Valmentaja Scott Abel

EAA-valmisjuoma 24-pack

Pineapple Passion Fruit

1€/kpl
Kuuluu asiaan:) Helpota vaan sen verran, että pääset tavoitetoistoihin.



Jalkaspesialisaation aikana kannattaa olla hyvin varovainen noiden yläkropan MET -harjoituisten kanssa, koska ne vaativat yllättävän paljon palautumiskapasiteettia. Alkuun varmasti ok, mutta ole "hereillä" asian suhteen ohjelman kypsyessä ja ota ne pois tarvittaessa.
Kävi mielessä kokeilla 2-jakoista ylä, alakroppa jaolla joista 2voimakestävyys päivää ja 2 circuit harjoittelua. (Quad blast ja TRX tai vastaava kiertoharjoittelu.)
Kovasti tekisi mieli vielä käydä yhtenä päivänä juoksemassa mäkiä tai pyörittämässä traktorin rengasta kun uudelta saliltani semmoinen löytyy.

Katsotaan nyt miten kroppa palautuu näistä treeneistä. :)
 
Anthony Joossella, Scottin valmentamalla natural bb -ukkelilla, on näköjään oma Youtube-kanava. Kuminauha- ja kehonpainotreenin ohella sieltä löytyy mm. tuhannen paunan jalkaprässäämistä.

Kävi mielessä kokeilla 2-jakoista ylä, alakroppa jaolla joista 2voimakestävyys päivää ja 2 circuit harjoittelua. (Quad blast ja TRX tai vastaava kiertoharjoittelu.)
Kovasti tekisi mieli vielä käydä yhtenä päivänä juoksemassa mäkiä tai pyörittämässä traktorin rengasta kun uudelta saliltani semmoinen löytyy.

En minä noissa keksi mitään lähtökohtaista ongelmaakaan. Yksi mahdollinen lähestymistapa on tehdä MET-harjoitteita samana päivänä "perustreenin" jälkeen mutta eri lihaksille. Esimerkiksi alle voimakestävyyttä yläkropan työntäville ja loppuun joku MET-circuit yläkropan vetäville tai alakropalle.

Renkaan pyöritykset ja sprintit ovat molemmat hyvinkin kuormittavia takaketjulle, mikä on hyvä pitää mielessä viikko-ohjelmaa kasattaessa.
 
Anthony Joossella, Scottin valmentamalla natural bb -ukkelilla, on näköjään oma Youtube-kanava. Kuminauha- ja kehonpainotreenin ohella sieltä löytyy mm. tuhannen paunan jalkaprässäämistä.



En minä noissa keksi mitään lähtökohtaista ongelmaakaan. Yksi mahdollinen lähestymistapa on tehdä MET-harjoitteita samana päivänä "perustreenin" jälkeen mutta eri lihaksille. Esimerkiksi alle voimakestävyyttä yläkropan työntäville ja loppuun joku MET-circuit yläkropan vetäville tai alakropalle.

Renkaan pyöritykset ja sprintit ovat molemmat hyvinkin kuormittavia takaketjulle, mikä on hyvä pitää mielessä viikko-ohjelmaa kasattaessa.
T
tältä kierto luultavimmin näyttämään:
1. Jalat voimakestävyys 2. Yläkroppa voimakestävyys 3. Lepo 4. Quadblast+takareisi alaselkä jumpat 5. Yläkroppa met 6. Mäkijuoksu 7.lepo

Tykkään noista mäkijuoksuista koska saan niissä palstat hyvin mukaan, aktivaatio kyykyissä heikko. Paranemaan päin kylläkin. Tuo voimakestävyys+met samana päivänä kuullostaa kyllä toimivalta myös.

- - - Updated - - -

Anthony Joossella, Scottin valmentamalla natural bb -ukkelilla, on näköjään oma Youtube-kanava. Kuminauha- ja kehonpainotreenin ohella sieltä löytyy mm. tuhannen paunan jalkaprässäämistä.



En minä noissa keksi mitään lähtökohtaista ongelmaakaan. Yksi mahdollinen lähestymistapa on tehdä MET-harjoitteita samana päivänä "perustreenin" jälkeen mutta eri lihaksille. Esimerkiksi alle voimakestävyyttä yläkropan työntäville ja loppuun joku MET-circuit yläkropan vetäville tai alakropalle.

Renkaan pyöritykset ja sprintit ovat molemmat hyvinkin kuormittavia takaketjulle, mikä on hyvä pitää mielessä viikko-ohjelmaa kasattaessa.
T
tältä kierto luultavimmin näyttämään:
1. Jalat voimakestävyys 2. Yläkroppa voimakestävyys 3. Lepo 4. Quadblast+takareisi alaselkä jumpat 5. Yläkroppa met 6. Mäkijuoksu 7.lepo

Tykkään noista mäkijuoksuista koska saan niissä palstat hyvin mukaan, aktivaatio kyykyissä heikko. Paranemaan päin kylläkin. Tuo voimakestävyys+met samana päivänä kuullostaa kyllä toimivalta myös.
 
Abel teki podcastin John Bosse nimisen akateemisen naturaalikehonrakentajan kanssa.

Ensimmäisen osan asialistalla mm.
-Holistisen ja yksilöllisen valmentamisen prinsiipit
-Layne Norton. Aito asiantuntija, mutta ryösti ikävästi konseptin(Metabolic damage) ja käyttää vääriä metodeja(reverse diet)
-Onko kehonrakennus urheilua ja jos ei, niin mitä se on?

Toinen osa tulossa tänään.

Tekeillä on myös pitkästä aikaa puhtaasti treenaamiseen ja dieettaamiseen keskittyvä kirjaprojekti työnimellä "Hardgainer solution", mikä varmaan on kohderyhmän osalta itseselitteinen. Ilmoitan asiasta etukäteen, sillä nyt on mahdollista vaikuttaa kirjan sisältöön tällä kyselylomakkeella
 
Abel teki podcastin John Bosse nimisen akateemisen naturaalikehonrakentajan kanssa.

Aika rankkaa juttua tosta reverse dieettaamisesta.. Tosi kova negatiivisuus puski kehonrakennusta kohtaan ylipäätänsä. Minkä takia Abel on edes kehonrakennuksen parissa jos pitää lähes kaikkea dieettaamiseen koskevaa "bullshittinä"? En ihan ymmärtänyt sitä syvintä asiaa tuossa jutussa.
 
Minkä takia Abel on edes kehonrakennuksen parissa jos pitää lähes kaikkea dieettaamiseen koskevaa "bullshittinä"? En ihan ymmärtänyt sitä syvintä asiaa tuossa jutussa.

Eipä tuo taida nykyään juuri kehonrakentajia valmentaakkaan. Lähinnä naturaalikisaajia. On toki hommassaan edelleen maailman parhaita asiantuntijoita.

Pitää bullshittina kaikkea numeroiden pyörittelylle pohjaavaa tekemistä, ei dieettaamista sinäänsä. Voin vakuuttaa että metodeihin kuuluu myös "ruokamäärien asteittainen kasvattaminen offilla". Se ei kuitenkaan ole mikään patenttiratkaisu kaikkiin tilanteisiin, ja perustuu laadulliseen palautteeseen. Tietysti tuollainen valmentaminen vaatii taakse enemmän ammattitaitoa ja kokemusta kuin kehonpainon manipulointi kalorimäärien muutoksilla.
 
Eipä tuo taida nykyään juuri kehonrakentajia valmentaakkaan. Lähinnä naturaalikisaajia. On toki hommassaan edelleen maailman parhaita asiantuntijoita.



Pitää bullshittina kaikkea numeroiden pyörittelylle pohjaavaa tekemistä, ei dieettaamista sinäänsä. Voin vakuuttaa että metodeihin kuuluu myös "ruokamäärien asteittainen kasvattaminen offilla". Se ei kuitenkaan ole mikään patenttiratkaisu kaikkiin tilanteisiin, ja perustuu laadulliseen palautteeseen. Tietysti tuollainen valmentaminen vaatii taakse enemmän ammattitaitoa ja kokemusta kuin kehonpainon manipulointi kalorimäärien muutoksilla.


Eikö tuo ruokamäärien asteittainen vähentäminen ja asteittainen korottaminen ole normi käytäntöä? Minun mielestäni lähes kaikki fysiikkakisaajat tuota tekee. Hyvinhän se toimii, eikä se mihinkään puhtaasti lukuihin perustu. Eihän kukaan asioista hieman tietävä kropan toimintaa bodauksessa luvuilla ohjaa.... Ketä muuten Abel valmentaa, onko jotain yleisesti tunnettuja nimiä heittää?
 
Eikö tuo ruokamäärien asteittainen vähentäminen ja asteittainen korottaminen ole normi käytäntöä? Minun mielestäni lähes kaikki fysiikkakisaajat tuota tekee. Hyvinhän se toimii, eikä se mihinkään puhtaasti lukuihin perustu. Eihän kukaan asioista hieman tietävä kropan toimintaa bodauksessa luvuilla ohjaa....

Se on yleinen käytäntö, koska sillä saadaan manipuloitua kehonpainoa mahdollisimman lineaarisesti. Ja kalorimäärät ja kehonpaino, eli numerot, ovat useimmille paljon tärkeämpiä (ja helpompia) kuin rasvanpoltto, hypertrofia, aineenvaihdunta ynnä muut paljon oleellisemmat mutta hankalammin mitattavat muuttujat. Jopa kilpailijoille ja valmentajille.

Dieettaamisen voi toteuttaa myös siten, että kaloreihin ei kosketa lainkaan koko prosessin aikana. Tai jos kosketaan, niin pikemminkin lisätään niitä. Tasaisesti tai piikaten. Voisiko tällainen lähestymistapa ottaa paremmin kantaa noihin laadullisiin muuttujiin?

Ketä muuten Abel valmentaa, onko jotain yleisesti tunnettuja nimiä heittää?

En tiedä nykytilannetta mutta CV:sta löytyy:
-Lenda Murray
-Ben Pakulski
-Toronto Maple Leafs

Abelilla on muuten uudet kotisivut, jossa säännöllisiä blogipäivityksiä. Tässä esim. juttu Canadiensien pääscoutin Trevor Timminsin valmennushistoriasta:
 

3 kpl M-Nutrition EAA+

Mango - Hedelmäpunssi - Sitruuna - Vihreä omena

-25%
Tuoreessa blogipäivityksessä helposti käytäntöön sovellettavaa treeniasiaa:
The Dumbbell Matrix: one of the best tools in your conditioning tool box

The dumbbell matrix is used in sports for various types of conditioning protocols and can rival interval training for lower body effects. It is an absolutely amazing conditioning and sculpting tool, especially when time is a factor. It is broken down in to four phases (5 for the Ultimate version) and is done all at once till completion, as you can see. Progressions are done by adding heavier dumbbells over time, or by adding more reps to each phase – and/or trying to complete the matrix in faster and faster times.
 
Kuudetta vuotta ehti kulua edellisestä mutta tänään T-nationissa:

The Lessons of Peyton Manning


  • Focusing on the end result you hope to some day achieve takes focus away from what you need to invest in today.
  • If you beat yourself up over mistakes, then you aren't likely to learn from them.
  • Success requires exploiting the talents you have, not focusing on the ones you don't have.
  • The fitness game is something greater than formulas for goal-attainment – it's a craft and you can be a craftsman within it.

Ja ilmeisesti ainakin yksi uusi artikkeli odottaa vielä julkaisuaan.

