VHH nykytietämyksen valossa
- Keskustelun aloittaja Uwish
- Aloitettu
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
- Liittynyt
- 8.10.2006
- Viestejä
- 3 347
Nämä kelvannee Manniselle:
2006 Kustannus Oy Duodecim:
Hiilihydraattien suhteellinen osuus energiasta vähäenergiaisessa ruokavaliossa voi vaihdella melko suuresti (35–58 % kokonaisenergiasta) ilman, että sillä on oleellista vaikutusta lihavien henkilöiden painoon.
Satunnaistetussa kontrolloidussa tutkimuksessa 1 verrattiin runsaasti hiilihydraatteja ja vähän hiilihydraatteja sisältävän dieetin vaikutusta lihavien naisten painoon (n=110, BMI 25–50 kg/m2, ikä 18–68 vuotta). Runsashiilihydraattinen dieetti sisälsi hiilihydraatteja 58 E% (prosenttia kokonaisenergiasta) ja vähähiilihydraattinen dieetti 35 E% (molempien energiamäärä 1 200 kcal/vrk). Tutkimuksen pituus oli 6 kuukautta (kato 25%). Dieettien aikaansaamassa painon laskussa (5.6 vs. 6.8 kg) ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa. Kuitenkin runsaasti hiilihydraatteja sisältävää ruokavaliota noudattavilla seerumin kokonaiskolesterolin (3 ja 6 kuukauden seurannassa), LDL-kolesterolin (3 kuukauden seurannassa) ja triglyseridien pitoisuus (6 kuukauden seurannassa) alenivat merkitsevästi kun taas niukasti hiilihydraatteja sisältävää ruokavaliota noudattaneilla aleni vain seerumin triglyseridien pitoisuus (3 ja 6 kuukauden seurannassa).
Lean ME, Han TS, Prvan T, Richmond PR, Avenell A. Weight loss with high and low carbohydrate 1200 kcal diets in free living women. Eur J Clin Nutr 1997;51:243-8
Ja:
Vuoden seurannassa vähähiilihydraattinen ruokavalio ei tarjoa etuja vähärasvaiseen ruokavalioon verrattuna vaikeasti lihavilla.
Kyseessä on satunnaistettu rinnakkaiskoe 1, jossa verrattiin vähähiilihydraattisen (< 30 g HH/pv) ja vähärasvaisen (< 30 % energiansaannista rasvasta, -500 kcal vähennys energiansaantiin) ruokavalion vaikutuksia laihtumistulokseen, seerumin lipideihin, paastoglukoosi ja insuliiniarvoihin sekä HbA1c-arvoon ja insuliiniherkkyyteen (ei-diabeetikoilla). Tutkimukseen satunnaistettiin 132 yli 18-vuotiasta miestä ja naista, joiden painoindeksi oli yli 35 kg/m2. Diabeetikoita oli 39 %, metabolinen oireyhtymä (ei diabetesta) oli 43 %:lla, afroamerikkalaisia 58 %. Tutkimuksen kesto oli 6 kuukautta, ensimmäisen kuukauden aikana tutkittavat saivat ruokavalio-ohjausta ryhmissä 2 t/vko. Tämän jälkeen ryhmäohjauskertoja oli 1t/kk tutkimuksen päättymiseen saakka. Tutkittavat saivat kirjalliset ohjeet ruokavaliosta samoin kuin ruokalistaehdotuksia ja reseptejä sekä kalori- ja hiilihydraattitaulukon. Tutkittavien paino mitattiin kerran kuukaudessa, muut mittaukset tehtiin tutkimuksen alussa ja lopussa. Tutkimuksen lopussa mukana oli 79 tutkittavaa, tutkimuksen keskeyttäneiden osuus 40 %. Toteutuneessa vähähiilihydraattisessa ruokavaliossa hiilihydraattien osuus oli 37 %, proteiinin 22 % ja rasvan 41 % energiansaannista, vähärasvaisessa ruokavaliossa vastaavat osuudet olivat 51 %, proteiinin 16 % ja rasvan 33 % energiansaannista, erot ryhmien välillä olivat tilastollisesti merkitseviä. Tutkimuksen päättyessä vähähiilihydraattista ruokavaliota noudattaneet olivat laihtuneet keskimäärin -5.8 kg ja vähärasvaista ruokavaliota noudattaneet -1.9 kg, ero ryhmien välillä oli merkitsevä (95 % luottamusväli -1.6 – -6.3). Kun tulos vakioitiin lähtötason muuttujilla, ero säilyi, vakioinnissa oli mukana myös diabetes (on/ei). Yli 5 % lähtöpainosta laihtuneilla seerumin triglyseriditasot laskivat enemmän vähähiilihydraattista ruokavaliota noudattaneilla (-20 ± 43 % vs 4 ± 31%, p= 0.001), muissa seerumin lipideissä ei ollut eroa.
* Tutkimuksen laatu: tasokas
* Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä
Yhden vuoden seurantatulokset edellä kuvatusta tutkimuksesta 2. Vuoden kohdalla vähähiilihydraattista ruokavaliota ja vähärasvaista ruokavaliota noudattaneiden välillä ei ollut eroa laihtumistuloksessa. Ero ryhmien välillä -1.9 kg (95 % luottamusväli -4.9 – 1.0 kg). Seerumin triglyseridiarvo (p = 0.044) samoin kuin diabeetikoilla HbA1c-arvo laski enemmän (p = 0.019) vähähiilihydraattisella ruokavaliolla, kun lähtötason muuttujat oli vakioitu. HDL-kolesteroli laski vähemmän (p = 0.025) vähähiilihydraattisella kuin vähärasvaisella ruokavaliolla. Erot säilyivät, vaikka painonmuutos 0 – 1 v otettiin huomioon.
* Tutkimuksen laatu: tasokas
* Tutkimuksen sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen
* Kommentti: Yksinomaan diabeetikoilla vähähiilihydraattista ruokavaliota on tutkittu vähän ja tutkimukset ovat lyhytkestoisia.
* Tässä tutkimuksessa 2 diabeetikoiden osuus oli merkittävä ja tulos on sama kuin toisessa terveillä henkilöillä tehdyssä tutkimuksessa 3: laihtumistuloksen suhteen ero vähähiilihydraattisen ruokavalion eduksi 6 kuukauden kohdalla häviää kun seuranta-aika pitenee vuoteen. Vähähiilihydraattisten ruokavalioiden on epäilty aiheuttavan epäedullisia muutoksia seerumin lipidiprofiiliin, mutta 1 vuoden seurannassa tällaista vaikutusta ei ole havaittavissa, päinvastoin joissakin muuttujissa on pieni ero vähähiilihydraattisen ruokavalion eduksi. Näyttäisi siltä, että enintään vuoden kestävässä käytössä vähähiilihydraattinen ruokavalio on turvallinen myös diabeetikolla, tosin painonhallinnan suhteen ruokavalio ei tuo mitään lisäetua vähärasvaiseen ruokavalioon verrattuna. Pitempikestoisen käytön vaikutuksesta ei ole tutkimuksia. Tässä tutkimuksessa keskeyttäneiden osuus on suuri: koska motivoituneimmat henkilöt yleensä jatkavat tutkimuksessa, molempien ruokavalioiden osalta tutkimus todennäköisesti yliarvioi laihtumistulosta.
Kirjallisuutta
1. Samaha FF, Iqbal N, Seshadri P ym. A low-carbohydrate as compared with a low-fat diet in severe obesity. N Engl J Med 2003:348:2074-81
2. Stern L, Iqbal N, Seshadri P ym. The effects of low-carbohydrate versus conventional weight loss diets in severely obese adults: one-year follow-up of a randomized trial. Ann Intern Med 2004:140:778-85
3. Foster GD, Wyatt HR, Hill JO ym. A randomized trial of a low-carbohydrate diet for obesity. N Engl J Med 2003:348:2082-90
Ja:
Vähähiilihydraattiset dieetit (=< 30 g/vrk, ketogeeninen dieetti, esim. Atkinsin dieetti) voivat alentaa liikapainoa 3–9 kg puolen vuoden aikana, mutta sen jälkeen paino nousee kohti lähtötasoa. Niitä ei voida kuitenkaan suositella, koska niiden ohjeet ovat ristiriidassa tutkimuksiin perustuvien ravintosuositusten kanssa ja koska niillä on sivuvaikutuksia. Lisäksi tutkimustieto dieetin vaikutuksista sydän- ja verisuonielimistön sairauksien vaaratekijöihin pitkään noudatettuna puuttuu.
Systemaattiseen katsausartikkeliin 1 sisältyy mm. kaksi 12 kk kestänyttä tutkimusta, joiden tarkempi kuvaus seuraavana.
USA:ssa toteutettuun kontrolloituun monikeskustutkimukseen 2 osallistui 132 lihavaa henkilöä (BMI 43 kg/m2, ikä 53 v., 39 %:lla tyypin 2 diabetes, 43 %:lla MBO (metabolinen oireyhtymä), 60 %:lla verenpainelääkitys). Heidät randomisoitiin vähähiilihydraattista dieettiä noudattavaan ryhmään (VHD; hh =< 30 g/vrk)) ja vähärasvaista sekä energiamäärältään rajoitettua ruokavaliota noudattavaan ryhmään (VRD; rasvaa =< 30 E %, energiavajaus 500 kcal/vrk). 6 kk:n seurannassa VHD-ryhmän paino oli alentunut enemmän kuin VRD-ryhmässä (5.8 kg vs. 1.9 kg; p= 0.002). Tutkimuksesta tehtiin myös 12 kk:n seuranta 3. Tällöin laihtumisessa ei ollut enää merkitsevää eroa ryhmien välillä (VHD: 5.1 kg vs. VRD: 3.1 kg). Energian saanti oli 12 kk:n seurannassa VHD-ryhmässä 1 460 kcal/vrk ja VRD-ryhmässä 1 820 kcal/vrk. Painon lasku oli yhteydessä dieetin noudattamisen kestoon ja energian saannin vähenemiseen eikä hiilihydraattien rajoittamiseen.
# Astrup A, Larsen TM, Harper A. Atkins and other low-carbohydrate diets: hoax or an effective tool for weight loss? Lancet 2004; 364: 897-9
# Samaha FF, Iqbal N, Seshadri P ym. A low-carbohydrate as compared with a low-fat diet in severe obesity. N Engl J Med 2003; 348:2074-81
# Stern L, Iqbal N, Seshadri P ym. The effects of low-carbohydrate versus conventional weight loss diets in severely obese adults: One-year follow-up of a randomized trial. Ann Int Med 2004;140:778-86
Ja hassua, että ihan samaa asiaa jota väitettiin potaskaksi..
2006 Kustannus Oy Duodecim:
Hiilihydraattien suhteellinen osuus energiasta vähäenergiaisessa ruokavaliossa voi vaihdella melko suuresti (35–58 % kokonaisenergiasta) ilman, että sillä on oleellista vaikutusta lihavien henkilöiden painoon.
Satunnaistetussa kontrolloidussa tutkimuksessa 1 verrattiin runsaasti hiilihydraatteja ja vähän hiilihydraatteja sisältävän dieetin vaikutusta lihavien naisten painoon (n=110, BMI 25–50 kg/m2, ikä 18–68 vuotta). Runsashiilihydraattinen dieetti sisälsi hiilihydraatteja 58 E% (prosenttia kokonaisenergiasta) ja vähähiilihydraattinen dieetti 35 E% (molempien energiamäärä 1 200 kcal/vrk). Tutkimuksen pituus oli 6 kuukautta (kato 25%). Dieettien aikaansaamassa painon laskussa (5.6 vs. 6.8 kg) ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa. Kuitenkin runsaasti hiilihydraatteja sisältävää ruokavaliota noudattavilla seerumin kokonaiskolesterolin (3 ja 6 kuukauden seurannassa), LDL-kolesterolin (3 kuukauden seurannassa) ja triglyseridien pitoisuus (6 kuukauden seurannassa) alenivat merkitsevästi kun taas niukasti hiilihydraatteja sisältävää ruokavaliota noudattaneilla aleni vain seerumin triglyseridien pitoisuus (3 ja 6 kuukauden seurannassa).
Lean ME, Han TS, Prvan T, Richmond PR, Avenell A. Weight loss with high and low carbohydrate 1200 kcal diets in free living women. Eur J Clin Nutr 1997;51:243-8
Ja:
Vuoden seurannassa vähähiilihydraattinen ruokavalio ei tarjoa etuja vähärasvaiseen ruokavalioon verrattuna vaikeasti lihavilla.
Kyseessä on satunnaistettu rinnakkaiskoe 1, jossa verrattiin vähähiilihydraattisen (< 30 g HH/pv) ja vähärasvaisen (< 30 % energiansaannista rasvasta, -500 kcal vähennys energiansaantiin) ruokavalion vaikutuksia laihtumistulokseen, seerumin lipideihin, paastoglukoosi ja insuliiniarvoihin sekä HbA1c-arvoon ja insuliiniherkkyyteen (ei-diabeetikoilla). Tutkimukseen satunnaistettiin 132 yli 18-vuotiasta miestä ja naista, joiden painoindeksi oli yli 35 kg/m2. Diabeetikoita oli 39 %, metabolinen oireyhtymä (ei diabetesta) oli 43 %:lla, afroamerikkalaisia 58 %. Tutkimuksen kesto oli 6 kuukautta, ensimmäisen kuukauden aikana tutkittavat saivat ruokavalio-ohjausta ryhmissä 2 t/vko. Tämän jälkeen ryhmäohjauskertoja oli 1t/kk tutkimuksen päättymiseen saakka. Tutkittavat saivat kirjalliset ohjeet ruokavaliosta samoin kuin ruokalistaehdotuksia ja reseptejä sekä kalori- ja hiilihydraattitaulukon. Tutkittavien paino mitattiin kerran kuukaudessa, muut mittaukset tehtiin tutkimuksen alussa ja lopussa. Tutkimuksen lopussa mukana oli 79 tutkittavaa, tutkimuksen keskeyttäneiden osuus 40 %. Toteutuneessa vähähiilihydraattisessa ruokavaliossa hiilihydraattien osuus oli 37 %, proteiinin 22 % ja rasvan 41 % energiansaannista, vähärasvaisessa ruokavaliossa vastaavat osuudet olivat 51 %, proteiinin 16 % ja rasvan 33 % energiansaannista, erot ryhmien välillä olivat tilastollisesti merkitseviä. Tutkimuksen päättyessä vähähiilihydraattista ruokavaliota noudattaneet olivat laihtuneet keskimäärin -5.8 kg ja vähärasvaista ruokavaliota noudattaneet -1.9 kg, ero ryhmien välillä oli merkitsevä (95 % luottamusväli -1.6 – -6.3). Kun tulos vakioitiin lähtötason muuttujilla, ero säilyi, vakioinnissa oli mukana myös diabetes (on/ei). Yli 5 % lähtöpainosta laihtuneilla seerumin triglyseriditasot laskivat enemmän vähähiilihydraattista ruokavaliota noudattaneilla (-20 ± 43 % vs 4 ± 31%, p= 0.001), muissa seerumin lipideissä ei ollut eroa.
* Tutkimuksen laatu: tasokas
* Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä
Yhden vuoden seurantatulokset edellä kuvatusta tutkimuksesta 2. Vuoden kohdalla vähähiilihydraattista ruokavaliota ja vähärasvaista ruokavaliota noudattaneiden välillä ei ollut eroa laihtumistuloksessa. Ero ryhmien välillä -1.9 kg (95 % luottamusväli -4.9 – 1.0 kg). Seerumin triglyseridiarvo (p = 0.044) samoin kuin diabeetikoilla HbA1c-arvo laski enemmän (p = 0.019) vähähiilihydraattisella ruokavaliolla, kun lähtötason muuttujat oli vakioitu. HDL-kolesteroli laski vähemmän (p = 0.025) vähähiilihydraattisella kuin vähärasvaisella ruokavaliolla. Erot säilyivät, vaikka painonmuutos 0 – 1 v otettiin huomioon.
* Tutkimuksen laatu: tasokas
* Tutkimuksen sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen
* Kommentti: Yksinomaan diabeetikoilla vähähiilihydraattista ruokavaliota on tutkittu vähän ja tutkimukset ovat lyhytkestoisia.
