"Vuosisadan rahoitusmarkkinakriisi"

[sivis]

IS-LM-malli on käsittääkseni se, jota mm. Krugman käyttää tässä tilanteessa kuvatakseen likviditeettiloukkua, joka johtaa deflaatioon, vaikka inflaatio olisi tässä tilanteessa toivottavaa, ja sitä keskuspankki yrittää saada aikaiseksi (tuloksetta?):

"The IS/LM model also allows for the role of monetary policy. If the money supply is increased, that shifts the LM curve to the right, lowering interest rates and raising equilibrium national income."

http://en.wikipedia.org/wiki/IS/LM_model

Ongelmana näyttää vaan olevan, että keskuspankin raharuiskeet eivät päädy sinne minne pitäisi, eli reaalitalouteen. Korkotaso kyllä laskee (marginaalit tosin nousee kohonneiden agentuurikustannusten vuoksi), mutta BKT putoaa silti, eli tuo käppyrä ei siis pitäisi tällä hetkellä paikkaansa. Ehkä vaikutus tulee sitten viiveellä?

Kun hinnat alkavat laskea, kuluttajat odottavat, että ne laskisivat lisää. Pätee parhaiten käsittääkseni kalliisiin kestokulutushyödykkeisiin. Inflaation vallitessa on "järkevää" kuluttaa raha mahdollisimman nopeasti, koska inflaatio syö sen ostovoiman tulevaisuudessa. Deflaatiossa tilanne on päinvastainen.

Se mitä keskuspankki tosiaankin voi tehdä, on pudottaa ohjauskorkoa, jolloin rahan lainaamisen pitäisi halventua. Se mistä Krugman on kirjoittanut (lidviditeettiloukku / liquidity trarp), koskee nimenomaan tilannetta, jossa ohjauskorko on nollassa ja alaspäin johtava spiraali vain jyrkkenee. Pankit eivät siis lainaa keskuspankin "painamaa" rahaa eteenpäin ja vaikka lainaisivatkin, ne tekevät sen korkealla marginaalilla. Keskuspankki ei siis saa aikaiseksi inflaatiota, vaikka haluaisikin. Tämä siis vastauksena kysymykseen:

OK, eli Japanin tapauksessa siis Q (jota voi kai myös kutsua BKT:ksi?) pysyi suurempana kuin M printtauksesta huolimatta. Toisaalta jos BKT laskee ja samalla printataan, niin eikö se johda automaattisesti inflaatioon? Olenko nyt kässänyt asiat ihan ketuilleen? Miten deflaatio edes on ylipäätään mahdollista?

Lisäksi, kun kuluttajien/velallisten luottamus talouteen ja omaan velanmaksukykyyn heikkenee, he pyrkivät maksamaan mahdolliset velkansa pois mahdollisimman pian. Osa myy pois auton maksaakseen asuntovelkansa ja osa tekee ylimääräisiä lyhennyksiä. Kukaan (kärjistys) ei ota tällöin ainakaan lisää velkaa, joten kierrossa olevan rahan määrä pienenee -> kysyntä laskee -> hinnat laskevat -> rahan ostovoima kasvaa.

Eli summataan vielä:

Halutaan inflaatiota, kun pelätään deflaatiota: Rahan "printtaaminen" ei johda automaattisesti inflaatioon, koska pankit eivät välitä rahaa kuluttajille ynnä muualle "reaalitalouteen" pelätessään, että velallisten velanmaksukyky heikkenee eivätkä he pysty hoitamaan velkojaan. Kysymys kuuluukin, voiko valtio/keskuspankki jotenkin välittää rahaa suoraan reaalitalouteen ohi pankkien?

Indica: Tuo kirjoitus bondeista tuntui ihan loogiselta, kun se yhdistetään korotettuun ohjauskorkoon. Bondimarkkinat ovat tosin mulle aika vieraat. En tiedä miksi, varmaan jäänyt jotain olennaista lukematta joskus.

 

[pååtta]

Lisäksi, kun kuluttajien/velallisten luottamus talouteen ja omaan velanmaksukykyyn heikkenee, he pyrkivät maksamaan mahdolliset velkansa pois mahdollisimman pian. Osa myy pois auton maksaakseen asuntovelkansa ja osa tekee ylimääräisiä lyhennyksiä. Kukaan (kärjistys) ei ota tällöin ainakaan lisää velkaa, joten kierrossa olevan rahan määrä pienenee -> kysyntä laskee -> hinnat laskevat -> rahan ostovoima kasvaa.

Eli summataan vielä:

Halutaan inflaatiota, kun pelätään deflaatiota: Rahan "printtaaminen" ei johda automaattisesti inflaatioon, koska pankit eivät välitä rahaa kuluttajille ynnä muualle "reaalitalouteen" pelätessään, että velallisten velanmaksukyky heikkenee eivätkä he pysty hoitamaan velkojaan. Kysymys kuuluukin, voiko valtio/keskuspankki jotenkin välittää rahaa suoraan reaalitalouteen ohi pankkien?

Indica: Tuo kirjoitus bondeista tuntui ihan loogiselta, kun se yhdistetään korotettuun ohjauskorkoon. Bondimarkkinat ovat tosin mulle aika vieraat. En tiedä miksi, varmaan jäänyt jotain olennaista lukematta joskus.

Juu tajusin yöllä asian väärin. Eli muuttuja M kuvaa kierrossa olevan rahan määrää luonnollisesti. Eli kun kupla puhkeaa, niin suurikaan printtaus ei välttämättä kerkeä täyttää sitä.

Kun puhutaan kuitenkin rahan kvanttiteoriasta, niin kuinka varmaan lopulta on, että todellinen maailma kaikissa mahdollisissa tilanteissa tottelee tuota 4 muuttujan yhtälöä?

 

[pååtta]

Imurointi tapahtuu siten että keskuspankki käytännössä avomarkkinaoperaationa myy sijoitustodistuksia jolloin korkotasot nousee koska em. sijoitustodistusten eli treasury bondien tuotot nousee, koska markkinoilla on enemmin niitä bondeja. Niiden hinnat laskee ja efektiiviset tuotot ja samalla korkotaso nousee. Silloin rahan tarjonta vähenee.
Edelleen, esim Siviksen kommentteja haluaisin kuulla aiheesta, mutta näin mä sen käsitän. ja sori jos on romaani, en tiedä miten tän voisi perustellusti kuitenkaan kovin lyhytsanaisesti sanoa.

Mutta entäs jos inflaatio laukkaa jo siinä 40%:ssa, pystykäänkö sille enää oikein tekemään mitään siinä vaiheessa? Korjaa toki jos olen ymmärtänyt väärin, mutta kun annoit tuon esimerkin, niin itse ymmärrän tuon vain hidastavaksi tekijäksi, eli Fed ei voi tehdä niin sanotusti printtaukselle käänteistä prosessia, eli markkinoilla olevan rahamäärän vähentämistä?

 

[ossipena]

Fed ei voi tehdä niin sanotusti printtaukselle käänteistä prosessia, eli markkinoilla olevan rahamäärän vähentämistä?

On sillä erinäisiä vaihtoehtoja kuten esim koron nosto. Eli mieluummin maksetaan kaikki ekp:n lainat pois kuin uusitaan niitä esim 20% korolla... Lisäksi kovenantit ekp:n kaupoissa saattaa velvoittaa ostamaan sille myytyjä lappuja takaisin.

Mutta käsittääkseni rahamäärän vähentäminen toimii niin isolla viivellä että sen kanssa pitäisi ennakoida oikein ja tehdä jyrkät liikkeet niin ei karkaisi inflaatio älyttömäksi.

 

[Indica]

eli Fed ei voi tehdä niin sanotusti printtaukselle käänteistä prosessia, eli markkinoilla olevan rahamäärän vähentämistä?

Fed voi tehdä, kuten ossipena jo on sanonut.

Aiemmin eri maissa mm. Argentiina, Unkari on kylmästi vaihdettu uusi rahayksikkö entisen tilalle, kun luottamus entiseen rahaan oli mennyt niin täysin.

Siitäsyystä Argentiinassa on ollut 80-luvulla sellanenkin raha kun Austral.
Nää on vaikeita asioita toki, ei mulla ainakaan riitä asiantuntemus sitten pätkääkään antamaan suosituksia mitä oikeasti nyt pitäisi tehdä, en edes teeskentele yrittäväni osata antaa vastauksen siihen mitä maailman parhaat ekonomistit tällähetkelle yrittävät löytää.

 

[pååtta]

On sillä erinäisiä vaihtoehtoja kuten esim koron nosto. Eli mieluummin maksetaan kaikki ekp:n lainat pois kuin uusitaan niitä esim 20% korolla... Lisäksi kovenantit ekp:n kaupoissa saattaa velvoittaa ostamaan sille myytyjä lappuja takaisin.

Mutta käsittääkseni rahamäärän vähentäminen toimii niin isolla viivellä että sen kanssa pitäisi ennakoida oikein ja tehdä jyrkät liikkeet niin ei karkaisi inflaatio älyttömäksi.

Ok, nyt taidan ymmärtää miten koronnostot ja laskut vaikuttavat markkinoilla olevan rahan määrään. Olen itse käyttänyt termiä printtaaminen kovin huolettomasti, kuitenkaan ehkä tajuamatta sitä täysin. Eli kun keskuspankki printtaa rahaa, niin (jos jätetään se huomiotta, että se antaisi sen suoraan valtiolla) tarkoittaako tämä oikeastaan vain, että se kasvattaa itsellään olevaa rahavarantoa? Eli raha ei siirry keskuspankista markkinoille, ilman, että pankit lainaavat sen sieltä?

 

[Indica]

Eli kun keskuspankki printtaa rahaa, niin (jos jätetään se huomiotta, että se antaisi sen suoraan valtiolla) tarkoittaako tämä oikeastaan vain, että se kasvattaa itsellään olevaa rahavarantoa? Eli raha ei siirry keskuspankista markkinoille, ilman, että pankit lainaavat sen sieltä?

Eikös se keskuspankki tässä tilanteessa amerikassa ole ostanut pankeilta niitä roskalainoja pois, ja eikö bail-outissa sitä rahaa anneta bisneksille (autotehtaat, rahoitussektori) ja niillä keskuspankki osta pankkien velkapapereita?

Pankithan tässä nyt kusessa on, pankkien täytyy saada rahaa jostain, ja kun toiset eivät uskalla niitä pankkien velkapapereita ostaa, keskuspankin on se tehtävä, ja se tuo rahaa markkinoille. Keskuspankit on jo muutenkin tiputtaneet ohjauskorot, amerikassa niillä on haarukka 0-0.25% täällä taisi olla 2%

 

[Sft]

Miten sääntelyllä luotiin finanssikriisi? Miksi roskapankkia ei pidä perustaa?

Kommentoikaa. Asiaa?

 

[Indica]

Epämääräinen lähde, ja täysin käsittämätön väite, että finanssikriisi luotiin jotenkin tarkoituksellisesti. Tällänen tilanne ei ole kenenkään etu, kaikenmaailman huuhaa-NWO-jutut voi kuitata kajahtaneiden haaveina.

Toisekseen pankkisektori on aivan pakko pelastaa, halusi sitä tai ei, piti sitä kommunistien puuhasteluna tai moraalittomana rikkaiden tappioiden maksattamisella veronmaksajilla. Sillä modernissa taloudessa pankkisektori on niin tärkeä, että vaikutukset talouteen ja sitäkautta veronmaksajien elämään olisi täysin katastrofaaliset jos pankkeja ei jollain tavalla autettaisi.

e: imo New World Order-spekulaatiot, jutut Juutalaisten kansainvälisestä salaliitosta tai eliitin keppostelusta voisi imo jättää suolikaks-neloselle ja asiathreadissa käsitellä asiaa oikeiden akateemisten lähteiden ja asiantuntijoiden kommenttien kautta, pohjaten tarkastelu makrotaloustieteelle lähinnä, ja unohtaa kaikki mahdolliset huuhaa-gurujen täysin vailla todistuspohjaa olevat ideat.

 

[Sft]

e: imo New World Order-spekulaatiot, jutut Juutalaisten kansainvälisestä salaliitosta tai eliitin keppostelusta voisi imo jättää suolikaks-neloselle ja asiathreadissa käsitellä asiaa oikeiden akateemisten lähteiden ja asiantuntijoiden kommenttien kautta, pohjaten tarkastelu makrotaloustieteelle lähinnä, ja unohtaa kaikki mahdolliset huuhaa-gurujen täysin vailla todistuspohjaa olevat ideat.

Johan Norbergin "in defence of global capitalism" oli ihan hyvä kirja (Wahlroosien säätiö btw tukenut sen suomentamisprosessia) ja vaikuttaa muutenkin täysin asiallisesta henkilöltä, en nyt tiedä onko kyseessä minkään NWO spekulaatio, tehnyt tietääkseni paljonkin taloutta käsitteleviä teoksia.. http://en.wikipedia.org/wiki/Johan_Norberg Mutta mielipiteitä on monia, hyvä niin.

 

[Indica]

Otankin sitten osan kritiikistä takaisin, mua toi vapaa-sana arvelutti vähän. Koko liberaali-juttu kuitenkin mua vähän arveluttaa, osin siksi että itse olen helvetin kaukana liberaalista. Yksioikoisesti mielestäni ei voi kuitenkaan ottaa näkökantaa suuntaan eikä toiseen puhuttaessa globalisaatiosta, aiheesta on Paul Krugmanilla oikeinkin hyvä englanninkielinen opus

Aiheen teoriaan ja malleihin on kuitenkin mielestäni perehdyttävä tarkoin, että voi globalisaatiosta mielipiteitä muodostaa, itselläni ei oikein ole selkeää puolesta/vastaan asetelmaa, vaikkakin kv-kaupan hyödyt ovatkin tunnustettu tosiasia. Tulonjakovaikutukset mm. ovat senverran mielenkiintoisia kysymyksiä, että niitä voisi pohtia sivutolkulla esimerkiksi.

Se mua ihmetyttää, että onko tämä Norberg muutakin kuin selkeästi poliittisen kannan ottanut pamflettien kirjoittelija jolla on ideologisia eikä tieteellisiä motiiveja, vai onko hän nyt olevinaan ihan vakavastiotettava taloustieteilijä..

http://topics.nytimes.com/top/opinion/editorialsandoped/oped/columnists/paulkrugman/index.html Itse luen tuota.

 

[pååtta]

Eikös se keskuspankki tässä tilanteessa amerikassa ole ostanut pankeilta niitä roskalainoja pois, ja eikö bail-outissa sitä rahaa anneta bisneksille (autotehtaat, rahoitussektori) ja niillä keskuspankki osta pankkien velkapapereita?

Pankithan tässä nyt kusessa on, pankkien täytyy saada rahaa jostain, ja kun toiset eivät uskalla niitä pankkien velkapapereita ostaa, keskuspankin on se tehtävä, ja se tuo rahaa markkinoille. Keskuspankit on jo muutenkin tiputtaneet ohjauskorot, amerikassa niillä on haarukka 0-0.25% täällä taisi olla 2%

No siis eikös jenkit juuri miettineet sitä roskapankki hanketta? En kyllä nyt muista, että siitä olisi mitään kuulunut hetkeen.

Vastauksesi ei kyllä ihan hirveästi selventänyt kysymääsi asiaa. Eli siis keskuspankit eivät pysty muuten tuomaan markkinoilla uutta likviditeettiä kuin pankkien kautta?

 

[Indica]

No siis eikös jenkit juuri miettineet sitä roskapankki hanketta? En kyllä nyt muista, että siitä olisi mitään kuulunut hetkeen.

Vastauksesi ei kyllä ihan hirveästi selventänyt kysymääsi asiaa. Eli siis keskuspankit eivät pysty muuten tuomaan markkinoilla uutta likviditeettiä kuin pankkien kautta?

Niin siis roskapankki nyt on yksi vaihtoehto mihin niputtaa pankkien epäterveet osat tai ostaa niiltä huonot paperit pois.

Voihan keskuspankki ihan yhtälailla avittaa huonoja yrityksiä ostamalla vaikka niiden joukkovelkakirjoja.

 

[pååtta]

Niin siis roskapankki nyt on yksi vaihtoehto mihin niputtaa pankkien epäterveet osat tai ostaa niiltä huonot paperit pois.

Voihan keskuspankki ihan yhtälailla avittaa huonoja yrityksiä ostamalla vaikka niiden joukkovelkakirjoja.

Ääh tarkoitan siis, että kun keskuspankki printtaa rahaa, niin miten ne rahat siirtyvät keskuspankista markkinoille? Eli onko tie: Keskuspankki--->laina pankille---->pankki lainaa sen minulle. Eli aina kun puhutaan, että keskuspankki printtaa rahaa, niin mitä se oikeastaan tekee tarkalleen? En tiedä sitten sopisiko kysymys paremmin tuonne tyhmien kysymysten threadiin, mutta tästä olisin nyt kiinnostunut.

 

[Vinho Tinto]

Imurointi tapahtuu siten että keskuspankki käytännössä avomarkkinaoperaationa myy sijoitustodistuksia jolloin korkotasot nousee koska em. sijoitustodistusten eli treasury bondien tuotot nousee, koska markkinoilla on enemmin niitä bondeja. Niiden hinnat laskee ja efektiiviset tuotot ja samalla korkotaso nousee. Silloin rahan tarjonta vähenee.
Edelleen, esim Siviksen kommentteja haluaisin kuulla aiheesta, mutta näin mä sen käsitän. ja sori jos on romaani, en tiedä miten tän voisi perustellusti kuitenkaan kovin lyhytsanaisesti sanoa.

Indica selittää tässä osittain oikein jenkkien keskuspankin toimintaa, mutta sen verran voisin kommentoida, että korkotason muutokset (eli fed funds raten, jota USA:n "korkotasolla" yleensä tarkotetaan) ei sinänsä liity valtion bondien ja notejen tarjontaan / määrään / hintaan. Eikä näiden bondien hinta liity suoranaisesti rahan määrään kansantaloudessa. Valtion bondien korkotaso pitää pitää erillään fed funds ratesta, jolla tarkoitetaan sitä korkotasoa, jolla pankin lainaavat keskuspankissa säilyttämiään reservejä yli yön toisille pankeille.

On totta, että FEDin yleisin avomarkkinaoperaatio on ostaa tai myydä valtion velkakirjoja, joita pankit pitävät hallussaan. Tavoite ei kuitenkaan ole vaikuttaa näiden bondien korkotasoon vaan yksinkertaisesti lisätä (fed ostaa bondeja) tai vähentää (fed myy bondeja) pankkien keskuspankissa pitämien reservivarojen määrää. Tämä tapahtuu käytännössä siten, että esim. ostaessaan bondeja fed ei suinkaan anna "käteistä" pankeille vaan yksinkertaisesti lisää pankin keskuspankissa pitämän reservitilin elektronista saldoa. Jos kaikkien pankkien reservitilin saldo kasvaa, pankeilla on pienempi tarve lainata reservirahoja yön yli toisilleen, jolloin fed funds rate laskee.

Euroopan keskuspankin toiminta on hieman toisen tyyppistä, koska Euroopassa ei ole yhtä valtiota, jonka bondeja keskuspankki ostaisi tai myisi. Sen sijaan ECB käyttää eniten repo (tai reverse repo, joka on sama toisinpäin) -huutokauppoja, joissa pankin voivat vakuutta vastaan lainata rahaa ECB:ltä 7 päivän ajaksi tietyllä korkotasolla. Mikä tämä korkotaso sitten on? Minimikorkotaso (minimum bid rate), joka pankkien on vähintään maksettava saadakseen rahaa vastaa keskuspankin ohjauskorkoa, mutta pankit voivat halutessaan tehdä tarjouksia myös korkeammilla korkotasoilla varmistaakseen saavansa haluamansä määrän kiinteästä kokonaisrahamäärästä. Lopputulos on sama kuin USA:ssa, eli repolla rahaa lainaavien pankkien reservisaldoja kasvatetaan, jolloin pankkien reservitarve vähenee ja niiden välisten yön-yli lainojen korkotaso (EONIA) laskee.

Kaikesta yllä olevasta pitää sitten vielä erottaa yleisimmin Suomessa seurattu Euribor (ja USA:ssa vastaava US Libor), joka kertoo ihan konkreettisen pankkien välisen (ei siis keskuspankissa olevien reservisen vaihdon) lainauksen korkotason. Esimerkiksi viime vuonna epävarmuuden ollessa suurimmillaan lyhyt Euribor keuli aivan uskomattomissa lukemissa ohjauskorkoon ja EONIAan verrattuna.

Lopuksi on vielä todettava, että molemmilla keskuspankeilla olisi käytössään vielä avomarkkinaoperaatioita huomattavasti tehokkaampikin tapa "imuroida" rahaa pois markkinoilta. Tämä olisi nostaa pankkien keskuspankissa pitämiä vähimmäisvarantovaatimuksia, joka suoraan kuristaisi pankkien luotonantoa ja vähentäisi kierrossa olevan rahan määrää. Valitettavasti keskuspankit ovat haluttomia käyttämään tätä keinoa, koska se on erittäin vahingollista pankkien bisnekselle ja karu totuus on se, että sekä FED että ECB ovat täysin suurten pankkien talutusnuorassa.

 

[sivis]

Niin siis roskapankki nyt on yksi vaihtoehto mihin niputtaa pankkien epäterveet osat tai ostaa niiltä huonot paperit pois.

Voihan keskuspankki ihan yhtälailla avittaa huonoja yrityksiä ostamalla vaikka niiden joukkovelkakirjoja.

Eiköhän se tässä tapauksessa olisi järkevää (veronmaksajien näkökulmasta) vaikka kansallistaa nuo pankit hetkeksi kokonaan, selvitellä taseet ja pistää joskus myyntiin kun pankit on saatu jälleen kuntoon.

On tosiaan kästtämätöntä, että veronmaksajien kontolle sälytettäisiin ainoastaan nuo roskaosat. Mutta hei, niinhän tehtiin Suomessa pankkikriisin aikaan. :D Jenkit ovat tekemässä saman virheen. Suomen tapa hoitaa pankkikriisi oli Pohjoismaiden kallein.

Krugman muuten on kirjoittanut aiheesta:

http://www.nytimes.com/2009/01/19/opinion/19krugman.html?_r=1

A better approach would be to do what the government did with zombie savings and loans at the end of the 1980s: it seized the defunct banks, cleaning out the shareholders. Then it transferred their bad assets to a special institution, the Resolution Trust Corporation; paid off enough of the banks’ debts to make them solvent; and sold the fixed-up banks to new owners.

The current buzz suggests, however, that policy makers aren’t willing to take either of these approaches. Instead, they’re reportedly gravitating toward a compromise approach: moving toxic waste from private banks’ balance sheets to a publicly owned “bad bank” or “aggregator bank” that would resemble the Resolution Trust Corporation, but without seizing the banks first.

Käsittääkseni täysin sama temppu kuin mikä Suomessa tehtiin. Surullisenkuuluisa Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal.

Kohtuutta olisi Kalpalan mukaan kaivattu myös laman velallisten kohtelussa. Hänestä laman suuri vääryys oli, että roskapankki Arsenal myi velkasaatavat julkisuudessa olleiden tietojen mukaan ulkomaille noin viiden prosentin arvosta. Näin tapahtui ilman että akordia, velkojen kohtuullistamista, olisi edes tarjottu velallisille.

Kalpalan mielestä saatavien myyntiperusteet olisi viimein tutkittava perinpohjaisesti.

http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=11597&request_ahaa_info=true

 

[Vinho Tinto]

Ääh tarkoitan siis, että kun keskuspankki printtaa rahaa, niin miten ne rahat siirtyvät keskuspankista markkinoille? Eli onko tie: Keskuspankki--->laina pankille---->pankki lainaa sen minulle. Eli aina kun puhutaan, että keskuspankki printtaa rahaa, niin mitä se oikeastaan tekee tarkalleen? En tiedä sitten sopisiko kysymys paremmin tuonne tyhmien kysymysten threadiin, mutta tästä olisin nyt kiinnostunut.

Jos keskuspankki printtaa rahaa, niin se tarkalleen ottaen tekee nimenomaan sitä eli pyörittää painokoneita ylikierroksilla. Ja raha voi ainakin teoriassa päätyä markkinoille montaa kautta, esim. USA.ssa FED voisi hyvin vain antaa printtaamansa rahan valtiolle, joka voisi sitten käyttää sen haluamiinsa projekteihin tai tukiaisiin. Käytännössä yleisin tapa on silti yllä mainittujen avomarkkinaoperaatioiden kautta, sillä vaikka ensi kädessä avomarkkinaoperaatiot vaikuttavat pankkien keskuspankin reservisaldoihin, täytyy keskuspankin tarvittaessa maksaa rehellinen käteinen pankeille, jos niiden reservit paisuvat ylisuuriksi. Tässä tapauksessa raha päätyy järjestelmään siis pankkien kautta. Toisaalta ymmärtääkseni viime kuukausina FED on käyttänyt printtaamaansa rahaa myös ihan suoraan mitä moninaisimpien arvopaperien ostoon (ei pelkästään pankkien hallussa olevien), jolloin raha siirtyy markkinoille näissä transaktioissa.

 

[pååtta]

Indica selittää tässä osittain oikein jenkkien keskuspankin toimintaa, mutta sen verran voisin kommentoida, että korkotason muutokset (eli fed funds raten, jota USA:n "korkotasolla" yleensä tarkotetaan) ei sinänsä liity valtion bondien ja notejen tarjontaan / määrään / hintaan. Eikä näiden bondien hinta liity suoranaisesti rahan määrään kansantaloudessa. Valtion bondien korkotaso pitää pitää erillään fed funds ratesta, jolla tarkoitetaan sitä korkotasoa, jolla pankin lainaavat keskuspankissa säilyttämiään reservejä yli yön toisille pankeille.

On totta, että FEDin yleisin avomarkkinaoperaatio on ostaa tai myydä valtion velkakirjoja, joita pankit pitävät hallussaan. Tavoite ei kuitenkaan ole vaikuttaa näiden bondien korkotasoon vaan yksinkertaisesti lisätä (fed ostaa bondeja) tai vähentää (fed myy bondeja) pankkien keskuspankissa pitämien reservivarojen määrää. Tämä tapahtuu käytännössä siten, että esim. ostaessaan bondeja fed ei suinkaan anna "käteistä" pankeille vaan yksinkertaisesti lisää pankin keskuspankissa pitämän reservitilin elektronista saldoa. Jos kaikkien pankkien reservitilin saldo kasvaa, pankeilla on pienempi tarve lainata reservirahoja yön yli toisilleen, jolloin fed funds rate laskee.

Euroopan keskuspankin toiminta on hieman toisen tyyppistä, koska Euroopassa ei ole yhtä valtiota, jonka bondeja keskuspankki ostaisi tai myisi. Sen sijaan ECB käyttää eniten repo (tai reverse repo, joka on sama toisinpäin) -huutokauppoja, joissa pankin voivat vakuutta vastaan lainata rahaa ECB:ltä 7 päivän ajaksi tietyllä korkotasolla. Mikä tämä korkotaso sitten on? Minimikorkotaso (minimum bid rate), joka pankkien on vähintään maksettava saadakseen rahaa vastaa keskuspankin ohjauskorkoa, mutta pankit voivat halutessaan tehdä tarjouksia myös korkeammilla korkotasoilla varmistaakseen saavansa haluamansä määrän kiinteästä kokonaisrahamäärästä. Lopputulos on sama kuin USA:ssa, eli repolla rahaa lainaavien pankkien reservisaldoja kasvatetaan, jolloin pankkien reservitarve vähenee ja niiden välisten yön-yli lainojen korkotaso (EONIA) laskee.

Kaikesta yllä olevasta pitää sitten vielä erottaa yleisimmin Suomessa seurattu Euribor (ja USA:ssa vastaava US Libor), joka kertoo ihan konkreettisen pankkien välisen (ei siis keskuspankissa olevien reservisen vaihdon) lainauksen korkotason. Esimerkiksi viime vuonna epävarmuuden ollessa suurimmillaan lyhyt Euribor keuli aivan uskomattomissa lukemissa ohjauskorkoon ja EONIAan verrattuna.

Lopuksi on vielä todettava, että molemmilla keskuspankeilla olisi käytössään vielä avomarkkinaoperaatioita huomattavasti tehokkaampikin tapa "imuroida" rahaa pois markkinoilta. Tämä olisi nostaa pankkien keskuspankissa pitämiä vähimmäisvarantovaatimuksia, joka suoraan kuristaisi pankkien luotonantoa ja vähentäisi kierrossa olevan rahan määrää. Valitettavasti keskuspankit ovat haluttomia käyttämään tätä keinoa, koska se on erittäin vahingollista pankkien bisnekselle ja karu totuus on se, että sekä FED että ECB ovat täysin suurten pankkien talutusnuorassa.

Kiitos hyvästä ja asiantuntevasta kirjoituksesta, kuitenkin itselleni on vielä hieman nyt pimennossa, että miten esim Fed lisää likviditeettiä markkinoilla, eli ns "printtaa", onko siis kyseessä ihan vain lainaaminen pankeille?

edit. En huomannut, että vastasitkin jo.

 

[pååtta]

Jos keskuspankki printtaa rahaa, niin se tarkalleen ottaen tekee nimenomaan sitä eli pyörittää painokoneita ylikierroksilla. Ja raha voi ainakin teoriassa päätyä markkinoille montaa kautta, esim. USA.ssa FED voisi hyvin vain antaa printtaamansa rahan valtiolle, joka voisi sitten käyttää sen haluamiinsa projekteihin tai tukiaisiin. Käytännössä yleisin tapa on silti yllä mainittujen avomarkkinaoperaatioiden kautta, sillä vaikka ensi kädessä avomarkkinaoperaatiot vaikuttavat pankkien keskuspankin reservisaldoihin, täytyy keskuspankin tarvittaessa maksaa rehellinen käteinen pankeille, jos niiden reservit paisuvat ylisuuriksi. Tässä tapauksessa raha päätyy järjestelmään siis pankkien kautta. Toisaalta ymmärtääkseni viime kuukausina FED on käyttänyt printtaamaansa rahaa myös ihan suoraan mitä moninaisimpien arvopaperien ostoon (ei pelkästään pankkien hallussa olevien), jolloin raha siirtyy markkinoille näissä transaktioissa.

Kiitos taas selvennöksestä, threadin nimen voi kohta minun ansiostani muuttaa muotoon: "kansantalouden alkeet idiooteille" :D Toisaalta minun on jotenkin maalikkona vaikea käsittää, että miksei tuosta printtaamisesta seuraa inflaatiota. Ok tietty rahan kvanttiteorian mukaan markkinoilla olevan rahan määrä laskee, jolloin inflaatiota ei voi esiintyä. Mutta eikö ole mahdollista, että painamisen tuloksena hinnat nousevat viiveellä? Kunhan deflaatoriset paineet ovat vähentyneet?

Voiko Argentiinan tapauksesta päätellä, että valuutan voi tussaroida niin paskaksi, ettei sitä voi likviditeettiä imuroimalla pelastaa?

 

[Vinho Tinto]

Printtaaminen ei tosiaan välttämättä johda inflaation kasvuun, esim. Japani koetti tätä huonolla menestyksellä katkaistakseen deflaatiokierteensa (muistaakseni Japani aloitti massiivisen painamisen 2000-luvun alussa).

Suurin syy lienee siinä, että inflaatio syntyy vain silloin kuin "suurempi määrä rahaa tavoittelee entistä määrää tavaroita ja palveluita". Vaikka käteisen rahan määrä kansantaloudessa (käytännössä pankkijärjestelmässä) kasvaisi printtaamisen seurauksena, pankit eivät välttämättä halua tai uskalla lisätä luotonantoaan jolloin uusi printattu raha ei lähde "kiertämään". Tällainen tilanne oli ainakin Pohjoismaissa viime syksynä, kun juttelin erään Suomen pankin johtajan kanssa, joka selitti, että pohjoismaiset pankit hamstraavat hirveitä summia keskuspankin tileille sen sijaan että koettaisivat tehdä minkäänlaista liiketoimintaa rahalla. Ja vaikka pankit laittaisivatkin rahaa liikkeelle, ihmiset voivat silti päättää hamstrata käteistä tyynyn alle, koska deflatorisessa ympäristössä sen voi olettaa olevan arvokkaampaa huomenna.

Eli jotta inflaatiota syntyisi, rahaa pitää olla ensinnäkin enemmän ja sen täytyy myös "liikkua" kansantaloudessa. Olet oikeassa siinä, että esim. USA:n tämän hetken painamisen inflatoriset seuraukset voivat hyvinkin tulla näkyviin viiveella, jos raha lähtisi jossain vaiheessa kunnolla kiertämään. Samoin vaikutukset dollarin kurssiin voivat tulla viiveella. Kuten aikaisemmin mainitsin, keskuspankilla olisi oiva keino nopeasti reagoida, jos inflaatio lähtisi holtittomaan nousuun nostamalla pankkien vähimmäisvarantovaatimuksia, mutta tämän tapahtuminen taitaa olla toiveajattelua...

Vastaavasti Argentiinan kaltaisessa hyperinflaatiotilanteessa keskuspankin on enää lähes mahdotonta hallita tilannetta perinteisin rahapolitiikan keinoin. Jos usko valuuttaan on romahtanut täysin ja se menettää arvoaan kymmeniä prosentteja päivässä, voi kierrettä olla todella vaikea katkaista muutoin kun koko valuutan uusimalla.