...kalorimäärät ja kehonpaino, eli numerot, ovat useimmille paljon tärkeämpiä (ja helpompia) kuin rasvanpoltto, hypertrofia, aineenvaihdunta ynnä muut paljon oleellisemmat mutta hankalammin mitattavat muuttujat. Jopa kilpailijoille ja valmentajille.

Dieettaamisen voi toteuttaa myös siten, että kaloreihin ei kosketa lainkaan koko prosessin aikana. Tai jos kosketaan, niin pikemminkin lisätään niitä. Tasaisesti tai piikaten. Voisiko tällainen lähestymistapa ottaa paremmin kantaa noihin laadullisiin muuttujiin?

Avasin tätä näkökulmaa hieman pidemmälle Punttisaagan puolella. Jatkoa tulossa lähipäivinä...
 
Tekeillä on myös pitkästä aikaa puhtaasti treenaamiseen ja dieettaamiseen keskittyvä kirjaprojekti työnimellä "Hardgainer solution", mikä varmaan on kohderyhmän osalta itseselitteinen.

Kirja tulee julkaisuun ensi viikolla ja siihen liittyen uusi blogipostaus:
Considerations for the hardgainer, and the limitations they?re working with | Scott Abel Fitness

Joitain otteita:

Experts have only looked at the elements of what drives and stimulates adaptations for physique development, but not enough experts have ever been focused on what LIMITS these elements of physique-enhancement. If we start to look at the hardgainer as a separate demographic of trainees then a lot of things come to light.

In other words, for the hard-gainer demographic you will make better progress by and large in terms of physique development when you focus more on progressing reps, instead of adding load.

But there’s more to consider here as well. There are hormonal elements involved as well. Some hard-gainers fit the description from the beginning because of their genetics. Some trainees (myself included) become a fit to the ‘hard-gainer’ demographic through age, injury, hormonal changes etc. I’ll just outline a few of these scenarios here.
 
Kirja tulee julkaisuun ensi viikolla ja siihen liittyen uusi blogipostaus:
Considerations for the hardgainer, and the limitations they?re working with | Scott Abel Fitness

Joitain otteita:

Kun nopeasti lukaisin ton artikkelin, niin omaan silmään vaikutti oudolta, että olisi joku mystinen osa populaatiota, jonka hermosto ja kroppa ei vaan "reagoi" treeniin. Jos ajattelee evoluution kannalta, niin ihmisethän olisivat kuolleet sukupuuttoon, jos eivät olisi pystyneet mukautumaan ympäristön muuttuviin vaatimuksiin. Joillain ihmisillä kehittyminen on vaan paljon hitaampaa ja työläämpää. Se saattaa olla jopa niin hidasta, että tuntuu, kuin mitään ei tapahtuisi moneen kuukauteen. Tämä ei silti tarkoita, ettei kehitystä tapahtuisi lainkaan.

Mutta tämä olikin vissiin se, mitä Abell tarkoitti: hardgainerit eivät kehity yhtä lineaarisesti ( vaikka yhtä hyvin voivatkin kehittyä, riippuu paljon myös elämäntilanteesta + muista ulkoisista olosuhteista ). Lineearinen kehitys on silti aika harvinaista herkkua kynikselle. Silti toi väite siitä, että kyniksen hermosto jotenkin vastustaa ja kieltäytyy kehittämästä lisää voimaa, tuntuu vähän absurdilta. Tietty jos pohjalla on paljon loukkaantumisia, niin se voi olla elimistön suojarefleksi, mitä Scot taisi tarkoittaakin. Ja sit vielä, jos henkilö omaa luonnostaan hennon rakenteen, niin kroppahan voi olla tossa "fiksumpi" kuin pää, ja estää voimantuoton, jos se kokee, että nivelet ei tule kestämään.

Aika mielenkiintoista tekstiä silti. Musta tuntuu kuitenkin, että ruumiinrakenteella ja luustolla on enemmän tekemistä hardgaineriuden kanssa, kuin hermostolla, niinkuin Scot väittää. Tietty jos on luonnostaan räjähtävä, niin sitten voimaa löytyy. Mutta kuinka moni voimannostaja on luonnostaan nopea? Ruumiinrakenteen puolesta taas moni voimailija näyttää omaavan luonnostaan paksun luuston ja levetä raamit.

Voin käyttää itseäni esimerkkinä. Olen kynis, enkä voi muuttaa raamejani tai luustoni rakennetta. Silti voimantuotto on moninkertaistunut lähes jokaisessa liikkeessä, verrattuna aloituspainoihin. Penkki ei tosin ikinä kulkenut, joten kaipa sen voi edes heittää hardgaineriuden syntitaakkaan hheheeh. Loukaantumisia mulla on kyllä suhteettoman paljon, mutta sekin liittyy luuston ja sidekudosten rakenteeseen, eikä hermoston toimintaan.

Tosi hyvää tekstiä kyllä, mutta oma kokemus on osittain vähän erilainen, kuin mitä Abel sanoo tyypillisellä hardgainerilla olevan. Mutta jokaisella ihmisellä on oma historia, ja moni noista pointeista on kyllä erittäin validi. Ehkä se, mitä vähän heikommilla pohjilla treenausta aloittava henkiö tarvii eniten, on vertaistuki. Eli joku, kuka tahansa, toinen ihminen, joka tsemppaa ja uskoo suhun, vaikka tuntuu, että kehitystä ei aina tapahdu nopeasti.
 
Kun nopeasti lukaisin ton artikkelin, niin omaan silmään vaikutti oudolta, että olisi joku mystinen osa populaatiota, jonka hermosto ja kroppa ei vaan "reagoi" treeniin. Jos ajattelee evoluution kannalta, niin ihmisethän olisivat kuolleet sukupuuttoon, jos eivät olisi pystyneet mukautumaan ympäristön muuttuviin vaatimuksiin...

...Silti toi väite siitä, että kyniksen hermosto jotenkin vastustaa ja kieltäytyy kehittämästä lisää voimaa, tuntuu vähän absurdilta.

Onhan toisaalta elimistöstä löydetty hyvin selviä rajoitusmekanismeja sekä intensiteetille (tässä nopeiden motoristen yksiköiden rekrytointikapasiteetille), että lihasmassan kehittymiselle. Golgin jänne -elin ja myostatiini tulevat ensimmäisinä mieleen. Ja käytännössä jokaisen treenaajan harjoittelussa on lopulta kyse kehon "suostuttelusta" antamaan ulos enemmän tehoja reservistä.

Sekin tiedetään, että aloittelijoiden on vaikeampi rekrytoida nopeita yksiköitä ja tuo lienee pitkälti hermostolliseen oppimiseen liittyvä ilmiö, jonka seurauksena aloittelijat saavat yleensä parhaat tulokset failuretreenillä. Erinäiset "toistoja varastoon" -metodit tulevat käyttökelpoisiksi vasta kun hermosto on harjoitettu rekrytoimaan ja väsyttämään nopeita yksiköitä jo selvästi ennen failurea.

Evolutiivinen peruste tälle kaikelle lienee se, että lihasmassa on aineenvaihdunnallisesti kallista ja olisi siten melkoinen taakka niukan ravinnonsaannin aikoina. Sen liiallista, tai liian helppoa kehittymistä olisi siis hillittävä em. keinoin. Ylipäätään H.sapiens on edennyt tekniikkapuussa aivokapasiteettilinjalla, mikä on sitten vaatinut tiettyjä kompromisseja em. energiatalouspolitiikkaan liittyen. Näistäkin ominaisuuksista on luultavasti ollut populaatiotasolla hyödyllistä kehittää ja pitää tarjolla hieman vaihtelevia genotyyppejä sopeutumispotentiaalin säilyttämiseksi. Populaation genotyypit sijoittuisivat siten normaalijakaumalle tämän "gainer"-statuksensa suhteen.
 
Ostin kirjan. Mielenkiintoista tekstiä, ja treenaamiseen liittyviä taustoja, mutta voi lollo noiden treenien volyymiä. Tietty kun olen itse treenannut lähinnä voimapainotteisesti, niin hirvittää ajatella, miten noi sarjamäärät näkyvät käytettävissä painoissa. Mutta ilmeisesti peruskunto ratkaisee tossa aika paljon, ja sekin nousee treenatessa. Tietty kun miettii omien loukkaantumisten määrää, niin saattaa olla, että korkeampi volyyminen treeni pienemmillä painoilla olisi fiksua.

Kaipa tossa ihmisen persoonallisuuskin vaikuttaa, että minkälaisesta treenistä saa "kiksejä". Kun mitään kilpatavoitteita ei kuitenkaan ole, niin treenin mielekkyys nousee aika tärkeäksi. Kehitys on kuitenkin se paras motivoija, ja sellaisella ohjelmalla/treenillä kehittyy parhaiten, jonka itse kokee niin mielekkääksi, että sitä jaksaa noudattaa pitkällä aikavälillä.
 
Ostin kirjan. Mielenkiintoista tekstiä, ja treenaamiseen liittyviä taustoja, mutta voi lollo noiden treenien volyymiä. Tietty kun olen itse treenannut lähinnä voimapainotteisesti, niin hirvittää ajatella, miten noi sarjamäärät näkyvät käytettävissä painoissa. Mutta ilmeisesti peruskunto ratkaisee tossa aika paljon, ja sekin nousee treenatessa. Tietty kun miettii omien loukkaantumisten määrää, niin saattaa olla, että korkeampi volyyminen treeni pienemmillä painoilla olisi fiksua.

Onhan niissä noin 30 työsarjaa per päivä ja 3-7 kertaa viikossa, mikä on paljon volyymia. Toisaalta tiheä frekvenssi, vain yksi liike/lihas/päivä, pitkähköt palautukset ja selvästi alle failuren treenaaminen ovat tekijöitä jotka enemminkin nostavat voimatasoja. Tuota runkoa voisi ehkä varioida tekemällä 5x5-treenejä 3-4 päivää viikossa sellaisessa liikkeessä missä haluaa nimenomaan sarjapainokehitystä. (Mallitreeneissä on turhan pitkät liikekierrot sarjapainojen mahdollisimman nopeaan nostamiseen mutta eihän se tietenkään ole puhtaasti kehonrakennukseen tähtäävän ohjelman prioriteetti)

Teen muuten aika samanhenkistä treeniä tällä hetkellä. Oikeastaan aivan samat speksit ja 30 sarjaa päivä mutta 5-jakoisena ja pelkkinä suorina sarjoina.
 
Aika mielenkiintoista tekstiä silti. Musta tuntuu kuitenkin, että ruumiinrakenteella ja luustolla on enemmän tekemistä hardgaineriuden kanssa, kuin hermostolla, niinkuin Scot väittää.

Hei, nyt lainaan itseäni! Olin muuten väärässä ( whaa?? ) ja Scott oikeassa. Tämä oli varmaan aika selvää kaikille muille, paitsi mulle, mutta kyllä ne "näkymättömät" geenit, eli hermosto, homonitoiminta, aineenvaihdunta ja lihassolujakauma vaikuttavat sittenkin aika paljon. Aikaisemmin ei vain omat suhteelliset ( voima ) rajat olleet vielä tulleet tarpeeksi kovaa vastaan, niin asia ei ollut oikein konkretisoitunut. Se, mikä on vielä vähän kysymysmerkki itselle on, että pystyykö lihasmassaa sitten kasvattamaan ilman voimaa? Tottakai voima on myös erittäin liikekohtaista, mutta riittääkö sarjapainojen kasvatus eristävässä volyymitreenissä ilman kyykyn ja maven kaltaisia isoja liikkeitä aikaansaamaan lihaskasvua? Ehkä se selviää joskus..
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom