"Vuosisadan rahoitusmarkkinakriisi"

Pitää myös ottaa huomioon, etä isot yritykset mun tietääkseen kannattavat lisää sääntelyä, koska kaikenlainen byrokratia vaikuttaa negatiivisesti yrityksen perustamishalukkuuteen.

Jaa-a, Glass-Steagal act nimenomaan lobattiin finanssisektorin toimesta nurin sen takia, että haluttiin mahdollistaa Citicorpin ja Travelers Groupin fuusio 1998.

Lobbareilla, anteeksi "trusted advisoreilla", on valitettavasti lähes institutionalisoitunut asema sekä jenkkilän päätöksenteossa että Rysälässä.

Minusta "täydellisimmat markkinat" olisi saatavissa siten, että olisi verotus ja byrokratia olisi mahdollisimman alhaalla, toisaalta myös kaikki tekijänoikeus ja patenttilait poistettaisiin. Markkinoilla olisi mahdollisimman helppo päästä ja siellä olisi eniten kilpailua.

Mikä tahansa täysin uusi bisnessektori alkaa yleensä yhden tai useamman pienen yrityksen toimesta. Market penetration ja barriers to entry ovat ihanteellisessa tilassa uusien yritysten luontia varten. Jossain vaiheessa firmoja on kuin sieniä sateella ja ne alkavat fuusioitua. Erilaisten mittakaavaetujen vuoksi isommat voivat syödä pienet.

Haluaisin ihan oikeasti kuulla joltain, että millä ihmeellä tuo järjestelmä pysyy tuossa ihanteellisessa tilassa, jossa pieniä firmoja on kuin sieniä sateella ja ne kilpailevat keskenään? KUN, nehän ovat "rationaalisia toimijoita", joten niiden on vain järkevää lähteä fuusioitumaan ja hakemaan niitä mittakaavaetuja mm. niin vertikaalisen kuin horisontaalisen integraation kautta. Mikä tätä suuntaa kohti oligopolistista tai monopolistista järjestelmää ehkäisee, jos kilpailulainsäädäntöä ei ole?
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Minusta "täydellisimmat markkinat" olisi saatavissa siten, että olisi verotus ja byrokratia olisi mahdollisimman alhaalla, toisaalta myös kaikki tekijänoikeus ja patenttilait poistettaisiin. Markkinoilla olisi mahdollisimman helppo päästä ja siellä olisi eniten kilpailua.
Siis missä yhteyksissä sitä ehdotonta omistusoikeutta voi soveltaa ja missä ei? Little confused:)

Haluaisin kyllä nähdä sen mahdollisuuden, että pystyisin todellakin itsekseni haastamaan, vaikkapa nyt Nokian älypuhelimissa. Tulisko mulle pari miljardia kapitaa ja niin monta asiantuntijaa kuin tarvitsisin näkymättömän käden toimesta? ;) "Karpelan kännykkä, sitä Tottikin hakkaa, kun ei pillua saa!". "Osta Urpilaisen kännykkä vessaan"

Ja vaikka saisinkin, lopulta kuitenkin jompikumpi meistä ryssii itsensä markkinoilta. Ellemme sitten sovittele kulisseissa molemmille sopivaa diiliä.
 
Siis missä yhteyksissä sitä ehdotonta omistusoikeutta voi soveltaa ja missä ei? Little confused:)

Haluaisin kyllä nähdä sen mahdollisuuden, että pystyisin todellakin itsekseni haastamaan, vaikkapa nyt Nokian älypuhelimissa. Tulisko mulle pari miljardia kapitaa ja niin monta asiantuntijaa kuin tarvitsisin näkymättömän käden toimesta? ;) "Karpelan kännykkä, sitä Tottikin hakkaa, kun ei pillua saa!". "Osta Urpilaisen kännykkä vessaan"

Ja vaikka saisinkin, lopulta kuitenkin jompikumpi meistä ryssii itsensä markkinoilta. Ellemme sitten sovittele kulisseissa molemmille sopivaa diiliä.

Siis omistusoikeuden ymmärrän itse koskevan kaikkia niukkoja resursseja niinkuin sun CD on niukka resurssi, mutta sen tieto ei ole, koska sitä voidaan halutessaan floodata maailma täyteen

ja sivis toki yhtiöt eivät tykkää kaikesta sääntelystä, mutta varmaan kaikki mihin isot firmat voivat suurempien resurssiensa puolesta, mutta pienet eivät on hyvä asia. Toisaalta onhan Microsoftilla käytännössä monopoliasema huolimatta nykyisessä kilpailulainsäädännöstä.

Joku liberaalitaloustietäilijä puhuisi varmaan luonnollisesta monopolista tuossa tapauksessa.
 
Siis omistusoikeuden ymmärrän itse koskevan kaikkia niukkoja resursseja niinkuin sun CD on niukka resurssi, mutta sen tieto ei ole, koska sitä voidaan halutessaan floodata maailma täyteen

ja sivis toki yhtiöt eivät tykkää kaikesta sääntelystä, mutta varmaan kaikki mihin isot firmat voivat suurempien resurssiensa puolesta, mutta pienet eivät on hyvä asia. Toisaalta onhan Microsoftilla käytännössä monopoliasema huolimatta nykyisessä kilpailulainsäädännöstä.

Joku liberaalitaloustietäilijä puhuisi varmaan luonnollisesta monopolista tuossa tapauksessa.

Siis haluat laittaa eriarvoiseen asemaan vaikkapa nyt musiikintuottajat ja timpurit? Molemmat tekevät työtänsä, mutta vain toisen palveluista kuuluu maksaa?

Siis onko hyvä asia se, että isot yritykset pystyvät lainsäädäntöäkin -jossain nurkassa - hyväksi käyttäen vahvistamaan omaa kilpailuasemaansa verrattuna pienempiin? Vai käsitinkö jotain aivan päin helvettiä:) Mielestäni ilman lainsäädäntöä ne jyräisivät pienet kilpailijansa aivan surutta. Luonnollinen monopoli on kyllä mielestäni microsoftista aika kaukana, siinä mielessä kaikkea ei tänä päivänä haluta/pystytä kontrolloimaan.
 
Siis haluat laittaa eriarvoiseen asemaan vaikkapa nyt musiikintuottajat ja timpurit? Molemmat tekevät työtänsä, mutta vain toisen palveluista kuuluu maksaa?

Siis onko hyvä asia se, että isot yritykset pystyvät lainsäädäntöäkin -jossain nurkassa - hyväksi käyttäen vahvistamaan omaa kilpailuasemaansa verrattuna pienempiin? Vai käsitinkö jotain aivan päin helvettiä:) Mielestäni ilman lainsäädäntöä ne jyräisivät pienet kilpailijansa aivan surutta. Luonnollinen monopoli on kyllä mielestäni microsoftista aika kaukana, siinä mielessä kaikkea ei tänä päivänä haluta/pystytä kontrolloimaan.

No jos henkilö x on ostanut Anna Abreun levyn ja polttaa sen minulle (vittu mikä esimerkki, olen varmaan jotenkin epävakaa ihminen:D) niin silloin x:n ostaessa levyn sen sisältö siirtyy hänen omistusoikeutensa piiriin ja hän voi tehdä sille mitä haluaa, polttaa laittaa nettiin tai vaikka tunkea perseeseensä, jos siltä tuntuu:D
 
No jos henkilö x on ostanut Anna Abreun levyn ja polttaa sen minulle (vittu mikä esimerkki, olen varmaan jotenkin epävakaa ihminen:D) niin silloin x:n ostaessa levyn sen sisältö siirtyy hänen omistusoikeutensa piiriin ja hän voi tehdä sille mitä haluaa, polttaa laittaa nettiin tai vaikka tunkea perseeseensä, jos siltä tuntuu:D
Joo, en minä tuota kiistä, näinhän on toimittu jo monistuksen alkuajoilta lähtien. Mutta se että toisen työn "varastaminen" on helpompaa kuin toisen, eikä aivan suoraan aiheuta kohteelleen näkyvää vahinkoa, tekee toisen työn "varastamisesta" oikeutettua?

EDIT: todellakin mielenkiintoisia kysymyksiä, ja varmasti joudumme näitä tässä muuttuvassa maailmassa oikeasti puntaroimaan. Siinäkin mielessä ihan mielenkiintoista jos Pååtta toisi esille sellaisen näkökulman mitä ainakaan kirjoittanut - jonnekin?!?!- typerys - eli määä- ei olisi pystynyt näkemään. Pååtta, oikeasti, en edes vittuile, täysin harmitonta. Peace.
 
Aika hiljaista on ollut tuon Siviksenkin esittämän kysymyksen suhteen.

Nyt olisi loistava paikka korjata harhaluuloja ja parhaassa tapauksessa hommata useitakin herännäisiä vapaiden markkinoiden nimiin vannovia uuskapitalisteja. Minä ainakin lupaan kääntyä heti kun logiikka todetaan typeräksi vasuri haihatteluksi.

Tai sitten me kaikki hyväksymme tuon tarjotun "näkymätön mies", vai mikä se oli, selityksen?
 
Jaa-a, Glass-Steagal act nimenomaan lobattiin finanssisektorin toimesta nurin sen takia, että haluttiin mahdollistaa Citicorpin ja Travelers Groupin fuusio 1998.

Lobbareilla, anteeksi "trusted advisoreilla", on valitettavasti lähes institutionalisoitunut asema sekä jenkkilän päätöksenteossa että Rysälässä.



Mikä tahansa täysin uusi bisnessektori alkaa yleensä yhden tai useamman pienen yrityksen toimesta. Market penetration ja barriers to entry ovat ihanteellisessa tilassa uusien yritysten luontia varten. Jossain vaiheessa firmoja on kuin sieniä sateella ja ne alkavat fuusioitua. Erilaisten mittakaavaetujen vuoksi isommat voivat syödä pienet.

Haluaisin ihan oikeasti kuulla joltain, että millä ihmeellä tuo järjestelmä pysyy tuossa ihanteellisessa tilassa, jossa pieniä firmoja on kuin sieniä sateella ja ne kilpailevat keskenään? KUN, nehän ovat "rationaalisia toimijoita", joten niiden on vain järkevää lähteä fuusioitumaan ja hakemaan niitä mittakaavaetuja mm. niin vertikaalisen kuin horisontaalisen integraation kautta. Mikä tätä suuntaa kohti oligopolistista tai monopolistista järjestelmää ehkäisee, jos kilpailulainsäädäntöä ei ole?

Eikös nimenomaan silloin kun markkinoille tulo on helppoa uusia yrittäjiä ilmesty herkemmin? Matala verotus mahdollistaa alussa pienellä kassavirralla pärjäämisen ja rahoitusta saa helpommin. Kun byrokratiaa on vähän niin yrittäjät voivat keskittyä työntekoon eikä paperisotaan. Lisäksi tämä luovamman toiminnan.

Esim. vanhat työntekijät perustavat uusia yrityksiä koska haluavat isomman siivun voitoista ja valtaa päättää asioista. Vaikkapa taksikuski ajaa firmalle ja kun saa kokemusta ja säästöjä niin perustaa oman kilpailevan firman. Tai kaupan vuoropäällikkö lähtee ketjusta ja perustaa oman kilpailevan liikkeen. Mittakaavaedut ovat aina olemassa, mutta tuo helppo markkinoille tulo estää monopolit tai ainakin niiden haitat. Jos monopoliasemaan päässyt yritys alkaa nostamaan katteitaan niin markkinoille ilmestyisi uusia kilpailevia yrityksiä.

Tuon teoriasi päätepiste on että maailmassa olisi lopulta vain yksi yritys. Maailmassa on kuitenkin valtavasti aloja joilla monopoleja ei käytännössä pysty ilmestymään. Esim. palveluala ja vaikka vaateala. Kuulostaako järkevältä että kaikki maailman parturit olisivat samassa kampaamossa ja kukaan ei koskaan perustaisi omaa kampaamoa?
 
Siis missä yhteyksissä sitä ehdotonta omistusoikeutta voi soveltaa ja missä ei? Little confused:)

Haluaisin kyllä nähdä sen mahdollisuuden, että pystyisin todellakin itsekseni haastamaan, vaikkapa nyt Nokian älypuhelimissa. Tulisko mulle pari miljardia kapitaa ja niin monta asiantuntijaa kuin tarvitsisin näkymättömän käden toimesta? ;) "Karpelan kännykkä, sitä Tottikin hakkaa, kun ei pillua saa!". "Osta Urpilaisen kännykkä vessaan"

Ja vaikka saisinkin, lopulta kuitenkin jompikumpi meistä ryssii itsensä markkinoilta. Ellemme sitten sovittele kulisseissa molemmille sopivaa diiliä.

Kiinalainen tapa eli tuotteiden kopiointi. Perustaisit tehtaan, ostaisit Nokian puhelimen ja laittaisit insinöörit suunnittelemaan siitä oman versiosi jota myisit halvemmalla.
 
Siis haluat laittaa eriarvoiseen asemaan vaikkapa nyt musiikintuottajat ja timpurit? Molemmat tekevät työtänsä, mutta vain toisen palveluista kuuluu maksaa?

Siis onko hyvä asia se, että isot yritykset pystyvät lainsäädäntöäkin -jossain nurkassa - hyväksi käyttäen vahvistamaan omaa kilpailuasemaansa verrattuna pienempiin? Vai käsitinkö jotain aivan päin helvettiä:) Mielestäni ilman lainsäädäntöä ne jyräisivät pienet kilpailijansa aivan surutta. Luonnollinen monopoli on kyllä mielestäni microsoftista aika kaukana, siinä mielessä kaikkea ei tänä päivänä haluta/pystytä kontrolloimaan.

Eikös muusikot tee rahansa keikoilla ja levy on pelkkä mainos. Eli timpuri tekee sinulle tuolin ja muusikko soittaa sinulle hanuria. Musiikki mikä soi radiossa, on netissä ladattavana jne. on vain markkinointia.

Nykytilanne on taitavan lobbauksen ansiota. Jos timpureilla olisi samanlaiset lobbarit niin olisi Tuolisto joka vahtisi tuoliveroa joka maksettaisiin asunnoittain tuolien määrän mukaan ja esim. koulut maksaisivat hyvitysmaksua timpureille siitä hyvästä että opiskelijat istuvat heidän tuoleillaan.
 
Eikös nimenomaan silloin kun markkinoille tulo on helppoa uusia yrittäjiä ilmesty herkemmin? Matala verotus mahdollistaa alussa pienellä kassavirralla pärjäämisen ja rahoitusta saa helpommin. Kun byrokratiaa on vähän niin yrittäjät voivat keskittyä työntekoon eikä paperisotaan. Lisäksi tämä luovamman toiminnan.

Sitä yritin sanoa, että helpompi tulla markkinoille siinä vaiheessa, kun markkinoilla ei ole asemaansa vakiinnuttaneita sekä mittakaavaedut, logistiset edut yms. jokseenkin maksimoineita yrityksiä. Tuskin olisi kovin helppoa saada esimerkiksi jotain uutta colajuomaa työnnettyä markkinoille.

Esim. vanhat työntekijät perustavat uusia yrityksiä koska haluavat isomman siivun voitoista ja valtaa päättää asioista. Vaikkapa taksikuski ajaa firmalle ja kun saa kokemusta ja säästöjä niin perustaa oman kilpailevan firman. Tai kaupan vuoropäällikkö lähtee ketjusta ja perustaa oman kilpailevan liikkeen. Mittakaavaedut ovat aina olemassa, mutta tuo helppo markkinoille tulo estää monopolit tai ainakin niiden haitat. Jos monopoliasemaan päässyt yritys alkaa nostamaan katteitaan niin markkinoille ilmestyisi uusia kilpailevia yrityksiä.

Joo, olet kyllä ihan oikeassa, että joillain aloilla tuo toimii. Enkä toki kannata mitään ylimääräisiä kaupan teknisiä esteitä tai muuta vastaavaa.

Tuon teoriasi päätepiste on että maailmassa olisi lopulta vain yksi yritys. Maailmassa on kuitenkin valtavasti aloja joilla monopoleja ei käytännössä pysty ilmestymään. Esim. palveluala ja vaikka vaateala. Kuulostaako järkevältä että kaikki maailman parturit olisivat samassa kampaamossa ja kukaan ei koskaan perustaisi omaa kampaamoa?

Jep, varmasti on (palvelu)aloja, jotka eivät tuota em. logiikkaa tottele.

Todennäköisemmältä mun mielestä kuitenkin vaikuttaisi se, että tiettyjä liiketoiminnan aloja hallitsee yksi, kaksi tai muutama yritys(tä). Toisaalta esimerkiksi suuret konsernit voisivat (ja voivat nykyisinkin jo) tuottoisalta alalta saamillaan voitoilla pitää tappiota tekevän alan yrityksiään pinnan yläpuolella (ts. "konserniavustuksilla"), samalla kun ne hintakilpailulla pakottavat muut toimijat pois markkinoilta (tekemällä persnettoa).

Tässä esimerkki eräänlaisista "predatory tacticseista":
The European Commission said the world's No.1 chipmaker paid computer makers to postpone or scrap plans to launch products using AMD chips, paid illegal rebates to encourage them to use Intel products and paid a retailer to stock only computers with Intel chips.
http://uk.reuters.com/article/idUKLD47170320090513
 
Mutta nuohan ovat laittomia taktiikoita. Eikös Intel saanut noista sakkoja?

Ja miksi yritykset pitäisivät tytäryhtiöitä tappiolla? Luulisi että osakkeenomistajat ulvahtaisivat... Ja tämän tekisi kannattamattomaksi helppo markkinoille tulo. Kun kilpailijat katoaisi ja yritys nostaisi hintojaan niin silloin tulisi taas uusia kilpailijoita. Tämä söisi edun tappiolla myymisestä.

Mielestäni noi patentit jne. pitäisi poistaa. Mietippä miten vaikeaa olisi monopoliin pääseminen kun tuotteista voisi tehdä halvat kopiot kuka vaan. Hinnat pysyisi väkisinkin alhaalla. Markkinoille tulo esim. elektroniikka ja lääkealalla olisi helpompaa kun alkuvaiheessa tutkimus ja tuotekehityskustannukset olisivat matalammat.
 
Mielestäni noi patentit jne. pitäisi poistaa. Mietippä miten vaikeaa olisi monopoliin pääseminen kun tuotteista voisi tehdä halvat kopiot kuka vaan. Hinnat pysyisi väkisinkin alhaalla. Markkinoille tulo esim. elektroniikka ja lääkealalla olisi helpompaa kun alkuvaiheessa tutkimus ja tuotekehityskustannukset olisivat matalammat.

Ajattelepa asiaa niin päin, että kuinka houkuttelevaa yritysten olisi käyttää hemmetisti rahaa tutkimukseen ja tuotekehittelyyn, jos niiden keksintöjä eivät suojaisi mitkään patentit. Esimerkiksi: yritys Nönnönnöö käyttää vuosia ja tsiljoonia uuden syöpälääkkeen kehittelyyn, jonka jälkeen yritys Bömbömböö kopioi tämän lääkkeen 1-1, säästää massit ja tuo markkinoille vastaavan tuotteen paljon halvemmalla. Ei kuulostane kovin hyvältä?

edit. Tarkoitan siis sitä, että jos hommat luistaisivat näin, yritysten ei kannattaisi tuhlata rahojaan uusien tuotteiden kehittelyyn, koska se ei yksinkertaisesti kannattaisi. Siten markkinoille ei tulisi uusia tuotteitakaan ja markkinat jämähtäisivät paikalleen.
 
Viimeksi muokattu:
Karttusen teksti on painava asiaa, mikä on otettu huomioon mm. neoklassisen kasvuteorian tulkinnassa, missä pitkän tähtäyksen talouden kasvuastetta ylläpitävät vain koulutetut työntekijät, heille kohdistettu ns. henkinen pääoma. Tällä perustellaan myös julkista koululaitosta.

Mikseivät osakkeenomistajat rankaise etukäteen johdon laittomista teoista liittyy informaation asymmetriaan. Esimerkkejä ei tarvitse etsiä kaukaa - Barings-pankki ja Nick Leeson, Enron, LTCM, uusimman finanssikriisin perusta. Useissa em. tapauksissa kyse oli hurjapäisestä riskinotosta, joka alkuun toimikin mutta koitui loppujen lopuksi tuhoisaksi. Tälle kehitykselle ei vielä loppua näykään.
 
Mielestäni noi patentit jne. pitäisi poistaa. Mietippä miten vaikeaa olisi monopoliin pääseminen kun tuotteista voisi tehdä halvat kopiot kuka vaan. Hinnat pysyisi väkisinkin alhaalla. Markkinoille tulo esim. elektroniikka ja lääkealalla olisi helpompaa kun alkuvaiheessa tutkimus ja tuotekehityskustannukset olisivat matalammat.

Ajattelepa asiaa niin päin, että kuinka houkuttelevaa yritysten olisi käyttää hemmetisti rahaa tutkimukseen ja tuotekehittelyyn, jos niiden keksintöjä eivät suojaisi mitkään patentit. Esimerkiksi: yritys Nönnönnöö käyttää vuosia ja tsiljoonia uuden syöpälääkkeen kehittelyyn, jonka jälkeen yritys Bömbömböö kopioi tämän lääkkeen 1-1, säästää massit ja tuo markkinoille vastaavan tuotteen paljon halvemmalla. Ei kuulostane kovin hyvältä?

edit. Tarkoitan siis sitä, että jos hommat luistaisivat näin, yritysten ei kannattaisi tuhlata rahojaan uusien tuotteiden kehittelyyn, koska se ei yksinkertaisesti kannattaisi. Siten markkinoille ei tulisi uusia tuotteitakaan ja markkinat jämähtäisivät paikalleen.

Tämähän siinä olisi ongelma ja on syytä muistaa, että patentit eivät ole kuitenkaan ikuisia ja patenttisuojat vanhenevat, jonka jälkeen kilpailijat pääsevät ns. "haaskalle". Oman kokemuksen mukaan teknologiateollisuudessa ponnistellaan yllättävänkin paljon patenttien kiertämiseksi laillisesti, joka johtaa siihen että patenttien laadinnassa hommaa viilataan kyllästymiseen saakka pyrittäessä taas saamaan mahdollisimman suuri kattavuus ja täten hankalampi kierrettävyys. Perkeleenmoinen oravanpyörä.
 
Ajattelepa asiaa niin päin, että kuinka houkuttelevaa yritysten olisi käyttää hemmetisti rahaa tutkimukseen ja tuotekehittelyyn, jos niiden keksintöjä eivät suojaisi mitkään patentit. Esimerkiksi: yritys Nönnönnöö käyttää vuosia ja tsiljoonia uuden syöpälääkkeen kehittelyyn, jonka jälkeen yritys Bömbömböö kopioi tämän lääkkeen 1-1, säästää massit ja tuo markkinoille vastaavan tuotteen paljon halvemmalla. Ei kuulostane kovin hyvältä?

edit. Tarkoitan siis sitä, että jos hommat luistaisivat näin, yritysten ei kannattaisi tuhlata rahojaan uusien tuotteiden kehittelyyn, koska se ei yksinkertaisesti kannattaisi. Siten markkinoille ei tulisi uusia tuotteitakaan ja markkinat jämähtäisivät paikalleen.

Tuohan olisi hyvä siksi että lääkkeen hinta laskisi heti ja siitä hyötyisi useampi nopeammin. Miksi yritykset eivät harrastaisi tuotekehittelyä? Se on nimenomaan kilpailukeino ja kehitys tapahtuisi nopeammin mutta pienemmissä määrin. Apple julkaisisi iPhonen. Nokia, Sony-Ericsson jne. kopioisivat välittömästi iPhonen ja tekisivät siihen omat pikku parannuksensa. Tämän jälkeen Apple julkaisisi uuden iPhonen jossa olisi kaikki nämä ominaisuudet ja jotain omaa lisää. Näin tuotteet kehittyisivät koko ajan. Miettikääpä vaikka Linuxia.

Lääkeyhtiöiden intresseissä on muutenkin kehittää syöpälääke. Se olisi valtavan hyvää PR:rrää ja he olisivat silti se ensimmäinen firma joka lääkkeen toisi markkinoille. Kyllä sillä rahaa tulisi mutta ei ovista ja ikkunoista kuten nykyään. Muilla yrityksillä kuitenkin kestää aikansa tehdä kopio lääkkeestä ja tuoda se markkinoille. Katsoppa vaikka mitä summia lääkefirmat tekivät sikainfluenssa rokotteilla.
 
Lääkeyhtiöiden intresseissä on muutenkin kehittää syöpälääke. Se olisi valtavan hyvää PR:rrää ja he olisivat silti se ensimmäinen firma joka lääkkeen toisi markkinoille. Kyllä sillä rahaa tulisi mutta ei ovista ja ikkunoista kuten nykyään. Muilla yrityksillä kuitenkin kestää aikansa tehdä kopio lääkkeestä ja tuoda se markkinoille. Katsoppa vaikka mitä summia lääkefirmat tekivät sikainfluenssa rokotteilla.

Yksittäisen lääkkeen tuotekehityskulut voivat lähennellä miljardia ja kopioiminen on kuitenkin verrattain nopeaa puuhaa, joten en näe tuota vaihtoehtoa kovin realistisena.

Uskon vakaasti, että määräaikaisen patenttisuojan poistaminen näivettäisi tutkimustyön ja teknologian kehittämisen.
 
Viimeksi muokattu:
Se on vain tekosyy. Oikeasti lääkeyhtiöt tahtovat lobata itselleen vain etuja. Katsoppa vaikka tästä Orionin tulosta.

Liikevoiton osuus liikevaihdosta oli huikeat 28,4 prosenttia. Sijoitetun pääoman tuotto oli 43,8 prosenttia.
http://www.aureolis.com/pages/fi/asiakkaat/orion-nopeuttaa-laeaekekehitysprosessia.php

Samanlaisia tuloksia kuin muillakin menestyvillä suomalaisilla pörssiyhtiöillä. Sitten seuraa tärkeä kysymys:

Kummantyyppisen yrityksen itse perustaisit tai kumpaan sijoittaisit pääomaa

Yritys A, joka pyrkii tuomaan markkinoille pitkän ja kalliin tuotekehitysprosessin läpikäyneitä uusia tuotteita, joiden menestyksestä ei välttämättä ole takeita ja riskeihin sisältyy myös mahdollisuus, että kilpailijat tuovat lähes välittömästi markkinoille vastaavan tuotteen, jota voidaan myydä halvemmalla.

Yritys B, joka valmistaa kopioita markkinoille tulevista uusista testatuista tuotteista joiden menekki on hyvä ja yritys käyttää tuotekehitykseen murto-osan siitä mitä alkuperäinen kehittäjä joutui kuluttamaan. Lyhyemmän tuotekehitysajan ja pienempien kehityskulujen vuoksi saavutetaan myös kilpailuetu hinnoittelussa.


Itse valitsisin ehdottomasti B:n.
 
Back
Ylös Bottom