"Vuosisadan rahoitusmarkkinakriisi"

[ossipena]

Mikä hyperinflaatio? Tiedättekö, että dollareiden painaminen ei johda edes tavalliseen inflaatioon, mikäli velan (eli rahan) kokonaismäärä laskee enemmän kuin rahaa painetaan?

Osakkeista ja asuntojen hinnoista on kadonnut niin paljon että jonkun tuhannen miljardin printtaaminen on yksi pisara ämpärissä. Schiff on väärässä.

Muistakaa, että valuuttojen arvot määräytyvät aina suhteessa toisiin valuuttoihin. Eli $/ jne. Keskuspankkien ohjauskorkojen lähestyessä nollaa, riippuvat valuuttakurssit kyseisten maiden taloudellisesta vahvuudesta suhteessa toisiinsa. Eli jos sijoittajat arvioivat USA:n pärjäävän Eurooppaa paremmin, $ nousee. Lisäksi, suurin osa maailman velasta on dollareissa. Eli aina kun tätä velkaa maksetaan takaisin, täytyy velan maksajan ostaa dollareita. Käytännössä siis kun globaalisti pienennetään velkavipua, nousee $ arvo.

Deflaatio on rahan arvon nousua. Liikkeellä olevan käteisen osuus on pieni osa rahan (eli velan) kokonaismäärästä.

http://en.wikipedia.org/wiki/Money_supply

http://en.wikipedia.org/wiki/Fractional-reserve_banking

Kun velkaa tuhoutuu, eli se maksetaan takaisin tai jätetään maksamatta, liikkeellä on vähemmän rahaa "kilpailemassa" raaka-aineista, kulutushyödykkeistä ja varallisuudesta kuten osakkeista ja velkakirjoista.

Liikkeellä olevan rahan kiertonopeudella on myös suuri merkitys. Kuinka monta kertaa tietyssä ajassa rahayksikkö käytetään?

Totta. Rahan kokonaismäärä vaikuttaa, ei rahanpainamisen tahti. M1:n tuplaantuminen ei lisää inflaatiota jos M2->Mxx määrä on esim alle 50% vuoden
2008 huipusta. M1 = käteinen ym, M2-Mxx = muut rahan muodot

 

[Tomppa85]

Tällä hetkellä rahan kiertonopeus HIDASTUU samalla kuin rahan kokonaismäärä PIENENEE. $ ostaa tällä hetkellä enemmän öljyä, osakkeita, asuntoja, kulutushyödykkeitä jne. kuin pitkään aikaan. Missä inflaatio? Missä näkyy luottamuksen katoaminen $:iin? Velkakirjamarkkinat eivät todellakaan hinnoittele sisään mitään inflaatiota. 10 vuotisen Treasury Noten korko on n. 2,5%.

Meillä on myös ennakkotapaus ihan lähihistoriasta. Japanissa keskuspankki käytti kaikki keinot mukaanlukien printtaamisen eikä se estänyt deflaatiota/disinflaatiota 90- ja 2000-luvuilla.

Tämä ei tarkoita sitä, etteikö hyperinflaatio olisi mahdollista. Luottamuksen katoaminen ei kuitenkaan aiheuta hyperinflaatiota, vaan hyperinflaatio aiheuttaa luottamuksen katoamisen. Ylläolevassa tekstissä on siis asia väärinpäin esitetty. Hyperinflaatio tarkoittaa rahan kokonaismäärän kasvua ja hintojen nousu on seuraus siitä, että on suurempi määrä valuuttaa tavaroita ja raaka-aineita kohden.

Miten rahan kiertonopeus lisääntyisi räjähdysmäisesti? No siten, että ihmiset odottaisivat hintojen nousevan. Jos ajattelet $:n ostavan tänään karkkipussin ja huomenna yhden karkin, tottakai ryntäät kauppaan ostamaan tänään karkkipussin. Tällä hetkellä ei ole mitään, mikä viittaisi hintojen nousuun ja aiheuttaisi kuluttajissa psykologisen muutoksen. Lähes kaiken hinta mitattuna rahassa on pudonnut.

USA:n keskuspankin printtausoperaatiot johtavat inflaatioon eli rahan määrän kasvuun mikäli rahan kiertonopeus yllättäen kasvaisi, eli pankit alkaisivat innokkaasti lainaamaan rahaa eteenpäin JA (tämä on tärkeä!) ihmiset olisivat innokkaita lainaamaan. Kysymys kuuluu: Miksi pankit haluaisivat lainata rahaa ja miksi ihmiset haluaisivat ottaa lainaa?

Hyperinflaatio on kuitenkin mahdollista. Fed voi lähettää minä hetkenä hyvänsä (tietty kongressin ja senaatin hyväksymänä) 1M $ postissa kaikille Yhdysvaltojen kansalaisille. Mikä olisi seuraus? $ arvo romahtaisi, kaikki ei amerikkalaiset ryntäisivät paniikissa vaihtamaan arvottomat dollarinsa mihin tahansa muuhun tavaraan. USD menettäisi silmänräpäyksessä reservivaluutan arvon (ja edut). Myös amerikkalaiset menettäisivät luottamuksensa dollariin.

On tärkeätä ymmärtää mitkä hyperinflaation seuraukset olisivat valtiolle. Mikään superlama, superdeflaatio tms. ei vaaranna valtioiden olemassaoloa, mutta jos ihmiset menettävät luottamuksensa valuuttaan, he menettävät luottamuksensa samalla kaikkiin yhteiskunnan koneistoihin ja järjestelmiin. Olemme nähneet tämän Zimbabwessa ja Weimarin tasavallassa. Seurauksena on täydellinen kaaos, nälänhätä, mahdollisesti sisällissota yms. Sitten joku autoritatiivinen viiksihemmo lupaa palauttaa kurin ja järjestyksen ja alkaa lämmittämään uuneja...

Käytännössä siis keskuspankit ja valtiot eivät halua hyperinflaatiota samaan tapaan kuin kukaan normaali ihminen ei halua tartuttaa itseensä ebolaa tai ampua muniansa haulikolla. Tämän vuoksi ei tule mitään miljoonan $ kirjeitä postitse. Sen sijaan Fed yrittää toimia salakavalasti, ajatellen että se voi stimuloida inflaatiota ilman että ihmiset ja ulkomaiset sijoittajat/velkojat menettäisivät luottamuksensa $:iin, ja talouden kääntyessä nousuun se voisi imuroida ylimääräisen likviditeetin ja rahamäärän markkinoilta, lopputuloksen ollen talouden kasvun kannalta suotuisa. Meillä on kuitenkin vahtikoira, joka varoittaa välittömästi, mikäli Fedin toimet uhkaavat $:n vakautta. Sen nimi on velkakirjamarkkina. Inflaatio-odotusten noustessa myös korot nousevat, sillä sijoittajat vaativat korkeampaa korkoa ja kieltäytyvät ostamasta tai myyvät velkakirjoja, joiden ehdot eivät ole edullisia.

Todennäköisin riski kaikenmaailman löysäysten ja metkujen seuraukseksi ei ole hyperinflaatio, vaan velkakirjojen arvon romahdus ja korkojen räjähtäminen. Tätä Fed ei halua. Miltä tuntuisi maksaa 20%+ asuntolainaa? Mitä luulette sen vaikuttavan potentiaalisten asunnonostajien ostohalukkuuteen? Miten luulette yritysten pärjäävän tällaisessa ympäristössä, jossa myös tuotteiden kysyntä on laskenut ja yritysten hinnoittelukyky on heikentynyt ratkaisevasti? Entäpä työntekijät, luuletteko että he pystyvät kinuamaan 20% palkankorotusta samaan aikaan kun yritys ylikapasiteetin purkamisen vuoksi potkii joka toisen palkollisen pellolle?

Hyperinflaatiota pelkäävien pitää vain seurata USA:n valtion velkakirjojen korkokehitystä. Itseasiassa ne ovat nousseet joitain prosenttiyksikön kymmenyksiä suht lyhyessä ajassa. Ovatko Obaman puheet 1,2 tuhannen miljardin (+0,5 tuhannen miljardin elvytyspaketin) budjettivajeesta säikäyttäneet velkakirjojen ostajat? Quantitative easing on kivaa kunnes Kiina tuumaa saavansa rahoilleen parempaa vastinetta kotimaassaan.

Loppuun vielä muistutus Japanin menetetyistä kahdesta vuosikymmenestä. QE ei pystynyt voittamaan deflaation musertavaa voimaa.

Deflaatio on päivän sana. Se tulee olemaan myös huomisen sana, ja sen jälkeisen päivän, hyvin pitkän aikaa.

 

[pååtta]

Toisaalta Japani on aina ollut tuottava talous, toisin kuin USA, jonka BKT:stä suurin osa tulee yksityisestä kulutuksesta, jota on rahoitettu lainarahalla. Japanilla ei myöskään ole samanlaista jättivelkaa kuitattavana kuin USA:lla. Mitenkäs sitten jos luotottajat kieltäytyvät antamasta USA:lle enää lisää lainaa? Mitä jos Opec lopettaa öljyn hinnoittelun dollareissa, olisiko tässä kenties sytykettä superhyperinflaatiolle?

 

[Tomppa85]

Japani on perinteisesti ollut säästävä talous. Stereotypioihin ei kannata kuitenkaan kangistua. Jotain osviittaa antaa ehkä se, että tällä hetkellä - kahden vuosikymmenen taistelun deflaatiota ja taantumaa vastaan (aikana jolloin muulla maailmalla keskimäärin meni hyvin!) jälkeen Japani on yksi maailman velkaantuneimmista maista. Sen julkinen velka on yli kaksinkertainen USA:han verrattuna.

Jos luotottajat kieltäytyvät lainaamasta rahaa USA:lle, ovat seuraukset katastrofaaliset ja kaikkea muuta kuin inflationaariset. Asuntokauppa pysähtyisi kuin seinään, kun lainaa ei saa senttiäkään mistään. Asuntojen hinnat romahtaisivat. Osakkeiden hinnat romahtaisivat. Konkurssiaalto pyyhkisi yli koko maan kun yksikään yritys ei saisi lainaa. Valtio joutuisi lopettamaan sosiaaliturvan, terveyshuollon ja kutsumaan välittömästi kaikki sotilaansa takaisin kotimaahan. Veroja jouduttaisiin silti nostamaan. Maa olisi superlamassa, joka saa 30-luvun suuren laman näyttämään piknikiltä.

Todellisuudessa näin ei tule tapahtumaan, vaan markkinoilla määräytyisi se hinta (korko), jolla USA saisi lainaa. Nyt se on 2,5%. Jos viitteitä merkittävästä inflatoimisesta olisi, nousisivat korot välittömästi vastaamaan näitä odotuksia. Korkean inflaation aikana 70- luvulla ja 80-luvun alussa USA:n valtion velkakirja 10 vuoden treasury note maksoi korkoa 7-16%.

Tänä päivänä tuollaiset korot tarkoittaisivat vähintään kaksinumeroisia asuntolainan korkoja. Sellaiset korot pysäyttäisivät asuntokaupan lähes tyystin ja romauttaisivat hinnat.

Opec voi kitistä ja vinkua, mutta sen tärkein asiakas on USA. Heikentyneen öljyn kysynnän ja aikana se ottaa mielellään vastaan dollareita. Varsinkin nyt kun $ hinta on noussut suhteessa muihin valuuttoihin. Jos öljyä ei saisi enää ostettua dollareilla, olisi kysymys seurauksesta eikä syystä. Tämä olisi seuraus voimakkaasta inflaatiosta ja $ arvon heikkenemisestä, mitä ei ole tapahtumassa. Pitää muistaa, että valuuttojen arvot riippuvat aina toisistaan. $ verrataan € ja £. $ arvo ei voi laskea ellei € nouse ja päinvastoin suhteessa toisiinsa. Euroopan unionin maiden taloudellinen tilanne on joillain kriteereillä mitattuna vielä heikompi kuin USA:n. Pankit ovat leveroituneempia ja niillä on paljon huonoja lainoja kirjoillaan, monissa maissa oli vielä suurempi asuntokupla kuin Amerikassa, työllisyystilanne oli jo taantumaan mentäessä selvästi huonompi keskimäärin, monet Euroopan maat ovat ylivelkaantuneet jne. € arvo nousisi vain jos Euroopalla menisi paremmin kuin USA:lla. Tietysti korkotasoillakin on merkitystä, mutta voidaan olla aika varmoja että lähelle nollaa mennään ohjauskoroissa Euroopassakin. ECB ei halua murhata EU:n vientikykyä kun Britannian ja USA:n keskuspankit yrittävät devalvoida valuuttojaan hiki hatussa (USA:n tapauksessa onnistumatta).

 

[pååtta]

http://www.youtube.com/watch?v=djgH9wA-JSU

Schiffin uusin video koskien dollarin inflaatiota.

 

[pååtta]

Japani on perinteisesti ollut säästävä talous. Stereotypioihin ei kannata kuitenkaan kangistua. Jotain osviittaa antaa ehkä se, että tällä hetkellä - kahden vuosikymmenen taistelun deflaatiota ja taantumaa vastaan (aikana jolloin muulla maailmalla keskimäärin meni hyvin!) jälkeen Japani on yksi maailman velkaantuneimmista maista. Sen julkinen velka on yli kaksinkertainen USA:han verrattuna.

Lueskelin taloussanomien keskustelua ja siinä eräs keskustelija toi esille, että

Tässä jotkut voivat kysyä miten Japani niin paljon sijoittaa ulkomaille (Japani on maailman eniten pääomaa ulkomaille sijoittanut maa), kun heidän valtionvelkansa on maailman suurinta vai oliko toiseksi suurinta. Vastaus on, ettei yleensä tiedetä että Japanin valtionvelka lähes kokonaisuudessan on velkaa japanilaisille pankeille eikä ulkomaille. Ja ne sijoitukset ulkomaille on tehty Japanin yksityisten pankkien toimesta eikä valtion, ja varoina ovat olleet säästäjien varat.

 

[rollipeikko]

Jos luotottajat kieltäytyvät lainaamasta rahaa USA:lle, ovat seuraukset katastrofaaliset ja kaikkea muuta kuin inflationaariset. Asuntokauppa pysähtyisi kuin seinään, kun lainaa ei saa senttiäkään mistään. Asuntojen hinnat romahtaisivat. Osakkeiden hinnat romahtaisivat. Konkurssiaalto pyyhkisi yli koko maan kun yksikään yritys ei saisi lainaa. Valtio joutuisi lopettamaan sosiaaliturvan, terveyshuollon ja kutsumaan välittömästi kaikki sotilaansa takaisin kotimaahan. Veroja jouduttaisiin silti nostamaan. Maa olisi superlamassa, joka saa 30-luvun suuren laman näyttämään piknikiltä.

Todellisuudessa näin ei tule tapahtumaan, vaan markkinoilla määräytyisi se hinta (korko), jolla USA saisi lainaa. Nyt se on 2,5%. Jos viitteitä merkittävästä inflatoimisesta olisi, nousisivat korot välittömästi vastaamaan näitä odotuksia. Korkean inflaation aikana 70- luvulla ja 80-luvun alussa USA:n valtion velkakirja 10 vuoden treasury note maksoi korkoa 7-16%.

Itseasiassa ainakin Kiina on aikanaan (joskus 1300-1400-luvuilla) historiassa käyttänyt velkaannuttamista osana suurvaltapolitiikkaansa. Tavaraa on myyty velaksi ja lisäksi on lainattu rahaa suoraan. Sen jälkeen velkaa on käytetty poliittisena aseena Kiinan ulkopolitiikassa. Sama voi käydä myös nyt. Kiina on USA:n suurin velkoja, ja näin ollen heillä on jenkkien "pallit kourassa". Toisinsanoen säästääkseen talouden ja sitä kautta yhteiskunnan eheyden, joutuvat jenkit tulevaisuudessa entistä enemmän kuuntelemaan Beijingiä ulkopolitiikasta päätettäessään. Oletetaan tietysti että pitemmällä aikavälillä Kiinan talous toipuu nopeammin kuin USA:n.

Tämä taas aiheuttaa syöksykierteen USA:n maailmanvallalle, kun rahojen loppuessa jäljelle jäävä valttikortti, eli armeija, alkaa pikkuhijljaa rapautumaan. Samoin kävi Neuvostoliitolle. Talous romahti ja mahtava armeija menetti voimansa lähes täysin Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. Armeijan heikkeneminen taas johtaa ulkovaltojen entistä tiukempaan otteeseen USA:n ulkopolitiikasta, ja myös sisäpolitiikasta. Tämä taas vaan tiukentaa syöksykierrettä.

 

[Tomppa85]

Viisaus kuuluukin, että jos olet velkaa miljoonan, sinulla on ongelma. Jos olet velkaa tuhat miljardia, velkojalla on ongelma.

Kiina on taloudellisesti yhä kääpiö verrattuna USA:n. Se on täysin riippuvainen viennistä länsimaihin kuten EU ja USA. USA:n luotottamisen lopettaminen tarkoittaisi samalla viennin tyrehtymistä. Sen voimakkain ase on todellakin velkojan ja sijoittajan asema, mutta tämän aseman käytöllä olisi vakavia seurauksia sille itselleenkin.

Toisin kuin esim. Schiff väittää, ei tule mitään decouplingia, jossa kaukoitä jatkaa taloudellista kasvua riippumatta länsimaiden taantumasta ja lamasta. Kiina ei selviä kuivin jaloin vaan sillä on edessä kovat ajat.

 

[pååtta]

Jos luotottajat kieltäytyvät lainaamasta rahaa USA:lle, ovat seuraukset katastrofaaliset ja kaikkea muuta kuin inflationaariset. Asuntokauppa pysähtyisi kuin seinään, kun lainaa ei saa senttiäkään mistään. Asuntojen hinnat romahtaisivat. Osakkeiden hinnat romahtaisivat. Konkurssiaalto pyyhkisi yli koko maan kun yksikään yritys ei saisi lainaa. Valtio joutuisi lopettamaan sosiaaliturvan, terveyshuollon ja kutsumaan välittömästi kaikki sotilaansa takaisin kotimaahan. Veroja jouduttaisiin silti nostamaan. Maa olisi superlamassa, joka saa 30-luvun suuren laman näyttämään piknikiltä.

Eikö tuo nimenomaan johtaisi siihen, että Fed joutuisi pistämään painokoneen kiertämään laakerit punaisina, kun USA ei mistään enää muuten rahaa saisi?

 

[pååtta]

Viisaus kuuluukin, että jos olet velkaa miljoonan, sinulla on ongelma. Jos olet velkaa tuhat miljardia, velkojalla on ongelma.

Kiina on taloudellisesti yhä kääpiö verrattuna USA:n. Se on täysin riippuvainen viennistä länsimaihin kuten EU ja USA. USA:n luotottamisen lopettaminen tarkoittaisi samalla viennin tyrehtymistä. Sen voimakkain ase on todellakin velkojan ja sijoittajan asema, mutta tämän aseman käytöllä olisi vakavia seurauksia sille itselleenkin.

Toisin kuin esim. Schiff väittää, ei tule mitään decouplingia, jossa kaukoitä jatkaa taloudellista kasvua riippumatta länsimaiden taantumasta ja lamasta. Kiina ei selviä kuivin jaloin vaan sillä on edessä kovat ajat.

Toisaalta miten USA voi enää muuttaa suuntaansa tästä? Eikai nyt pelkällä lainarahalla voi elää ikuisesti?

Mielestäni myös Kiinalla on se etu, että sen yhteiskunta kestää huonoja aikoja paljon paremmin kuin hyvinvointiin tottuneet länsimaat.

 

[rollipeikko]

Viisaus kuuluukin, että jos olet velkaa miljoonan, sinulla on ongelma. Jos olet velkaa tuhat miljardia, velkojalla on ongelma.

Toi kyllä pätee pankkiin tai vastaavaan laitokseen, jonka koko olemassaolo perustuu vain ja ainoastaan rahaan. Kiina ja muut USA:n velkojat ovat kuitenkin ensisijaisesti valtioita, joille talous on vain yksi osa kokonaisuutta. Lisäksi Usan:n Velat ovat imaginääristä rahaa, siis bittejä, joilla ei ole mitään reaalimaailman vastinetta. Jos Kiina olisi lainannut jenkeille tuhat tonnia kultaa, tai vaikka 1000 laivaa, olisi ongelmana niiden takaisin saaminen.

Mitä jos Usa jättää lainat maksamatta Kiinalle? Käytännössä tämä ei muuta mitään Kiinassa (paitsi korkomenot, jotka jäävät saamatta -> luottotappio). Usa:lle ongelma on kuitenkin suurempi, koska samalla kun se jättää maksamatta suurimmalle velkojalleen, romahtaa koko maaiman luottamus Usa:n talouden maksukykyyn. Tämä taas johtaa siihen, että vaikka jenkkien lainat "katoavat", ei kukaan suostu enään rahoittamaan jenkkien kansantaloutta ja kulutusta. Käytännössä Usa:n ei siis voida ostaa enää mitään velaksi, ainoastaan vaihtoa jotain konkreettista vastaan. Vaikkapa kultaa, koneita, viljaa, käypää valuuttaa (euro, yuan, rupla, joku muu)..

Kuitenkin jenkkien talous perustuu suurelta osin palveluun ja kulutukseen, ei tuotantoon. Pitäisi varmaan kysyä mikä on jenkkien talouden reaaliarvo? Mikä on sen oikea tuotantokapasiteetti tai mitä luonnonvaroja nuo omistaa?

Näin siis loppupeleissä jos nykyinen velkaan perustuva rahajärjestelmä romahtaa.

Edit: Siis valtiot selviävät paremmin luottolamasta koska niillä on vaihtoehtoisia keinoja ratkaista ongelmat. Vaikkapa sota tai rahat painaminen tai lakien muuttaminen.

 

[rullaverho]

Mielestäni myös Kiinalla on se etu, että sen yhteiskunta kestää huonoja aikoja paljon paremmin kuin hyvinvointiin tottuneet länsimaat.

Ai koska valtaosalla on huonot ajat kokoajan. Jossain vaiheessa sielläkin pinna katkeaa. Ei niitä 900 miljoonaa persaukista ihmistä voi ikuisuuksia pitää aisoissa sotilailla, uskonnolla ja kaukaisella unelmalla omasta autosta ja asunnosta. Eikös siellä ole jo ollut jotain levottomuuksia kun yritykset laitto porukkaa pihalle?

 

[rollipeikko]

Ai koska valtaosalla on huonot ajat kokoajan. Jossain vaiheessa sielläkin pinna katkeaa. Ei niitä 900 miljoonaa persaukista ihmistä voi ikuisuuksia pitää aisoissa sotilailla, uskonnolla ja kaukaisella unelmalla omasta autosta ja asunnosta. Eikös siellä ole jo ollut jotain levottomuuksia kun yritykset laitto porukkaa pihalle?

Seuraavaksi kommunistinen puolue kertoo että jenkit varasti meiltä 3000 miljardia ja alkaa lietsomaa nationalismia. Sillä massat pysyy taas vuoden ruodussa. Kiinalaiset ei välttämättä tykkää puolueesta, mutta ne varmasti tykkää Jenkeistä vähemmän.

 

[pååtta]

Ai koska valtaosalla on huonot ajat kokoajan. Jossain vaiheessa sielläkin pinna katkeaa. Ei niitä 900 miljoonaa persaukista ihmistä voi ikuisuuksia pitää aisoissa sotilailla, uskonnolla ja kaukaisella unelmalla omasta autosta ja asunnosta. Eikös siellä ole jo ollut jotain levottomuuksia kun yritykset laitto porukkaa pihalle?

Sekin ja minusta Aasialainen yhteiskunta on muutenkin henkisesti erilaisempi. Siellä arvostetaan enemmän yhteisöllisyyttä, eikä yksilönoikeuksia pidetä niin tärkeänä kuin länsimaissa.

 

[Tomppa85]

Eikö tuo nimenomaan johtaisi siihen, että Fed joutuisi pistämään painokoneen kiertämään laakerit punaisina, kun USA ei mistään enää muuten rahaa saisi?

Selitin tämän jo aiemmin. Korot nousisivat pilviin. Hyperinflaatio ei ole mikään vaihtoehto. USA:n valtio ensisijassa nostaisi verotusta ja tinkisi menoista ennenkuin jättäisi velat maksamatta. Velkojen maksu painetuilla paperilappusilla on todellisuudessa melkein sama asia kuin suoranainen defaulttaaminen.

Toisaalta miten USA voi enää muuttaa suuntaansa tästä? Eikai nyt pelkällä lainarahalla voi elää ikuisesti?

Mielestäni myös Kiinalla on se etu, että sen yhteiskunta kestää huonoja aikoja paljon paremmin kuin hyvinvointiin tottuneet länsimaat.

USA ei ainoastaan voi, vaan se on pakotettu vieroittamaan itsensä liiallisesta velkaantumisesta ja vajeista. Lyhyellä tähtäimellä valtio joutuu ottamaan lisää velkaa, mikä saattaa johtaa korkotason nousuun. Sama koskee useimpia länsimaita. Ongelmana on se, että kaikki eivät voi ruveta elvyttämään taloutta suuria määriä yhtäaikaa. Jonkun on säästettäväkin. Nyt jo kävi niin, että Saksan velkapaperit eivät menneet kaupaksi markkinoille. Paskempi homma.

Talouden heiketessä oleellinen ero USA:lla ja Kiinalla on se, että amerikkalainen joutuu jättämään upouuden jättimaasturin hankkimatta ja kiinalainen näkee nälkää. Kummalla on paremmat oltavat? Kiinan valtio on täysin riippuvainen nopeasta taloudellisesta kehityksestä. Nyt ennustetaan talouskasvun hiipuvan jonnekin 5 ja 6% paikkeille, mikä Kiinan tapauksessa tarkoittaa reilua taantumaa. Jos talous supistuisi reilummin, olisi seurauksena suunnattomia levottomuuksia, kenties jopa vallankumous tai sisällissota.

Toi kyllä pätee pankkiin tai vastaavaan laitokseen, jonka koko olemassaolo perustuu vain ja ainoastaan rahaan. Kiina ja muut USA:n velkojat ovat kuitenkin ensisijaisesti valtioita, joille talous on vain yksi osa kokonaisuutta. Lisäksi Usan:n Velat ovat imaginääristä rahaa, siis bittejä, joilla ei ole mitään reaalimaailman vastinetta. Jos Kiina olisi lainannut jenkeille tuhat tonnia kultaa, tai vaikka 1000 laivaa, olisi ongelmana niiden takaisin saaminen.

Talous on kaikki kaikessa. Kaikki mitataan rahassa. Ei ole olemassa valtiota ilman taloutta.

Nuo "bitit" ovat kaikkea muuta kuin imaginääristä. Ne ovat oikeata rahaa, jonka arvo riippuu loppujenlopuksi siitä, maksetaanko raha eli velka takaisin jollain konkreettisella kuten työllä tai tavaroilla.

Esim. USA ostaa Kiinalta miljardilla dollarilla elektroniikkaa. Kiina lähettää elektroniikan Yhdysvaltoihin ja saa vastineeksi miljardin dollareita. Jos $:n arvo jostain syystä romahtaisi, olisi Kiina vaihtanut täysin hyvää elektroniikkaa vessapaperiin. Kumpi veti lyhyen korren?

Mitä jos Usa jättää lainat maksamatta Kiinalle? Käytännössä tämä ei muuta mitään Kiinassa (paitsi korkomenot, jotka jäävät saamatta -> luottotappio). Usa:lle ongelma on kuitenkin suurempi, koska samalla kun se jättää maksamatta suurimmalle velkojalleen, romahtaa koko maaiman luottamus Usa:n talouden maksukykyyn. Tämä taas johtaa siihen, että vaikka jenkkien lainat "katoavat", ei kukaan suostu enään rahoittamaan jenkkien kansantaloutta ja kulutusta. Käytännössä Usa:n ei siis voida ostaa enää mitään velaksi, ainoastaan vaihtoa jotain konkreettista vastaan. Vaikkapa kultaa, koneita, viljaa, käypää valuuttaa (euro, yuan, rupla, joku muu)..

Jos Kiinan omistamat velkakirjat ja dollarit menettävät arvonsa, on kaikki se työ mitä Kiina on tehnyt viimeisen 20 vuoden ajan ollut turhaa. Maa yksinkertaisesti romahtaisi.

Amerikkalaiset taas... Tilanne olisi huono, kun lainaa ei saisi ulkomailta. Korot nousisivat pilviin ja seurauksena olisi järkyttävä lama. He kuitenkin selviäisivät lopulta paljon vähemmällä kuin kiinalaiset. Amerikkalaisilla on maakaasua, maataloutta, öljyä, kaivoksia, 5000 ydinasetta, vertaansa vailla olevat asevoimat, tehtaita, ammattitaitoista työvoimaa jne.

 

[pååtta]

Tomppa on liian väkevä taloustiedossa, täytyy kaivaa taas ulkopuolista vetoapua:D

http://www.leap2020.eu/GEAB-N-29-is...ml?PHPSESSID=999da9d9d9ccb0c6a6ef8fc4a0286f65

Mitä olet mieltä tästä ennusteesta?

 

[pååtta]

Selitin tämän jo aiemmin. Korot nousisivat pilviin. Hyperinflaatio ei ole mikään vaihtoehto. USA:n valtio ensisijassa nostaisi verotusta ja tinkisi menoista ennenkuin jättäisi velat maksamatta. Velkojen maksu painetuilla paperilappusilla on todellisuudessa melkein sama asia kuin suoranainen defaulttaaminen.

Ok, mutta jos syystä x USA ei haluaisi korottaa veroja ja leikata julkisia menoja, niin eikö prittaus ole sitten ainut keino maksaa velat?

 

[Tomppa85]

Tomppa on liian väkevä taloustiedossa, täytyy kaivaa taas ulkopuolista vetoapua:D

http://www.leap2020.eu/GEAB-N-29-is...ml?PHPSESSID=999da9d9d9ccb0c6a6ef8fc4a0286f65

Mitä olet mieltä tästä ennusteesta?

Äkkiseltään kuulostaa huuhaalta. Eurooppa ja Britannia tulevat pärjäämään tässä finanssikriisissä huonommin kuin USA. Epäilemättä taloudellinen painopiste siirtyy pitkällä tähtäimellä kohti kaukoitää, mutta tällä hetkellä maailmassa on vain yksi supervalta.

Ok, mutta jos syystä x USA ei haluaisi korottaa veroja ja leikata julkisia menoja, niin eikö prittaus ole sitten ainut keino maksaa velat?

Kuten aiemmin mainitsin, pystyy Fed kongressin ja senaatin hyväksynnällä printtaamaan vaikka mitä. Täysin eri asia haluavatko he lähtä tälle tielle.

Tällä hetkellä kysymys on lähinnä siitä, kuinka suurta budjettivajetta lähivuosille sijoittajat suostuvat USA:lle rahoittamaan. Voi olla että 17000 mrd vaje katsotaan siedettäväksi. Voi olla ettei.

 

[ossipena]

Sekin ja minusta Aasialainen yhteiskunta on muutenkin henkisesti erilaisempi. Siellä arvostetaan enemmän yhteisöllisyyttä, eikä yksilönoikeuksia pidetä niin tärkeänä kuin länsimaissa.

muuten ihan hyvä mutta the economist povasi että kiina on korviaan myöten kusessa jos bkt:n kasvu on alle 6%.......

 

[rollipeikko]

muuten ihan hyvä mutta the economist povasi että kiina on korviaan myöten kusessa jos bkt:n kasvu on alle 6%.......

The Economist on muuten Brittiläinen lehti. Lähdekritiikkiä. Ei kai kukaan luule, että länsimainen (anglo-amerikkalainen) taloustiede ja media olisi objektiivista. Verrataan The economistin ja vaikkapa kiinalaisen julkaisun arviota keskenään, ja valitaan se keskiarvo, niin voidaan saada lähemmäksi oikeaa osua arvio.