"Vuosisadan rahoitusmarkkinakriisi"

pååtta sanoi:
Asiantuntevimmilta, kuten sivikseltä ja Tompalta kysyisin, että jos tuo bondikupla osoittautuu todeksi, niin mitkä ovat sen vaikutukset dollarin arvolle, vai onko sillä mitään vaikutusta siihen? Oman järkeilyni tulos on, että pakkohan sillä on jotain vaikutusta olla dollarin arvoon kun valtion velkakirjat on ollet USA:n kauppatavara, millä se on pystynyt rahoittamaan itseään.
Click to expand...

Näin ihan fiilispohjalta heittäisin, että jos treasuryt dyykkaa kunnolla, niin taala tulee heti perässä.

Logiikka olisi seuraava: Ulkomaalaiset (lue: Kiina) ovat jo pitkään rahoittaneet USA:n liittovaltion kulutusjuhlia (FEDin painokoneen lisäksi) ostamalla taalapohjaisia valtion velkakirjoja. Jotta voi ostaa taalapohjaisia velkakirjoja, täytyy ostaa myös talaa. Jos ostohalu kääntyy myyntipaniikiksi (kupla puhkeaa), velkakirjojen hinnat laskevat ja tarvitaan nykyistä vähemmän taaloja niiden ostoon, jolloin dollarin suhteellinen kysyntä pienenee. Lisäksi myyjät saattavat mahdollisimman pian pyrkiä dumppaamaan myös myymisestä saadut taalansa.

Tietysti voi olla, että taalan kansainvälisestä kysynnästä vaan murto-osa liittyy treasureihin. Mutta ainakin valtion velkakirjojen syöksy vähentää USA:n liittovaltion talouden uskottavuutta, mikä lisännee painetta dollaria kohtaan.

Saman luulis toimivan myös toisinpäin - mikäli dollari lähtee syöksyyn, niin ulkomaalaisten halu pitää dollarimääräisiä valtion velkakirjoja taseessaan vähentynee aika nopeasti.
 
GAZOZ.FI
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
pååtta sanoi:
Asiantuntevimmilta, kuten sivikseltä ja Tompalta kysyisin, että jos tuo bondikupla osoittautuu todeksi, niin mitkä ovat sen vaikutukset dollarin arvolle, vai onko sillä mitään vaikutusta siihen? Oman järkeilyni tulos on, että pakkohan sillä on jotain vaikutusta olla dollarin arvoon kun valtion velkakirjat on ollet USA:n kauppatavara, millä se on pystynyt rahoittamaan itseään.
Click to expand...

Niin kauan kuin sijoittajat pelkäävät deflaatiota ja tappioita enemmän kuin inflaatiota, pysyy USA:n velkakirjojen kysyntä korkealla. Suuret triljoonaluokan vajeet asettavat painetta velkakirjojen hintojen laskulle ja korkojen nousulle, mutta päinvastaiseen suuntaan vaikuttaa sijoittajien joukkopako osakkeista, yritysten velkakirjoista jne.

Riippuu USA:n valtion toimista, mihin suuntaan $ arvo ja USA:n valtion velkakirjojen hinnat kehittyvät. Jos laman annetaan tulla, seuraus on $ arvon nousu ja treasury bondien korkea kysyntä. Jos lamaa vastaan taistellaan laskemalla liikkeelle suuret määrät velkakirjoja, laskee se bondien hintaa ja todennäköisesti myös $:n.

Valuuttakursseissa on äärimmäisen tärkeää ymmärtää se, että valuuttojen hinnat riippuvat aina niiden suhteesta muihin valuuttoihin. Dollaria verrataan euroon, jeniin, puntaan jne. Tämä on kuin kiikkulauta, kun toinen menee ylös, toinen menee alas. Jos USA joutuu pahaan lamaan, voi $:n arvo silti nousta, mikäli muulla maailmalla menee vielä huonommin. Uskon näin tapahtuvan. € näyttää olevan yliarvostettu verrattuna euroalueen taloudelliseen kuntoon ja siihen, että ECB joutunee nöyrtymään ja laskemaan ohjauskorkoaan lähelle nollaa.
 
Yllä tulikin jo mielestäni hyvät pohdinnat koskien noita treasury-papereita ja dollaria. Dollari on myös edelleen keskeisin varantovaluutta (reserve currency) ja dollarin radikaali heikkeneminen voisi aiheuttaa painetta keskuspankeille (EKP, Kiina ja Japani) dumpata dollaria. Tämä aiheuttaisi ketjureaktion, jos yksikin keskuspankki alkaisi vaihtaa dollaria (tai kaikki dollarinsa) joksikin muuksi valuutaksi tai kullaksi. No, toivottavasti tuo on kaukaa haettu skenaario. Suurimmalla osalla on kuitenkin halu ylläpitää nykytilaa ja näin ollen rahoittaa jenkkien hullua tuhlaamista ja velkaantumista.

Euron määrä varantovaluuttana on kuitenkin nousemassa ja voi olla, jos varsinkin GBP tulee mukaan euroon, että jossain vaiheessa (v.2015?) eurosta tulee keskeisin varantovaluutta.

Huono puoli keskeisessä varantovaluutassa yksittäiselle maalle on se, että varantovaluuttaa todellakin haalitaan lisääntyvissä määrin varantovaluutaksi, joka aiheuttaa "keinotekoista" valuutan vahvistumista. Tämä muuttaa vaihtotaseen alijäämäiseksi (tai helpottaa muuttamaan), kun ulkomailta on halvempaa ostaa tuotteita kuin tuottaa kotimaassa. Näin on osaltaan käynyt jenkeille. Ehkä kansainväliseen kauppaan olisi syytä olla oma valuuttansa. Keyneshän ehdotti bancoria.

BTW, Suomen valtion velka (2007 lukuja) on 31,2 pinnaa (~56,1 miljardia euroa) BKT:stä (179,7 mrd).

Ja eikös nämä viimeisimmät veroleikkaukset rahoitettu nimenomaan ottamalla lisää velkaa? Ei Suomenkaan julkinen talous niin hyvässä jamassa ole, että huoltosuhteen heikkeneminen ei aiheuttaisi täällä ongelmia.
 
Kyllähän tuo Suomen valtion velka kansainvälisessä vertailussa aika pieni on (siis suhteellisestikin), varsinkin niiden valtioiden joukossa, joilla ei ole käytännössä mitään arvokkaita raaka-aineita. Ja julkinen talous on muutenkin saatu viimesen kymmenen vuoden aikana aika hyvään happeen, muistan kun hymyssä suin katseltiin taannoin pankissa, kun Suomen valtion bondit teki historiaa ja treidasi hetken Saksaa matalammalla - oliskohan ollut 2007 lopussa vai millon...

Suomen väestön ikärakennetta kun katsoo niin olis vaan saanut hyvät vuodet jatkua vielä muutaman pidempään, vähän nimittäin veikkaan että voi vierähtää melkoisen pitkä tovi ennen kuin Suomen valtio on taas velan nettomaksajana eikä nettolainaajana.
 
Vinho Tinto sanoi:
Suomen väestön ikärakennetta kun katsoo niin olis vaan saanut hyvät vuodet jatkua vielä muutaman pidempään, vähän nimittäin veikkaan että voi vierähtää melkoisen pitkä tovi ennen kuin Suomen valtio on taas velan nettomaksajana eikä nettolainaajana.
Click to expand...

Kyllä, varsinkin nyt kun on päätetty tappaa lama ottamalla hitosti velkaa. No se jää nähtäväksi miten tässä käy.
 
Mielenkiintoisia aikoja kieltämättä elämme nyt, onneksi itse on semmoisessa asemassa, ettei lama pääsee niinkään vaikuttamaan. Toisaalta vaikka vaikuttaisikin, niin ihan hyvänä realityannoksena se varmaan toimii, näin positiivisesti ajatellen:D
 
Löysin vielä tämmöisen linkin valtion bondeista

http://online.barrons.com/article/SB123094029415750267.html

THE BIGGEST INVESTMENT BUBBLE TODAY may involve one of the safest asset classes: U.S. Treasuries. Yields have plunged to some of the lowest levels since the 1940s as investors, fearful of a sustained global economic downturn and potential deflation, have rushed to purchase government-issued debt.
Click to expand...
 
rollipeikko sanoi:
Ideana on siis talousjärjestelmä joka ei perustu jatkuvalle kasvulle, vaan "kiinteään" tai ainakin kontrolloituun rahan määrään. Systeemissa raha ei ole velkaa, vaan jotain konkreettista jolla on arvo. Yhteiskuntaa rajoittaa käytännössä rajolliset luonnonvarat, ja niitä yritetään jakaa tasaisesti kaikkien kesken kovalla valtion kontrollilla: ei ole olemassa yksityisiä pankkeja eikä rahasta ei makseta korkoa. Varallisuutta jaetaan, tai ainakin tehdään tulonsiirtoja verotuksella, joka lopulta käytetään yhteiskunnan ylläpitämiseen ja hyvinvointipalveluihin.
Click to expand...

Luin tosi huonosti tämän jälkeen tulleet viestit, mutta vastaan tähän kohti kuitenkin.

Kannattaa ottaa selvää siitä, mitkä olivat kultakannan hyvät ja huonot puolet aikanaan, esimerkiksi 1800-luvulta alkaen englannissa. Siitähän tuossa kirjoittamassasi on nyt kyse? Käytännössä joustamaton rahan määrä taisi estää/hidastaa talouskasvua siten, että 100 vuoden periodilla talous ei kasvanut, vaan hitaasti ja hienoisesti heilui tietyn tason ympärillä.
 
JZA sanoi:
Kannattaa ottaa selvää siitä, mitkä olivat kultakannan hyvät ja huonot puolet aikanaan, esimerkiksi 1800-luvulta alkaen englannissa. Siitähän tuossa kirjoittamassasi on nyt kyse? Käytännössä joustamaton rahan määrä taisi estää/hidastaa talouskasvua siten, että 100 vuoden periodilla talous ei kasvanut, vaan hitaasti ja hienoisesti heilui tietyn tason ympärillä.
Click to expand...

Käytännössä kestävässä kehityksessä talous ei kasva (ainakaan perinteisessä mielessä). Talouden määrittää siinä ympäristön kantokyky ja resurssien määrä. Ainoa tapa jolla voidaan kasvattaa taloutta on joko kehittää tehokkaampia tapoja käyttää resursseja, löytää lisää resursseja (vallottaa vaikka mars), tai luoda talouskasvua jollain immateriaaliselle tasolla (dataa verkkoon).
 
rollipeikko sanoi:
Käytännössä kestävässä kehityksessä talous ei kasva (ainakaan perinteisessä mielessä). Talouden määrittää siinä ympäristön kantokyky ja resurssien määrä. Ainoa tapa jolla voidaan kasvattaa taloutta on joko kehittää tehokkaampia tapoja käyttää resursseja, löytää lisää resursseja (vallottaa vaikka mars), tai luoda talouskasvua jollain immateriaaliselle tasolla (dataa verkkoon).
Click to expand...
Miten niin talous ei kasva? Koko ajan saadaan sama määrä tuotetta x aikaan pienemmällä ja pienemmällä materiaalin ja energian kulutuksella.

Talouskasvu ei tarkoita sitä että mitä enemmän se kasvaa, sitä enemmän kulutetaan luonnonvaroja. Länsimaiden talouskasvu perustui viime vuosina etupäässä (tyhjään?) "jalostuksessa" arvon kasvamiseen. Eli tuote maksaa kiinassa 50snt ennen maksoi 2e nyt 20e


Tehokkuus kasvaa koko ajan jolloin kiinteä kultakanta kusee kintuille koska se ei kasva vaan pysyy paikoillaan samalla kun menetelmät kehittyvät, nopeutuvat ja tehostuvat. Eli kärjistettynä kehitys ei kannata tuottajien kannalta koska samalla kultarahalla saa aluksi kuokan ja lopuksi puimurin. Eli deflaatio jyllää, raha ei kierrä, .....

kuvittele pellon kulmassa kasvimaa vs kasvihuone. molemmat on sama juttu jolloin kannattaa olla sama rahamäärä kumpanakin hetkenä käytössä?
 
ossipena sanoi:
Miten niin talous ei kasva? Koko ajan saadaan sama määrä tuotetta x aikaan pienemmällä ja pienemmällä materiaalin ja energian kulutuksella.

Talouskasvu ei tarkoita sitä että mitä enemmän se kasvaa, sitä enemmän kulutetaan luonnonvaroja. Länsimaiden talouskasvu perustui viime vuosina etupäässä (tyhjään?) "jalostuksessa" arvon kasvamiseen. Eli tuote maksaa kiinassa 50snt ennen maksoi 2e nyt 20e


Tehokkuus kasvaa koko ajan jolloin kiinteä kultakanta kusee kintuille koska se ei kasva vaan pysyy paikoillaan samalla kun menetelmät kehittyvät, nopeutuvat ja tehostuvat. Eli kärjistettynä kehitys ei kannata tuottajien kannalta koska samalla kultarahalla saa aluksi kuokan ja lopuksi puimurin. Eli deflaatio jyllää, raha ei kierrä, .....

kuvittele pellon kulmassa kasvimaa vs kasvihuone. molemmat on sama juttu jolloin kannattaa olla sama rahamäärä kumpanakin hetkenä käytössä?
Click to expand...

Meillä on tänä vuonna käytössä 100 puuta, samoin ensi vuonna ja seuraava jne...
Jos resursseja käytetään tehokkaammin, kasvaa talous (kuten aikaisemmin kirjoitin). Kuitenkaan resursseja ei tule koskaan oikeastaan lisää. Metsää voidaan muuttuu pelloksi ja toisin päin, mutta summa säilyy. Joten tuotannon teoreettinen maksimi on määrätty.

Tietysti data, joka ei perustu materiaan, vaan perimmiltään auringon energiaan (sähkön määrä rajoittava tekijä), voi kasvaa ainakin nykykäsityksellä loputtomiin. Sitten kun ihmiskunta käyttää koko auringon säteilyn verran sähköä, voidaan alkaa pohtia immateriaalisen kasvun loppumisesta.

Kultakannasta en sano mitään, koska sen toi esiin joku toinen jätkä. Tässä modernimmassa systeemissä raha on perinteistä bittivirtaa. Sen määrää vaan säännöstellään resurssien mukaan ja kehityksen mukaan. Systeemi toimii ihan alkeistasolla näin.

¤ = tulevaisuuden imaginäärinen rahayksikkö

Duunari 100 ¤/kk
DI 500 ¤/kk
Eliitti 1000 ¤/kk

Näillä saat sitten ostaa mitä tykkäät. Jos kehitys kehittyy vaikka 5%

uudet palkat ->

105 ¤/kk, 525 ¤/kk, 1050 ¤/kk

Tuotanto on sen verran säänneltyä, että globaalisti kaikki kaupassa myytävä kama+tuotanto = uusiutuvat resurssit. Ne jolla on crediittejä voi sitten ostaa jotain parempaa stuffii kuin naapurin duunarit.
 
Yhtä asiaa en ole muistanut kysyä. Keskuspankki koettaa stimuloida taloutta printtaamalla rahaa ja siten saada pääomat taas kiertämään. Kun tämä printtaus alkaa vaikuttaa ja raha kiertää taas, niin sanotaan, että keskuspankki pystyy estämään inflaation imuroimalla ylimääräisen likviditeetin takaisin itselleen. Miten tämä "imurointi" tapahtuu käytännössä ja miksei sitä käytetty Saksassa 20-30 luvulla jne...?
 
pååtta sanoi:
Yhtä asiaa en ole muistanut kysyä. Keskuspankki koettaa stimuloida taloutta printtaamalla rahaa ja siten saada pääomat taas kiertämään. Kun tämä printtaus alkaa vaikuttaa ja raha kiertää taas, niin sanotaan, että keskuspankki pystyy estämään inflaation imuroimalla ylimääräisen likviditeetin takaisin itselleen. Miten tämä "imurointi" tapahtuu käytännössä ja miksei sitä käytetty Saksassa 20-30 luvulla jne...?
Click to expand...

Keskuspankki säätelee lähinnä avomarkkinaoperaatiolla rahan määrää, ja ohjauskorko on se korkotaso mitä avomarkkinaoperaatioissa käytetään.

Siis koko ajatus perustuu 1700-lukulaiseen rahan kvantiteettiyhtälöön by David Hume, jossa

MxV=PxQ
P=hintataso, V=kiertonopeus, M on rahan määrä ja Q on taloudellisen toimeliaisuuden määrä.

Skipataan tässä matematiikka-osuus, logaritmit ottamalla ja derivoimalla päästään tälläiseen aikaderivaatta-yhtälöön, että P=M+V-Q (tohon tarvitsisi pilkut päälle) Ja P=M-Q, koska V oletetaan olevan 0.

Se tahtoo sanoa sitä että rahan määrän muutoksella ei ole reaalista muutosta muuten kuin hintatason kasvun kautta, (lyhyellä aikavälillä asia ei ole näin empiirisesti) mutta rahan määrää säätelemällä voidaan säädellä inflaatiota.
Imurointi tapahtuu siten että keskuspankki käytännössä avomarkkinaoperaationa myy sijoitustodistuksia jolloin korkotasot nousee koska em. sijoitustodistusten eli treasury bondien tuotot nousee, koska markkinoilla on enemmin niitä bondeja. Niiden hinnat laskee ja efektiiviset tuotot ja samalla korkotaso nousee. Silloin rahan tarjonta vähenee.
Edelleen, esim Siviksen kommentteja haluaisin kuulla aiheesta, mutta näin mä sen käsitän. ja sori jos on romaani, en tiedä miten tän voisi perustellusti kuitenkaan kovin lyhytsanaisesti sanoa.
 
Indica sanoi:
Keskuspankki säätelee lähinnä avomarkkinaoperaatiolla rahan määrää, ja ohjauskorko on se korkotaso mitä avomarkkinaoperaatioissa käytetään.

Siis koko ajatus perustuu 1700-lukulaiseen rahan kvantiteettiyhtälöön by David Hume, jossa

MxV=PxQ
P=hintataso, V=kiertonopeus, M on rahan määrä ja Q on taloudellisen toimeliaisuuden määrä.

Skipataan tässä matematiikka-osuus, logaritmit ottamalla ja derivoimalla päästään tälläiseen aikaderivaatta-yhtälöön, että P=M+V-Q (tohon tarvitsisi pilkut päälle) Ja P=M-Q, koska V oletetaan olevan 0.
Click to expand...

OK, eli Japanin tapauksessa siis Q (jota voi kai myös kutsua BKT:ksi?) pysyi suurempana kuin M printtauksesta huolimatta. Toisaalta jos BKT laskee ja samalla printataan, niin eikö se johda automaattisesti inflaatioon? Olenko nyt kässänyt asiat ihan ketuilleen? Miten deflaatio edes on ylipäätään mahdollista?
 
Mun käsittääkseni Japanissa sekä Q että M laskivat yhtä-aikaa, siten että M enemmin kuin Q.

Japanissahan oli 1980-lopulla aivan järkyttävän suuri kupla osakemarkkinoilla sekä asuntojen että maan hinnassa, Tokion keskustassa maa maksoi useamman miljoona dollaria / neliömetri ja parhaimmillaan oon tälläsen kuullut, että keisarillisen palatsin puiston tonttimaa maksoi enemmin kuin koko Kalifornian osavaltio kaikkinen infrastruktuureineen.
 
Back
Ylös Bottom