* Tässä tutkimuksessa 2 diabeetikoiden osuus oli merkittävä ja tulos on sama kuin toisessa terveillä henkilöillä tehdyssä tutkimuksessa 3: laihtumistuloksen suhteen ero vähähiilihydraattisen ruokavalion eduksi 6 kuukauden kohdalla häviää kun seuranta-aika pitenee vuoteen. Vähähiilihydraattisten ruokavalioiden on epäilty aiheuttavan epäedullisia muutoksia seerumin lipidiprofiiliin, mutta 1 vuoden seurannassa tällaista vaikutusta ei ole havaittavissa, päinvastoin joissakin muuttujissa on pieni ero vähähiilihydraattisen ruokavalion eduksi. Näyttäisi siltä, että enintään vuoden kestävässä käytössä vähähiilihydraattinen ruokavalio on turvallinen myös diabeetikolla, tosin painonhallinnan suhteen ruokavalio ei tuo mitään lisäetua vähärasvaiseen ruokavalioon verrattuna. Pitempikestoisen käytön vaikutuksesta ei ole tutkimuksia. Tässä tutkimuksessa keskeyttäneiden osuus on suuri: koska motivoituneimmat henkilöt yleensä jatkavat tutkimuksessa, molempien ruokavalioiden osalta tutkimus todennäköisesti yliarvioi laihtumistulosta.
Kirjallisuutta
1. Samaha FF, Iqbal N, Seshadri P ym. A low-carbohydrate as compared with a low-fat diet in severe obesity. N Engl J Med 2003:348:2074-81
2. Stern L, Iqbal N, Seshadri P ym. The effects of low-carbohydrate versus conventional weight loss diets in severely obese adults: one-year follow-up of a randomized trial. Ann Intern Med 2004:140:778-85
3. Foster GD, Wyatt HR, Hill JO ym. A randomized trial of a low-carbohydrate diet for obesity. N Engl J Med 2003:348:2082-90
Ja:
Vähähiilihydraattiset dieetit (=< 30 g/vrk, ketogeeninen dieetti, esim. Atkinsin dieetti) voivat alentaa liikapainoa 3–9 kg puolen vuoden aikana, mutta sen jälkeen paino nousee kohti lähtötasoa. Niitä ei voida kuitenkaan suositella, koska niiden ohjeet ovat ristiriidassa tutkimuksiin perustuvien ravintosuositusten kanssa ja koska niillä on sivuvaikutuksia. Lisäksi tutkimustieto dieetin vaikutuksista sydän- ja verisuonielimistön sairauksien vaaratekijöihin pitkään noudatettuna puuttuu.
Systemaattiseen katsausartikkeliin 1 sisältyy mm. kaksi 12 kk kestänyttä tutkimusta, joiden tarkempi kuvaus seuraavana.
USA:ssa toteutettuun kontrolloituun monikeskustutkimukseen 2 osallistui 132 lihavaa henkilöä (BMI 43 kg/m2, ikä 53 v., 39 %:lla tyypin 2 diabetes, 43 %:lla MBO (metabolinen oireyhtymä), 60 %:lla verenpainelääkitys). Heidät randomisoitiin vähähiilihydraattista dieettiä noudattavaan ryhmään (VHD; hh =< 30 g/vrk)) ja vähärasvaista sekä energiamäärältään rajoitettua ruokavaliota noudattavaan ryhmään (VRD; rasvaa =< 30 E %, energiavajaus 500 kcal/vrk). 6 kk:n seurannassa VHD-ryhmän paino oli alentunut enemmän kuin VRD-ryhmässä (5.8 kg vs. 1.9 kg; p= 0.002). Tutkimuksesta tehtiin myös 12 kk:n seuranta 3. Tällöin laihtumisessa ei ollut enää merkitsevää eroa ryhmien välillä (VHD: 5.1 kg vs. VRD: 3.1 kg). Energian saanti oli 12 kk:n seurannassa VHD-ryhmässä 1 460 kcal/vrk ja VRD-ryhmässä 1 820 kcal/vrk. Painon lasku oli yhteydessä dieetin noudattamisen kestoon ja energian saannin vähenemiseen eikä hiilihydraattien rajoittamiseen.
# Astrup A, Larsen TM, Harper A. Atkins and other low-carbohydrate diets: hoax or an effective tool for weight loss? Lancet 2004; 364: 897-9
# Samaha FF, Iqbal N, Seshadri P ym. A low-carbohydrate as compared with a low-fat diet in severe obesity. N Engl J Med 2003; 348:2074-81
# Stern L, Iqbal N, Seshadri P ym. The effects of low-carbohydrate versus conventional weight loss diets in severely obese adults: One-year follow-up of a randomized trial. Ann Int Med 2004;140:778-86
Ja hassua, että ihan samaa asiaa jota väitettiin potaskaksi..
- Liittynyt
- 15.3.2008
- Viestejä
- 63
Voitaisko hei puhua lisää Mesopotamiasta ja ruukuista :hyvä:
Minun mielestäni (ei perustu tutkimuksiin) "karppaajalla" on etu siitä, että dieetti on helppo pitää. Selvästi rajoitetaan jotkut herkut pois ja muita saa syödä suhteellisen vapaasti ilman mitään puntaria. Vähäkalorisissa dieeteissä monella tutullani tuntuu aiheuttavan vaikeuksia tuo "laskeminen"
Itselläni toimi parhaiten kun paransin hiilareiden laatua ja koitin omalla järjellä ajatella milloin elimistö niitä tarvitsee ja keskitin hiilareiden syönnit sen mukaan. Esimerkiksi myöhään illalla ei ainakaan hiilareita vaan vaikka protskua jos on pakko jotakin syödä. 15kg lähti suht helposti noin 6kk aikana ja vielä vuosi tuosta ollaan samassa painossa. :kippis1:
Minun mielestäni (ei perustu tutkimuksiin) "karppaajalla" on etu siitä, että dieetti on helppo pitää. Selvästi rajoitetaan jotkut herkut pois ja muita saa syödä suhteellisen vapaasti ilman mitään puntaria. Vähäkalorisissa dieeteissä monella tutullani tuntuu aiheuttavan vaikeuksia tuo "laskeminen"
Itselläni toimi parhaiten kun paransin hiilareiden laatua ja koitin omalla järjellä ajatella milloin elimistö niitä tarvitsee ja keskitin hiilareiden syönnit sen mukaan. Esimerkiksi myöhään illalla ei ainakaan hiilareita vaan vaikka protskua jos on pakko jotakin syödä. 15kg lähti suht helposti noin 6kk aikana ja vielä vuosi tuosta ollaan samassa painossa. :kippis1:
[sarkasmi] Sinä oletkin todella kattava otanta. [/sarkasmi] Kelle muulle tulee ikävä raikkaita kasviksia? Ja mitä kasviksia, hedelmiä, juureksia, salaattia, marjoja, mitä? Keskivertojenkillekö tulee ikävä, semmoiselle, joka ei ehkä ole 10-20v aikana syönyt muita kasviksia, kuin ketsuppia ja uppopaistettuja ja kinuskilla ja vaniljakastikkeella päällystettyjä omenoita? Arveletko, että tutkimuskohteina on ollut kovinkin monta sellaista, ketkä olisivat hiilaritonta ruokavaliota toteuttaneet vankan tietämyksen pohjalta ja osaten, vai kenties vain siten, että ostavat sen jo vuosia sitten paskaksi todetun ja vanhentuneen ekan Atkinsin kirjan? Ei siinä ole mitään uutta, että lähes pelkästään kermaa, kananmunia ja pekonia sisältävä ruokavalio on perseestä. Se on tälläkin palstalla todettu vuosia sitten ja moneen kertaan.
Muuan "tutkimus", josta kopipeistailit antaumuksella väittää niin. :jahas: Kopioinpa tähän sen lainauksen: A low-carb diet is simply a low-calorie diet in disguise. Suoraan aiemmasta postauksestasi. Etkö lukenut sitä tekstiä ennen postausta? Olisiko hyvä tutustua huolella tutkimuksiin, joita siteeraa?
Se, että esim. japanilaiset (riisi) ja perinteistä välimerellistä ruokavaliota syövät (katoavaa kansanperinnettä) ovat terveempiä ei johdu hiilareista, vaan siitä, että heillä yleensäkin tulee nykyajan olemattoman vähäiseen fyysiseen aktiviteettiin nähden riittävän vähän kaloreita ruoasta, paljon kasviksia, riittävästi laadukasta rasvaa, riittävästi laadukasta proteiinia merenelävistä, joita noihin ruokavaliohin kuuluu runsaasti, todella vähän nopeita hiilareita (jep, japanilaisten riisi on nopean hiilarin lähde, mutta sitä ei syödä semmoisia määriä, kuin esim. jenkkilän kiinalaisrafloissa).
HUOM! Korostan edelleen, että mä en karppaa, enkä ole ikinä karpannut. Eli en puolusta vähähiilariruokavaliota tai jopa tiukkaa ketoruokavaliota siksi, että itse sellaista noudattaisin tai olisin ikinä noudattanutkaan. Silti mua ärsyttää epä-älykäs uskovaisen sävyinen johonkin asiaan takertuminen, jota sinä Uwish nyt yllätyksekseni harrastat. Aiempien juttujen perusteella susta on jäänyt perusfiksun voimailevan punttimimmin kuva. Mistä nyt yhtäkkiä tämmöinen hiilari-intoilu?
Mikä siinä kommentissa oli epäpätevämpää, kuin sun kommentti: Menee arvelun puolelle, mutta veikkaisin että tuolla dieetillä tulee niin ikävä raikkaita kasviksia että niitä tulee pakottava tarve puputtaa. (Tai ainakin minulla, on testattu.) Ja sanoohan sen järkikin että vitskuja ym. on saatava. Mennään arvailun puolelle, mutta väitetään yleisenä totuutena, että jokaiselle tulee ikävä raikkaita kasviksia, koska sulla tulee, on kuulemma testattu. Sä et ole edelleenkään kattava otos, enintään hyvä case study. Sä olet voimaileva ja lihaksikas nainen, eli hyvin poikkeava yksilö, joten sulle hiilareista (vars. kun tod.näk. otat ne suurimmaksi osaksi laadukkaista lähteistä, toisin kuin suurin osa ihmisistä) on jopa hyötyä, reenit kulkevat paremmin. Suurimmalle osalle maailman kansasta ruokavalion valtava hiilaroituminen noin 30-50-v aikana on sen sijaan ollut katastrofi, kansanterveyden kannalta siis.
Muistapa nyt nää pointit:
Jos muuttaa nykyaikaista täysin päin helvettiä olevaa ruokavaliotaan, jossa lähes 100% hiilareista tulevat huonoista lähteistä, ei juoda vettä juuri ikinä, vaan mehuja, limua, kahvia jne., makroravinnejakauma on suunnilleen pr 10% (joista suurin osa viljasta), hh 70% (lähes kaikki valkoisesta vehnäjauhosta, ranskanpotuista, sokerista, valkoisista riiseistä yms. huonoista lähteistä) ja r 20%, joka lähes pelkästään huonoa rasvaa, niin on päivänselvää, että pitää lähteä ensin laittamaan perusteet kuntoon. Eli jo vuosia sitten nää keskustelut käytiin moneen kertaan mm. pakkiksella ja myös Mistress Krista on niistä saitillaan puhunut vuosia sitten.
Eli perusteet vielä kerran:
- riittävästi laadukkaita kasviksia
- riittävästi vettä
- jos on epäilys, ettei kasviksista kumminkaan saa riittävästi mikroravinteita, niin monivitskunappi per päivä ei ole pahitteeksi
- riittävästi protua, ei voimailevalle tai aktiiviliikkujalle noin 1-1,5g/painokilo/vrk on ihan ok, aktiiviliikkujalle ehkä 1,5-2g/painokilo/vrk voisi olla passeli nyrkkisääntö
- riittävästi laadukasta rasvaa, eli kalarasvaa ja/tai oliivi- tai rypsiöljyä, myös pähkinät ok
- sopivan vähän tai paljon hiilareita laadukkaista lähteistä, riippuen tarpeesta, on jo monessa tutkimuksessa ja peruskoulun terveystietokirjassa todettu, että proteiinia kroppa tarvitsee rakennusaineeksi kaikkeen ja rasvaa rasva-aineenvaihduntaan ja hormonitoimintaan, hiilareita VAIN energiaksi, täten suurin osa länsimaisista ihmisistä tarvitsee niitä erittäin vähän, koska eivät kuluta energiaa, me liikunnallisesti aktiiviset olemme nykyään poikkeus sääntöön.
Eli jos on kyseessä tyypillinen länsimaalainen, joka ei kuluta energiaa, koska menee joka paikkaan moottoroidusti, mistä vähennetään, kun ylipainoisena todetaan syömisen vähennystarve? Hänen kalorintarpeensa on jo etukäteen todella matala. Vähennetäänkö jo ennestään liian vähästä proteiinimäärästä tai hyvistä rasvoista, joita ei syödä? Vai vähennettäisiinkö sittenkin niitä turhia ja epäterveellisiä nopeita hiilareita? Vai olisiko ehkä paras laittaa samaan aikaan sekä määrät, että laatu kuntoon, että ihminen söisi riittävästi proteiinia ja laaturasvaa ja riittävän hiilareita ja nekin lähteistä, joista saa samalla kuitua ja vitskuja?
On totta, että hiilareiden poisjättäminen muodostaa haasteen kenelle tahansa, mutta mahdotonta se ei ole, eikä sen myöskään tarvitse olla epäterveellistä, kuten kovasti koitat todistaa. Jälleen kerran, vanhassa ja perinteisessä Atkinsin dieetissä on paljon pielessä, onhan se todettu vuosia sitten ja perusteltukin vielä pätevästi ja kerrottu, miten se kannattaa korjata. Jos ravinnosta jättää hiilarit pois, ei ole pakko alkaa syödä tuhannesti pekonia, kananmunia ja kermaa. Vaihtoehtoja on, terveellisempiä vaihtoehtoja.
Toistan papukaijana: mikä tahansa makroravinnejakauma voi toimia ja olla terveellinen, jos noi tässä ketjussa ja postauksessa mun mainitsemat ja aiemmin palstalla vuosien ajan jo monen ihmisen moneen kertaan mainitsemat perusteet pistetään kuntoon.
Mua edelleen kiinnostaa syyt tämmöiseen kummalliseen hiilihydraattiristiretkeen. Miksi? Etkö ole lukenut aiheesta jo vuosia sitten käytyjä päteviä keskusteluja? Oletko kenties lähtenyt toteuttamaan itselläsi tai nähnyt läheisten ihmisten toetuttavan perinteistä Atkinsin dieettiä? Jos kyllä, niin sen aiheuttamien pettymysten pohjaltako nyt olet suorastaan hiilihydraattiuskovainen? Hiilarittoman ruokavalion voi todellakin toteuttaa terveellisesti ja järkevästi. Kukaan vähänkään järkevä ei väitä, että se olisi helppoa, mutta mahdollista kyllä. En ihmettele yhtään, miksei A. Manninen enää jaksa, ihmettelen lähinnä sitä, miten minä jaksan. :D
- Liittynyt
- 12.5.2007
- Viestejä
- 29
Yhdyn ihan täysin iivilin tekstiin.
Mietin vain, että mistähän aloittaja on mahtanut saada päähänsä että vhh'lla ei voisi syödä niitä kasviksia? Tietenkin voi, järkevästi toteutettu vähähiilarinen ruokavalio ei todellakaan ole mikään pekoni-metwursti-kuuri.. Yhtä lailla normaalia hiilaripitoista ruokavaliota noudattava voi koostaa syömisensä jostain paahtoleivästä, karkeista ja hampurilaisista.
Lisäisin vielä, että itse olen ollut lähemmäs kaksi vuotta lowcarb-ruokavaliolla(syön hiilihydraatteja noin 30-90g/vrk, kaloreita tulee siinä 1800-2800), enkä ole koskaan elämässäni ollut näin terve. Ihoni on paljon parempi, en ole sairastanut kertaakaan tänä aikana(edes flunssaa), hiukset&kynnet hyvässä kunnossa jne... Lisäksi en juurikaan tunne näläntunnetta, se on oikeasti todella luksusta esimerkiksi tilanteessa jossa joudun olemaan pidempiä aikoja syömättä(esim pitkä työpäivä tms.)
Oletko aloittaja itse ikinä edes kokeillut vähentää hiilareita ruokavaliosta? Voisin uskoa että se hälventäisi noita ennakkoluulojasi edes jonkin verran.
Mietin vain, että mistähän aloittaja on mahtanut saada päähänsä että vhh'lla ei voisi syödä niitä kasviksia? Tietenkin voi, järkevästi toteutettu vähähiilarinen ruokavalio ei todellakaan ole mikään pekoni-metwursti-kuuri.. Yhtä lailla normaalia hiilaripitoista ruokavaliota noudattava voi koostaa syömisensä jostain paahtoleivästä, karkeista ja hampurilaisista.
Lisäisin vielä, että itse olen ollut lähemmäs kaksi vuotta lowcarb-ruokavaliolla(syön hiilihydraatteja noin 30-90g/vrk, kaloreita tulee siinä 1800-2800), enkä ole koskaan elämässäni ollut näin terve. Ihoni on paljon parempi, en ole sairastanut kertaakaan tänä aikana(edes flunssaa), hiukset&kynnet hyvässä kunnossa jne... Lisäksi en juurikaan tunne näläntunnetta, se on oikeasti todella luksusta esimerkiksi tilanteessa jossa joudun olemaan pidempiä aikoja syömättä(esim pitkä työpäivä tms.)
Oletko aloittaja itse ikinä edes kokeillut vähentää hiilareita ruokavaliosta? Voisin uskoa että se hälventäisi noita ennakkoluulojasi edes jonkin verran.
AManninen
Banned
- Liittynyt
- 31.3.2008
- Viestejä
- 91
Paulan Hakalan tekstit ei kelpaa mihinkään. Mene sinne pubmediin katsomaan tutkimuksia.
AManninen
Banned
- Liittynyt
- 31.3.2008
- Viestejä
- 91
Hakalan oli tulkinnut (tahalleen?) hieman virheellisesti noita lipidiarvoja. Tässä jotain infoa aiheeseen liittyen, joskin artikkelin pääpaino on diabeteksen ja metabolisen syndrooman hoidossa:
http://www.nutritionandmetabolism.com/content/5/1/9
"Clinically significant elevation of LDL-cholesterol is generally considered a primary indicator of CVD risk but interpretation must be tempered by the effect of particle size: small dense LDL particles are significantly more atherogenic than large, buoyant LDL particles [36,37]. Krauss, et al. identified a genetically influenced pattern (B) in people with higher levels of the smaller particles and found a strong linear relation between carbohydrate intake and prevalence of the atherogenic pattern B phenotype. Thus, replacing dietary fat with carbohydrate tends to worsen LDL size distribution for most of the population[36,37].
Other factors, such as high triglyceride (TG) and low HDL, are independent markers of insulin resistance and CVD risk. Indeed, the triglyceride:HDL ratio has been posited to be a surrogate measure of insulin resistance [38]. This ratio is frequently exacerbated under conditions that lower LDL [24]. An increase in apolipoprotein B (apoB) may be a preferred marker since each atherogenic lipoprotein particle contains one molecule of apoB; total LDL would bias results towards lower risk [39]. There is also strong evidence that the apoB/apoA-I ratio is superior to conventional cholesterol ratios [39] as a predictor of CVD risk. Of particular importance is circulating TG because of its mechanistic link to the formation of atherogenic particles [40,41], and its responsiveness to dietary manipulation. There is probably no dietary outcome as reliable as the reduction in TG due to carbohydrate restriction[41].
PS. Mainittakoon vielä, että Krauss, joka vuosia oli yksi AHA:n dieettisuositusten takana seisovia hemmoja, on sanoutunut AHA-hömpästä irti..
http://www.nutritionandmetabolism.com/content/5/1/9
"Clinically significant elevation of LDL-cholesterol is generally considered a primary indicator of CVD risk but interpretation must be tempered by the effect of particle size: small dense LDL particles are significantly more atherogenic than large, buoyant LDL particles [36,37]. Krauss, et al. identified a genetically influenced pattern (B) in people with higher levels of the smaller particles and found a strong linear relation between carbohydrate intake and prevalence of the atherogenic pattern B phenotype. Thus, replacing dietary fat with carbohydrate tends to worsen LDL size distribution for most of the population[36,37].
Other factors, such as high triglyceride (TG) and low HDL, are independent markers of insulin resistance and CVD risk. Indeed, the triglyceride:HDL ratio has been posited to be a surrogate measure of insulin resistance [38]. This ratio is frequently exacerbated under conditions that lower LDL [24]. An increase in apolipoprotein B (apoB) may be a preferred marker since each atherogenic lipoprotein particle contains one molecule of apoB; total LDL would bias results towards lower risk [39]. There is also strong evidence that the apoB/apoA-I ratio is superior to conventional cholesterol ratios [39] as a predictor of CVD risk. Of particular importance is circulating TG because of its mechanistic link to the formation of atherogenic particles [40,41], and its responsiveness to dietary manipulation. There is probably no dietary outcome as reliable as the reduction in TG due to carbohydrate restriction[41].
PS. Mainittakoon vielä, että Krauss, joka vuosia oli yksi AHA:n dieettisuositusten takana seisovia hemmoja, on sanoutunut AHA-hömpästä irti..
- Liittynyt
- 10.10.2007
- Viestejä
- 1 313
Voitaisko hei puhua lisää Mesopotamiasta ja ruukuista :hyvä:
Minun mielestäni (ei perustu tutkimuksiin) "karppaajalla" on etu siitä, että dieetti on helppo pitää. Selvästi rajoitetaan jotkut herkut pois ja muita saa syödä suhteellisen vapaasti ilman mitään puntaria. Vähäkalorisissa dieeteissä monella tutullani tuntuu aiheuttavan vaikeuksia tuo "laskeminen"
Itselläni toimi parhaiten kun paransin hiilareiden laatua ja koitin omalla järjellä ajatella milloin elimistö niitä tarvitsee ja keskitin hiilareiden syönnit sen mukaan. Esimerkiksi myöhään illalla ei ainakaan hiilareita vaan vaikka protskua jos on pakko jotakin syödä. 15kg lähti suht helposti noin 6kk aikana ja vielä vuosi tuosta ollaan samassa painossa. :kippis1:
Öö... vähähiilihydraattisen ruokavalion laihduttava vaikutus perustuu nimenomaan siihen, että syödään vähemmän kaloreita kuin kulutetaan. Siten VHH-dieetti on myös vähäkalorinen kuten mikä tahansa muukin painonpudotusdieetti.
Turhien hiilareiden karsiminen on toki järkevämpää kuin rasvan pois ottaminen ravinnosta, mutta itse en kyllä VHH-dieettiä suosittele nopeaan painonpudotukseen (en tosin suosittele nopeaa painonpudotusta ensinkään).
- Liittynyt
- 24.1.2006
- Viestejä
- 434
Kamala lista riskejä!:
The Dangers of Low-Carb Diets
-klips-
http://www.barillaus.com/Home/Pages/Dangers_of_LowCarb_Diets.aspx#Chronic_Disease
Onpa yllättävää, että Barilla kirjoittelee lowcarbbauksen riskeistä, kun Barillan tuotteet taitavat mennä sinne pastan puolelle... Enpä olisi uskonut, että näin pahasti lähdekriittisyys unohtuu edes hurmoksessa :wtf:
AManninen
Banned
- Liittynyt
- 31.3.2008
- Viestejä
- 91
Niinpä. Suurin osa näistä "infopaketista" on juuri pastamafian ja eläinaktivistien kirjoittamia. Usein taustat on kuitenkin hyvin piillotettu. Ei mene kauaa, että Uwish menee www.pcrm.org sivulle etsimään "faktoja" (eläinaktivistijärjestön sivusto)
- Liittynyt
- 12.8.2007
- Viestejä
- 170
Niinpä. Suurin osa näistä "infopaketista" on juuri pastamafian ja eläinaktivistien kirjoittamia. Usein taustat on kuitenkin hyvin piillotettu. Ei mene kauaa, että Uwish menee www.pcrm.org sivulle etsimään "faktoja" (eläinaktivistijärjestön sivusto)
OT, mut tuli mieleen et karpata voi myös vegenä
(nimim. 40-120g hh/vrk, aikaisemmin vähempikin). Mulla on kyllä olo ollut paras ikinä matalilla hiilareilla, ketolla olo oli vielä upeampi ja mahan toiminta täydellinen. Sillon ruokailu oli kyllä vähän liikaa laskemista.
- Liittynyt
- 10.10.2007
- Viestejä
- 1 313
Kenenkäs tekemiä sitten kaikki nuo VHH-dieettiä kritisoivat tieteelliset tutkimukset ovat? ;)
Totta kai etujärjestöillä ja yrityksillä on intressit tuoda tieteen näkökulma esiin. Tieteen näkökulma taitaa olla aika lähellä tuota sivustoa, tieteelliset tutkimukset joihin tuossa viitataan on myös ilmoitettu pätevästi.
Mikä tuolla sivulla ei pidä paikkaansa? Viittaa mieluiten tieteellisiin tutkimuksiin vasta-argumentoinnissa.
Totta kai etujärjestöillä ja yrityksillä on intressit tuoda tieteen näkökulma esiin. Tieteen näkökulma taitaa olla aika lähellä tuota sivustoa, tieteelliset tutkimukset joihin tuossa viitataan on myös ilmoitettu pätevästi.
Mikä tuolla sivulla ei pidä paikkaansa? Viittaa mieluiten tieteellisiin tutkimuksiin vasta-argumentoinnissa.
AManninen
Banned
- Liittynyt
- 31.3.2008
- Viestejä
- 91
Mitkä tutkimukset? Asiahan on niin, että tutkimuksissa ei ole pystytty osoittamaan mitään haittoja (pikemminkin päinvastoin).
- Liittynyt
- 8.11.2006
- Viestejä
- 1 118
Epämääräisen VHH-termin viljelyn sijaan pitäisi tarkemmin määritellä kritisoitavan(tai puolustettavan) dieetin makroravinnesisältö. Aika oleellinen ero esim. 40/30/30-tyypin dieetillä ja alle 30g/hh/vrk ketoosidieetillä. Kuitenkin molemmista voidaan käyttää nimitystä vähähiilihydraattinen dieetti.
- Liittynyt
- 8.3.2005
- Viestejä
- 954
Mistä syystä et suosittele?
Nimenomaan. Tässä näyttää selkeästi, että threadin avannut ristiretkeläinen puhuu ainoastaan ns. populaariatkinsista, jossa vedetään vain ja ainoastaan pekonia, juustoa ja kastikkeeksi mäkkärin ranskisaltaan käytettyä paistorasvaa.
- Liittynyt
- 10.10.2007
- Viestejä
- 1 313
ShoGun1966, nopea painonpudotus tarkoittaa reipasta kalorialijäämää ja sitä kautta helposti hivenaineiden puutosta. Lievillä miinuskaloreilla ollessa ja painoa hitaasti pudottaen oppii myös sen, miten kestävästi syödään lihomatta.
Nopea painonpudotus johtaa yleensä siihen, että kun dieetti loppuu, tulevat kilot takaisin.
VHH-dieetti siten, että on pienillä miinuskaloreilla tinkien lähinnä hiilareista on mun mielestä ihan fiksua. Hyvin pienillä hiilarimäärillä ollessa ihminen ei pysy terveenä pitkään. Riippuu siis VHH:n määritelmästä.
Nopea painonpudotus johtaa yleensä siihen, että kun dieetti loppuu, tulevat kilot takaisin.
VHH-dieetti siten, että on pienillä miinuskaloreilla tinkien lähinnä hiilareista on mun mielestä ihan fiksua. Hyvin pienillä hiilarimäärillä ollessa ihminen ei pysy terveenä pitkään. Riippuu siis VHH:n määritelmästä.
- Liittynyt
- 10.10.2007
- Viestejä
- 1 313
On niillä kuitenkin diabetesta, vaikkakin aika vähän.
http://care.diabetesjournals.org/cgi/content/abstract/11/9/693
Muutenhan eskimot on aika sairasta kansaa, jolla on lyhyt eliniänodote joten menee vähän tuo argumentti puihin.
http://care.diabetesjournals.org/cgi/content/abstract/11/9/693
Muutenhan eskimot on aika sairasta kansaa, jolla on lyhyt eliniänodote joten menee vähän tuo argumentti puihin.
