YLE: Vaakakapina

[Tampio]

Pakko avata tänne topikki, koskavarmasti tulee mukavan kärkkäitä kannanottoja aiheesta!

Eli Ylellä alkaa joku ohjelmasarja (tms.) nimeltä Vaakakapina ja itseäni ainakin hämmentää jollain tavalla ristiriitainen viestintä mistä tuossa nyt on kysymys.

Toisaalta hehkutetaan "kaikkia vartaloita" (lue: läskejä) ja kannustetaan "elämään" ja "nauttimaan" sekä ehkä jopa "syömään mitä haluat" ja unohtamaan vaaka ja kauneusihanteet ja omasta itsestään stressaaminen.

Toisaalta sitten taas mukana on kai PT:tä, ravintoeksperttiä yms. asiantuntijaa ja kai jonkinlaista kokonaisvaltaista elämäntaparemonttia ja laihtumistakin sitten kuitenkin havitellaan.

Se mikä tässä on ainakin hyvää, varmasti hyvää on joku muukin (ehkä), että tässä kai nyt sitten koitetaan kampanjoida positiivisen ajattelun ja kokonaisvaltaisen elämänmuutoksen kautta tapahtuvaa hidasta muutosta ja unohtamaan pikadieetit ja muut poppakonstit. Mielestäni tämä ajatus vaan hukkuu ehkä vähän ja helposti saa kuvan, että kyseessä on vaan läskiyden hyväksymiskampanja.


http://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/12/19/lopeta-laihdutus-aloita-elama-mita-ihmetta

http://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/12/21/jenny-lehtinen-syo-jouluna-vain-sita-mista-nautit

 

[Destry]

Tämä liittyy ilmeisen voimakkaasti viime vuonna alkaneeseen Jenny ja läskimyytinmurtajat-ryhmään, ellei ole sen pohjalta peräti syntynytkin. Siellä on Facebookissa n. 20k jäsentä, kaikenkokoisia naisia ja miehiä.

Mielestäni taustalla on erittäin hyvä ajatus. Tietyllä tapaa se on sitä fat acceptancea, mutta siitä näkökulmasta, että itseinholla ei synny mitään pysyvää. Ryhmässä on ollut jaoteltuna kolmen eri "tason" porukoita ja neuvoja vähän eriteltynä näille kaikille.

"Tämän kapinan kautta pyritään armollisempaan suhtautumiseen omaa itseä kohtaan ja halutaan kitkeä kaikenlainen inhottava painosta huomauttelu, syyllistäminen ja kiusaaminen. Vaakakapinan kantava ajatus on, että kestävä hyvinvointi alkaa mielestä ja itsensä hyväksymisestä – painonhallinta on vain prosessin sivutuote." // Pupulandia

Onhan tuo ajatuksena paljon parempi ja lähestymistapana kestävämpi kuin nämä "rakas sinusta on tullut pullukka", jossa se paksuus oikein demonisoidaan ja tuodaan esiin sitä, miten jokaisesta kakkupalasta pitäisi kokea elämää suurempaa morkkista.

 

[Everly]

Läskit yrittää vakuutella itselleen että on ok olla läski. Juontajana sairaalloisen ylipainoinen nainen, olen jo ennen tätä ohjelmaa ihmetellyt millä nappuloilla tuo on tunkenut itsensä telkkariin. Mutta Ylellähän on kaikki mahdollista oikeamielisille ihmisille. Mutta aikuisten oikeastihan telkkarissahan pitäisi olla vain "helposti katseltavia" ihmisiä, mikä tietysti koskee vain naisia. Miehet saa olla ihan mitä vaan ja joku huutokauppakeisari voi nousta suosioon kansanmiehenä. Ja sitten joku stand-up koomikko kasvattaa toista leukaa syömällä grilliruokaa ja tämä on tietysti helvetin hyvä ohjelma ja kaikki soveliasta kun kyseessä on mies.

no sitten oikeasti, olihan tälle ohjelmalle tilausta. Fitnesskroppa vs. läski, kaksi vaihtoehtoa ihmiseksi ja fitneksen luukutus joka kanavalta, on ollut vain ajan kysymys milloin tulee uutta kulmaa aiheeseen. Ohjelmaa katsottuaan kakkupalan syöminen ei ahdistakaan niin paljoa, tulee tunne että suorastaan ansaitsen sen!

 

[-_Tane]

Joskus toivoisi, että porukalle jossain vaiheessa elämää opetettaisiin edes auttava sisälukutaito. Kampanjan tarkoitus on nimenomaan se, että jokainen oppisi arvostamaan itseään sellaisena kuin on. Sen jälkeen niiden pysyvien muutosten tekeminen on huomattavasti helpompaa. Ei siellä julisteta sitä, että läski on ihanaa ja terveellistä. Kai nyt jokainen aikuinen ihminen nykypäivänä ymmärtää siihen liittyvät riskit. Ei tarvitse kuitenkaan olla kummoinenkaan Houdini huomatakseen, että Suomessa saat paskaa niskaan jos olet läski, laiha, ruma, kaunis, homo, hetero, pitkä tai lyhyt. Jokainen on mitä on. Jos sen hyväksymisen jälkeen tahtoo tehdä parempia valintoja, niin hyvä.

 

[Tampio]

Joskus toivoisi, että porukalle jossain vaiheessa elämää opetettaisiin edes auttava sisälukutaito. Kampanjan tarkoitus on nimenomaan se, että jokainen oppisi arvostamaan itseään sellaisena kuin on. Sen jälkeen niiden pysyvien muutosten tekeminen on huomattavasti helpompaa. Ei siellä julisteta sitä, että läski on ihanaa ja terveellistä. Kai nyt jokainen aikuinen ihminen nykypäivänä ymmärtää siihen liittyvät riskit. Ei tarvitse kuitenkaan olla kummoinenkaan Houdini huomatakseen, että Suomessa saat paskaa niskaan jos olet läski, laiha, ruma, kaunis, homo, hetero, pitkä tai lyhyt. Jokainen on mitä on. Jos sen hyväksymisen jälkeen tahtoo tehdä parempia valintoja, niin hyvä.

Samaa mieltä, joskaan se ei ehkä tullu aloituksessani kovinkaan hyvin selville.

Näkisin kuitenkin, että on tässä, tai ainakin mainosvideoissa ja kuvissa, hieman sellaista "fat acceptance" -tyylistä meininkiä mukana ja se aiheuttaa ainakin minulle ristiriitaisia fiiliksiä. Jokainen olkoon tyytyväinen itseensä sellaisena kuin on ja ei sen painon tai vaa'alla käynnin tarvitse tosiaankaan muodostaa minäkuva ja sanella elämänlaatua, oikeastaan ihmettelen aikuisia ihmisiä, joille näin on. Mukana tosiaan taitaa olla aika monen kokoista osallistujaa, niin sinänsä pelkkää "fat acceptancea" tämä ei (ehkä) ole.


Kaippa tässä ihan hyvä idea on taustalla, eli siis se itsensä hyväksyminen ja "nopeiden" poppakonstien ja dieettien unohtaminen ja keskittyminen suuremman elämäntapamuutoksen tekemiseen positiivisen minäkuvan kautta. En kuitenkaan täysin osaa sisäistää tätä ideaa, että ensin hyväksytään itsensä läskinä ja opitaan tykkäämään itsestään kovasti sellaisena ja sitten se johtaisi kovaan haluun tehdä muutoksia omiin liikunta- ja ravintotottumuksiin. Tuntuu ristiriitaiselta. Itse koen, että ainakin itseäni ajaa harrastuksissa ja kuntoilussa eteenpäin juurikin se kehittymisen halu ja omien puutteiden korjaaminen, eli tietynlainen epätyytyväisyys nykytilaan pistää puskemaan eteenpäin. Se ei silti tarkoita, että en olisi tyytyväinen itseeni jo nykyisellään.

Mietin myös hieman sitä, että onko tässä nykymeiningille tyypillistä "kaikki on yhtä hyviä" ja "kaiken pitää olla kivaa ja helppoa" -ajattelutapaa, sillä jossain määrin uskon myös bullimaisen perseelle potkimisen ja kylmän reality checkin voimaan: se voi olla herättävää, että joku sanoo asiat suoraan ja kaunistelematta. Ei toimi varmasti kaikille, mutta jotkut ovat kyllä sellaisia vempuloita, että syyllinen kaikkeen löytyy aina jostain muualta kuin peilistä ja kovempi herättely voisi tehdä hyvää.

Loppuun vielä kysymys, onko tämä vaakakapina suunnattu vain naisille? Ei näy kauheasti miehiä kuvissa, ei FB-kommenteissa jne . No, onhan naisilla tietysti tutkimusten mukaan negatiivisempi minäkuva, mikä sinänsä on surullista, mutta omien kattavien empiiristen tutkimusteni mukaan naiset myös lähtee kaikkiin tällaisiin kampanjoihin ja "juttuihin" helpommin mukaan. Miehet on joko läskejä tai sitten päättävät jonain päivänä laihduttaa (jos VÄHÄN kärjistetään) ja alkavat syömään vähemmän ja liikkumaan enemmän ;)

 

[EvaCecilia]

Mielestäni on positiivinen asia jos kiinnitetään enemmän huomiota hyvinvointiin myös siellä henkisellä puolella ja itsensä arvostaminen on tärkeää muutenkin. Lihavuuden taustalla (siis jos puhutaan oikeasti todella lihavista, ei muutaman kilon ylipainosta) on paljon muutakin, uskon että monella ne syyt on siellä henkisellä puolella. Eiköhän tänä päivänä suurin osa ihmisistä tiedä mikä on terveellistä ja mikä ei, tai tiedä että roskaruoka lihottaa ja liikunta on hyväksi. Joten tärkeää on pohtia niitä syitä mikä saa ihmisen syömään liikaa/väärin tai voimaan pahoin niin että roskaruoka tms. alkaa maistua. Jos se paha olo, huono itsetunto ym. johtuvat henkisistä (tai mielenterveydellisistä) syistä ja lihavuus on vain yksi "oire" niistä, ei pelkkä laihduttaminen niitä ongelmia todellakaan ratkaise.

Uskon myös että monilla on täysin epärealistisia odotuksia siitä, miten laihtuminen vaikuttaa elämään. Kaikki lehdet, tv-ohjelmat ym. hehkuttavat vähän kärjistetysti sanomaa: "laihduin ja sitten elämä muuttui, nyt olen onnellinen ja elämä on täydellistä". Mutta tosiasiassa laihtuminen ei välttämättä ole mikään ihmelääke joka muuttaa kaiken, se ei automaattisesti paranna huonoa itsetuntoa, masennusta tai muuta muita ihmisiä/ympäröivää maailmaa. Ehkä epärealistiset odotukset ovat yksi syy miksi niin moni epäonnistuu laihtumisessa. Ja etenkin jos ne kilot pudotetaan nopeasti ja sitten palataan takaisin vanhaan elämäntapaan.

Muistan myös nähneeni yhden hyvän dokumentin missä haastateltiin sairaalloisen lihavaa naista. Nainen oli ensin laihduttanut itsensä normaalipainoon "suurin pudottaja" tyyliin, mutta sitten kilot olivatkin tulleet takaisin nopeasti. Ohjelmassa hän puhui avoimesti kuinka olisi todellisuudessa kaivannut terapiaa ja henkistä tukea, pelkkä salilla rehkiminen ja syömisten vahtiminen ei riittänyt. Hänen mielestä lihavuudessa oli kyse syömishäiriöstä ja jos kerran muitakin syömishäiriöitä hoidetaan terapian avulla, miksi ei lihavuutta joka tulee yhteiskunnalle todella kalliiksi? Toinen asia minkä hän nosti esille, oli hänen identiteetti. Vaikka hän laihtui, hän näki itsensä yhä samanlaisena sairaalloisen lihavana naisena, laihdutus ei saanut hänen omaa mielikuvaa itsestään muttumaan. Ja etenkin kun laihtuminen tapahtui nopeasti niin "pää ei pysynyt mukana" touhussa.

Koen myös tärkeäksi, että laihduttamisesta puhuttaisiin enemmän positiiviseen sävyyn. Ainakin minulla on se vaikutelma että jos myöntää laihduttavansa, myöntää myös silloin olevansa jollain tavalla epäonnistunut kun kerta on niitä kiloja kerännyt. Itselläni ongelmat lähtevät kuitenkin jo sieltä varhaislapsuudesta ja kotikasvatuksesta. Ja vasta aikuisena olen ymmärtänyt miten suuri vaikutus sillä on ollut että äitini suhtautuminen ruokaan ja syömiseen on ollut todella pahasti pielessä. Ja kyllähän niitä kiloja kertyy jos niitä alkaa jo syntymästä saakka keräämään. Onneksi kuitenkin aikuisena voi vaikuttaa siihen mitä syö ja opetella terveen suhtautumisen ruokaan ja syömiseen. Lapsena koin kuitenkin valtavaa syyllisyyttä ja häpeää ulkomuodostani, vaikka eihän se minun itseni syy tai vika ollut minkälaisissa vaikeissa kotioloissa kasvoin. Ja kun sain henkisellä puolella asiat käsiteltyä ja oivalsin ne todelliset syyt ylipainooni niin sen jälkeen on kilojen pudottaminen ollut kohtuullisen helppoa. Laihaa minusta ei tule koskaan, olen ihan tyytyväinen vaikka muutama kilo olisikin persuksissa ylimääräistä. :D

 

[Tampio]

Aiheeseen otettu kantaa jo muuallakin:

http://www.karjalainen.fi/mielipite...1-vaakakapinat-ovat-monelle-vaarallista-pelia

http://paja.tykki.eu/pinnalla/201701092200051234_iq.shtml

 

[-_Tane]

Olen seuraillut jo pidempään sitä naamakirjan ryhmää, jossa tosiaan on se yli 20t jäsentä. Naisia siellä on suurin osa, mutta kyllä sinne muutamia miehiäkin mahtuu sekaan. En ole jaksanut kaikkia juttuja sieltä lukea, mutta monella tuntuu olevan ongelmia nimenomaan sen oman minäkuvan kanssa.

Itse ainakin ymmärsin koko kapinan idean nimenomaan niin, että lopetetaan se ikuinen laihduttaminen ja sitä kautta lähdetään kohti pysyvmpiä ratkaisuja. Toisille tosiaan toimii se Bullimainen perseelle potkiminen, mutta itseni mukaanlukien moni sen jälkeen lihoo ne kilonsa takaisin. Sinällään koko vaakakapina on hieman erillinen juttu Pakkiksen bodareihin verrattuna, koska heille dieettaaminen yms. kuuluu lajiin. Sillä ei taas painonhallinnan kanssa ole välttämättä niinkään tekemistä.

 

[mikasa90]

Saatan olla liian kapeakatseinen, mutta otetaa kaks ihmistä: Toisella on kaikki ''lihavuussyyt mutta ''lakkaa'' syömästä ja toisella ei ole yhtäkää lihavuussyytä mutta syö kaloreita reippahasti. Niin mitähän käy? Eli kyllä ne fysiikan lait pätee. SItä mä en oo ymmärtäny että aikuinen ihminen ei pysy kontrolloimaa syömisiään. Ymmärtäisin 7v lapsen.

 

[RSH]

SItä mä en oo ymmärtäny että aikuinen ihminen ei pysy kontrolloimaa syömisiään.

Ihmisiä on erilaisia, jotkut saa mielihyvää syömisestä toiset viinasta, kolmannet jonkin asian tekemisestä esim. treenaaminen tai joku muu harrastus.

Jos joku nauttii hyvästä ruuasta kuten itse treenamisestä, voin hyvin ymmärtää miksi hän syö liikaa.

 

[mikasa90]

Ihmisiä on erilaisia, jotkut saa mielihyvää syömisestä toiset viinasta, kolmannet jonkin asian tekemisestä esim. treenaaminen tai joku muu harrastus.

Jos joku nauttii hyvästä ruuasta kuten itse treenamisestä, voin hyvin ymmärtää miksi hän syö liikaa.

Ihmiset ymmärtää pohjimmiltaan että litraa voita ei kannata juoda aamupalaks. (vertauskuvana, että valitsee silti huonon vaihtoehdon)

Ihminen voi valita.

Ihminen tekeytyy tyhmäks jos väittää että ''MÄ EN TIEDÄ KUINKA SYÖDÄ''. Tietoa on saatavilla.

 

[no-body]

Käsi pystyyn vain, kuka mielestään hallitsee täydellisesti itsensä ja tekemisensä jokaisella elämänalueella ilman inhimillisiä heikkouksia? Joillain se heikko kohta vain on siinä syömisen hallinnassa siinä missä toisella viinassa ja kolmannella vaikka sosiaalisten tilanteiden pelossa.

 

[mikasa90]

Käsi pystyyn vain, kuka mielestään hallitsee täydellisesti itsensä ja tekemisensä jokaisella elämänalueella ilman inhimillisiä heikkouksia

Tässä varmasti oletkin oikeessa.

Joillain se heikko kohta vain on siinä syömisen hallinnassa siinä missä toisella viinassa ja kolmannella vaikka sosiaalisten tilanteiden pelossa.

Me voidaan elää ilman viinaa. Me ei voida elää syömättä.

(Sosiaaliset pelot on taas mm. aivojenvälittäjäaineiden syy.;) ) Lihavuus aina viime kädesssä ylimääräisen saadun energian syy.

 

[Destry]

Eiköhän mikasa90 tässä topikissa oikein hyvin tuo esille sen, että miksi tällaisille jutuille on myös tilausta.

Ei se nyt valitettavasti tosiaan mene kaikilla niin yksinkertaiessti, että vaan aletaan syödä vähemmän ja sitten laihdutaan.

 

[mikasa90]

Eiköhän mikasa90 tässä topikissa oikein hyvin tuo esille sen, että miksi tällaisille jutuille on myös tilausta.

Ei se nyt valitettavasti tosiaan mene kaikilla niin yksinkertaiessti, että vaan aletaan syödä vähemmän ja sitten laihdutaan.

Mikä kohta mun postauksesta on väärin?

 

[Vilu]

(Sosiaaliset pelot on taas mm. aivojenvälittäjäaineiden syy.;) ) Lihavuus aina viime kädesssä ylimääräisen saadun energian syy.

Meinaat, että siihen ylensyömiseen ei liity ikinä mitään neurokemiallisia syitä?

 

[narunpätkä]

Itse aloitin pari vuotta sitten projekti sixpäkin, noin 8kk kun kesä koitti niin painoa oli lähtenyt mutta ei mulla mitään paloja näkynyt, kessi vaan näytti isommalta kun rasvaa oli lähtenyt kaikkialta muualta.
Silloin pelailin pleikkaa ja vedin donitsia sekä kaljaa sekä karkkia lähes joka ilta, varsinaista ylipainoa ei edes ollut vaan enempi ketutti oman kehon malli kun näytti futiksen nielleeltä.
Syksyllä tulee 3 vuotta täyteen ja donitsit sekä karkit ovat jääneet taakse enkä kaipaa juurikaan mitään herkkuja mutta toisaalta voin vetää mitä haluan ja jos siltä tuntuu niin kompensoin kalorit muualta tai sitten en.
Röökiä vedin 25 vuotta ja kun halusin tuloksia niin lopetin, tosta vaan vaikka oikeastaan nautin tupakoinnista, tästä on puolitoista vuotta ja joka helvetin viikko tekee mieli tupakkaa mutta nyt jo uskallan sanoa että olen päässyt siitä eroon.
Mutta alkoholi... siitä perkeleestä en pääse eroon ja määrät eivät ole suuria ja lähinnä kerran viikossa perjantaina ja yleensä koskaan ei ole edes krapulaa.

Eli pointtina on että meillä tavallisilla ihmisillä on haluja&himoja joita voi johonkin saakka hallita mutta ei välttämättä kaikkea.
Ymmärrän kyllä hyvin ihmisiä jotka eivät pysty laihtumaan tai laihtuu mutta lihoo, itse jos alkaisin nyt nautiskelemaan ruuasta ja herkuista niin lihoisin varmaan muodottomaksi koska olen päässäni muuttanut ruuan ainoastaan polttoaineeksi vaikkakin sitä ainakin salaa himoitsee kaikkea...

 

[mikasa90]

Meinaat, että siihen ylensyömiseen ei liity ikinä mitään neurokemiallisia syitä?

Varmasti, mutta voidaanko tuolla selittää se kaikilla 700 miljoonalla maailman ylipainosella? (editoit, tiedän)

Toisella on kaikki ''lihavuussyyt'' mutta ''lakkaa'' syömästä ja toisella ei ole yhtäkää lihavuussyytä mutta syö kaloreita reippahasti. Niin mitähän käy? Eli kyllä ne fysiikan lait pätee.

Kyllä mä tiedän että esim. leptiini on osittain syynä, mutta eikö leptiiniä erity mulla ja sulla kanssa?

 

[Vilu]

Varmasti, mutta voidaanko tuolla selittää se kaikilla 700 miljoonalla maailman ylipainosella? (editoit, tiedän)

Ei voida, mutta sinähän tässä nyt yleistit, että kaikki ihmiset on vaan läskejä, koska ne valitsee syödä liikaa.

 

[mikasa90]

Ei voida, mutta sinähän tässä nyt yleistit, että kaikki ihmiset on vaan läskejä, koska ne valitsee syödä liikaa.

Nyt sä teet minusta jonkun lihavia syrjivän ku*ipään. Se ei todellakaa ole tarkotus vaan viimekädessä, mä olen sitä mieltä, että ihminen pystyy valita syökö pizzaa vai kanan rintafilettä. Se ei ole samanlainen valinta jossa voi valita ryypätä vai ei, polttaa tai ei, harrastaa seksiä parhaan ystävän vaimon kanssa vai ei. Noita muita ilman me voidaan elää. Syömättä me ei voida olla.

Jos asia tosiaankin on niin että Mikasa90 menee jonkinlaiseen psykoosiin jossa kaikki solut huutaa fysiologisesti ja psykologisesti suklaakakkua jossa vierekkäin on suklaakakku ja broilerin rintafilee. Tulee vierotusoireita, tärinää, vapinaa jne ja ainoa mahdollinen asia mitä voit tehdä on valita suklaakakku niin myönnän olevani väärässä ja moderaattori voi poistaa viestini tästä ketjusta.