Ihan huomiona vain tietämättömille, että villakoiria on Suomessa virallisesti eri kokoisia. Ison villakoiran säkäkorkeus on 62cm. Pienimmän, eli Toy-villakoiran paino on 3-4 kiloa, aika kaukana 600 grammasta. Ja mitä ketteryyteen tulee, niin Toy-villakoira on jo mekoisesti ketterämpi kuin suurin osa noista sun takapenkille hyppijöistä. Niitä ei syyttä käytetä sirkuksissa älykkyytensä ja ketteryytensä johdosta.Mielipiteitä on monia, joku pikkukoira on kohtuu perseestä kun saa jatkuvasti varoa ettei astu päälle tai ettei se 600g painonen karvapallo vaan hyppää sohvalta alas ja kuole kun se on niin heiveröinen. Järkevän kokoinen koira pääsee omin avuin autoon eikä tarvii nostella.
Ja mitä ulkonäköön tulee, niin villakoira on siitä hauska rotu, että voit parin kolmen kuukauden välein tehdä siitä semmoisen kuin haluat leijonaleikkauksesta irokeesiin tai mihin vain. Huono puoli on sitten se, että karva vaatii hoitoa, sitä on harjattava ja trimmattava säännöllisesti. Ja kun pistät trimmiin muotoon leikkauksessa sen 100 euroa ja valkoinen otus tulee ulos, niin ei mene kauaa kun täällä Suomen paskakeleissä se näyttää jo ihan toiselta.
Mut siis jos haluaa ton rodun älykkyyden ja miellyttämisen halun ja muokkausmahdollisuudet, niin löytyy myös isoina jos egon päälle ottaa ihan saatanasti pieni koira. Aikaisemmin en pitänyt laisinkaan villakoirista, mutta kun niiden luonteeseen tutustui, niin eipä tartte harkita toista rotua. Kääpiö ja toy kokoiset ovat kätevän kokoisia kaupungissa, isoa tekisi mieli, mutta menee se käytännöllisyys ja semmoisen trimmaaminen ottaa yli 5 tuntia ja maksaa mansikoita.
Ja jos joitain helpottaa, niin voin hyväksyä homo-tittelin kun mulla on kolme villakoiraa, olen näin jopa kadulla kuullut "it looks so gay when a guy like you is walking with poodles". Ei haittaa.
Mut ottakaa toki ehdottomasti semmoinen koira kuin tekee mieli, mutta ette te pääse siitä eroon, että bodari ja staffi on maailman ilmeisin yhdistelmä. Siihen kalju, bemari ja työnä portsari. Se on ultimaalinen bodarin stereotyyppi.