Vapaa-ajan viettämiseen liittyvät ongelmat

[Jonzi]

Tällänen juominen on myös ala ikästenki kanssa aivan liikaa, minultaki on monesti kysytty miksi en juo tai polta, niin vastannut että ei huvita nuoruutta pilata kaljojen ja tupakoitten kanssa.

Myös kun oon lapsuuden seurannut kun porukat ryyppäsivät, 6vuotta sitten lopettivat.

Ite oon koulun vanhin ja "viisainpia" oppilaita kun uskallan sano ei tupakalle ja viinalle. Olen ollut joskus joissaki ryyppyreissuissa ja senki pärjännyt fantalla.:D

Varmaan olen sitten vuoden päästä näille ala ikäsille teineille se yleinen kuski jos ne maksaa kunnolla :lol2:

Ei tyttökaverikaan tykkää jos joisin

 

[Mayflower]

Kai tuo seuraelämän vilkkaus liittyy siihen, että yleisesti ihaillaan ihmisiä, joiden kalenteri on täpötäynnä ja joilla on - inhoamani fraasi - vilkas sosiaalinen elämä. Nykyään on muotia olla nopea, tehokas ja kiireinen, ja sosiaaliset verkostot ovat kuuminta hottia - tämän todistaa mm. Facebook, jossa tavoiteltavaa on että tuntee mahdollisimman monta ystävää.

Niin ja sekin, että baarielämä itsessäänkin on mielestäni yliarvostettua. Okei, nyt olen tosi mummo, mutta miuta ärsyttää, että baarissa ei kuule mitään. Yritä siinä nyt tutustua ihmisiin, kun koko ajan pitää jankata mitämitämitä. Ja jonottaminen räntäsateessa ei myöskään erityisesti mieltä ylennä. Ilman muuta silloin, kun alkoholia on veressä sopivasti, tuo meininki uppoaa - en sano, ettei kännissä olisi ihan kivaa, välillä. Mutta sen hinta on niin suuri, että mieluummin hankin hyvän olon jostain muualta kuin alkoholista.

 

[Blanc]

Kuulu itse samaan kastiin kun mayflower... Ihan samankaltaisia ajatuksia täälläkin ja ikää on nippanappa 19.

En pidä juomisesta, roskaruuasta, enkä valvomisesta koska unirytmini on herkkä. Juhlin pari kertaa vuodessa, mutta aina silloin kun on jotain juhlittavaa. Kaverini ryyppäävät keskimäärin 2,5 kertaa viikossa ja täytyy sanoa, että sitä touhua katsellessa ei haluta liittyä seuraan. Turha varmaan edes kertoa, kuinka kyseisen porukan opiskelut etenevät... :jahas:


Kieltäydyin tässä männä viikolla kutsusta lähteä Helsinkiin baarikierrokselle ihan sillä verukkeella, että minulla oli kisat sunnuntaina. Kaverini totesi siihen sitten, että "on se varmaan sit hienoo kattella mitaleita kaapissa, kun ei oo mitään muistoja nuoruudesta". :wtf: Vähän järkytti ensin, mutta....

...olen itse miettinyt omia valintojani sen verran, että pystyin ilman mitään omantunnon tuskia vastaamaan, että enemmän saan irti treenaamisesta ja kilpailemisesta, kuin pääntäyteen vetämisestä.

Lopuks täytyy vielä sanoa, että suurin osa ystävistäni hyväksyy elämätapani ja jotkut fiksut jopa käsittävät, kuinka paljon kilpaurheilu oikeasti vaatii
Pientä kettuilua tulee aina, mutta se kai kuuluu asiaan :D

Elämä on valintoja ja mä olen omani toistaseks tehny ;)

 

[Lucci]

Ihanaa, kun täällä on niin samanhenkisiä ihmisiä. :haart: Itsekään en juo, enkä käy baareissa koska en jaksa. Ei vaan kiinnosta mennä sinne humalaisten sekaan, ja olen kanssa näitä joita alkaa väsyttämään aikaisin.

Tapaan kavereita sitten muissa merkeissä, esim. yksi hyvä ystäväni alkoi juuri käymään samalla salilla kanssani, tänäänkin oltiin yhdessä spinningissä ja keskiviikko alkaa jo muodostumaan yhteiseksi salipäiväksi. Muuten kavereita on sitten mukava nähdä vaikkapa kokkailun ja leffan merkeissä. Mä en oikeasti kaipaa mitään "erikoisempaa". Ja käyn kyllä silloin tällöin joissain pippaloissakin (eilenkin luokkakaverin tupareissa), mutta lähden sitten kotiin viimeistään siinä vaiheessa, kun muut lähtevät baariin.

Ja varsinkin jos on kiireellinen viikko takana, nautin siitä, kun saan olla omassa rauhassa.

Suurin osa kavereista ei juurikaan kummastele, mutta välillä kaverit puhuvat, että "lähtisit nyt sinäkin joskus", mutta kun ei niin ei. Olen paljon onnellisempi näin. :thumbs:

 

[ipana|]

Tällänen juominen on myös ala ikästenki kanssa aivan liikaa, minultaki on monesti kysytty miksi en juo tai polta, niin vastannut että ei huvita nuoruutta pilata kaljojen ja tupakoitten kanssa.

Myös kun oon lapsuuden seurannut kun porukat ryyppäsivät, 6vuotta sitten lopettivat.

Ite oon koulun vanhin ja "viisainpia" oppilaita kun uskallan sano ei tupakalle ja viinalle. Olen ollut joskus joissaki ryyppyreissuissa ja senki pärjännyt fantalla.:D

Varmaan olen sitten vuoden päästä näille ala ikäsille teineille se yleinen kuski jos ne maksaa kunnolla :lol2:

Ei tyttökaverikaan tykkää jos joisin

Jonzi on punttimimmi :P ps alaikäinen on yhdyssana ;)

 

[Venla]

Sosiaalinen elämäni on todella vähäistä. Uroon kaveri juopottelee meillä joskus, siinä on sentään joku kaveri minullekin. Kun kisoja on paljon, en käy missään. Kun kisoja ei ole, en käy missään. En edes ole kovin tarkka syömisistäni, mitä nyt pitää jotenkin tuota painoa tarkkailla näin kilpakaudella. Että ei mua ne sipsit haittaa (niitä en edes söisi).

Niinhän se vain on, että toiset huolehtivat terveydestään ja toiset eivät. Sama se mulle. Ainoa asia, mikä mua oikeasti surettaa, on se, että parhaat illanviettoystävät asuvat kaukana ja uusia en tunnu saavan. En tietenkään, kun en käy missään, enkä opiskele tai käy töissä säännöllisesti. Oman salin piirikin on kovin rajallinen, vaikka pari hyvää nyrkkeilijäkaveria mulla on (asuvat eri puolella Suomea luonnollisestikin). Baarit eivät kiinnosta, ja sitten taas muita kavereita ei kiinnosta se, että musta on hauska viettää iltaa kotona ja pelata Unoa ja Nintendo Wiitä. Onneks on ne uroon pari hassua kaveria.

 

[ipana|]

mulla olis nykyään hyvin aikaa ryypätä, kun en enää kuukauteen ole ringetteä pelannut (OHO) ja suuri muutoshan se oli, kun 12 vuoden jälkeen päätin panna stopin päälle... nyt ei ole viikonloppuisin pelejä mihin mennä, joten voisin aivan hyvin mennä ryyppäämään... Ringeten loputtua mun oli pakko keksiä jotain muuta, ettei hajoaisi pää, joten aloitin asthanga-joogan! voi että se on kivaa! :D nyt on tiistai-torstai-lauantai asthanga-joogaa, joten ei voi perjantaina juoda, että on lauantaina jooga kunnossa ^^

Eikä mua muutenkaan "huvita" juoda, koska alkoholi lihottaa ja mulla on tapana vetää sellaiset niinsanotut Dynamiitti-termiitti-timanttipora-apinakännit, että en muista illasta mitään ja kaikki mitä juon alas tulee myöskin ylös :P mä en oikein hallitse tota lajia, joten jätän sen suosiolla muille.. eikä tule edes morkkista! Mä olen mielummin kuski...

 

[Looza]

Eikä mua muutenkaan "huvita" juoda, koska alkoholi lihottaa ja mulla on tapana vetää sellaiset niinsanotut Dynamiitti-termiitti-timanttipora-apinakännit, että en muista illasta mitään ja kaikki mitä juon alas tulee myöskin ylös :P mä en oikein hallitse tota lajia, joten jätän sen suosiolla muille.. eikä tule edes morkkista! Mä olen mielummin kuski...

Samma här. Ruoan kanssa pystyn juomaan sivistyneesti pari lasia viintä tai ottamaan poikakaverin kanssa joskus terästettyä glögiä tms. Baarireissuilla on taas täysin on-off- tyyppi, joko selvinpäin tai sitten ihan hirveissä sooseissa. Koska en halua usein olla kolmea päivää baari-illan jälkeen pois pelistä ja selvinpäin sitä menoa ei oikeasti jaksa, en käy liikenteessä kuin pari kertaa vuodessa.

Kai sitä on sitten tullut vanhaksi, kun oikeasti unelmaviikonloppu on sellainen, että saa nukkua pitkään, käydä salilla ja jumpissa, syödä hyvin ja katsoa vaikka telkkaria sitten illalla. Ehkä tylsää, mutta so what, jos siitä nauttii.

 

[Mayflower]

Miun taas on erittäin vaikea juoda vähän, koska pienikin alkoholimäärä tuntuu jo - ja paljon. Samoin pienikin alkoholimäärä aiheuttaa hirveän krapulan. Esimerkiksi penkkarien jatkoilla join tasan yhden kaljan (33 cl) ja samankokoisen lonkeron. Paha olo oli vielä pitkälle seuraavaan iltapäivään, vaikka lähdin jatkoilta pois jo yhdeltä yöllä. Siinä mielessä "yhdelle" lähteminen on miulle jo paljon enemmän kuin yksi.

 

[Jonzi]

Kiitos ipana tosta korjaamisesta.:P Ei oikein äidinkieli suju :P
Kuitenki noi kokeilee minua lukioon :o opettajat ja porukat/sukulaiset, mennyt 8vuotiaana kouluun.Offia vähäsen

Eilen illalla käytiin ostamassa isä äijän kanssa maitoa läheltä nii siellä 7-8 luokkalaisia poikia ryyppäs nuorisotilan pihalla, alkaa jo vähä ihmetettymään tämä homma

 

[Uwish]

Jonzi on punttimimmi :P ps alaikäinen on yhdyssana ;)

Jonzi, sulta jäi tuo huomaamatta.;) Pojat ei saa kirjotella tänne.

 

[Prinkeli]

Kiitos paljon tästä threadista!

Eli taustoja: Olen useamman vuoden (opiskeluajan) suunnilleen asunut baareissa. Osin johtuen siitä, että olin siellä töissä, mutta myös siitä, että suuri osa vapaa-ajasta tuli kulutettua myös baaritiskillä istuksien. Mietin tuolloin aina, kuinka tylsää ja epätervettä tuollainen rellestäminen on ja lopputulemana oli, että luovuin lähes täysin tuosta päämäärättömästä hengailusta.

Olen kuitenkin aina liikkunut paljon ja syönyt suht terveellisesti, eikä tuo baarielämänikään tarkoittanut useampia kännejä viikossa, mutta viikottaista humaltumista ja krapulapäivää kuitenkin.

Tällä hetkellä, uudelle paikkakunnalle muuttaneena, viikonloput sujuvat mukavasti salilla käyden, hyvää ruokaa laittaen ja leffoja katsellen. En kadu hetkeäkään sitä, että luovuin ns. entisestä elämästäni ja keskityn terveempiin elämäntapoihin ja itsensä kehittämiseen, niin fyysisesti kuin henkisesti. Humalat/krapulat eivät tuo kuitenkaan itselle muuta kuin tiedon pahasta olosta ja hukkaan heitetystä ajasta. En kuitenkaan ole täysin alkoholikielteiseksi muuttunut, mutta entiset viikkoannokset ovat muuttuneet useamman kuukauden annoksiksi.

Kavereiden kanssa on toki mukava istua iltaa. Useimmat ovat kuitenkin edelleen siinä vaiheessa, että baariin pitää päästä. Mutta onneksi muutamat viihtyvät myös leffan parissa, terveellisiä eväitä nauttien. Tai esimerkiksi keilaamassa käyden. On muuten ihan huippu harrastus!

Pelkäsin, silloin kun päätin baareilusta luopua, että myös kaverit jäävät. Mutta eivät ne ole mihinkään hävinneet. Välillähän olen ihmettelyä kuullut, että miksi et lähde. En lähde, koska yöunet ovat tärkeämmät kuin hirmuinen krapula ja monen päivän tauko treenaamiseen.

Enpä tiedä toiko teksitini mitään uutta jo ennestään esitettyihin, mutta toisinaan tämä elämäntapani hieman kummastuttaa itseäänkin, joten kiitos, kun saan huomata, etten ole yksin ajatusteni kanssa

Mitäpä sitten tällä haluan sanoa:

Mayflower, hyvä jos sinua kiinnostavat terveet elämäntavat, eikä baareissa humaltuminen. Ei siinä ole mitään väärää, että menet aikaisin nukkumaan, koska et menetä mitään. Ei siellä baareissa mitään elämää mullistavaa ikinä tapahdu, tai ei ole ainakaan minulle tapahtunut. Minusta on ihailtavaa, että on olemassa tuollaisia nuoria, jotka uskaltavat valita oman elämänsä suunnan.

Ja mielestäni minulla on erittäin vilkas sosiaalinen elämä. Tai ainakin on kauhea kiire, töiden ja saleilun puolesta. Olisihan se täysin eri asia, jos tavoitteena olisi maata illat himassa, kyllä sitä siinä vaiheessa kaipaisi jotakin aktiviteetteja, mutta nyt kun aktiivisuus suuntautuu liikuntaan ja ravintoon sekä niiden suunnitteluun, niin ei sitten kauheasti ylimääräistä kaipaa..

 

[Jonzi]

Jonzi, sulta jäi tuo huomaamatta.;) Pojat ei saa kirjotella tänne.

Aijaa.:P Sori.:D

Olen huono katsomaan missä on mikäki aihe.:P

 

[Cherrybomb]

Voin hyvin kuvitella Mayflowerin ja teidän muiden parikymppisten tilanteen. Itse olin tuossa iässä kyllä aikamoinen bilettäjä, kuten suurin osa ystävistä ja kavereistakin, ja voin kuvitella miten se olisi "syrjäyttänyt" jos olisinkin jäänyt mieluummin kotiin. Tosin mä en edes tahtonut, ja sitä viinaa tulikin sitten vedettyä parin kivitalon hinnan verran. :jahas:

Kolmekymppisenä on tilanne sit ihan toinen; välillä saa oikein etsimällä etsiä bileilyseuraa, jos joskus (kerran kuussa-parissa enintään) siitä jaksaa innostua. Nyt alkaa kaikilla olla niin kiire töiden, perheen, harrastusten kanssa, että sellainen pelkkä hengailu ja kaljalla käyminen on toooodella harvinaista! Ainakin mulla.

Välillä kyllä bilejalka vipattais, mutta mulla menee nykyään viikko palautumiseen, jos olen vähänkin enemmän alkoholia nauttinut. Siis kokonainen viikko menee lähinnä makaillessa, mässäillessä ja arkirutiineihinkin pitää todella pakottaa itsensä. Huh. Ei kovin usein uskalla lähteä "hauskanpitoon".

Mitähän mä tällä halusin sanoa - kyllä se siitä, viimeistään 10 vuoden päästä? :arvi:

 

[millamakea]

Mie oon aina ollut mielestäni vanha sielu nuoressa ruumiissa. Baarissa on toki tullut nuorempana heiluttua oma osani, mikä todennäköisesti sekin on keskivertoa vähemmän ja kotibileitä en ole ikinä järkänny/ollut kovin innokas osallistumaan. Viinaakin tietty olen oma osani juonut (nytkin siideritölkki nenän edessä), mutta jo muutaman vuoden ajan viinipullo on kestänyt viikon ja siideritölkki illan, baarista voin tarvittaessa ajaa kotiin ja baarissakin olen paremmin viihtynyt miehen kanssa humppapuolella. Wanha tosiaan. Periaatteessa ikinä en ole jaksanut enää koulu/työpäivän jälkeen mitään illanistujaisia, miulle riittää kun pitää 8h/pvä olla sosiaalinen, sitten pitää jo päästä kotiin murjottamaan, joten eipä ole hirveästi tarvinnut kenellekään selitellä tervehtyneitä elämäntapoja eikä varsinkaan tämän hetkistä treeni-intoa ja ruokavalion korjausliikettä. Ja kyllä niitä kavereita on vieläkin, mulle vaan riittää kun tiedän niitä olevan niin, että voin soittaa, jos tarviin olkapäätä/hihityskaveria.

Varsinkin koulu on havahduttanut suomalaisten elintapoihin, elämäntapasairauksiin ja miten helppo niitä olis välttää, joten kyllä on tullut kerran jos toisenkin ihmeteltyä mitä ihmiset viittii raahata kotiin kaupasta, laittaa suuhunsa sohvalla makoillessaan ja minkä helvetin takia pitää itteään myrkyttää nikotiinilla ja etanolilla en voi ymmärtää. Enkä voi ymmärtää minkä takia kaikesta mitä kotonakin kerron ainakin puolet menee ohi korvien. Pitää kai lohduttautua sillä, että itse ainakin tiedän ja toteutan, jonkun verran mieskin on ottanut onkeensa mun juttuja ja viimeistään siinä vaiheessa jos meillä on lapsia aion opettaa mahdollisimman terveelliset elämäntavat, joita saavat sitten opettaa omilleen... Näin sitä maailmaa pikkuhiljaa valloitetaan :D

 

[HeatN]

Mä olen samoilla linjoilla melko monen kanssa. Luulen, että elämäntapa juontaa juurensa osittain jo ihan kasvatuksesta ja kotioloista. Mulla oli lapsena tiukat kotiintuloajat, aina kysyttiin minne olen menossa ja kenen kanssa ja alkoholia kiellettiin juomasta muuta kuin kotona maistiaisena. Mä olen nykyisin niin kiitollinen vanhemmilleni, että sain jo lapsena ja nuorena rajoja ja rakkautta ja suunnan suht terveelliselle elämälle. Liikuttiin paljon, tehtiin kotona ruokaa, oltiin luonnossa ja lueskeltiin ja harrastettiin musiikkia.

Olen saanut kuulla myös tuota, että miksen lähde tai miksi en juo kännejä. Vastaus on selvä: en halua. En halua siksi, että en koe saavani juomisella tai alituisella bilettämisellä niin paljoa kuin saisin, jos jäisin kotiin/viettäisin leffaillan/näkisin kavereita vain illalla kahvilla/menisin ulkoilemaan tai liikkumaan.

Toki joskus on kivaa lähteä baariin, sillä rakastan tanssimista. On myös kiva juhlia vähän alkoholia siemailemalla, niin, että voi virittäytyä sopivasti tunnelmaan Örveltämistä en siedä itseltäni, muut tehkööt omissa oloissaan mitä haluavat.

Onneksi on paljon kavereita, joiden kanssa voi nähdä kahvilla tai laittaa yhdessä ruokaa, käydä treenaamassa tai kävelyllä tai ulkona syömässä tai leffassa. Jotenkin musta tuntuu, että mitä vanhemmaksi elää, sitä enemmän hakeutuu sellaisten ihmisten seuraan, joilla on samankaltainen ajatus arjesta ja elämästä.

 

[acromion]

Mulla on ihan päinvastainen ongelma En oo onnistunu saamaan kauheen hyviä kavereita (en oikeen tuu naisten kans toimeen ja esim. melkein kaikki mun opiskelualalla on naisia) uudesta paikasta joitten kans lähteä örveltämään joten mun elämä on aika "pakkoterveellistä", pelkkää kuntosalia, töitä ja opiskelua. Tosin en pidä baareista koska niissä ei tosiaankaan kuule mitään joten ei siinä uusiin ihmisiin paljon tutustuta, että en mä nyt mitään baarielämääkään kaipaa.

Sitä vastoin rakastan kaikenlaisia kotibileitä, laivareissuja, opiskelijahäppeningejä tms. Mitä vaan missä voi vetää pään täyteen ja samalla tutustua kunnolla uusiin ihmisiin:kippis1: Tollaisia tilaisuuksia on vaan pari vuodessa valitettavasti, mikä tietty treenin kannalta on hyvä. Parille bisselle en taas viitsi lähtä kun turhia kaloreita vaan ilman känniä, eikä seuraavana päivänä voi mennä salille. Sen sijaan kunnon kännisekoilun takia saakin yks reenipäivä (esim. kuukaudessa) jäädä väliin, se on sen arvoista

I rest my case.

 

[Chede]

Oon jälleen samoilla linjoilla Mayflowerin kanssa.

Itselläni taas on moniin muihin verrattuna hieman erilainen tilanne, olen nimittäin baarissa töissä. Juotua tulee siis melko vähän, mutta baarissa kuitenkin vietetään siltikin 2-3 kokonaista yötä viikossa. Treeniä tämä haittaa lähinnä siksi, että unirytmi on kovin epäsäännöllinen ja tulee nukuttua usein aivan liian vähän.

Hyviä puoli tossa on se, että kavereita näkee ohimennen joka tapauksessa (tosin nimenomaan ohimennen, kiireisinä iltoina ei hirveästi kuulumisia vaihdeta), ja pysyn itse pois maksavista asiakkaista. Tietty hyväksi puoleksi voidaan katsoa myöskin se, että sitten kun ulos lähdetään kerran kahdessa kuukaudessa, voi hyödyntää henkilökuntahintoja.. :D

Minun toiveideni Suomessa liikunta ja hyvä, maukas, ravinteikas, terveellinen ruoka, ovat osa jokaisen nuoren elämää, jolloin he sekä itse kokevat olonsa paremmaksi ja ovat myös työkykyisiä yhteiskunnan tarpeita varten. Minun toiveideni Suomessa alkoholilla ja baarielämällä ei ole sellaista kuningasasemaa, joka niillä tällä hetkellä on nuorten joukossa. Ja tämä on yleistystä, utopiaa, mutta tavoite, jota kohti itse haluaisin pyrkiä.

Komppaan tätä. Mielestäni kuntien ja kaupunkien pitäisi tukea nykyistä paljon enemmän lasten ja nuorten liikunta- ja harrastusmahdollisuuksia. Omassa kotikaupungissani näin hieman harvinaisemman lajin harrastajana harjoitusmahdollisuudet ovat lähes olemattomat, vaikka lajia varten tarvitaan vain tietynlainen alusta (tavallaan voimistelumatto). Täällä kaupunki jakaa rahat kovin epätasaisesti eri seuroille. Mielestäni tätä kautta eri lajien harrastajat joutuvat eräänlaiseen epätasa-arvoon.

Menipäs taas vaihteeksi hieman aiheen vierestä..

 

[Mayflower]

Sattuipa sopivasti, varmaan perjantain kunniaksi, miullakin on taas valittamisen aihetta tähän threadiin. Eilen oli kavereiden kanssa illanistujaisilta, josta kaikki muut jatkoivat baariin, vain mie lähdin kotiin nukkumaan. Väsytti niin perkeleesti, ei mitään intoa juoda.

Kaverit puhuivat, miten tulee "pakko juoda" ja "ei kestä vappuun asti juomatta". Hämmästyttää, onko tässä kyse jo varsinaisesta riippuvuudesta. Riippuvuushan on aluksi ns. sosiaalista, kaveriporukasta johtuvaa, sitten ns. psyykkistä ja lopuksi fyysistä, eli oikeaa riippuvuutta, josta tulee vieroitusoireita. Miulle tällainen tila ei ole ollenkaan tuttu, voiko todella 18-vuotias olla alkoholista jollakin asteella riippuvainen?

Juoksija-lehdessäkin oli hyvää juttua siitä, miten alkoholi voi pahimmillaan vaikuttaa negatiivisesti jopa viikon ajan, ja voin allekirjoittaa tämän omalla kohdallani.

No, eipä muuta. Tuli vaan paha mieli, kun tuntui, ettei ystävilleni ole olemassa muuta tapaa olla yhdessä kuin myöhäiset illanistujaiset ja baariin lähteminen. Odotan innolla terassikautta, siellä ei ole pakko juoda jotta siellä jaksaisi olla, sieltä voi lähteä ihmisten aikoihin pois, siellä kuulee jotain ja näkee ihmisiä.

 

[Looza]

Vähän tähän samaan aiheeseen liittyen musta on täysin käsittämätöntä että JUOMATTOMUUTTA joutuu selittelemään, eikä päinvastoin. Jos ollaan kavereiden kanssa vaikka pe- iltana syömässä ja sitten joku / jotkut ottaa siideriä ja ovat, että "mitä sinä otat" ja itse vastaa, vaikka, että "kaakaon" niin siitä saa oikeasti katseita ja kyselyjä.

Havahduin tähän viime kesänä yksissä polttareissa, joissa kaikki vetivät kännit ja minä olin parin viinilasillisen voimalla koko illan. Alkuillan jouduin selittelemään juomattomuuttani ("ootko raskaana??") mutta loppuillasta tajusin, että kannattavinta on pyörittää samaa juomaa lasissa koko illan ja olla sitten että "kiitos, mulla on vielä tässä". Kukaan ei varmaan tarkoita tuolla mitään pahaa, mutta eikös se ole vähän nurinkurista..? Että sillä, joka ei juo, pitäisi olla joku syy siihen, kuten raskaus tai kuskinnakki.