Yksityisiä parkkipirkkoja?!

En nyt sanoisi, että ajoneuvon omistajalle maksun lähettäminen mitenkään "sattumanvaraisesti" on, jos on kerran hänen autostaan kyse. Jos luovuttaa autonsa toisten käyttöön, niin kannattaa varautua siihen, että on silloin myös tekemisissä asioiden kanssa.

Mutta niinhän se toimii kunnankin antamien pysäköintimaksujen kanssa, että omistajalle ne menevät aluksi. Ymmärrät varmaan aivan hyvin, että ei siinä paljon muita käytännön vaihtoehtoja ole.

Mielestäni maksumuistuksen lähettäminen on sattumanvaraista, kun firmalla ei ole todistetta että auton omistaja on sopimuksen toinen osapuoli.

Kunnan pysäköintimaksut ovat eri asia, koska ne kulkevat pysäköintivirhemaksuna ja heille on laillinen mahdollisuus periä maksu omistajalta. Yksityisillä firmoilla tätä ei ole.

Tämä on "todistustaakkakysymys"-nimellä kulkeva juonne tässä parkkipirkkokeskustelussa. Monet väittävät että sopimusta ei voi syntyä kuskin ja firman välille koska firma ei voi tietää kuka on kuskina. Ajatus siitä että vain tällainen sopimus voi olla sopimus perustuu johonkin vanhaan roomalaisen oikeuden ajattelutapaan sopimuksen synnystä. Nyky-yhteiskunnassa sopimuksen syntyyn liittyy monia muitakin asioita. Tässä Jyrki Virolaiselta lainaus, joka on mielestäni aika tyhjentävä:

Tätä en ihan tarkoittanut. Enkä ollut kiistämässä sitä ettei kuljettajan ja firman välille voi syntyä sopimusta tällä tavoin. Se asia mikä tässä kaihertaa, on se että yksityiset pysäköintifirmat tekevät sopimuksen kuljettajan kanssa. Eivät auton omistajan kanssa. Jos firmat eivät tiedä sopimuksen toista osapuolta, niin miten he voivat edes yrittää periä rahaa häneltä?

Eikös tästä ole nimenomaan laadittu laki, joka velvoittaa omistajaa viimekädessä olevan vastuussa "parkkisakosta". Ei se ole mikään automaatio ollut siinä suhteessa. Olihan siitäkin kova vääntö aikanaan, että voiko poliisi laittaa automaattisesti ylinopeussakon postissa omistajalle vaikka kuskista ei olekkaan varmuutta.
Olet ihan oikeassa. Tästä on erikseen säädetty laki, joka mahdollistaa sakkojen perimisen auton omistajalta. Tätä oikeutta yksityisillä pysäköintifirmoilla ei kuitenkaan ole.

Mikä valvontafirma lähettää valvontamaksun postitse jälkikäteen? Eikö ne valvontamaksut ole jätetty siihen tuulilasiin?

Vai puhutko nyt maksuhuomautuksesta joka tulee valvontayhtiön nimissä postitse?
Tätä itse asiassa tarkoitin. Kiitos korjauksesta.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Olet ihan oikeassa. Tästä on erikseen säädetty laki, joka mahdollistaa sakkojen perimisen auton omistajalta. Tätä oikeutta yksityisillä pysäköintifirmoilla ei kuitenkaan ole.

Tuo postaamani lainaus todistustaakkakysymyksestä Jyrki Virolaiselta on nimenomaan se asia mitä ihmettelet. Siis että kenen kanssa sopimus syntyy. Ja tämä oikeus yksityisillä pysäköintifirmoilla on, ja se on Korkeimmassa oikeudessa vahvistettu. Vaikka oikeus sakkojen perimiseen on kirjoitettu lakiin kunnallisen pysäköinninvalvojan kohdalle, se ei tarkoita sitä että yksityisellä pysäköinninvalvojalla sitä oikeutta ei olisi. (Tälle periaatteelle lakien kirjoituksesta on juridiikassa joku hieno nimikin, jota en nyt muista.)

Tämän aamun hesarissa taas pari oikeustieteen professoria itkee asiasta ja väittää ettei sakkoja tarvitse maksaa. Heidän mielestään kun perustuslaki, se miten lainsäätäjä sitä tulkitsee, kävelee KKO:n tuomion ylitse. Ehkä näiden proffien pitäisi käydä valtiosääntöoikeuden kurssit uudestaan.
 
On se merkillistä, että se Virolainen sitten on sellannen proffa joka paremmin tietää mitä liuta kolleegoita. KKO Ei minun käsitykseni mukaan edes ottanut kantaa näyttökysymykseen. Tässä KKO tapauksessa tällä kaverilla oli +10 "sakkoa" se on hiukan eri tilanne mitä yksittäisissä tapauksissa.

No minä lähden todistettavasti reissuun ens viikolla. Annan autoni siskolle ja pyydän järjestämään tuollaisen lapun autooni. Katotaan miten käy.
 
Suomessa tuomiovalta on tuomioistuimilla, jotka ratkovat sopimusriidat. Tuomiovalta ei ole oikeustieteen professoreilla, eikä varsinkaan YLE:n tai Uuden Suomen toimittajilla. KKO ei todellakaan lähde purkamaan mitään tuomioita sen perusteella että lakiesityksen laatijoilla tai kumoajilla on jokin mielipide. Se joka luulee muuta, kuten tässä tapauksessa Ylen toimittaja, on aivan pihalla.

Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja sanoi itsekin, että KKO:n päätös on se joka määrittää yksityisen pysäköinninvalvonnan rajat. Valiokunta otti kantaa lakialoitteeseen, ei pysäköinninvalvontaan eikä varsinkaan KKO:n päätökseen. Käytännössä hieman eri sanamuodoilla ja vähän kauempana vaaleista olisi tuo lakiehdotus hyväksytty.

Perustuslakivaliokunta edustaa tässä maassa ylintä auktoriteettia lakiasioissa. Korkein oikeus soveltaa. Asettaa tietysti Korkeimman Oikeuden hiukan eriskummalliseen tilanteeseen.

Toivoisin että tuomion kumoamista haettaisiin, sen pitäisi olla läpihuutojuttu. Sen jälkeen toivoisin vielä että ihmiset hakisivat väärin perustein annettuja valvontamaksuja takaisin riittävissä määrin että se veisi valvontayritysten varat.
 
Perustuslakivaliokunta edustaa maan korkeinta lainsäädäntövaltaa. Ei "auktoriteettia lakiasioissa". Suomessa katsos kun lainsäädäntövalta on erotettu tuomiovallasta. Parkkipirkkoasiassa ei valtaa käytä lainsäätäjä vaan tuomioistuin. Miksi ihmeessä yritetään väittää että tätä tuomiovaltaa pitäisi käyttää vielä kirjoittamattoman lainsäädännön ja olemattoman oikeuskäytännön perusteella? Se että lainsäätäjällä on aikomus laatia joku laki ei hetkauta tuomioistuinta mihinkään suuntaan, eikä niin pidä ollakaan.
 
Perustuslakivaliokunta edustaa tässä maassa ylintä auktoriteettia lakiasioissa. Korkein oikeus soveltaa. Asettaa tietysti Korkeimman Oikeuden hiukan eriskummalliseen tilanteeseen.

Lainsäädäntöasioissa perustuslakivaliokunnan auktoriteetti rajoittuu lausuntojen antamiseen vireillä olevista lakiehdotuksista. Lainsäädäntövaltaa Suomessa käyttää eduskunta, toimeenpanovaltaa valtioneuvosto ja ylintä tuomiovaltaa ylimmät tuomioistuimet (käytännössä KKO ja KHO). Korkeimmat oikeudet eivät sovella lakia, ihmiset ja yritykset soveltavat lakia joka päiväisessä elämässä. Tuomioistuimet päättävät itsenäisesti siitä, onko lakia sovellettu oikein yksittäistapauksissa.

Perustuslakivaliokunnan auktoriteetti rajoittuu siis lausuntojen antamiseen siitä, voidaanko tietty laki säätää tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä.

Toivoisin että tuomion kumoamista haettaisiin, sen pitäisi olla läpihuutojuttu. Sen jälkeen toivoisin vielä että ihmiset hakisivat väärin perustein annettuja valvontamaksuja takaisin riittävissä määrin että se veisi valvontayritysten varat.

Lainvoimaista tuomiota ei voi kumota, mutta se voidaan kyllä purkaa. Purkuedellytykset puolestaan ovat siinä määrin rajoitettuja, että läpihuutojutusta ollaan kaukana (ks. #705).
 
On se merkillistä, että se Virolainen sitten on sellannen proffa joka paremmin tietää mitä liuta kolleegoita.

Itse asiassa näyttökysymyksen osalta Virolainen on tietääkseni ainoa, joka on julkisuudessa tarkemmin analysoinut näyttökysymystä. Suurin osa muista tohtoritason asiantuntijoista (esim. Tolvanen, Mäenpää, Tuori, etc.) on keskittynyt (ainakin uutisissa) puhumaan toistuvasti maksujen määräämisestä ja yksipuolisesta asettamisesta.

Perustuslakivaliokunnan lausuntoa kommentoitaessa tämä on vielä ymmärrettävää (joskin sekin hieman kummallista). Muilta osin ihmetten näiden asiantuntijoiden kommentteja, sillä jokainen heistä ohittaa ensimmäisen peruskysymyksen: Voiko sopimus syntyä, ja millä ehdoilla? Vastan sen jälkeen kun todetaan, ettei sopimusta syntynyt, puhutaan maksujen määräämisestä. Tästä oli kysymys myös KKO:ssa. Ainoa sopimuskysymystä Virolaisen lisäksi julkisuudessa (käytännössä yhdessä lehtiartikkelissa) arvioinut henkilö on siviilioikeuden professori Mika Hemmo. Lisäksi tohtorit Janne Kaisto ja Frey Nybergh ovat kirjoittaneet lyhyen tutkimuksellisen kirjasen (163 s.) yksityisen pysäköijän maksuvelvollisuudesta juurikin velvoite- ja sopimusoikeudellisesta näkökulmasta.

Mutta silti julkinen keskustelu puhuu jatkuvasti maksujen määräämisestä...
 
Tässä asiassa on kyllä mennyt puurot ja vellit niin pahasti sekaisin, ettei oikein enää tiedä mistä päästä aloittaisi. Juridiikkaan perehtynet kyllä ymmärtää, mistä tässä asiassa on kyse, mutta maallikkoa on johdettu (tarkoituksellisesti?) harhaan virheellisen uutisoinnin seurauksena (niin kuin tästäkin ketjusta voi havaita). On käsittämätöntä, miten näin pieni asia on saanut tällaiset mittasuhteet!

Käykää lukemassa oikeustieteen professori Jyrki Virolaisen jutut asiasta:

http://jyrkivirolainen.blogspot.com/2011/03/402-yle-kiihottaa-ihmisia.html ja
http://jyrkivirolainen.blogspot.com/2011/02/392-perustuslakivaliokunta-hylkasi.html
http://jyrkivirolainen.blogspot.com/2010/09/316-todistustaakkaoppia.html

Noihin oikeustieteen professorien antamiin järjettömiin kannanottoihin täytyy sanoa sen verran, että osa heistä (Tuori, Tolvanen) käy säännönmukaisesti parustuslakivaliokunnan kuultavana milloin mistäkin asiasta, joten he eivät halua puhua perustuslakivaliokunnasta kritisoivaan sävyyn ja näin vaarantaa helpon tulonlähteen. Tuorin ja Tolvasen kommentit ovat täysin älyvapaita, mahdottomia ja jopa perustuslain vastaisia!
 
Tuo postaamani lainaus todistustaakkakysymyksestä Jyrki Virolaiselta on nimenomaan se asia mitä ihmettelet. Siis että kenen kanssa sopimus syntyy. Ja tämä oikeus yksityisillä pysäköintifirmoilla on, ja se on Korkeimmassa oikeudessa vahvistettu. Vaikka oikeus sakkojen perimiseen on kirjoitettu lakiin kunnallisen pysäköinninvalvojan kohdalle, se ei tarkoita sitä että yksityisellä pysäköinninvalvojalla sitä oikeutta ei olisi. (Tälle periaatteelle lakien kirjoituksesta on juridiikassa joku hieno nimikin, jota en nyt muista.)

Meneekö tämä nyt siten, että jos pistän pystyyn yksityisen nopeudenvalvontayrityksen ja alan valvomaan nopeusrajoituksia markettien parkkiksella, saan kirjoittaa ja periä oikeusteitse sakkoja? Ongelma yksityisessä pysäköinninvalvonnassa on, että pysäköinninvalvonta on laissa määritelty poliisin tehtäväksi, jonka alaisia pysäköinninvalvojat ovat.
 
Meneekö tämä nyt siten, että jos pistän pystyyn yksityisen nopeudenvalvontayrityksen ja alan valvomaan nopeusrajoituksia markettien parkkiksella, saan kirjoittaa ja periä oikeusteitse sakkoja? Ongelma yksityisessä pysäköinninvalvonnassa on, että pysäköinninvalvonta on laissa määritelty poliisin tehtäväksi, jonka alaisia pysäköinninvalvojat ovat.

Mitä helvettiä, miksi se menisi niin? Ei ylinopeutta ajamalla marketin parkkiksella voi loukata kenenkään varallisuusoikeuksia. Lakia kylläkin voi rikkoa ja saattaa sivulliset vaaraan. Eikä tieliikennelaissa puhuta mitään nopeusrajoituksista yksityisillä alueilla.

Pysäköinnistä yksityisellä alueella määrätään tieliikennelain 28 §:ssä. Yksityisellä alueella pysäköiminen perustuu tähän pykälään ja sopimuskäytäntöön, ei tällä hetkellä mihinkään erillislakiin.
 
Tuo postaamani lainaus todistustaakkakysymyksestä Jyrki Virolaiselta on nimenomaan se asia mitä ihmettelet. Siis että kenen kanssa sopimus syntyy. Ja tämä oikeus yksityisillä pysäköintifirmoilla on, ja se on Korkeimmassa oikeudessa vahvistettu. Vaikka oikeus sakkojen perimiseen on kirjoitettu lakiin kunnallisen pysäköinninvalvojan kohdalle, se ei tarkoita sitä että yksityisellä pysäköinninvalvojalla sitä oikeutta ei olisi. (Tälle periaatteelle lakien kirjoituksesta on juridiikassa joku hieno nimikin, jota en nyt muista.)

Tämän aamun hesarissa taas pari oikeustieteen professoria itkee asiasta ja väittää ettei sakkoja tarvitse maksaa. Heidän mielestään kun perustuslaki, se miten lainsäätäjä sitä tulkitsee, kävelee KKO:n tuomion ylitse. Ehkä näiden proffien pitäisi käydä valtiosääntöoikeuden kurssit uudestaan.

On aika mielenkiintoista, että asia esitetään näin. Kuitenkaan yksityiset pysäköintifirmat eivät tämän avulla lähde perimään valvontamaksuja omistajilta, vaikka Virolaisen mukaan heillä olisi siihen oikeus. Olen lukenut monista tapauksista, jotka ovat vain jääneet roikkumaan vaikka perintötoimistoiltakin on tullut useampi kirje aiheesta.


Luin tuota virolaisen blogia ja huomasin seuraavan kommentin, joka mielestäni kumoaa virolaisen päätelmän. Lainaan kommenttia, kun itse paremmin osaa sanoa.
Näkisin myös, että blogistin argumentti kokemusperäisen todennäköisyyden osalta on melko heikko. Käsitykseni mukaan todistustaakan jakautumista ratkaistaessa voi kokemusperäiselle todennäköisyydelle antaa painoarvoa silloin, kun kun toisen osapuolen väittämä on selvästi vastoin elämän normaaleja säännönmukaisuuksia. Mielestäni on varsin yleistä, että autoa kuljettava henkilö ei ole auton omistaja taikka haltija. En siis näkisi, että tällainen väite olisi kovinkaan vahvasti vastoin kokemusperäistä todennäköisyyttä. Onhan myös usein niinkin, että auton haltijoita on merkitty rekisteriotteeseen useita. Auton omistajuuskin saattaa olla jakautunut useamman henkilön kesken.

Eli kun virolainen vetoaa tähän kokemusperäiseen todennäköisyyteen, niin mielestäni tämä ei päde. Mielestäni ei voida olettaa että auton omistaja on automaattisesti kuljettaja. Tänä päivänä liikenteessä on paljon autoja, jotka ovat toisen henkilön omistamia ja niitä ei aja tämä kyseinen henkilö.
 
Viimeksi muokattu:
Tuo lainaamasi kirjoittaja tekee itse hataran päätelmän, ja niin teet sinäkin. Kysehän on nimenomaan todennäköisyydestä. On aivan selvää, että suurinta osaa autoista joiden käyttö ulottuu yksityisen pysäköinninvalvonnan piiriin, ajaa niiden haltija. Tämä on elämän normaali säännönmukaisuus. Jos ei aja haltija, niin ainakin haltija tietää kuka sitä autoa ajaa (esim. perheenjäsen tai yrityksen työntekijä). Tapaukset joissa haltija ei tiedä kuka on kuski ovat todella marginaalisia. Niitä toki on, ja siksi tässä puhutaankin todennäköisyydestä. Reaalimaailmassa joudutaan kuitenkin joskus toimimaan pelkkien todennäköisyyksien varassa.

Noita "tapauksia" joissa pysäköinninvalvontafirmat ovat tehneet sitä tai tätä liikkuu internetissä varmaan satakertaisesti siihen nähden miten paljon niitä todellisuudessa on. Ottaen huomioon millaisia hörhöjä tämä parkkipirkkojupakka on kerännyt esim. tuonne oikeusjakohtuus-blogiin. Ei kannata uskoa kaikkia huhuja ja kuulopuheita.
 
Noita "tapauksia" joissa pysäköinninvalvontafirmat ovat tehneet sitä tai tätä liikkuu internetissä varmaan satakertaisesti siihen nähden miten paljon niitä todellisuudessa on.
:) Olisiko nyt ihan näin? Tuskinpa ihan jokainen Irma 50v. käy netissä avautumassa siitä kun on täysin perusteettoman lapun saanut. Enkö oikein jaksa uskoa että kukaan jaksaisi aikaansa käyttää siihen että keksii tarinoita pahoista parkkipirkoista. Näemmä se voi yksityisen parkkipirkon mielestä siltä tuntua, mutta ei se ihan niin ole. Perusteettomat laputukset ja niiden valitusten käsittely on todellinen ongelma, eikä se siitä muutu mihinkään vaikka kuinka asiaa vähättelet.

Uusin innovaatio yksityisten pirkkofirmojen kylteissä on laittaa "Tätä aluetta valvoo 050-123123" eikä firman nimeä ollenkaan. Kenen kanssa tuossa tehdään sopimus, Elisan? Saako sopimuksella tekstaripaketin samaan rahaan?
 
:) Olisiko nyt ihan näin? Tuskinpa ihan jokainen Irma 50v. käy netissä avautumassa siitä kun on täysin perusteettoman lapun saanut. Enkö oikein jaksa uskoa että kukaan jaksaisi aikaansa käyttää siihen että keksii tarinoita pahoista parkkipirkoista. Näemmä se voi yksityisen parkkipirkon mielestä siltä tuntua, mutta ei se ihan niin ole. Perusteettomat laputukset ja niiden valitusten käsittely on todellinen ongelma, eikä se siitä muutu mihinkään vaikka kuinka asiaa vähättelet.

Ymmärsinkö väärin, vai vetoatko tässä nyt taas rjs:n motiiveihin väittämällä häntä "parkkipirkoksi". Jos näin on, niin kerrotko mitä yrität ad hominem -argumentoinnilla saada aikaan? Keskustelua se ei ainakaan edistä. Yksittäisten parkkipirkkojen motiiveilla ei käsittääkseni tässä keskustelussa muutoin ole ollut merkitystä.

Kyseenalaistat myös rjs:n väitteen ongelmien todellisesta määrästä tekemällä itse vastaavanlaisen "luulenpa että" -oletuksen.

Itse olen netissä törmännyt muutamaan tapaukseen, joita käytetään esimerkkinä usealla palstalla. Muuten en ole ongelmiin törmännyt. Myöskään Helsingin alueella en ole omin silmin havainnut mitään hätkähdyttävää. En siis itse ainakaan voi väittää tietäväni, onko kyseessä todellinen ongelma vai ei. Mielipiteitä tästä toki on monia.

Uusin innovaatio yksityisten pirkkofirmojen kylteissä on laittaa "Tätä aluetta valvoo 050-123123" eikä firman nimeä ollenkaan. Kenen kanssa tuossa tehdään sopimus, Elisan? Saako sopimuksella tekstaripaketin samaan rahaan?

Tämä taisi olla enemmänkin retorinen kysymys, mutta reagoidaan nyt kuitenkin: Tiedät itsekin, ettei operaattori liity asiaan mitenkään. Oma kysymyksensä on, voiko sopimusta syntyä lainkaan jos tietoja sopimusosapuolesta ei riittävällä tavalla anneta.
 
Mielestäni maksumuistuksen lähettäminen on sattumanvaraista, kun firmalla ei ole todistetta että auton omistaja on sopimuksen toinen osapuoli.

Kunnan pysäköintimaksut ovat eri asia, koska ne kulkevat pysäköintivirhemaksuna ja heille on laillinen mahdollisuus periä maksu omistajalta. Yksityisillä firmoilla tätä ei ole.



Tätä en ihan tarkoittanut. Enkä ollut kiistämässä sitä ettei kuljettajan ja firman välille voi syntyä sopimusta tällä tavoin. Se asia mikä tässä kaihertaa, on se että yksityiset pysäköintifirmat tekevät sopimuksen kuljettajan kanssa. Eivät auton omistajan kanssa. Jos firmat eivät tiedä sopimuksen toista osapuolta, niin miten he voivat edes yrittää periä rahaa häneltä?


Olet ihan oikeassa. Tästä on erikseen säädetty laki, joka mahdollistaa sakkojen perimisen auton omistajalta. Tätä oikeutta yksityisillä pysäköintifirmoilla ei kuitenkaan ole.


Tätä itse asiassa tarkoitin. Kiitos korjauksesta.

Suurin osa ellei kaikki pysäköintivalvontafirmat ovat ulkoistaneet maksumuistutusten sekä perinnän hoitamisen perintätoimistolle. Vaikka kirjeet lähetettäisiinkin toimeksiantajan (parkkifirma) nimissä niin perintätoimisto on sen kirjeen fyysisesti lähettänyt. Perintätoimisto etsii Trafi-tiedot ennen maksuhuomautuksen lähettämistä ja pääsääntöisesti kirje lähetetään aina haltijalle, jos sellainen tiedoista löytyy. Omistajalle huomautus lähtee vain siinä tapauksessa, jos erillistä haltijaa ei ole.

Lakiesityksessä oli mielenkiintoinen kohta jossa oltaisiin velvoitettu omistaja maksamaan valvontamaksun vaikka hän ei olisikaan ajoneuvoa ajanut. Olisiko siinä tilanteessa esim. rahoitusyhtiöt velvollisia maksamaan osariautojen valvontamaksuja, jos auton haltija hankaa vastaan? Tottakai tällöin omistajalla syntyy regressio-oikeus oikeaa maksuvelvollista kohtaan, mutta silti mielenkiintoinen asia.

Miten menee kunnallisen pysäköinninvalvonnan maksuissa? Voidaanko rahoitusyhtiöt laitaa vastuuseen osariautojen pysäköintivirhemaksuista?
 
Lakiesityksessä oli mielenkiintoinen kohta jossa oltaisiin velvoitettu omistaja maksamaan valvontamaksun vaikka hän ei olisikaan ajoneuvoa ajanut. Olisiko siinä tilanteessa esim. rahoitusyhtiöt velvollisia maksamaan osariautojen valvontamaksuja, jos auton haltija hankaa vastaan? Tottakai tällöin omistajalla syntyy regressio-oikeus oikeaa maksuvelvollista kohtaan, mutta silti mielenkiintoinen asia.

Ainakin leasing autojen sopimuksissa on yleensä pykälä, jonka mukaan vuokraaja maksaa pysäköintivirhemaksut eli asia on mietitty.
 
Ghostrider sanoi:
Olisiko nyt ihan näin? Tuskinpa ihan jokainen Irma 50v. käy netissä avautumassa siitä kun on täysin perusteettoman lapun saanut. Enkö oikein jaksa uskoa että kukaan jaksaisi aikaansa käyttää siihen että keksii tarinoita pahoista parkkipirkoista.

Meikäankkaa on tässä jutussa kiinnostanut ennenkaikkea psykologinen puoli, eli miksi niin moni vastustaa sitä että sen sakon laittaminen ulkoistetaan yksityiselle firmalle. Tosiasialliset seuraamuksethan ovat 99%:ssa tapauksista täysin samoja kuin kunnallisen parkkipirkon antamista sakoista. Lisäksi analogisia tapauksia yksityisten tahojen antamista sakoista tai rikemaksuista löytyy pilvin pimein (esim. se kuntosalin pukukaappiesimerkki, jota ei kukaan koskaan ole kyseenalaistanut). Kun olen tätä keskustelua netistä seurannut, näyttää tosiaan siltä että liikkeellä on armeijallinen parkkiaktivisteja joiden mielestä kaikki maailman pahuus tiivistyy noihin yksityisiin pysäköinninvalvojiin, joka saa aikaan kaikenlaisia tarinoita. Ehkä todellisessa elämässä asiaan ei suhtauduta näin kiihkeästi. Itse ajattelen että tässä on kyse paljon fundamentaalisemmasta yhteiskunnallisesta ja vapaaseen markkinatalouteen liittyvästä asiasta, yksityisten toimijoiden oikeudesta sopia varallisuusoikeuksistaan sopimuksin, jossa Suomi laahaa vielä muuta länsimaailmaa pahasti perässä. Näköjään löytyy vielä pilvin pimein juristeja jotka eivät ole tuollaista oikeutta valmiita hyväksymään.
 
Mä luulisin, että suurin syy yksityisten parkkifirmojen vastustukselle on se, että ne toimivat hämäräperäisillä tavoilla ja niille ei ole tehty mitään pelisääntöjä. Viidakon lait menossa.
 
Niin no, jotkut vastustavat USA:n hallitustakin siksi että sitä johtavat vertajuovat, hahmonmuutokseen pystyvät liskohumanoidit. Aina ei tarvitse kantaansa perustella tosielämän faktoilla, varsinkaan internetissä.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom