Vasemmistoliiton naiskansanedustaja keksi ratkaisun likipitäen kaikkeen

[Ossen]

Ehkä kaikki kiteytyy siihen, että kunpa ihmiset vain halaisivat enemmän toisiaan, välittäisivät. Tuntuu paljon lämpimämmältä kuin valtion kylmä syleily kehdosta hautaan.

Juu yhes kirjas sanottiin "rakasta lähimmäistäsi kuin itseäsi" ja sitä jos porukka noudattais ni pärjättäis tasaverolla 0%.

Tuntuu vallitsevan yksimielisyys siitä, että yhtä oikeaa tapaa pyörittää valtiota ei ole, vaan politiikan valinta riippuu omista arvostuksista...

En tiedä politiikasta juurikaan ja haluaisin että tähän threadiin väännettäis nyt objektiivisesti kyhätty lista niistä periaate-eroista, joiden takia tasan kaksi tasan yhtä älykästä ja yhtä hyvin koulutettua ihmistä päätyvät eri leireihin, oikealle ja vasemmalle. Kun molemmat ymmärtävät ne peruslait, jotka taloudessa ja maailmassa yleensäkin vallitsee, niin mitkä pointit ovat ne joiden kohdalla mielipiteet niin eroaa että toinen päätyy oikealle ja toinen vasemmalle?

Siis oikeisto haluaa saman veroprosentin kaikille ja ettei mitään liike- ja yritystoimintaa ohjata laeilla? Minimipalkat kans vittuun ja urakkapalkka tilalle että tehokkuus palkitaan? No täähän on hyvä niille kaikista pätevimmille epäilemättä, mutta kun kaikki ei voi olla korkeasti koulutettuja, ja kaikki ei voi olla niitä kaikista pätevimpiä, joten jos et synny tarpeeks lahjakkaana niin vituttaa kun näet nälkää?

Vasemmisto taas haluaa säätää minimipalkat joilla kaikki tulee toimeen vaikka eivät olisi tehokkaita, ja haluavat tasata tuloeroja verottamalla niitä pätevimpiä ihmisiä raskaimmin... No tää on hyvä niille jotka ei oo niitä fiksuimpia/tehokkaimpia, mutta ne fiksut ja tehokkaat vittuuntuu kun maassa X samasta duunista sais tuplaliksan. sit ne muuttaa sinne sen rahan perässä ja lopulta suomessa lentokoneet putoo, valot sammuu ja talot ei enää lämpene ku kaikki osaajat on lähteny muualle, sit hytistään talvet hirventaljoissa ja metsästetään&keräillään ja ollaan muutenkin kuin keskiajalla?

Kumpikaan ei kuulosta hyvältä.

 

[alls0p]

Juu yhes kirjas sanottiin "rakasta lähimmäistäsi kuin itseäsi" ja sitä jos porukka noudattais ni pärjättäis tasaverolla 0%.

Tuntuu vallitsevan yksimielisyys siitä, että yhtä oikeaa tapaa pyörittää valtiota ei ole, vaan politiikan valinta riippuu omista arvostuksista...

En tiedä politiikasta juurikaan ja haluaisin että tähän threadiin väännettäis nyt objektiivisesti kyhätty lista niistä periaate-eroista, joiden takia tasan kaksi tasan yhtä älykästä ja yhtä hyvin koulutettua ihmistä päätyvät eri leireihin, oikealle ja vasemmalle. Kun molemmat ymmärtävät ne peruslait, jotka taloudessa ja maailmassa yleensäkin vallitsee, niin mitkä pointit ovat ne joiden kohdalla mielipiteet niin eroaa että toinen päätyy oikealle ja toinen vasemmalle?

Ei ole mitään mahdollisuutta tehdä tuollaista listaa, koska se kääntyy lopulta kysymykseksi arvoista ja siitä mikä koetaan ja nähdään oikeudenmukaisena (ks. edellinen sivu).

Näin asia vaan on. Taloustieteet ja politiikka ovat ihmistieteitä, eivät "kovia" tieteitä kuten esimerkiksi fysiikka ja kemia. Näissäkään aiheissa, kuten suhteellisuusteorian ja kvanttimekaniikan suhteesta, ihmiset eivät kuitenkaan ole yhtä mieltä.

Itselläni ei ainakaan valitettavasti ole aikaa jatkaa keskustelua täällä, vaikka keskustelua näistä asioista olisikin tärkeää ylläpitää (ks. edellinen sivu).

