Välilevynpullistuma ja sen hoito

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja oppilas
  • Aloitettu Aloitettu
No joo siitä olen ollut onnellinen, että oireet helpottaa kävellessä, sitä onkin sitten mielellään tehnyt. Juuri tuon jalka vähä koukussa ja käsi takareiden takana venytyksen se fyssäri opetti, mutta sekin saa takareiden ärtymään joten on jäänyt. Viulun kieli tuo yksi takareiden lihas tosiaan on, ollut jo pidemmän aikaa. Varmasti auttaisi, kun tuo jumi laukeaisi. Sekin jo viittaa siihen suuntaan että lihasrelaksantti on ainut lääke jolla on vaikutusta.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Täytyy kattoo jos ei kuukauteen pariin ala oleellisesti helpottaan, josko menis akupunktioon jos se avaisi selkä jumit. Voisi ainakin estää ettei triggereitä muodostu. Saa nähä miten tästä uskaltaa urheilun taas joskus aloittaa.
 
Tuo kävely mobilisoi alaselkää luonnollisesti, kun heiluttaa käsiä kävelyn rytmissä eteen ja taakse, siis vuorotellen.
Alaselkään tulee luonnollinen edestakainen pieni kiertoliike, joka lisää aineenvaihduntaa/verenkiertoa ja pitää paranemisprosessin käynnissä.
Näin ainakin minulle kerrottiin. Tietysti kirot ja osteopaatit osaavat varmasti paranemista nopeuttavia juttuja/mobilisointia.
Tuota akupunktiota en ole koskaan kokeillut, mutta sihatsuhierontaa tai jotain tuonne päin olen kokeillut.
Ihmeesti ne lihakset rentoutuu kevyellä käsittelyllä. Aina ei tarvitse niin sanotusti hiki hatussa huhkia.
Epäilemättä myös tuo piikkihoito tepsii.
Yhden neurologin käsitys oli, että selkäpotilas pitää nukkua 8 tuntia yössä. Muuten kaikki muut hoidot on turhia:)
Tässä jotain taas mitä on tullut omalle kohdalle vastaan. Tärkeä on ollut myös fysioterapeutti ja ohjeet
 
5 kuukautta kärvistelty ja tällä hetkellä edistystä on sen verran että työmatka-autoilu onnistuu huutamatta ja työpaikan pihalla autosta pääsee jo ylös ilman usean minuutin taiteilua. Silti edelleen hermosärky repii takareiteen ja välillä nilkkaan asti ja usko alkaa loppua. Tietyissä asennoissa, (esim paino kipeän puolen jalalla ja kääntää katsetta saman suunnan sivulle), tuikkaa niin makeasti takareiteen että maistuu minttu suussa. Samoin jos seistessä koetan saada alaselästä notkoa pois kallistamalla lantiota, niin samalla tavalla sähköttää reiteen.

Salilla istuen tehtävät liikkeet on aika pahoja (vipuvarsilaitteet, pystypunnerrus, ylätalja), eli ylipäätään kaikki missä alaselkä voi mennä notkolle. Kyykkyä teen jo 40kg ja siinä alas laskeutuessa tuntee kun hermo kirraa jalassa ja ikäänkuin nytkähtelee alaspäin mennessä. Ihan vitun jees.

Mutta on tästä se hyvä puoli ollut, että ikinä mulla ei ole ollut näin hyvin hermottavia hankalat lihasryhmät kuin nyt. Kun on pitänyt yksijakoisella hipsutella ja helvetin varovasti puristella lihaksella vältellen pientäkin virheliikettä, niin siinä pakostakin hermotus paranee.
 
Täytyy sanoa, että itellä jäis töihin menemättä noilla oireilla. Meikäläinen on lautaryhtinen ilman notkoa, nyt pitäs sitä pientä notkoa saada, mutta parhaaks oon nähny, ettei tuota arjessa mieti, muuten jännittää turhaan lihaksia. Kyllä teki taas hyvää tarpoa umpihangessa. Rento kävely, siinäpä se paras vaivan helpottaja on. Missä on ne "virallisen" tiedon 1-3kk. parantuneet?
 
On tääki, pari hyvää päivää ja sitten tuli täysin uusi oire. Polvi notkahti vähän alta noustessa. Kipinääkin on taas tullut tauon jälkeen akillekseen. Kai se on vaan lisättävä taas levon osuutta. Lääkäri kehotti elämään täysin normaalia arkea, mutta on se vähän vaikeaa jos pelkkä istuminen saa aikaan juilintaa ja puutumista.
 
Mitenkä suhtautua noihin pieniin sähkötyksiin jonkun liikkeen yhteydessä? Palaileeko siinä joku hermotus, onko se harmitonta hermon jälkisoittelua, vai merkki siitä että ko. liikettä on vältettävä?
 
