Valokuvaus-thread

[Mike]

Joku vois selittää mulle mikä tekee tästä kuvasta jotenkin erikoisen? Näyttäis valokuvauksessa olevan niin, että on aivan sama mistä vitusta sen kuvan nappasee, niin tarpeeksi hyvä kamera riittänee siihen, että kuva on mukamas hieno.

Damn, 2 somppua vaihtaa talvirengasta, varsin mielenkiintoista..............FOR ME TO POOP ON!

Kuvaa ei näy enää, mutta kuvana oli varsin hyvä laajiksella napattu tilannekuva.

Tämä on kuin aikakoneella matkustaisi kun tämän ketjun omat kommenttini luin, voin nyt vastata itselleni :D

Maolpa nimimerkille menee syyt niskoille, että yleensä aloin valokuvaamaan tosissani.

 

[fuGii]

Hoi!
Nyt ois tällä jäbällä pientä kamerakuumetta havaittavissa. Kunnollista kameraa ei tällä hetkellä ole ja valokuvauksesta en tiedä oikeestaan yhtään mitään. Uutta kameraa olisin vailla ja jonkun verran olen nyt selaillut erilaisia arvosteluja jne. Mikä olisi sopiva kamera tälläiselle alottelevalla valokuvaajalle? Mitään erikoista ei ole tarkotus kuvailla, vaan siellä sun täällä aina kun jotain mielenkiintoista tapahtuu + vapaa-ajan näppäilyjä.

Olisiko järkevää panostaa heti ensimmäiseksi "kunnon" kameraksi halvempaa/käytettyä digijärkkäriä vai jotain parempaa pokkaria? Itse olisin tuon järkkärin kannalla, jotta ei tarvitsisi sitten alkaa ostelemaan pokkarin tilalle heti parempaa. Esim. käytetty Canonin 300D kävi mielessä, mielipiteitä?

 

[Mike]

Mun vinkki, osta niin kallis kuin perse kestää ja heti järkkäri. Nälkä kasvaa syödessä ja vältät sitten vittumaisen vaihtorumban.

 

[Wildemar]

Mitään erikoista ei ole tarkotus kuvailla, vaan siellä sun täällä aina kun jotain mielenkiintoista tapahtuu + vapaa-ajan näppäilyjä.

Mun vinkki, osta niin kallis kuin perse kestää ja heti järkkäri.

Heh, digijärkkäriä suosittelen minäkin! Satunnaisesti omaksi ilokseen kuvaava henkilö saa hintahaitarin alapäästäkin löytyvistä malleista tyydytystä tarpeilleen. Eli käyttöasteen mukaan investoimaan tietty!

 

[fuGii]

Heh, digijärkkäriä suosittelen minäkin! Satunnaisesti omaksi ilokseen kuvaava henkilö saa hintahaitarin alapäästäkin löytyvistä malleista tyydytystä tarpeilleen. Eli käyttöasteen mukaan investoimaan tietty!

Oon tässä katellu noita Canonin 300D:tä käytettyinä, ei kovin paljoo maksa ja käsittääkseni pärjään tuolla jo melko pitkälle, ainakin näin aluksi! 350D maksaa jo sen verran paljon ettei budjetti anna periksi. Vaaranahan noissa käytetyissä on jos sattuu joku susikappale ja myyjä haistattaa vitut. Vai oisko kellään suositella jotain muuta merkkiä/mallia? Käytettynä mieluiten, jotta sais hieman "parempaa halvemmalla".

 

[Wildemar]

Iteltä löytyy justiinsa Canonin 350D. Tyytyväinen tohon olen ehdottomasti ollut, joten tuskinpa pikkuveli 300D yhtään pöllömpi valinta olisi! Toki käytetyn ostossa on myyjästä riippuen omat riskinsä. Nikonin D50 olisi vissiin suhteellisen tasavahva 350D:n kanssa.

Normikameroista Panasonicin Lumixeista oon kuullu kehuja, mutta eivät tietenkään vastaa järkkäreitä.

 

[fuGii]

Nyt ois käytetty Canonin 300D kit + giganen muistikortti hintaan 440€, oisko paha? Kuvia on otettu joku 3000-3500. Sanokaapa mielipiteitä kannattaako tommosta ostaa, kameran pitäis olla ihan toimiva. Pääsisin katsomaan kameraa ihan omasta kädestä, vaikka en tajua sen toimivuudesta mitään.

 

[TLP]

fuGii... ennemmin ostaisin sinuna sen 350D:n ja kitin.
Sillä pääsee alkuun, sillä tuo 300D on aika rajoitettu ominaisuuksiltaan ja ns. ensimmäinen harrastajakamera, mitä markkinoille hintapoljennan aikana tuotiin.

350D kittiä saa ihan hyvään hintaan käytettynä.

Sitten noissa ruukkaa laukeamaan suljin siellä 50 000 räpsyn kohdalla, joten kannattaa tarkistuttaa huollossa se todellinen määrä.

 

[fuGii]

fuGii... ennemmin ostaisin sinuna sen 350D:n ja kitin.
Sillä pääsee alkuun, sillä tuo 300D on aika rajoitettu ominaisuuksiltaan ja ns. ensimmäinen harrastajakamera, mitä markkinoille hintapoljennan aikana tuotiin.

350D kittiä saa ihan hyvään hintaan käytettynä.

Sitten noissa ruukkaa laukeamaan suljin siellä 50 000 räpsyn kohdalla, joten kannattaa tarkistuttaa huollossa se todellinen määrä.

Melko harvassa meinaa olla noita 350D kittejä käytettynä, ja jos on niin ne alkaa olla melkeinpä samoissa hinnoissa kuin uudet. Saksan kauppoja kattelin ja 690 euroon sais 350d kitin kaikkine härpäkkeineen(verot+postikulut). Tuntuu, että tuossa hinnassa on vain niin hirvee harppaus ja 700 euroakin on aika iso raha, varsinkin opiskelijalle.

Tässä nyt hieman punnitaan, että kannattaako maksaa reilua 400 euroa kamerasta, jonka toimivuudesta tulevaisuudessa ei ole takuita, vaiko ostaa uuden 350D:n ja toivoa että sillä sitten tulee kuvattua kunnolla. Tierä häntä, pitää antaa muhia jonku aikaa ja katella mikä ois fiksuin ratkaisu. Ajatelkaapa omalle kohalle ja sanokaa mielipiteenne..

 

[gid]

Osta filmijärkkäri viidelläkympillä ja liity paikalliseen kameraseuraan jolla on pimiö. :-)

 

[rautakarhu]

Menipäs kauan kun kahlasin koko ketjun läpi!

Itsellä Fuji Finepix F810, ja näiden kuvien jälkeen alkoi poltella juurikin tuon 350D:n tai Nikonin 70D:n hankinta!

Hassu väittelykin täällä on saatu aikaan. Itse pidän sellaisista kuvista, jotka näyttävät silmään sopivilta. Sitä, onko taiteilija saanut teon aikana kiksejä, en edes halua tietää. ;).

 

[Elmukelmu]

Tämän päivän korkeasaari-retken jäljiltä jäi tällainen käteen. Nopeasti vilaistuna voisi (IMO) luulla että on jotenkin retusoitu tuota kuvaa, vaikka vesi se vain taittaa...

Eli, 1 kappale anakonda, puoliksi vedessä:

 

[Proteos]

Tässä muutamia kuvia viime viikoilta. Laitteistona on olympus c-750 ja muutamissa kuvissa olisi ollut tarpeen kuvan vakauttaja yms. niin olisi saanut vähän tarkempaa settiä. Käsivaralta otettu kaikki (kuten varmaan huomaa ;) ). Mielenkiintoa on jossain vaiheessa hommata parempi laitteisto ja kehittyä kuvaajana.

 

[Mege]

Eilen näpätty kimalainen. (Canon A80)

 

[SupaHessu]

Mielenkiintoinen keskustelu on syntynyt valokuvauksesta.
Toiset ovat sitä mieltä, että valokuvaus on vain filmille kuvaamista ja toiset taas sitä mieltä, että myös sähköisessä muodossa olevat kuvat ovat valokuvia.
Meitä on moneen junaan ja näin pitääkin olla. Ei yhteiskunta toimi ilman erilaisia ihmisiä.

Makuasioista on turha kiistellä.

Ja kun nyt tuon mielipiteeni esille niin voin sanoa etten lukenut koko ketjua läpi sillä materiaalia oli sen verran.

Puolessa välissä keskusteltiin mikä tekee hyvän valokuvan. Onko se editointi, valaistus, kokonaisuus, asetelmat, kamera, kuvaaja jne...
Oma vastaukseni olisi se, että kuva on hyvä kun kuvaaja ja katsoja/tulkitsija löytää kuvasta sielun. Onnistuuko se sitten aina? Toivottavasti.

Miten sitten ottaa hyvä kuva. Voit räpeltää aukkojen, objektiivien, filmien, salaman, säätöjen, namiskoiden, nappuloiden, vipujen, vipstaakien ja viellä lopuksi fotarilla käsitellä, mutta tuleeko siitä hyvä kuva?
Vastaukseni tähänkin on, että EI mikäli kuvassa ei ole sielua.
Itse pyrin kuvaamaan niin, että saan sielun kuvaan.

Jos kuvaat miehen viettämässä siestaa puun alla ja taustalla on pilvetöntä, aurinkoista, muuli miehen takana syömässä ruohoa tms.
Sinä tulkitset, että tämä kuva kahlitsee koska mies itsessään on mielenkiintoinen, mitäpä jos tämä olisi kuvattu yöllä täysin samoin asetelmin, mutta kuu olisi auringon tilalla. Olisiko se yhtä mieletön?
Toisen mielestä taas kuvassa on jotain mistä ei vain tiedä mikä on se jokin joka sitoo siihen. Ehkäpä kokonaisuus toimii sieluna eikä sanat riitä pukemaan käsitystä.
Kolmas on sitä mieltä, että muuli joka ruokailee tekee tästä kuvasta juuri tämän kuvan ja ilman muulia kuva olisi vain harmaata massaa muiden joukossa.

Esimerkeissäni halusin tuoda esille, että kaikki näkee asiat eri näkökulmasta.
Eri näkökulmia muodostuu lapsuudesta, koulutuksesta, ystävistä, elämän tilanteesta, mielialasta, miljööstä jne...
Näkökulmat muuttuvat, mutta niin myös ihmiset.

Kaunis lampi jossa joutsenia voi saada toisen lankeamaan polvilleen, mutta ihminen joka on ollut kauniilla lammella soutelemassa ja kaksi joutsenta ovat käynneet yhtäkkiä kimppuun ja soutaja on saannut tästä traumoja kuva saattaa olla niin pelottava/sykähdyttävä/kauhistuttava, että sitä ei vain pysty katsomaan.

Mikäkö sitten on modernia taidetta. Jokainen voi vetää tähän oman rajansa. Joitakin yleisiä rajoja on vedetty, mutta missä menee veteen piirretty viiva?

Olen harrastelija, kuvaan digitaaliseen muotoon ja siksipä tämä ei ole joidenkin mielestä valokuvaajan tekstiä ja tätä ei voida laskea keskusteluun mukaan (?). Mihin sitten vedetään raja kuka tai mikä tekee valokuvaajan. Onko se koulutus vai se, että ottaa hyviä kuvia.

Ja jotta ihmiset jotka eivät jaksa lukea koko viestiäni tai eivät ehkäpä ymmärrä mitä tarkoitan voivat saada maailmaani jonkin näköisen käsityksen valokuvilla:

http://sugo.kuvat.fi/kuvat/1/Viro/Lonely.jpg

http://sugo.kuvat.fi/kuvat/1/Viro/Hyvin_tarkennettu_kukaa.jpg

http://sugo.kuvat.fi/kuvat/3/07042006/think.JPG

Mielestäni parhaimmistoa ja tehän ette voi nyt tulla sanomaan "Aivan totaalisen paska kuva. Ota tuo toinen kuva ennemmin parhaimmistoosi." vaan voitte ilmoittaa sen näin: "Kuvat eivät olleet mieleeni sillä jotenkin vain ilmapiiri oli hiostava. Pidin enemmän tästä ja tästä, koska se nostaa nuoruusvuodet esille."

Niin kuin sanoman pitää: "Hyvä kuva ei tarvitse selittelyä."

Tai ehkäpä haluaisin hieman selittää viimeistä kuvaa (think.jpg), jotta kaikki ymmärtäisivät mitä tarkoitan eri näkökulmilla.
Itse näen kuvassa tyttöystäväni, kauniina kuten ylensä ja lumoudun lähes jokaisessa hänen kuvassaan silmiin, mutta mihin sinä sitten? Tuohon upeaan kaiteeseen joka omaa hienon maalipinnan tai pallolamppuihin taustalla.
Sinä päätät mitä sinä mietit - minä päätän mitä minä mietin.

Terveisin SupaHessu
supatinster@gmail.com
03.05.2006 @ 23:37

 

[Art2]

...

:thumbs: tekstille

Edit: mistä nuo viron linnakuvat ovat?

 

[modified]

Hessulla oli mielenkiintoisia ajatuksia.

[pientä provoilua]
Itse ajattelen valokuvaamisen olevan lähinnä dokumentointia. Miten olemassaolevan tallentaminen voi periaatteessa olla taidetta? Silloin linnunlaulun, auringon paisteen, minkä hyvänsä pitäisi myöskin olla taidetta.

Joten periaatteessa on kahdenlaisia vaikuttavia kuvia.

1) Hetki itsessään on jotenkin vaikuttava. Ihmiset, eläimet, valo, toiminta, tunnelma jotenkin erityinen. Erityinen voi hyvin olla jotain sellaista mikä on itselle uutta ja siksi se on niin vaikuttava.

2) Poikkeuksellinen näkökulma mihin tahansa aiheeseen. Silloin ns. tylsästäkin aiheesta voidaan saada poikkeuksellinen.

Hyvänä esimerkkinä valokuvasta, jota 95% pitää todella vaikuttavana, vaikka siinä periaatteessa ei ole mitään kummallista. Tuulinen ja tumma meri, ja pilvenraoista näkyy pieniä valonippuja.

Tai miksi kuva leijonasta on hienompi kuin oravasta?

Tekeekö se ihmisestä valokuvaajan jos hän sattuu oikeaan aikaan oikeaa paikkaan ja räpsäisee siitä kuvan?
[/provo]

 

[rafael]

Tekeekö se ihmisestä valokuvaajan jos hän sattuu oikeaan aikaan oikeaa paikkaan ja räpsäisee siitä kuvan?

No jos asiaa ajattelee valon dokumentointina, niin silloin ei varsinaisesti tarvita sitä oikeaa aikaa ja paikkaakaan, riittää että painaa laukaisinta.

 

[TLP]

En jaksanut lukea koko litaniaa, mitä tähän viestiketjuun on kirjoitettu, mutta joskos kuitenkin tuon hivenen omaa mielipidettäkin esille.

Yksinkertaisuudessaan valokuvan tekee valo ja kuvaajan tapa tuoda se esille. Yhtäkään kloonikuvaa ei ole olemassa, ainakin näin väitän... hyvin samankaltaisia kyllä, muttei samanlaisia.

Oikea paikka, oikea hetki... se paljon kaiutettu 'ratkaiseva hetki' pätee lähes kaikessa kuvaamisessa, ehkä tästä voi poistaa jonkun tuotekuvauksen 'ratkaisevien hetkien listalta', mutta kaikki missä kohde muuttuu/liikkuu on sitä hetkeä. Jopa maisemakuvissa pilvien asettelut jne. Joku voi odottaa tietyn kohteen kohdalle tulevan tietynlaisia pilvimuodostumia jopa päiviä ja sitten kun se sattuu tulemaan siinä oikeassa valossa on aika ottaa kuva.

Jos mä kuvaan omaa koiraani, niin täytyy heti sanoa ettei se välttämättä ole muille se 'ihqu kuva', mitä se minulle saattaa olla. Tunneside on kuitenkin olemassa kohteeseen ja se nostaa kuvan arvoa omissa silmissä, muttei toisten. 99,9% lapsi-/koira-/tyttö- tai poikaystävä kuvista on tätä settiä, missä kohde on ylirakas ja ne oikeat kuvaukselliset asiat jää toisarvoiseksi.

Tietyt faktat kuitenkin toimii ihmisen mielessä lähes tiedostamatta, kuten katsesuunnat, asettelut jne...

Kehittyminen valokuvaamisessa paremmaksi vaatii hivenen objektiivista katsantakantaa. Kokeneempien kommentit ja niiden kautta oppiminen ei ole huono tie, siihen vaan pitää asennoitua oikein.

Itselläni oman kuvan arvostelun ja ottamisen väli vaatii aikaa.. siis ns. etääntymisen siitä tilanteesta, missä olen ollut ja miten olen sen kuvan ottohetkellä kokenut. Luonnollisesti on hetkiä, jolloin tuntee heti sulkimen pimennyksen aikana sen 'se on siinä' tunteen. Näitä hetkiä tulee vaan ikävän harvoin.

Mitä pidempään olen kuvausta harrastanut, sen enemmän rupean suunnittelemaan kuvia etukäteen. Tietyt kuvauslajit eivät anna tähän mahdollisuutta, mutta yleisesti ottaen kaikissa etukäteissuunnittelu ja funtsiminen auttaa. Mulla esimerkiksi on 'päässä' piirrettynä muutamakin kuva, mitkä tulen ottamaan ajan myötä. Osa vaatii jonkinmoisia investointeja, joten ne eivät välttämättä ole toteutettavissa heti. Sitten on joitakin, mitkä ovat ns. hautumassa... siellä jossain syvällä, eli kuvan perusidea on keksitty, mutta sen julkituominen ei ole vielä 'ratkaistu' lopulliseen muotoonsa. Paljon on sellaisia kuvia, mitä haluaisin toteuttaa, mutta esimerkiksi sitä sopivaa kohdetta ei ole vielä löytynyt ja täten se kuvakin vielä kehittyy lopulliseen muotoonsa siellä kuupan sisällä.

Näissä jutuissa saa myös epäonnistua... tai niiden yhteydessä voi onnistua jotenkin muutoin. Mä voisin yhden esimerkin 4:n kuvan voimin tähän laittaa siitä, mitä olen 14 aamua viime keväänä kytännyt.. n. klo 03.30-07 välisen ajan uimapatjan päällä maaten, jäisenmärässä maassa, mutta lopputulos ei aja kuitenkaan ohi noista 3:sta muusta, mitkä tuli 'täytteeksi'.

Joutsen, Lokki (V) ja Lokit (W) ja sitten se mitä tässä itseasiassa hain, eli Kuovia tuohon kaislikon päälle aamuauringossa. Tuohon miltei oikeaan paikkaan se tuli joka aamu, muttei kuitenkaan siihen mihin sen 'sieluni silmin' halusin asettaa. Nyttenkään se ei ole aivan kuten kuvan ajattelin, vaan toivoin sen lentävän kohti. No sellaista on luontokuvaus... tiedät, että kohde on suhteellisen säännönmukaisesti suunnilleen samassa paikassa samaan aikaan, mutta et onnistu sitä vangitsemaan siihen pääsi sisällä piirtyneeseen valmiiseen kuvaan täydellisesti.

No... mä voin käydä vaikkapa ensi keväänä taas kokeilemassa sen 'lopullisen version' aikaansaamista.

 

[Mike]

Jos kuvaat miehen viettämässä siestaa puun alla ja taustalla on pilvetöntä, aurinkoista, muuli miehen takana syömässä ruohoa tms.
Sinä tulkitset, että tämä kuva kahlitsee koska mies itsessään on mielenkiintoinen, mitäpä jos tämä olisi kuvattu yöllä täysin samoin asetelmin, mutta kuu olisi auringon tilalla. Olisiko se yhtä mieletön?
Toisen mielestä taas kuvassa on jotain mistä ei vain tiedä mikä on se jokin joka sitoo siihen. Ehkäpä kokonaisuus toimii sieluna eikä sanat riitä pukemaan käsitystä.

Tämä ei sulje pois kertomaasi

Voit räpeltää aukkojen, objektiivien, filmien, salaman, säätöjen, namiskoiden, nappuloiden, vipujen, vipstaakien ja viellä lopuksi fotarilla käsitellä

Itse olen ollut ja tulen olemaan jatkossakin sitä mieltä, että pelkkä sielu ei tee kuvasta hyvää. Yleinen vimma varsinkin kotimaisessa valokuvataiteessa on se, että hyvällä laitteistolla toteutettu kuva on jotenkin huonompi kuin holgalla napattu räpsy.

Jos tuo mies viettämässä siestaa kuvattaisiin salamoilla täydentäen, käyttämällä oikeaa optiikkaa ja käsittelemällä fotarilla teknisesti lähelle täysellisyyttä, niin kuva paranisi. Hyvä laitteisto ja photoshop ei sulje pois kuvan sielua, vaan itseasiassa hyvällä laitteistolla kykenet tallentamaan paremmin ja nopeammin ohimeneviä tilanteita. 0,2 sekunissa starttaava 8 kuvaa sekunnissa nakuttava ammattijärkkä mahdollistaa hyvällä kennolla tilanteen kuin tilanteen. Kun pokkari vielä käynnistelee itseään, on rahalla saatu tilanne dokumentoitua 8 kertaa.

Arvostan itse siis enemmän kylmää teknisyyttä kuvassa, mainoskuvaus on IMO kaikista vaikeinta hommaa vaikka näin sanotaan olevan alastonkuvauksen.

On kuitenkin myös kuvia, joita ei ole toteutettu kalliilla laitteistolla, vaan dynaamiselle filmille edullisella kameralla. Nämä voivat olla yhtä vaikuttavia kuvia ja monasti ovatkin. Mihinkään puritanistimenoon en kuitenkaan ole mieltynyt, eli kuvaa ei saisi editoida mitenkään, vaan filmille/kennolle tullut kuva olisi valmis ja editoituna siitä katoaisi sielu.

Suomalaisessa valokuvauksessa on myös täysin naurettava tapa kehua kuvaa jos se sattuu olemaan hassu kuva. Jos orava pissaa, niin se on automaattisesti maailman hienoin kuva vaikka toinen olisi nakannut merikotkasta ilta-auringon valaisemana tarkan kuvan 600 millin polttovälillä odottaen kotkaa paikalle 5 päivää. Olen törmännyt jopa lööpistä otettuun kuvaan, siis iltasanomien lööpistä. Kuvaan oli räpelletty varmaan vahingossa zoomia tai sitten se oli lisätty lens blurrina jälkeenpäin. Kuvaa hehkutettiin että onpas hauska juttu, lööpissä kun oli joku hassu assosiaatio sanasta toiseen.