Tässä on esimerkiksi käyty jonkin verran läpi noita valintoja arvoista ja oikeudenmukaisuudesta, mutta tämäkin on vain yksi näkökulma, josta esimerkiksi Nightkin, Crusader ja Lassesa olisivat eri mieltä (ehkä noista arvoista ja oikeudenmukaisuudesta voisi olla samaa mieltä, mutta muuten ehkä ei):
http://www.valt.helsinki.fi/vol/staff/patomaki/Uusi_julkisjohtaminen.pdf

Itse sanoisin vinkkinä niin, että lue läpi noita eri ihmisten (kuten Platon, Aristoteles, Locke, Hobbes, David Hume, J.S. Mill, John Rawls ja Onora O'Neill) kirjoituksia arvoista ja oikeudenmukaisuudesta. Vain siten voit muodostaa käsityksen siitä, mikä talouden ja politiikan muoto on mielestäsi hyväksyttävä. (Jatkolukemista esim.: Adam Smith, Keynes, Friedman, Hayek)

Uskon, että muut (kanssani erimieltäkin olevat) pystyvät hyväksymään tuon mitä ylle kirjoitin (paitsi ehkä tuon linkin).

Tuollaisten teosten lukeminen ei mene hukkaan, sillä ne antavat näkökulmia maailmaan kolikon... tai oikeastaan arpakuution eri puolilta, jonka keskiössä on tämä sosiaalisesti rakennettu maailma, jossa kaikki elämme.

:piis:

 

[Nightkin]

Ei ole mitään mahdollisuutta tehdä tuollaista listaa, koska se kääntyy lopulta kysymykseksi arvoista ja siitä mikä koetaan ja nähdään oikeudenmukaisena (ks. edellinen sivu).

Näin asia vaan on. Taloustieteet ja politiikka ovat ihmistieteitä, eivät "kovia" tieteitä kuten esimerkiksi fysiikka ja kemia. Näissäkään aiheissa, kuten suhteellisuusteorian ja kvanttimekaniikan suhteesta, ihmiset eivät kuitenkaan ole yhtä mieltä.

Itselläni ei ainakaan valitettavasti ole aikaa jatkaa keskustelua täällä, vaikka keskustelua näistä asioista olisikin tärkeää ylläpitää (ks. edellinen sivu).

Tässä on esimerkiksi käyty jonkin verran läpi noita valintoja arvoista ja oikeudenmukaisuudesta, mutta tämäkin on vain yksi näkökulma, josta esimerkiksi Nightkin, Crusader ja Lassesa olisivat eri mieltä (ehkä noista arvoista ja oikeudenmukaisuudesta voisi olla samaa mieltä, mutta muuten ehkä ei):
http://www.valt.helsinki.fi/vol/staff/patomaki/Uusi_julkisjohtaminen.pdf

Itse sanoisin vinkkinä niin, että lue läpi noita eri ihmisten (kuten Platon, Aristoteles, Locke, Hobbes, J.S. Mill, John Rawls ja Onora O'Neill) kirjoituksia arvoista ja oikeudenmukaisuudesta. Vain siten voit muodostaa käsityksen siitä, mikä talouden ja politiikan muoto on mielestäsi hyväksyttävä. (Jatkolukemista esim.: Adam Smith, Keynes, Friedman, Hayek)

Uskon, että muut (kanssani erimieltäkin olevat) pystyvät hyväksymään tuon mitä ylle kirjoitin (paitsi ehkä tuon linkin).

Tuollaisten teosten lukeminen ei mene hukkaan, sillä ne antavat näkökulmia maailmaan kolikon... tai oikeastaan arpakuution eri puolilta, jonka keskiössä on tämä sosiaalisesti rakennettu maailma, jossa kaikki elämme.

:piis:

Oot ihan oikeassa. Oma maailmankuva on aina konstruktiivinen tuotos ja ne palaset on vain keräiltävä sieltä täältä, kirjallisuus auttaa tässä prosessissa. Eikä tässä maailmassa ikinä päästä mihinkään utopioihin, vähän kuin tieteessä ei varmasti koskaan saavuteta ehdotonta totuutta. Pyritään pääsemään vain lähelle
Maailma ei ole mustavalkoinen ja esimerkiksi väittelyt, joita käyn täällä ovat virkistäviä sikäli, että tuolla aidossa politiikassa moiselle ei ole sijaa, sillä kompromissit ovat osa ihmisten yhteiseloa. Teoreettisista asioista on kuitenkin hauska vääntää kättä. Omasta puolestani tämä keskustelu varmasti jäänee tähän, parempi jatkaa toisista aiheista, mutta kiitos myötä-, mutta erityisesti vastaväittäjille. Laitoitte taas ajatuksen prosessin päälle, näinhän tämä etenee, teesi-antiteesi-synteesi ;)

Ja hyvä niin. :thumbs:

 

[Lassesa]

Ei ole mitään mahdollisuutta tehdä tuollaista listaa, koska se kääntyy lopulta kysymykseksi arvoista ja siitä mikä koetaan ja nähdään oikeudenmukaisena (ks. edellinen sivu).

Näin asia vaan on. Taloustieteet ja politiikka ovat ihmistieteitä, eivät "kovia" tieteitä kuten esimerkiksi fysiikka ja kemia. Näissäkään aiheissa, kuten suhteellisuusteorian ja kvanttimekaniikan suhteesta, ihmiset eivät kuitenkaan ole yhtä mieltä.

Itselläni ei ainakaan valitettavasti ole aikaa jatkaa keskustelua täällä, vaikka keskustelua näistä asioista olisikin tärkeää ylläpitää (ks. edellinen sivu).

Tässä on esimerkiksi käyty jonkin verran läpi noita valintoja arvoista ja oikeudenmukaisuudesta, mutta tämäkin on vain yksi näkökulma, josta esimerkiksi Nightkin, Crusader ja Lassesa olisivat eri mieltä (ehkä noista arvoista ja oikeudenmukaisuudesta voisi olla samaa mieltä, mutta muuten ehkä ei):
http://www.valt.helsinki.fi/vol/staff/patomaki/Uusi_julkisjohtaminen.pdf

Itse sanoisin vinkkinä niin, että lue läpi noita eri ihmisten (kuten Platon, Aristoteles, Locke, Hobbes, David Hume, J.S. Mill, John Rawls ja Onora O'Neill) kirjoituksia arvoista ja oikeudenmukaisuudesta. Vain siten voit muodostaa käsityksen siitä, mikä talouden ja politiikan muoto on mielestäsi hyväksyttävä. (Jatkolukemista esim.: Adam Smith, Keynes, Friedman, Hayek)

Uskon, että muut (kanssani erimieltäkin olevat) pystyvät hyväksymään tuon mitä ylle kirjoitin (paitsi ehkä tuon linkin).

Tuollaisten teosten lukeminen ei mene hukkaan, sillä ne antavat näkökulmia maailmaan kolikon... tai oikeastaan arpakuution eri puolilta, jonka keskiössä on tämä sosiaalisesti rakennettu maailma, jossa kaikki elämme.

:piis:

Onko ihmisellä oikeasti kyky valita oikein ja kuinka korkeaa älyä vaaditaan vasemmiston valheiden läpi näkemiseen:provo:? Oikea ratkaisu ei välttämättä ole tietylle ihmiselle/ryhmälle subjektiivisesti oikea. Valinta voi olla subjektiivisesti oikein mutta objektiivisesti väärin.

Must siis tuntuu, että et mä haluun soittaa niinq himassa skebaa ja synaa, ja vääntää kovaa matskua. Yhteiskunnan on tämä mulle mahdollistettava. Se on kans ihan perseest et joillalkin on enempi ko toisilla, ei ne oo sitä ansainnu, kaikille saman verran! Sit kans kaikkien pitäs olla vitun rikkait. Hyvä, mä äänestän heinälapioo tai steen1:stä, ne on samaa mielt ku mä!!

e. Johtaa sitten siihen, että yhteiskunta on rakennettu köyhien ja vähätuloisten intressien pohjalta, ja keskiluokka on vailla kannustimia.
e2. heittomerkit noihin oikein- ja väärin-sanoihin, niin sitten potkii paremmin

 

[Crusader]

Itse sanoisin vinkkinä niin, että lue läpi noita eri ihmisten (kuten Platon, Aristoteles, Locke, Hobbes, David Hume, J.S. Mill, John Rawls ja Onora O'Neill) kirjoituksia arvoista ja oikeudenmukaisuudesta. Vain siten voit muodostaa käsityksen siitä, mikä talouden ja politiikan muoto on mielestäsi hyväksyttävä. (Jatkolukemista esim.: Adam Smith, Keynes, Friedman, Hayek)

Uskon, että muut (kanssani erimieltäkin olevat) pystyvät hyväksymään tuon mitä ylle kirjoitin (paitsi ehkä tuon linkin).

Enpä tiedä. Se, mitä Platon aikanaan kirjoitteli vaikkapa demokratiasta samaan aikaan kun hänen orjansa painoivat hommia, ei ehkä sovellu suoraan nykyaikaan.

Samoin Brittiläisen imperiumin vallitessa kirjoitettu yhteiskuntakritiikki ei välttämättä tarkoita samaa enää tänä päivänä. Ajat muuttuvat, ja esim. nykysuomi voisi olla monen varhaisen kommunistin ihannemaa (vrt. fasistinen dystopia, jollaisena itse sitä pidät).

Yleisesti, kirjojen lukeminen on ihan hieno homma, mutta pelkästään muiden mielipiteisiin ei kannattaisi omaa kantaansa perustaa. Omilla aivoilla ajattelu kunniaan, ja saadaan tämä maa raiteilleen.

 

[Repe Sorsa]

Jätän syvemmät teoreettiset pohdiskelut viisaammille, mutta kerron pienen esimerkin elävästä elämästä.

Olen köyhästä perheestä, jossa äiti oli yksinhuoltaja ja työskenteli siivoojana. Itse olen heikoista lähtökohdista huolimatta saanut korkeakoulututkinnon ja palkkaakin tulee noin 4400 euroa kuussa.

Tämähän on juuri sellainen menestystarina, jollaisista oikeistolaiset pitävät. Kun oikein yrittää, niin kaikilla on mahdollisuus menestyä.

MUTTA, voin suoraan sanoa, että ilman yhteiskunnan maksamaa koulutusta, julkista terveydenhuoltoa ja erilaisia avustuksia, en ikinä olisi näissä oloissa tällä hetkellä. Tottakai olisin voinut jakaa mainoksia seitsemänä päivänä viikossa ja sillä kustantaa opiskelut ym, mutta ennemmin olisin siinä tilanteessa mennyt duunariksi paikalliseen isohkoon tehtaaseen, kuten moni muukin ikäluokasta.

Puhtaalla markkinavoimien hallitsemalla yhteiskunnalla hukataan hirveästi työvoimaa ja verotuloja, kun lahjakkaat eivät pääse käyttämään resurssejaan, jos ovat köyhistä oloista. Veikkaisin, että tämä selittää Suomen loistavan pärjäämisen kilpailukykymittauksissa vaikka Suomi onkin niin kauhea kommunistinen takapajula, kuten Pakkista lukemalla voisi luulla. Ehkäpä silti pitäisi alkaa ylistää oikeistoa ja kapitalismin kaikkivoipaisuutta. Onhan se hienompaa ajatella, että tähän tilanteeseen on päässyt vain omalla erinomaisuudella, mitä sitä kiitollisuudella muistelemaan ilmaista koulutusta yms.

 

[vanha mies]

.

Tämähän on juuri sellainen menestystarina, jollaisista oikeistolaiset pitävät. Kun oikein yrittää, niin kaikilla on mahdollisuus menestyä.

MUTTA, voin suoraan sanoa, että ilman yhteiskunnan maksamaa koulutusta, julkista terveydenhuoltoa ja erilaisia avustuksia, en ikinä olisi näissä oloissa tällä hetkellä. .

ÖÖ...pointtisi?

Haluan huomauttaa, että oikeisto tukee hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämistä siinä missä koulutuksen ja yritteliäisyyden tukemistakin.

 

[Repe Sorsa]

ÖÖ...pointtisi?

Haluan huomauttaa, että oikeisto tukee hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämistä siinä missä koulutuksen ja yritteliäisyyden tukemistakin.

Tottakai, vastakkain asettelun aika on ohi. Oikeisto tukee pääoman ja suurituloisten olojen helpottamista pienituloisten kustannuksella.

Tässä olisi hyvä kirja monelle pikkuporvarille:
http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/Lama+jakoi+Suomen+kolmeen+kerrokseen/HS20071113SI1KU01mr1

 

[Mou]

Lisäksi kannattaa huomioida eräs todella olennainen seikka: noin 44 miljoonaa yhdysvaltalaista ei osaa lukea sanomalehteä tai täyttää työhakemusta. Tähän päälle noin 50 miljoonalle on mahdotonta ymmärtää yhdeksännen luokan suorittamiseen vaadittavia tekstejä. Joka toinen yhdysvaltalainen on siis käytännössä lukutaidoton.

Julkisesta terveydenhuollosta tuskin tarvitsee sen enempää kertoa, kaikki varmaankin tietävät missä jamassa se Yhdysvalloissa on.

Ensinnäkin, tuskin kukaan on Suomessa ensimmäisenä nimenomaan koululaitokselta tai terveydenhuollosta resursseja viemässä.

Toiseksi, tuo lukutaidottomuusargumentti pelaa oikeastaan oikeiston pussiin. Suomessa ei syntyisi Yhdysvaltojen kaltaisia tuloeroja, koska huonoimmin koulutetut eivät yksinkertaisesti ole niin tolloja kuin jenkkien vastaavat. Itse tosin olen jonkinlaisen minimipalkan kannalla, vaikka muuten soisinkin Suomen talouspolitiikan siirtyvän muutaman piirun liberaalimpaan suuntaan.

Ja jos joku vielä pitää Marxia ajankohtaisena, niin voipi ajatella muutamaa kohtaa. Marxin mukaan kaikki kapitalistin saama voitto, mikä syntyy työntekijän antamasta panoksesta koneen äärellä, on ilmaista. Miten on riskin ja teknologisen kehityksen laita? Marxin suosiman esimerkin kehruukoneista pääomana olisi suonut jatkuvan myös siihen pisteeseen, kun ne tulivat tarpeettomiksi kilpailijan värvätessä tämän kapitalistin työvoiman pyörittämään omia, tehokkaampia koneitaan paremmalla palkalla. Tässä siis yksi kapitalisti jäi nuolemaan näppejään tarpeettomien kehruuvehkeidensä kera ja työntekijät saavat parempaa palkkaa. Toinen pohtimisen arvoinen asia on tuotannon muuttunut luonne länsimaissa. Voidaan kysyä, että syntyvätkö vaikkapa IT-alan ammattilaisen tuotokset todellakin läppärin ja työpöydän ansiosta vai olisiko kuitenkin se osaaminen ja koulutus tässä kaikkein tärkeintä?

Metaforisesti voidaan tietysti ajatella, että otettaessa tuotantovälineet haltuun ei kaapata vain jotain kasattua metallihäkkyrää, joka tuottaa, vaan nimenomaan valjastetaan jonkun nerokkaan insinöörin vuosien aivotyö omaan käyttöön. Työn lopputuleman, eli sen koneen hyödyntämiseen ei vain koneen tapauksessa tarvita itse insinööriä. Aivojen kaappaaminen jatkuvaan käyttöön on tietysti hankalampaa, koska yleensä se edellyttää jotain ärsykettä niiden omistajan puolelta. Vapaassa taloudessa tämä ärsyke on oma taloudellinen etu, kommunismissa kylmä teräs ohimolla. Ja näistä vaihtoehdoista moni vieläpä kyseenalaistaa vapaan talouden moraalisuuden...

 

[Poro72]

Metaforisesti voidaan tietysti ajatella, että otettaessa tuotantovälineet haltuun ei kaapata vain jotain kasattua metallihäkkyrää, joka tuottaa, vaan nimenomaan valjastetaan jonkun nerokkaan insinöörin vuosien aivotyö omaan käyttöön. Työn lopputuleman, eli sen koneen hyödyntämiseen ei vain koneen tapauksessa tarvita itse insinööriä. Aivojen kaappaaminen jatkuvaan käyttöön on tietysti hankalampaa, koska yleensä se edellyttää jotain ärsykettä niiden omistajan puolelta. Vapaassa taloudessa tämä ärsyke on oma taloudellinen etu, kommunismissa kylmä teräs ohimolla. Ja näistä vaihtoehdoista moni vieläpä kyseenalaistaa vapaan talouden moraalisuuden...

Nimenomaan, näinhän täällä kaikki jotka oikeistolaista totuutta hiukan kyseenalaistavat ja haluaisivat ehkä viilata maailmaa hiukan - painotetaan : omasta mielestään - inhimilliseen suuntaan, haaveilevat vanhasta autuaasta Neuvostoliiton ihmemaasta. Ase ohimolle ja rahat työläisen taskuun! :whip:

Puolin ja toisin pitäisi muistaa että näissä asioissa ei ole mitään absoluuttisia totuuksia; riippuu painotuksista, kuka mitäkin arvostaa. Mutta haluaisin ainakin uskoa että kaikilla osapuolilla perimmäisenä tarkoituksena olisi rakentaa parempi maailma. Jos taas ajatuksena pääasiassa on: "mulle mahdollisimman paljon, heti! Muuten ihan sama." tms., voi puolestani painua vittuun, kannasta riippumatta. ;)

Mitähän mä täällä taas vaahtoan, ei pitäisi pienissä avata konetta ollenkaan. Muuten niin kiinnosta netissä vääntää, mutta aina parin kaljan jälkeen pakko tulla suuta soittamaan
Joo, nyt loppu!

