Tuota venyttelyn merkitystä olen itsekin miettinyt. Varmaankin on apua, mutta välillä tuntuu, että se hyöty on aika marginaalinen.
Tutkimuksia löytyy paljonkin. Esim armeijassa kaikkien rasitusvammojen määrä väheni pelkästään hamstringejä venyttelemällä (tämä ja monta muuta tutkimusta löytyy tarkemmin T. Kurz:n kirjasta Stretching scientifically).
Marginaalinen hyöty? Venytellään, silti paikat paskana?
Marginaalisesta hyödystä olen täysin erimieltä. Käytännön kokemus ja urheilijoiden tapojen ja harjoittelun analysointi on osoittanut, että ne ketkä panostavat lihashuoltoon kärsivät selvästi vähemmän erilaisista kiputiloista, rasitusvammoista ja myöskin heidän palautumisensa on ollut parempaa/nopeampaa (subjektiivinen mielipide).
Miksi jotkut eivät hyödy venyttelystä?
Kaikella on rajansa, niin ihmisen suorituskyvyllä, kuin venyttelyn hyödyilläkin. Ne ketkä eivät hyödy venyttelystä, venyttelevät väärin. Heillä on virheellisiä asentoja, venytykset ovat riittämättömiä tai liian rajuja väsyneisiin lihaksiin kohdistettuna. Myöskään neuraalista ärsytystä ei tule unohtaa. Staattinen venytys tunnetusti pahentaa JO OLEMASSA OLEVAA neuraalikudoksesta johtuvaa ärsytystä, kun taas hallittu dynaaminen venyttely vähentää sitä. Tästä paras esimerkki lienee Butlerin kuvaamat neurodynamiikan testit ja hoitomuodot, jotka perustavat juuri dynaamiseen "venyttelyyn".
Yksi tärkeä pointti on myös suhteellinen heikkous lihasepätasapainon kautta. Heikko lihas on taipuvainen kiristymään ja sitä kirystystä ei voi venyttää pois, venytys vain pahentaa tätäkin tilannetta.
Eli. Venyttely kannattaa 100%. Kysymys vain kuuluu: MILLOIN? MITEN? MIKSI?