Mitenkä suhtautua noihin pieniin sähkötyksiin jonkun liikkeen yhteydessä? Palaileeko siinä joku hermotus, onko se harmitonta hermon jälkisoittelua, vai merkki siitä että ko. liikettä on vältettävä?
Omalla kohdallani yleensä tuommoinen sähköttely jonkin liikkeen yhteydessä tarkoittaa sitä että seuraavana tai sitä seuraavana päivän jalan säryt on pahempia. Toki tuo voi olla yksilöllistä mitä se merkitsee sinulla.
 
Mulla sähkö tulee aina akillekseen ja varsinaista kipua ei ole enää ainakaan kuukauteen mennyt niin alas. Kipu jää takareiden yläosaan ja sekin on hyvin vähäistä. Joskus tosin pakottaa nousemaan istumasta. Puutuminen istumisen jälkeen mulla se isoin ongelma. Mutta "aukeaa" aina suht nopeaan kävelemällä. Pelkkä omalla painolla kyykkyyn meno saa välillä ton pikku sähkön aikillekseen, mutta se on tosiaan vain semmoinen pienen pieni sähkötys, ei mitenkään epämiellyttävä, mutta eihän se toki normaalia ole.
 
Mutta tosiaan kipu 0-10 asteikolla liikkuu mulla ehkä siinä 0-3 kieppeillä, pahimmillaan heti herättyä ja toisaalta jos yhtään pidempään joutuu istumaan.
 
5 kuukautta kärvistelty ja tällä hetkellä edistystä on sen verran että työmatka-autoilu onnistuu huutamatta ja työpaikan pihalla autosta pääsee jo ylös ilman usean minuutin taiteilua. Silti edelleen hermosärky repii takareiteen ja välillä nilkkaan asti ja usko alkaa loppua. Tietyissä asennoissa, (esim paino kipeän puolen jalalla ja kääntää katsetta saman suunnan sivulle), tuikkaa niin makeasti takareiteen että maistuu minttu suussa. Samoin jos seistessä koetan saada alaselästä notkoa pois kallistamalla lantiota, niin samalla tavalla sähköttää reiteen.

Salilla istuen tehtävät liikkeet on aika pahoja (vipuvarsilaitteet, pystypunnerrus, ylätalja), eli ylipäätään kaikki missä alaselkä voi mennä notkolle. Kyykkyä teen jo 40kg ja siinä alas laskeutuessa tuntee kun hermo kirraa jalassa ja ikäänkuin nytkähtelee alaspäin mennessä. Ihan vitun jees.

Mutta on tästä se hyvä puoli ollut, että ikinä mulla ei ole ollut näin hyvin hermottavia hankalat lihasryhmät kuin nyt. Kun on pitänyt yksijakoisella hipsutella ja helvetin varovasti puristella lihaksella vältellen pientäkin virheliikettä, niin siinä pakostakin hermotus paranee.

Mä olen pariin otteeseen kärsinyt välilevynpullistumasta, mutta varmaankin melko lievästä sellaisesta. Ekalla kerralla se vaati noin 6kk hoitojakson kiropraktikolla. Varmaankin, koska en mennyt heti vaan sinnittelin jonkin aikaa terveyskeskuslääkärin määrämillä kipulääkkeillä ja relaksanteilla. Ekalla kerralla en edes tunnistanut yksittäistä tapahtumaa, mikä sen olisi aiheuttanut, mutta toisella kerralla tunsin mavettaessa rusahduksen ja jalat lähtivät alta. Molemmilla kerroilla oli tuloksena samanlaista heijastelua. Jälkimmäisellä kerralla vaiva kyllä parani ihan itse jumppaamalla. Notkoselkäiselle meikäläiselle reverse hyper extension tuntuu olevan hyvä liike, mutta ei ihan akuutissa vaiheessa ja notkoselkäinen saa mielestäni olla varovainen tuon yliojennuksen kanssa. Jalkatreenistä olen saanut aika hyvin irti panostamalla yhden jalan liikkeisiin. Yhden jalan kyykky laatikolla seisten niin, että työtätekemätön jalka roikkuu laatikon sivulla on sopinut minulle samoin kuin yhden jalan hyvää huomenta. Molemmissa tulee hyvin vähän kuormitusta selälle. Monesti olen vielä tehnyt jotain reidenojentaja/koukistajajumppaa laitteissa sekä staattista kyykkyä seinään nojaten ja lähtenyt kyykkäämään vasta viimeisenä liikkeenä, jalat hyvin etukäteisväsytettynä. Siinä kun kyykkää vielä korostetun hitailla alaslaskuilla ja muutenkin rauhallisesti, saavat jalat kohtalaisen hyvän treenin ilman, että keskivartalo ja ranka saavat kovaa painetta. Suosittelen kokeilemaan jotain vastaavaa.
 
Onko s18 sunkaan tilanteessa edes puhuttu leikkausharkinnasta vielä?
Oli puhetta leikkauksesta fysiatrin kanssa kun magneettikuvia katsottiin, ja hän oli sitä mieltä että vain todella harva vaatii leikkaushoitoa. Sitten tuli lähete hermojuuriblokadiin ja ohje tehdä mackenzie pumppauksia jolla piti lähteä hermosäryt pois. Se varmaan jonkunverran auttoikin mutta edelleen tuo muistuttelee vittumaisesti aika ajoin, ja istuminen on edelleenkin pahinta mitä jalan särkymielessä voi tehdä. Mietinnässä ollut että kävisin hakemassa vielä toisen (ja tarvittaessa kolmannenkin) hermojuuripuudutuspiikin, koska niille on maksusitoumus jo olemassa.

Ja siis nyt tämä on tosiaan todella paljon parempi kuin pahimmillaan, eli toiveita on että tästä vielä jonkunlaiseen kuntoon toipuisi.
 
Mulla taas kiellettiin mcKenzie taakse taivuttelut, vaikka yksi lääkäri niitä suositteli tekemään. Siitä on tehty ihan suomalainen tutkimuskin, joukko iskiasoireisia jaettiin 3 ryhmään akuutissa vaiheessa: leporyhmä, normaalia arkea jatkava ryhmä ja ohjattuun taivutusharjoituksiin ohjattu ryhmä. Huonoimmin toipuivat taivuttelijat. Kahdella ekalla ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa. Toki osa saa niistä taivutteluista merkittävän avun.
 
Sen verran vielä tuosta istumisesta ja särystä, että varmaan istuminen luo painetta välilevyhin ja sitä kautta hermoon enempi ärsytystä.
Huomasin monesti, kun kävin hieronnassa, että pakarahieronnan jälkeen pystyi istumaan muutaman päivän ihan normaalisti.
Kivikovat lihakset pakarassa aiheuttivat osan kivusta istuessa jalkaa ja nilkkaan, mutta pääsyy tietysti tuohon pakarajumiinkin on siellä välilevyssä.
Hyvä kumminkin tuokin huomata taistelussa päivä päivältä eteenpäin..
 
Omalla kohdallani olen ajatellut että istuminen ahtauttaa selkäydinkanavaa osaltaan tuon välilevyjen paineen ja toisaalta lannenotkon korostumisen vuoksi (jos siis ryhdikkäästi istuu). Olen ollut istumavammainen loppukesästä asti, huomattavasti ennen kuin pullistumasta on ollut tietoakaan. Syyksi epäiltiin tuota hamstring repeämää, mutta liekö ollut jo silloin ainakin osittain selkäperäistä. Eka en meinannut päästä edes portaita ylös, löytyi istuinkyhmystä jännerepeänä ja vanhojen repeämien arvet. Taustalla ortopedin mukaan polven vääntövamma helmikuussa kun jäin kasan alimmaiseksi säbä pelin maalinedushässäkässä. Löytyi luuruhjeita polvesta. Jalka meni parin kuukauden kuluttua miltei kävely kelvottomaksi, mutta uusitussa polven mri:ssä ei löytynyt mitään muuta kuin jo hyvää vauhtia paranevat luuruhjeet. Ja kipu oli polven takana, luuruhjeet reisiluun etuosassa.
 
Mulla taas kiellettiin mcKenzie taakse taivuttelut, vaikka yksi lääkäri niitä suositteli tekemään. Siitä on tehty ihan suomalainen tutkimuskin, joukko iskiasoireisia jaettiin 3 ryhmään akuutissa vaiheessa: leporyhmä, normaalia arkea jatkava ryhmä ja ohjattuun taivutusharjoituksiin ohjattu ryhmä. Huonoimmin toipuivat taivuttelijat. Kahdella ekalla ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa. Toki osa saa niistä taivutteluista merkittävän avun.
Minulta noita ei kielletty, mutta lopetin niiden tekemisen about viikon jälkeen kun tulkitsin että säryt menivät koko ajan pahempaan suuntaan. Tuon jälkeen otin sitten omatoimisen viikonmittaisen Sirdalud + buranakuurin joka helpotti oloa huomattavasti.

Mutta sen jälkeen ollaankin sitten oltu käytännössä aikalailla samassa vuoristoradassa jossa parempia aikoja seuraa huonommat jne.
 
Vuoristorataa on mullakin, tosin pidemmässä kuvassa on tullut huomattavaa helpotusta. Nyt nukun yöt, eikä tarvi kävellä monta kertaa yössä jotta saa säteilyä pois. Äsken oli muksun kanssa pulkkamäessä (en ite laskenu) aika ärtsynä, mutta nyt taas kotona ei vaivaa yhtään. Mulle paras neuvo mitä lääkäri on antanut oli "paras asento on se missä et ole kauaa". Ja toinen hyvä neuvo oli tehdä itselle mieluisia asioita, harmi vaan että osan niistä tää vaiva ainakin osin torpedoi.
 
Sirdalud on mulla myös ollut toimiva lääke. Otan sitä vain yöksi. Nyt lääkärin mielestä mun pitäisi ruveta käyttään triptyliä, täytyy lekuria vaihtaa jos ei uutta sirdalud reseptiä tule. Miedot opiaatit (panacod, tramal) ei vaikuta mulla. Siihen pitkävaikutteiseen 6mg sirdalud kapseliin olisi mukava saada resepti.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom