Yleinen lemmikkikeskustelu

modified sanoi:
Hyvää harjoitusta:) . Se osaa sitten ainakin rentoutua.

Tuntuu siltä, että tolla meiän aina välillä jotain vatsaongelmia kun se huutaa ja juoksee ympäri kämppää. Miksi kissojen täytyy aina innostus joskus 8 illalla? Nukkuvat koko päivän ja sitten kun haluaisi itse rentoutua, niin yksi vasta lähtee käyntiin. Onhan se suloista kun se tulee syliin kehräämään:haart: .

Mulla autto tuohon ilta/yö vouhotus-hyppely-juoksemis-hulluttelu kohatauksiin katkarapujen piilottelu. Eli heitin sillon tällön katkarapuja piilopaikkoihin. Aamulla olivat herkut kadonneet ja kisut ei hyppineet yöllä seinille.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Ettei menis ihan kisu keskusteluks...

Ystävä rapakon takaa laitto kuvia uudesta perheenjäsenestä.
Niin söötti! :haart:
 
Viimeksi muokattu:
Meillä on tällänen n. 9-vuotias kääpiöpystykorvan ja tiibetinspanielin sekotus. Valtavan leikkisä kaveri, vaikka ikääkin jo on :haart:

Ja yks kuva broidin edesmenneestä dobberista :haart:
 

Liitteet

  • Kuva008.jpg
    Kuva008.jpg
    20,1 KB · Katsottu: 192
  • HPIM3010copy.jpg
    HPIM3010copy.jpg
    155,7 KB · Katsottu: 192
  • remu.jpg
    remu.jpg
    17,6 KB · Katsottu: 177
Kellään kokemuksia Norjalaisesta metsäkissasta tai jostain vastaavasta (M.Koon/Coon..? En muista tarkoin).
Tämän hetkiset kisut (IInes & Aku:) ) jo iäkkäitä ja tarkoitus sitten kun niistä aika jättää, ottaa ehkä ko. turilas.
Perheenlisäystä tulossa muutenkin, eli onko mitään tietoa ko. rotujen lapsiystävällisyydestä/luonteesta?
 
Metalviking sanoi:
Kellään kokemuksia Norjalaisesta metsäkissasta tai jostain vastaavasta (M.Koon/Coon..? En muista tarkoin).
Tämän hetkiset kisut (IInes & Aku:) ) jo iäkkäitä ja tarkoitus sitten kun niistä aika jättää, ottaa ehkä ko. turilas.
Perheenlisäystä tulossa muutenkin, eli onko mitään tietoa ko. rotujen lapsiystävällisyydestä/luonteesta?

Oma kollini on puolikas maine cooni. Sellanen itsepäinen, koiramainen (tekee tuttavuutta koirien kanssa, liikkuu, kävelee, nukkuu kuten koirat ja heiluttaa häntää lähes kokoajan) nostettaessa syliin menee veltoksi. Kyseinen kolli ei sopisi lapsiperheeseen, mutta kyse ei taida olla rodusta. Käy katsastaan maine coonin kasvattajien sivuilla. Tulevaisuudessa investoin maine coon urokseen. Mahtava kissa!
 
Kiitti hömppä. Juu, tietty kissat (eläimet) ovat yksilöitä. Nykyiset elänee vielä vuosia, joten tuleva poika/tyttö on sitten jo isompi, kun uutta etsitään.
 
._.)b
 

Liitteet

  • 10237752.jpg
    10237752.jpg
    68,9 KB · Katsottu: 156
  • 20526460.jpg
    20526460.jpg
    50,3 KB · Katsottu: 158
Metalviking sanoi:
Kellään kokemuksia Norjalaisesta metsäkissasta tai jostain vastaavasta (M.Koon/Coon..? En muista tarkoin).
Tämän hetkiset kisut (IInes & Aku:) ) jo iäkkäitä ja tarkoitus sitten kun niistä aika jättää, ottaa ehkä ko. turilas.
Perheenlisäystä tulossa muutenkin, eli onko mitään tietoa ko. rotujen lapsiystävällisyydestä/luonteesta?

Meillä on kotonakotona Maine Coon kolli. Aika järeä katti, painaa jotain 8kg. Eläinruokakauppiaan Cooni kuulemma painaa 14kg. En ole tosin ku juttuja kuullut, mutta kuulostaa aika isolta..

Mukavia puolia tossa kollissa on ollu se, että se on tosi seurallinen, huonoja puolia että se maukuu ja monkuu mielestäni normi kissaa enemmän - Joskus oon pitäny korvatulppiaki. Outo piirre taasen oli se, että kun siskoni sai vauvan, eikä siis asu kissan kanssa samassa osoitteessa, tuli kissa uskomattoman mustasukkaiseksi tai loukatuksi. Nyt puolen toista vuoden jälkeen sisko saa vähän silittää sitä, jos uusi tulokas ei ole mukana. Sitä ennen kauheeta suhinaa ja ärhentelyä, ja ainoastaan siis siskolle ja vauvalle. Kun ne lähti pois, tuli kolli takasin sohvalle ihan normaalisti kyöhnäämään. Mitenhän ne suhtautuu jos vauva tulisi siihen samaan osoitteeseen? Muita kokemuksia elukoiden mustasukkasuudesta?
 
No kyllähän eläimet tulee mustasukkaiseksi, koirat tosin useammin kuin kissat. Jos eläin on koko elämänsä elänyt yhden tai kahden ihmisen silmäteränä, ja on saanut jakamatonta huomiota ja sitten yhtäkkiä "laumaan" tulee uusi jäsen, joka saakin kaiken huomion, niin mustasukkaisuuttahan se voi aiheuttaa. Tämä nyt pätee lähinnä koiriin mutta jos tuo Maine Coon on erittäin seurallinen kissarotu, niin voihan sama päteä myös siihen.

Koira ainakin näkee asian siten, että lauman uuden tulokkaan paikka on tietysti lauman viimeisenä, joten se myös syö viimeisenä, saa huomiota viimeisenä jne. Näin ei kuitenkaan lapsiperheessä tapahdu. Pieni lapsi/vauva ei pysty osoittaamaan koiralle asemaansa laumassa, joten ihmisten täytyy tehdä koiralle selväksi, että lapsi on lauman johtajien erityissuojeluksessa.

Monesti ihmiset tekevät sen virheen, että koira saa omistajiensa täyden huomion siihen päivään asti, kunnes lapsi syntyy ja siitä eteenpäin koiralle ei enää välttämättä ole yhtä paljon aikaa kuin ennen, ja koira kyllä tajuaa kuka saa hänelle kuuluneen huomion. Sitten tulee niitä tapauksia, kun koira on näykännyt lasta, ja koirasta joudutaan luopumaan kun se on "vihainen", vaikka koiran silmin se vaan palautti lauman uuden jäsenen takaisin maan pinnalle, kun se luuli olevansa ylemmässä asemassa koiraa.

Ihmisten eli lauman johtajien tehtävä on siis pitää huoli, että arvojärjestys laumassa säilyy ennallaan myös lapsen syntymän jälkeen. Paljon ennen kuin lapsi syntyy, kannattaa vähentää koiran saamaa huomiota jo valmiiksi, jos tietää ettei aika tule riittämään samanlaisiin huomionosoituksiin lapsen synnyttyä. Lapsen syntymään mennessä koira on toivottavasti jo oppinut, ettei huomiota tule niin paljoa kuin ennen ja mitään ongelmia laumassa ei välttämättä edes synny, kunhan muistetaan huomioida myös sitä koiraa ja touhuta mahdollisimman paljon sen kanssa.
 
denile sanoi:
No kyllähän eläimet tulee mustasukkaiseksi, koirat tosin useammin kuin kissat.
.
Itselläni on hiukan erinlaisia kokemuksia tai oikeestaan kuulopuheita, kun en itse muista. Ollessani vauva äiti ja isä asuivat vielä mummolassa ja siellä oli susikoira. Niin tämä susikoira oli reagoinut minuun siten, että ei helpolla päästänyt, edes äitiäni hoivaamaan minua. Se oli ikäänkuin alkanu pitämään minua "lapsenaan".
Mistä tälläinen sitten voi johtua?
 
Juu en tietenkään tarkoittanut, että kaikki koirat tulisivat mustasukkaisiksi, mutta niin siis voi käydä, etenkin jos johtajuudesta on jotain epäselvyyttä.

tämä susikoira oli reagoinut minuun siten, että ei helpolla päästänyt, edes äitiäni hoivaamaan minua. Se oli ikäänkuin alkanu pitämään minua "lapsenaan".
Mistä tälläinen sitten voi johtua?

Minulla ei tästä ole juurikaan kokemusta, mutta voisin mutuilla, että ehkä johtajuudella oli jotain tekemistä asian kanssa. Eli jos koira luuli olevansa lauman johtaja, niin se piti velvollisuutenaan huolehtia uudesta lauman jäsenestä ja pitää muut uteliaat lauman jäsenet poissa sen luota. Koira ei osaa yhdistää lasta sen vanhempiin, niin että se tietäisi niiden olevan sen isä ja äiti, joten se katsoi velvollisuudekseen huolehtia pienimmästä ja heikoimmasta lauman jäsenestä.

Hyvin monet ongelmat koiran kanssa johtuvat johtajuuteen liittyvistä epäselvyyksistä, vaikka niitä ei välttämättä osata siihen liittääkään. Esim. narttukoirat (ei kaikki koirat, vaan vahvaluontoisimmat) yrittävät ottaa johtajuuden niin kierosti, että sitä ei välttämättä edes huomaa, ennen kuin ongelmat alkavat ja ihminen tajuaa kuka talossa luulee olevansa pomo. Urokset taas usein yrittävät ottaa johtajuuden paljon suoremmin, eli uhkaavat omistajaa ja näyttävät hampaita tai jopa käyvät päälle. Kyse ei siis ole vihaisesta koirasta vaan johtajuustaistelusta.
 
HaRzA sanoi:
Tuossa olis pari kuvaa meijän rusakosta :)



Iiiiiiiihana!!!:haart: :)
 
Siinäpäs on minun hurtta.
 

Liitteet

  • Photo0099.jpg
    Photo0099.jpg
    52,5 KB · Katsottu: 211
  • Photo0100.jpg
    Photo0100.jpg
    54,3 KB · Katsottu: 148
Newtonin siskolla on maine coon -kolli. Se on aika jämerä kisu, painoakin reilu 10 kiloa. Myöskin se on aika kovaääninen ja valvottaa usein aamuöisin. Niillä on ulkotarha, jossa kissa saa oleskella mielensä mukaan ja usein viettää tarhassa kesäyötkin kokonaan. Yleensä maine coonit pitävät ja vaativat ulkoilua muita rotukissoja enemmän ja tämä kyseinen kissa ei kyllä ainakaan sopeutuisi kerrostaloelämään ilman ulkoilumahdollisuutta.
 
Otso sanoi:
http://touhstones.pp.fi/kuvagalleria/2005_14.10/12weeks/boy_01.jpg
Vähän yli viikko vielä niin tuo poju muuttaa meille:) can't wait:hyper:
Voeeee!!! Mä meinaan kuolla kateudesta joka kerta kun joku kertoo saavansa rex-pennun... omanikin oli niin syötävän suloinen "ET" pienenä. Nuo korvat on niin huiput! :hyper:

Auttakaapa mua taas, kissaihmiset. Oon ostamassa kisuille uuden hiekkalaatikon, näillä näkymin sellaisen jossa on heiluriovi. Mikä on paras valinta, vai onko niissä edes eroja? Tällä hetkellä käytössä on vastaavanlainen katollinen häkkyrä, mutta heiluriovea siinä ei ole. On jo muutenkin niin vanha, että mahtaa olla hajut pinttyneet jo lootaan itseensä. Onkohan semmoisia laatikoita tavalliselle hiekalle, joissa ois jonkinlainen ritilä niin että paakkuuntuvan hiekan paakut jäis ritilän päälle nostettaessa ritilä pois laatikosta? Pitää varmaan itse melkein alkaa askartelemaan tuollainen systeemi uuteen laatikkoon, mikäli ei löydy valmiina.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom