Mulla oli tossa 20-vuotiaana eräänä kauniina kesänä ensin paha angiina. Kun se ei kuurin jälkeenkään parantunut ja ruoka ei enää mennyt suun avaamisen vaikeuden takia alas (ja ennenkaikkea nieleminen sattui niin että paskat meinasivat tulla housuun vaikken ollut viikkoon-pariin mitään syönyt), oli pakko suunnata lähimpään arvauskeskukseen. Aluksi ehdottivat pusutautia, mutta totesin että ei tätä nyt helvetti voida niin kevyellä kuitata niin löysivätkin syypääksi PTA:n eli peritonsillaarisen abskessin eli kurkkupaiseen. Tarkoittaa sitä, että kurkussa, risojen seudulla on paiseita täynnä bakteerimätää jotka täytyy sitten pintapuudutuksen (kurkkuun sumutetaan puudutusainetta. Ei Auta :D) kera puhkoa veitsellä. Voin sanoa, että se ei ollut mikään maailman hauskin operaatio, vaikka jälkikäteen sitä kaihoisasti muisteleekin. Ottivat myös pedille pariksi-kolmeksi päiväksi ja pumppasivat täyteen antibiootteja että ne kurkussa olleet paholaiset varmasti kuolivat. Myöhemmin sinä vuonna leikattiin sitten risat kokonaan pois kun olivat niin karrella koko tapahtumasta, mutta se ei enää onneksi ollut paha keikka.
Jotenkin tän ketjun viestejä lukiessa tuli useasti sellainen fiilis että monelle diagnosoidaan pusutauti vaikka oikeasti siellä kummitteleekin kurkkupaise. Kannattaa vaatia kunnon tutkimusta, koska kurkkupaise ei itsekseen parane (on bakteeritauti ja hoidettavissa) kun taas pusutauti on virusperäisyytensä johdosta vaan kestettävä. Aika paska nakki, jos oikeasti kärsiikin kurkkupaiseesta ja sit turhaan vaan yrittää sisulla kestää sairauden.
