki/Cesar_Millan
Ja Vilanderin opit pohjautuu ilmeisesti myös tuohon. Tapoja on tietysti monia mutta kannattaa miettiä mikä on koiran kannalta paras.
- Liittynyt
- 5.12.2003
- Viestejä
- 1 953
Molempien opit perustuvat koiraeläimille luonnolliseen laumakäyttäytymiseen. Useimmat, jotka kritisoivat Cesarin tai Vilanderin oppeja, eivät oikeasti ole edes tutustuneet asiaan vaan lukevat pikapuraisun wikipediasta tai uutisen iltalehdestä. Vaatii aikalailla mielenlujuutta lainata esimerkiksi Cesarin kirja kirjastosta ja lukea se ilman ennakkoluuloja, kokeilla jotain ja olla valmiina muuttamaan myös sitä omaa aikaisempaa käsitystään oikeasta ja väärästä tai "parhaasta".
Itsekin olin ennen pelkästään positiiviseen vahvistamiseen vankasti uskova, kunnes aloin harrastaa rotuja, jonka vahvimpiin yksilöihin pelkkä positiivinen vahvistaminen ei ole riittävä keino. Astuin ulos boksista, tutkin ja kokeilin jotain muuta. Laumanjohtajuuskeinot toimivat kuin veitsi voihin ja aloin soveltaa myös niitä. Nykyisin kasvatan pennun ja elän arkea nimenomaan laumanjohtajuusajatteluun nojaten, mutta jos haluan opettaa koiralle täsmällisiä liikesuorituksia tai temppuja mennään koulutuksellisesti positiivisella vahvistamisella. Joskus myös palkkaan koiria tilanteessa, jossa pelkkä mun johtajuus on saanut ne malttamaan mielensä ja käyttäytyvät siksi niinkuin olen halunnut. Kehuja saavat aina kun osaavat toimia oikein.
edit. isoin ongelma tuon positiivisen vahvistamisen "oikeaoppisuudessa" on minusta se, että sitä tuputetaan kaikille ja noudatetaan kuin piru raamattua. Ihmiset oikeasti jo luulevat, että koira menee pilalla jos sitä kielletään tekemästä jotain tai vaaditaan tekemään jotain. Tottelemattomalle koiralle ei saisi korottaa edes ääntään, ettei se nyt vaan loukkaannu ja suhde ihmiseen mene pilalle. Sama suuntaus on nähtävissä lastenkasvatuksen kanssa. Kieltää ja vaatia ei saa vaan lapsi on lahjottava jollain tekemään "omasta halustaan oikein"
Iso osa ihmisistä rinnastaakin koiran ihan täysin lapseen ja sitä käsitellään kuin pientä lasta.