Tähän : "Suomessa ei syntyisi Yhdysvaltojen kaltaisia tuloeroja, koska huonoimmin koulutetut eivät yksinkertaisesti ole niin tolloja kuin jenkkien vastaavat." olisi kyllä voinut tarttua, jos olisi oikein riidanhaluinen. Jätän tarttumatta;)

Jep, jep. Ja rock!:kippis1:

 

[Poro72]

EDIT, myöhässä: Pakko vielä jatkaa sen verran, että kun tuntuu että monen oikeistonuoren maailmankuvassa jokainen jonka "vasuriksi" voi leimata -tämän leiman lyöminen ei tunnu olevan hankalaa - haluaa vain viedä heidän mahdollisuutensa, liksansa ja vapautensa. Ja on muutenkin niin helvetillinen idiootti, jonka ainoita eteenpäin vieviä motiiveja ovat katkeruus ja kateus. Jonka jokainen ajatus kumpuaa noista lähtökohdista, jonka ainoa tarkoitus on katkeruudessaan tuhota maailma, tai ainakin toimintamahdollisuudet. Pelkillä valheilla ja sairailla näkemyksillään. Sale-suuri kyllä voisi valistaa ja kertoa oikean totuuden, niin että vitun tyhmä kommarikin sen voisi ymmärtää.

Tottakai, aivan samalla tavalla "toisellakin puolella" samaa ilmiötä on liikkeellä. Ja monen "kommarin" ajatusmaailma lähteekin aivan yhtä mustavalkoisista lähtökohdista. Mutta se mitä haluaisin painottaa, on se että: oikeasti! On niitä muitakin motiiveja, ja jopa ihan oikeitakin näkökulmia, joilla voi vaikka ihan oikeasti perustella myös pakkiksen yleisistä näkemyksistä poikkeavia mielipiteitä! JOO! Ei muuta!

Ja kaikki tietenkin tätä voivat miettiä; onko se toisinajatteleva apina tosiaan pelkästään vittumaisuuttaan noin typerä, vai voisiko sillä olla myös näkökulmia asioihin, joita ei ehkä ole tullut ajateltua. Kohdistin tämän nyt "oikeistonuoriin", kun pakkiksella kerran ollaan ;)

 

[vanha mies]

Tottakai, vastakkain asettelun aika on ohi. Oikeisto tukee pääoman ja suurituloisten olojen helpottamista pienituloisten kustannuksella.

Tässä olisi hyvä kirja monelle pikkuporvarille:
http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/Lama+jakoi+Suomen+kolmeen+kerrokseen/HS20071113SI1KU01mr1

Huoh....

 

[sivis]

Huoh....

Aivan, kun ei keksi mitään perusteluita tahi vastaväitteitä, niin kannattaa olla joko hiljaa tai huokaista.

 

[Lassesa]

Aivan, kun ei keksi mitään perusteluita tahi vastaväitteitä, niin kannattaa olla joko hiljaa tai huokaista.

Perusteluita puheenolleen, jaksatko itse argumentoida Repe Sorsan väitte(id)en taakse. Repe ei jaksanut. Lasse varoittaa, että niitä voi vaatia molemminpuolisesti.

 

[tattikuningas]

"riistäjät ruoskaansa selkäämme soittaa...."
Miten ihmeessä se on joltain pois että joku toinen tienaa enemmän? Yleensä ne vähäosaisimmat ovatkin sellaisia pulsuja ja pankolla makailijoita ettei ole mikään ihme kun ei rahaa tule.

 

[King Fear]

Yhdysvalloissa on toki julkisia opinahjoja (amk ja yliopisto), jotka ovat kuitenkin laadultaan surkeita eikä niistä valmistuneita arvosteta millään tavalla, verrattuna akateemisen loppututkinnon esimerkiksi Yalessa, Harvardissa tai Berkleyssä suorittaneisiin. Nämä taas maksavat niin paljon, että ilman vanhemmilta saatua rahoitusta noihin on käytännössä mahdotonta päästä. Stipendin saavat vain todella lahjakkaat tai onnekkaat.

Et tiedä mistä puhut. Harvardin valintamenettely toimii siten, että valitsijat eivät tiedä hakijan taloudellista statusta. He siis joko hyväksyvät tai hylkäävät hakemuksen. Kun hakemus on hyväksytty katsotaan paljon joudutaan maksamaan ja jos en aivan väärin muista, niin opiskelu on ilmaista, jos vanhempien yhteenlasketut tulot eivät ylita 100000$/vuosi.

Käytännössä saat siis stipendit aina köyhänä. Riittää, että pääset sisään ja tässä olet samalla viivalla kaikkien muiden kanssa. Toki tämä ei ole aivan sieltä helpoimmasta päästä, mutta taloudellisella asemalla ei siis ole merkitystä. Lisäksi jos olet jostain kivasta vähemmistöstä (kuten intiaani, musta tjsp.), niin sinun on yleensä helpompi päästä opiskelemaan, koska he aktiivisesti yrittävät saada vähemmistöjen edustajia sinne opiskelemaan. Tiedän tämän suht hyvin, koska kaveri opiskeli kyseisessä opinahjossa.

Berkley taas ei maksa paljoakaan, jos olet kalifornialainen (state university). Summa on jotain 5000$/vuosi, mutta tämä yleensä myönnetään pankista lainana nimekkäiden yliopistojen hyväksymispapereita vastaan, koska tietävät valmistuneiden tienaavan hyvin (korko on tosin paska, jos vakuuksia ei ole).

Yalen maksuista en tiedä, mutta noin yleisesti köyhän on jenkeissä helpompi päästä opiskelemaan parhaisiin yliopistoihin, koska heillä on rahaa olla perimättä lukukausimaksuja. Vaikeuksia tulee, jos haluaa päästä sinne top 20 alapuolelle, jolloin yleensä joutuu maksamaan viulut itse.

Toki köyhänä on voinut joutua tekemään töitä koulun ohessa esim. lukiossa mikä saattaa rokottaa mahdollisuuksia menestyä hyvin koulussa. Toisaalta jenkkien hakujärjestelmä on hyvin erilainen kotimaiseen verrattuna. Hakija kirjoittaa esseen, jolla on todella suuri painoarvo ja osa haastattelee vielä parhaat hakijat. Saatat päästä jollain 3.5 keskiarvolla opiskelemaan hyvään kouluun, kun hakuesseessä painotat, että jouduit tekemään täysipäiväistä työtä koulun ohessa. Vastaavasti joku 3.9 keskiarvolla saattaa jäädä nuolemaan näppejään, jos on vain istunut kotona lukemassa. Harvard esim. hylkää vuosittain SAT:stä 1600 pistettä saaneita (jenkkien "ylppärit" ja nämä täydet pisteet saa jotain pari promillea kirjoittaneista), mutta hyväksyttyjen SAT keskiarvo on jossain 1450 kieppeillä, ts. sisään päästään vielä paljon alhaisemmillakin.

Ei näemmä tullut vastausta :D

Mutta aihetta sivuten:

Haetaanko USA:ssa yliopistoon pelkästään SAT tulosten sekä esseen voimin vai onko käytössä myös pääsykokeet? Miten jatko-opiskelu (TkT, FT) eroaa täkläisestä? Jenkeissähän taidetaan jatko-opiskeluksi laskea kaikki kandivaiheen jälkeiset opinnot, mutta tuo ylemmästä kk-tutkinnosta tohtoriksi vaihe kutkuttaa mieltä.

 

[vanha mies]

Aivan, kun ei keksi mitään perusteluita tahi vastaväitteitä, niin kannattaa olla joko hiljaa tai huokaista.

Ei jaksa kantaa vetää hanhen selkään.

 

[naksu]

Ei näemmä tullut vastausta :D

Mutta aihetta sivuten:

Haetaanko USA:ssa yliopistoon pelkästään SAT tulosten sekä esseen voimin vai onko käytössä myös pääsykokeet? Miten jatko-opiskelu (TkT, FT) eroaa täkläisestä? Jenkeissähän taidetaan jatko-opiskeluksi laskea kaikki kandivaiheen jälkeiset opinnot, mutta tuo ylemmästä kk-tutkinnosta tohtoriksi vaihe kutkuttaa mieltä.

Lukion jälkeen haetaan pääasiassa SAT:n, todistuksen, esseen sekä suosituskirjeiden avulla (pyydetään yleensä opettajilta). Ei heti tule mieleen paikkaa joka vaatisi pääsykokeet (ehkä taiteet). Jatko-opintoihin haetaan sitten GRE:n, todistusten, esseen, sekä professoreiden kirjoittamien suositusten avulla. Jos mielit Yhdysvaltoihin, niin kannattaa yrittää myös saada jotain opetuskokemusta Suomesta. Suosituksia tarvitaan yleensä 3, joka on ongelma, koska Suomessa harvemmin oppii tuntemaan kovin montaa proffaa. Gradun/dipan ohjaajalta saa yhden suosituksen, mutta yleensä juuri jollain kurssilla avustaminen tai esim. seminaarissa olemalla hyvin innostunut/aktiivinen saat ne tarvittavat muut. Myös proffien vastaanotoilla käyminen voi olla järkevää, jos esim. luet jotain omatoimisesti, joka ei liity mihinkään kurssin ja sinulla on kysymyksiä (antaa kuvan, että olet innostunut). Kannattaa myös huomioida, että haet jatko-opintoihin jo vuotta ennen opintojen aloitusta, joten jos olet päättänyt vääntää keväällä gradun/dipan kasaan ja olet ollut enimmäkseen aktiivinen laitostenttijä, niin voi olla, että et ehdi syksyllä saada riittävän hyvää kontaktia ohjaajaasi, jotta hän voisi kirjoittaa hyvän suosituksen.

Mitä itse jatko-opintoihin tulee, niin hyvissä yliopistoissa saat raataa kunnolla. Ensimmäiset kaksi vuotta yleensä opiskellaan alasta hyvin laajat pohjat, jonka jälkeen on kokeet tästä kahden vuoden sisällöstä (qualifying exam). Koetta voi yrittää yleensä 2 kertaa, jonka jälkeen tulee monoa, jos ei pääse läpi. Joissain paikoissa on myös koe, joka pitää ensimmäisen vuoden aikana läpäistä tai tulee monoa. Kaikki laitoksen jatko-opiskelijat käyvät parin ekan vuoden kurssit yhdessä, joten opiskelijat muodostavat tiiviin ryhmän, jotka yleensä viettävät päivät ja illat kirjastoissa. Eniten oppii juuri tässä ryhmätyössä, kun keskustelee muiden kanssa.

Kokeen läpäisyn jälkeen valitaan varsinainen väitöskirjan aihe. Tämä ala täytyy edelleen opiskella todella hyvin, jonka jälkeen vuoden päästä on useimmiten noin tunnin haastattelu monen professorin voimin, jossa testaavat erikoisalueen osaamista. Tämän jälkeen kirjoitat väikkärin ja pidät siitä esitelmän.

Jos haluat tarkemmin tietää mitä opinnot sisältävät, niin suosittelen selaamaan esim. harvardin, princetonin, stanfordin, chicagon ym. yliopistojen sivuja. Oman aineesi laitoksilla on yleensä tarkka opinto-opas (graduate handbook tai vastaava), joka kertoo mitä pitää lukea ja usein löydät myös näiden kahden ensimmäisen vuoden kurssien kotisivut, missä on kurssien syllabus, josta näet opiskeltavan materiaalin.

Jos opiskelu on matemaattisempaa alaa, niin jatko-opinnot ovat yleensä kaikille ilmaisia ja opinnot kustannetaan opettamalla aineiden peruskursseja. Monilla muilla aloilla kuten valtio-oppi, historia jne. saatat saada rahoituksen laitokselta vasta ensimmäisen vuoden jälkeen, ts. ensimmäisen vuoden olet koeajalla, jonka jälkeen saat rahoituksen, jos olet menestynyt hyvin. Jotkut taas lupaavat suoraan rahoituksen 2. vuodelle. Tämä riippuu paljolti siitä paljon laitoksella on rahaa ja nyrkkisääntönä mitä parempi yliopisto, sitä varmemmin saat rahoituksen 1. vuodesta lähtien. Näille aloille on siis erityisen hyvä saada esim. Fulbright-stipendi tai vastaava. Toisaalta Fulbright pakottaa tulemaan valmistumisen jälkeen Suomeen takaisin pariksi vuodeksi. Tämä on aika perseestä, koska 5 vuoden opiskelun jälkeen ulkomailla saattaa sunnitelmat ihmeellisesti muuttua (saatat vaikka tavata tulevan kumppanin) ja tuo sitoo silloin aika voimakkaasti.

 

[naksu]

Noista huippuyliopistoista voisi mainita semmoisia hauskoja stooreja, että jos on saanut esim. Fulbrightin tai NSF:n stipendin, niin monet paikat antavat sulle täyden stipendin siitä huolimatta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ensimmäisenä vuotena et maksa opinnoista mitään, saat "palkkaa" noin 2000-3000$/kk ja siihen päälle 30000-40000$ stipendinä. Jos näin hyvä flaksi käy (valitettavasti harvinaista), niin kannattaa mennä autokauppaan ostamaan kiva urheiluauto. ;)

 

[vanha mies]

Aivan, kun ei keksi mitään perusteluita tahi vastaväitteitä, niin kannattaa olla joko hiljaa tai huokaista.

Entä mitä tästä seuraa? Niinistön mielestä joudutaan ainakin kysymään, mitkä ovat julkisen sektorin perimmäiset tehtävät. On pakko käydä arvokeskustelua, mihin satsataan, ettei tarvitsisi ajautua juustohöylään, joka leikkaa kaikkialta. Niinistö itse nostaa ykkösiksi terveydenhuollon, koulutuksen, sosiaaliturvan ja infrastruktuurin. Mikä on turhempaa, sitä ei Niinistökään rohkene sanoa ääneen.

http://www.turunsanomat.fi/mielipit...9:0:0:0;4:140:0:0:0,104:8:502847,1:0:0:0:0:0: