Jep. Järjetön finanssisektorin koko ja finanssi-instrumenttien määrä on mielestäni aiheuttanut tuon häiriöalttiuden kiihtymisen. Kaksi finanssikriisiä samalla vuosikymmenellä! Ihan tällaiseen ei ole ennen pystytty. Mielestäni
tämä on helvetin hyvä (ja pitkä) ja kirjoitus aiheesta.
Tosin "finanssikapitalismia" on haastettu kyllä jo ainakin vuodesta 1976 ns.
regulaatiokoulukunnan toimesta:
Fordismihan oli tietynlaista säänneltyä kapitalismia, joka tähtäsi tuottavuushyötyjen jakamiseen. Kun tuottavuuden kasvu ei riittänyt takaamaan voittoja, palkkoja ja hyvinvointivaltion rahoitusta, seurasi Fordismin kriisi. Kriisi "ratkaistiin" purkamalla tämä ns. luokkakompromissi, jolloin rajoituksia pääoman liikkuvuudelta poistettiin ja talous muuttui finanssivetoiseksi. Järjestelmän olemassaolon tarkoitukseksi on näköjään tullut "tehokkuuden" ja "kilpailukyvyn" tavoittelu. Nykyisin tuottavuushyötyjen jakamista harjoitettaan pitkin hampain, vaikka kapitalismin paradoksin mukaan yksittäinen yritys voi hyöytyä alhaisemmista palkoista, mutta yritykset kokonaisuudessaan häviävät kulutuskysynnän laskiessa. Ratkaisuksi on keksitty se, että alhaisista palkoista johtuvaa heikentynyttä kulutuskysyntää voidaan paikata velanantoa kiihdyttämällä. Ja tämä ei ole mikään teoria vailla perustaa, jos katsotaan minkä suuruisia luottokorttivelkoja jenkeillä keskimäärin on.
Mistä sitten löytyisi tällainen uusi "yhteiskunnallinen kompromissi", kun ei enää operoida (pelkästään) kansallisvaltioiden sisällä?
Fukuyaman 1990-luvulla (1992) muotoileman teesin mukaan liberaali-demokratia (ja vapaat markkinat) tulisi olemaan paras yhteiskuntamalli ikinä eikä ihmiskunta parempaa tulisi keksimään -> "historian loppu".
About samoihin aikoihin Huntington kirjoitteli vastauksena Fukuyamalle kirjaa "kulttuurien kamppailusta" (clash of civilizations).
Liberaali-demokratia (ja kapitalismi) eivät ehkä ihan ole lunastaneet lupauksiaan - varsinkaan sääntelemätön kapitalismi (sori, "vapaat markkinat" tai no, säännellään sitä sillai, että valtio ei saa koskea yksityisiin voittoihin, mutta tappiot kyllä sosialisoidaan). Huntingtonin teesi sen sijaan osuu maaliinsa paljon paremmin.
1993 yritettiin WTC:tä räjäyttää ensimmäisen kerran islamistien toimesta. Taisi olla hyvin pienestä kiinni, ettei koko paska romahtanut. Sittemin USA:n suurlähetystöjä on pommitettu, USS Colea... ja lopulta WTC ja Pentagon 9/11. Kaikki tämä niiden mujahideenien (tai seuraajien) toimesta, joita USA rahoitti ja koulutti sotimaan Neuvostoliittoa vastaan Afganistanissa. Jenkit eivät vaan tajunneet, että koko läntisen maailman läsnäoloa muslimimaailmassa (esim. USA:n sotilastukikohdat Mekan ja Medinan läheisyydessä) vihattiin jo tuolloin. Afganistanissa mujahideenit taistelivat NL:ää vastaan tietynlaisen väliaikaisen "the enemy of my enemy is my friend" mentaliteetin varassa.
Vähän lipsuu ohi aiheesta, mutta maailmantalouden ymmärtämiseksi ei riitä se, että tuijotetaan sitä Eugene Faman EM-hypoteesia ja väitetään, että "kyllä se teoria muuten toimisi, mutta kun maailma ei toimi oikein!" :D
EDIT: Ja tuo pååtan kuvio tukee sitä käsitystä, että Fordismi kyllä toimi. Finanssimarkkinoiden liberalisointi tapahtui 1980-luvulla ja ainakin tuon pååtan graafin mukaan siitä lähtien velan määrä on räjähtänyt käsiin. Pitäisi myös pitää mielessä se, ettei tuo elvytys enää pitkään aikaan ole ollut varsinaisesti keynesläistä, vaan ne rahat on työnnetty varmaan 90 prosenttisesti rahoitussektorille!
Muistatteko mitä kävi kun Lehmanin annettiin kaatua? TÄYDELLINEN PANIIKKI, kun rahoitusmarkkinat pelästyivät, että niiden ryssimisiä ei pelastettaisikaan julkisilla varoilla!
Voi että kun näitä juttuja vois kokeilla jossain labrassa eikä reaalimaailmassa. Jos jenkit eivät olisi pelastaneet AIG:tä niin oltaisiin todella nähty tuo pååtan peräänkuuluttama deleveroituminen.