"Vuosisadan rahoitusmarkkinakriisi"

Tehokkaat markkinat taitaa olla jonkinlainen vitsi. Ei tehokkailla markkinoilla esim. Nokian kaltainen yhtiö muuta arvoaan 10% päivässä ilman mitään uutisia ko. yhtiöstä. Raaka-aineista nyt puhumattakaan. Spekulaatiota taitaa olla vähän joka suunnassa. No ehkä tämä luo hyviä ostopaikkoja kuitenkin kuhan vain pitää päänsä kylmänä!

Osa näistä viime aikojen rypyistä on tapahtunut sen vuoksi, että markkinoita on keinotekoisesti manipuloitu, esim. kieltämällä tiettyjen osakkeiden lyhyeksi myyminen, kansallistamalla eri firmoja. Tämä kun yhdistetään yleiseen tietämättömyyteen ja pelokkuuteen markkinoilla, saadaan käsittämättömiä liikkeitä kursseissa. Esimerkkinä D. Yatesin postaama kullan käyrä. Sijoittajille, jotka pitävät päänsä kylmänä, on tilaisuus hyödyntää markkinoiden epävakautta ja hinnoitteluvirheitä siinä vaiheessa, kun "lapsi heitetään pesuveden mukana."
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Tehokkaat markkinat taitaa olla jonkinlainen vitsi. Ei tehokkailla markkinoilla esim. Nokian kaltainen yhtiö muuta arvoaan 10% päivässä ilman mitään uutisia ko. yhtiöstä. Raaka-aineista nyt puhumattakaan. Spekulaatiota taitaa olla vähän joka suunnassa. No ehkä tämä luo hyviä ostopaikkoja kuitenkin kuhan vain pitää päänsä kylmänä!

Itseasiassa vahvojen tehokkuusehtojen mukaan julkistamatonkin tieto on hinnoiteltu/hinnoitellaan osakkeen hintaan. Keskivahvojen ehtojen mukaan taas julkaistu tieto vaikuttaa välittömästi osakkeen hintaan.
 
"In the short run, the market is a voting machine, but in the long run it is a weighing machine."

- Benjamin Graham, The Intelligent Investor

Ihminen ei ole puhtaasti ratinaalinen toimija, vaan on usein pääasiassa tunteidensa vietävissä. Jos haluaa pärjätä markkinoilla, pitää kiertää "tehokas markkina" oppikirjat kaukaa.
 
"In the short run, the market is a voting machine, but in the long run it is a weighing machine."

- Benjamin Graham, The Intelligent Investor

Ihminen ei ole puhtaasti ratinaalinen toimija, vaan on usein pääasiassa tunteidensa vietävissä. Jos haluaa pärjätä markkinoilla, pitää kiertää "tehokas markkina" oppikirjat kaukaa.

Niinpä. Lisäksi nämä "rationaaliset" yksilöt vielä sattuvat preferoimaan (mitä he*vettiä, onko niillä muka tunteetkin?) eri hyödykkeitä eri tavoin, joten soppa on valmis. Tälle väärälle taustaoletukselle (ihminen rationaalisena toimijana) perustuvat kuitenkin lähes kaikki uusklassisen taloustieteen (dominoiva talousajattelu koko maailmassa) teoriat ja mallit.

Mielenkiintoista tässä on se, että mm. politologian puolella ollaan hyvin valmiita hyväksymään se, ettei ihminen esimerkiksi ole äänestäessään todellakaan rationaalinen toimija. Uusklassisen taloustieteen puolella taustaoletusta ihmisestä rationaalisena toimijana ollaan hyvin haluttomia hylkäämään. Pikemminkin yritetään saada maailmaa muuttumaan lähemmäksi tätä teoriaa, jonka mukaan ihminen on rationaalinen toimija. "Kun ne nyt vaan tekis niinkun mun teoria osoittaa, niin kaikki olis hyvin." Sairasta ajattelua, koska kyseessä on kuitenkin IHMISTIEDE.

Onneksi tätäkin ovat jotkut valmiit haastamaan, kuteen uuskeynesläiset taloustieteilijät.
 
Niinpä. Lisäksi nämä "rationaaliset" yksilöt vielä sattuvat preferoimaan (mitä he*vettiä, onko niillä muka tunteetkin?) eri hyödykkeitä eri tavoin, joten soppa on valmis. Tälle väärälle taustaoletukselle (ihminen rationaalisena toimijana) perustuvat kuitenkin lähes kaikki uusklassisen taloustieteen (dominoiva talousajattelu koko maailmassa) teoriat ja mallit.

Mielenkiintoista tässä on se, että mm. politologian puolella ollaan hyvin valmiita hyväksymään se, ettei ihminen esimerkiksi ole äänestäessään todellakaan rationaalinen toimija. Uusklassisen taloustieteen puolella taustaoletusta ihmisestä rationaalisena toimijana ollaan hyvin haluttomia hylkäämään. Pikemminkin yritetään saada maailmaa muuttumaan lähemmäksi tätä teoriaa, jonka mukaan ihminen on rationaalinen toimija. "Kun ne nyt vaan tekis niinkun mun teoria osoittaa, niin kaikki olis hyvin." Sairasta ajattelua, koska kyseessä on kuitenkin IHMISTIEDE.

Onneksi tätäkin ovat jotkut valmiit haastamaan, kuteen uuskeynesläiset taloustieteilijät.

Behavioral finance, anyone?
 
Niinpä. Lisäksi nämä "rationaaliset" yksilöt vielä sattuvat preferoimaan (mitä he*vettiä, onko niillä muka tunteetkin?) eri hyödykkeitä eri tavoin, joten soppa on valmis. Tälle väärälle taustaoletukselle (ihminen rationaalisena toimijana) perustuvat kuitenkin lähes kaikki uusklassisen taloustieteen (dominoiva talousajattelu koko maailmassa) teoriat ja mallit.

Mielenkiintoista tässä on se, että mm. politologian puolella ollaan hyvin valmiita hyväksymään se, ettei ihminen esimerkiksi ole äänestäessään todellakaan rationaalinen toimija. Uusklassisen taloustieteen puolella taustaoletusta ihmisestä rationaalisena toimijana ollaan hyvin haluttomia hylkäämään. Pikemminkin yritetään saada maailmaa muuttumaan lähemmäksi tätä teoriaa, jonka mukaan ihminen on rationaalinen toimija. "Kun ne nyt vaan tekis niinkun mun teoria osoittaa, niin kaikki olis hyvin." Sairasta ajattelua, koska kyseessä on kuitenkin IHMISTIEDE.

Onneksi tätäkin ovat jotkut valmiit haastamaan, kuteen uuskeynesläiset taloustieteilijät.

Niimpä, mutta epärationaalinen voi olla n+1 tavalla, miten sä mallinnat matemaattisesti yhtään mitään jos sä et voi olettaa että toimijat ovat rationaalisia? Miten kaavoihin sisällytetään epärationaalisuustekijä-niminen muuttuja? Miten epärationaalisuuden voisi mallintaa? Tulee lähinnä mieleen yhtä helppo prosessi kuin keinoälyn luonti.
 
Behavioral finance, anyone?

Kritiikkini kohdistui uusklassiseen taloustieteeseen, enkä suinkaan väittänyt että tuon dominoivan talousteorian ulkopuolella ei olisi teorioita ja suuntauksia, jotka eivät ole täysin autistisia. Mainitsinhan mm. uuskeynesläisyyden, jota edustaa esim. Paul Krugman. Lisäksi, Behavioral economics/financehan eivät siis todellakaan ole yhtä kuin uusklassinen taloustiede puhtaassa muodossaan, jonka lähtökohtana on aina homo economicus.

Niimpä, mutta epärationaalinen voi olla n+1 tavalla, miten sä mallinnat matemaattisesti yhtään mitään jos sä et voi olettaa että toimijat ovat rationaalisia? Miten kaavoihin sisällytetään epärationaalisuustekijä-niminen muuttuja? Miten epärationaalisuuden voisi mallintaa? Tulee lähinnä mieleen yhtä helppo prosessi kuin keinoälyn luonti.

Paska tsägä. Tällöin pitäisi varmaan luopua "nojatuolifilosofiasta", eli malleista joita ei ole empiirisesti testattu. Jos halutaan kuitenkin puhua "tieteestä", niin uusklassisen taloustieteen osalta ollaan tanssimassa aika kapealla narulla. Normaalisti jos jokin teoria ei kykene ennustamaan tai kuvaamaan maailmaa todenperäisesti, eli se on osittain/täysin kumottu, niin teorian esittäjät palaavat takaisin piirustuspöydän ääreen. Uusklassisen talous"tieteen" osalta näin ei ole toimittu, vaan samat hinta/kysyntä-käppyrät pyörivät vuodesta toiseen.

Mitäköhän olisi tapahtunut, jos esimerkiksi meteorologit suhtautusivat omaan tieteenalaansa yhtä leväperäisesti. Heidän tieteenalallaanhan on tapahtunut todellista kehitystä sääilmiöiden mallintamisen osalta ja sääennustukset ovatkin tätä nykyä varsin tarkkoja. Voitko sanoa samaa uusklassisen taloustieteen malleista?

Olennaista olisikin myöntää (kansan)taloustieteen osalta, että kyseessä on ihmistiede. Kyseessä ei siis ole mikään kova luonnontiede, jossa tutkitaan/mittaillaan kvarkkeja.
 
No totta, kyllä uusklassista taloustiedettä saa ja pitääkin kritisoida, mutta toinen kysymys onkin että kuuluuko rahoitusmarkkinoiden analyysiin soveltaa uusklassista taloustiedettä vai rahoituksen puolen malleja?

Loogista kaiketi olisi rahoitusmarkkinoilla tapahtuvia ilmiöitä ensisijaisesti analysoida rahoituksen teorioiden kautta. Kyllähän sä ruuvaat ruuvitkin ruuvimeisselillä seinään, etkä hakkaa 10kilon lekalla.

Kuitenkin tällä auktoriteetilla en lähtisi kiistämään uusklassista taloustiedettä sellaisenaan, moni mua fiksumpi tieteenharjoittaja on vuosia sitä tutkinut, ja tiede muotoutunut tutkimuksen seurauksena. Mikä mä olen sanomaan siitä mitään, näin ekan vuoden kauppatieteilijänä?
 
Olennaista olisikin myöntää (kansan)taloustieteen osalta, että kyseessä on ihmistiede. Kyseessä ei siis ole mikään kova luonnontiede, jossa tutkitaan/mittaillaan kvarkkeja.

Mun käsittääkseni tällä kannalla oli jo Adam Smith vuonna 1759 ilmestyneessä kirjassaan Moraalituntojen teoria, vaikkei taloustieteen käsiteestä tuolloin vielä puhuttu. Siihen monesti vedotaan näissä kädenväännöissä. Käsittääkseni myöskään kukaan "suuri" ei ole väittänyt että taloustieteeseen pitäisi kopioida luonnontieteiden tutkimusperinne sellaisenaan, ihmisille on vaan juurtunut sellainen käsitys koska kehitysharppaukset fysiikassa ja taloustieteissä tapahtuivat samaan aikaan ja ne lähtevät samasta perinteestä. (Pitää muistaa että Newton kehitti sekä painovoimateoriaa että differentiaalilaskentaa.)
 
Mun käsittääkseni tällä kannalla oli jo Adam Smith vuonna 1759 ilmestyneessä kirjassaan Moraalituntojen teoria, vaikkei taloustieteen käsiteestä tuolloin vielä puhuttu. Siihen monesti vedotaan näissä kädenväännöissä. Käsittääkseni myöskään kukaan "suuri" ei ole väittänyt että taloustieteeseen pitäisi kopioida luonnontieteiden tutkimusperinne sellaisenaan, ihmisille on vaan juurtunut sellainen käsitys koska kehitysharppaukset fysiikassa ja taloustieteissä tapahtuivat samaan aikaan ja ne lähtevät samasta perinteestä. (Pitää muistaa että Newton kehitti sekä painovoimateoriaa että differentiaalilaskentaa.)

Smithin Moraalituntojen teoriahan on hyvin pitkälti unohdettu. "Kaikki" tietävät kyllä Kansojen varallisuudessa esitetyn näkymättömän käden -periaatteen (joka ei ollut Smithille itselleen kovin tärkeä, periaate mainitaan molemmissa teoksissa tasan kerran), mutta Moraalituntojen teoria, joka loi periaatteessa eettisen pohjan tuolle toiselle teokselle, on hyvin pitkälti unohdettu. Sen sijaan kiinnitettiin huomiota Benthamin hyötyajatteluun. Tällä tiellä ollaan pitkälti edelleen: yritetään kvantifioida ja asettaa hyötyjä järjestykseen. Toisaalta näkymättömän käden periaatekin on edelleen ajankohtainen: oman edun maksimoimalla, maksimoi myös muiden hyvinvoinnin ja niin etiäppäin... vai meneekö se sittenkään näin? Ainakin tämän rahoitusmarkkinakriisin taustalla on jokin tämäntapainen kieroutunut ajattelu.

Näkymättömän käden periaatetta voi ajatella myös näin: kirjoittaisiko Smith todella näkymättömästä kädestä 2000-luvulla, jossa pääomat liikkuvat globaalisti, tuotanto- ja jakeluketjut ovat ylikansallisten yritysten hallinnassa ja korruptiot, petokset ynnä muu epärehellisyys kukoistavat? En mä oikein usko.

Anyway, menee :offtopic:
 
Näkymätön käsi -periaatehan tarkoittaa käytännössä sitä, että se käsi hiipii veronmaksajien taskuun pankkien tötöiltyä kaiken päin vittua.
 
En voi vastustaa kiusausta jatkaa tähän.

Eräät sedät kirjoittivat näin 1848:

"The need of a constantly expanding market for its products chases the bourgeoisie over the whole surface of the globe. It must nestle everwhere, settle everywhere... The bourgeoisie through its exploitation of the world market gives a cosmopolitan character to production and consumption in every country. To the great chagrin of reactionaries it has drawn from under the feet of industry the national ground which it stood... In place of old local and national seclusion and self sufficiency, we have intercourse in every direction, universal interdependence of nations...

The bourgeoisie by its rapid improvement of all the instruments of production, by the immensly facilitated means of communication draws all... nations into civilisation. The cheap price of its commodities are the heavy artillery with which it batters down all Chinese walls... It compels all nations, on pain of extinction, to adopt the bourgeois mode of production... In one word, it creates a world after its own image."

"Bourgeois society... that has conjured up such a gigantic means of production and of exchange is like a sorcerer who is no longer able to control the power of the nether world whom he has called up by his spells... It is enough to recall the great commercial crises that by their periodical return put the existence of the entire bourgeois society on trial, each time more threatingly... In these crises breaks out an epidemic that in earlier epochs would have seemed an absurdity - the epidemic of over-production... I appears as if a famine, a universal war of devastation, has cut off the supply of every means of subsistence: industry and commerce seem to have been destroyed. And why? Because there is too much means of subsistence, too much industry, too much commerce... And how does the bourgeoisie get out of these crises? On the one hand, enforced destruction of a mass productive forces; on the other, by conquest of new markets and by the more thorough exploitation of older ones. That is to say, by preparing the way for more extensive and more destructive crises, and by diminishing the means by which such crises are prevented."

Kirjoittajana toimivat tietenkin
Marx ja Engels

Tämä on sinänsä mielenkiintoista, että he ovat onnistuneet tekemään näin tarkan kuvauksen 2000-luvun globaalista kapitalismista. Voisi myös mainita, että akateemisissa ja erilaisissa vähemmän akateemisissa tutkimuksissa Smithiä käytetään edelleen varsin innokkaasti, Kansojen varallisuutta siteerataan ties missä yhteyksissä, mutta noiden kahden sedän teokseen jos erehdyt viittaamaan, niin olet kommunisti, bolshevikki etkä ymmärrä että Marx ei enää ole ajankohtainen, ja sietäisit joutua maakuoppaan. :)
 
Näkymättömän käden periaatetta voi ajatella myös näin: kirjoittaisiko Smith todella näkymättömästä kädestä 2000-luvulla, jossa pääomat liikkuvat globaalisti, tuotanto- ja jakeluketjut ovat ylikansallisten yritysten hallinnassa ja korruptiot, petokset ynnä muu epärehellisyys kukoistavat? En mä oikein usko.

Todennäköisesti 2000-lukuinen Smith olisi kirjoittanut väikkärin Stanfordissa tai MIT:ssä jostain peliteoriaa menetelmänään käyttävästä sovelluskohteesta ja puhunut entistä teoreettisemmin näkymättömästä kädestä.

Mutta nyt ei kyllä jaksa upota syvemmälle tähän loputtomaan suohon...
 
Näkymätön käsi -periaatehan tarkoittaa käytännössä sitä, että se käsi hiipii veronmaksajien taskuun pankkien tötöiltyä kaiken päin vittua.

Valitettavasti näin. Minusta markkinatalouden pitäisi antaa toimia myös taantumissa ilman että valtio veronmaksajien rahoilla yrittää tekohengittää konkurssikypsiä yrityksiä. "Privatize gains, socialize losses" näyttää olevan päivän sana.
 
http://www.youtube.com/watch?v=Wj_JNwNbETA

:5:

Princeton economists review recent events on Wall Street and assess the implications for the economy and public policy.

Panelists: Hyun Shin, Professor of Economics and associate chair of the Department of Economics; Markus Brunnermeier, Professor of Economics;
Harrison Hong, Professor in Finance;
Paul Krugman, professor of economics and international affairs; Alan Blinder, Professor of Economics and Public Affairs and co‐director of the Center for Economic Policy Studies.

Sep 23, 2008 at Princeton University
 
Krugman kirjoittaa:
21st century prewar crises

In Manhattan, at 85th Street and West End Ave., there’s an apartment building going up; the sign advertises “21st century prewar living!” which only makes sense if you spend a lot of time in New York. But I found myself thinking about that sign when reading this terrific WSJ article about how the fall of Lehman triggered global panic.

One lesson of the article is that Paulson screwed up very badly by letting Lehman fail; it’s not clear where Bernanke stood, but it seems clear that Tim Geithner of the NY Fed was on the other side.

What the article really adds, though, is the details of the chain reaction that did the damage.(More for the mixed metaphor bin: we already knew that the financial markets have melted down into a freezing crunchy squeeze, but now we know that it was a chain reaction that did it.) There’s a great graphic in the print edition, which doesn’t seem to be online: Lehman’s fall led to (1) a run on money market funds, causing commercial paper rates to soar (2) soaring rates on credit default swaps, driving AIG over the edge and sending LIBOR sky-high.

All in all, it’s the story of a massive run on the shadow banking system, the modern analogue of 1931 — a 21st-century prewar crisis.
 
Valitettavasti näin. Minusta markkinatalouden pitäisi antaa toimia myös taantumissa ilman että valtio veronmaksajien rahoilla yrittää tekohengittää konkurssikypsiä yrityksiä. "Privatize gains, socialize losses" näyttää olevan päivän sana.
Niin siis voitot 5-10v optioina johtoportaalle ja kun jysähtää niin ei käydä kenenkään taskuilla mutta kaikki lainat erääntymään viikon sisällä ja samalla mitään rahoja ei saa ulos?
varmasti paras vaihtoehto?


Keinot erilaiset, mutta lopputulos suurin piirtein sama.
 
Niin siis voitot 5-10v optioina johtoportaalle ja kun jysähtää niin ei käydä kenenkään taskuilla mutta kaikki lainat erääntymään viikon sisällä ja samalla mitään rahoja ei saa ulos?
varmasti paras vaihtoehto?


Keinot erilaiset, mutta lopputulos suurin piirtein sama.

En nyt ymmärrä mitä haet takaa. Minun puolestani voitaisiin hyvin antaa kenkää kaikille niille Wall Street pampuille, joiden firma on ottanut ylisuuria riskejä, jotka nyt realisoituvat.

Firmat, joiden toimintastrategia on viallinen ja jotka ovat konkurssikypsiä, pitäisi antaa kaatua.
 
Se on reilua peliä. Eihän tälle mitään loppua tule olemaan. Seuraavassa nousukiimassa epelimiehet tekee entistä kalliimman paskan lahkeeseen.

Hienoa!
 
Back
Ylös Bottom