Turkmenbashi. Venäjä on saamassa yhä voimakkaamman otteen Kaspianmeren kaasuvaroista, kun presidentti Vladimir Putin ilmoitti solmivansa uuden kaasuputken rakentamisesta Turkmenistanin ja Kazakstanin kanssa.
Lauantainen tieto on takaisku Euroopan unionille ja Yhdysvalloille, jotka ovat havitelleet Turkmenistanin kaasuvaroja ohi Venäjän putkiston.
Nyt rakennettavan putken on määrä kuljettaa Turkmenistanin kaasua Kazakstanin läpi Venäjälle. Omien markkinoidensa lisäksi Venäjä myy kaasua moninkertaisella hinnalla Euroopan markkinoille.
EU on ollut huolissaan Venäjän mahtiasemasta Euroopan energiantuojana. Neljäsosa unionin alueen öljystä- ja kaasusta tuodaan Venäjän kautta kulkevien putkien läpi. Brysselissä ajatellaan, että nykyinen järjestelmä on liian herkkä häiriöille.
Kun Venäjän öljytoimitukset EU-maihin takkuilivat alkuvuodesta Venäjän ja Valko-Venäjän hintakiistan takia, alkoivat Bryssel ja Washington kiihdyttää neuvotteluja vaihtoehtoisesta kaasureitistä Turkmenistanin hallituksen kanssa.
Länsivallat haluaisivat rakentaa Kaspianmeren läpi kulkevan kaasuputken Turkmenistanista Azerbaidžaniin ja sitä myöten Turkkiin. Se ohittaisi Venäjän putkiston.
”Yhdysvallat ja EU ovat ajatelleet liian suoraviivaisesti, että Turkmenistan haluaisi sitoutua Kaspianmeren läpi kulkevaan kaasuputken rakentamiseen. Projekti veisi vähintään viisi vuotta ja siihen tarvittaisiin venäläisten teknistä apua Turkmenistanin heikon infrastruktuurin takia”, arvioi tutkija Tom Mayne puhelimitse Lontoosta. Hän työskentelee lontoolaisessa Global Witness -järjestössä, joka seuraa Turkmenistanin kehitystä.
”Länsimaiden hanke on niin alustava, ettei Turkmenistan halua sitoutua siihen sokeasti. Venäjä tarjoaa varmat tulot, joten presidentti Putinilla on hallussaan alueen energiamonopoli.”
Venäjä hallitsee Turkmenistanin kaikkia kaasureittejä ulkomaille sekä Kazakstanin suurinta öljynvientiputkea.
Lauantaina Venäjä, Turkmenistan ja Kazakstan vakuuttivat, että syyskuuhun mennessä allekirjoitettava kaasuputkisopimus on puhtaasti kaupallinen hanke ilman poliittisia tarkoitusperiä.
Keski-Aasian energiavarat sekä sotilaspoliittiset mahdollisuudet ovat kuitenkin yhä kiihtyvän kiinnostuksen kohteita niin Yhdysvalloissa, EU:ssa, Kiinassa kuin Venäjälläkin. Yhdysvallat ja Nato ovat joutuneet luopumaan sotilastukikohdistaan Uzbekistanissa, jonka strategista kumppanuutta Venäjä on puolestaan vahvistanut.
”Yhdysvallat on joutunut sitomaan joukkojaan muille alueille, muun muassa Afganistaniin ja Irakiin. Venäjä on käyttänyt tilannetta hyväkseen ja pyrkinyt pikkuhiljaa lisäämään valtaansa Keski-Aasiassa”, kertoo dosentti Alpo Juntunen Maanpuolustuskorkeakoulusta.