Välilevynpullistuma ja sen hoito

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja oppilas
  • Aloitettu Aloitettu
Täällä kun on puhetta välilevynpullistumista, niin kyselläänpä. Tietääkseni esim Colemanin selkä on leikattu useampaankin kertaan historian aikana. Tiedättekö ketää muita tunnettuja tai tuntemattomampia kehonrakentajia yms. jotka kärsii samoista ongelmista? "Selviytymistarinoiden" lukeminen tuo vähän lohtua omaan stressiin. :D
 
GAZOZ.FI
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
No Heinosen Tommillahan on aika paljon ongelmia välilevyissä. Sillä tosin taitaa olla pahimmat rappeumat ja pullistumat niskan seudulla, mut kuitenkin!
 
TJJ sanoi:
Jätetään kaikki tekeminen, treenaaminen ym koska kuvassa näkyy pullistuma (jolla ei välttämättä ole mitään merkitystä).

Saadaan aikaan VOMIT-potilas, Victim Of Modern Imaging Technology.

No tämä on valitettavasti tulevaisuutta, kun myydään halpoja mri kuvia bisneksenä, ilman mitään vastuuta siitä mitä kuvilla tehdään, kuka niistä tekee johtopäätökset, tai onko kuvat edes pintasi oikeat tai minkä laatuiset.
Click to expand...

RSH sanoi:
Ei sillä väliä jos ei ymmärrä magneetin tarkoitusta, ei eka erikoislääkäri edes ymmärtänyt koko ongelmaa. Enkä kyllä ole vaatinut magneettia missään kohtaa, kun omalla rahalla operoidaan niin tyhmäkin osaa laskea että halvin magneetti tulee kun menee ilman lähetettä kuvattavaksi sen sijaan että ensin maksaa lekurikäynnistä jotta saa lähetteen. Leikkaus ei ole missään vaiheessa edes ollut mielessä, ainoa tavoite on ollut kroppa toimimaan normaalisti nostoissa kuten se aiemmin on toiminut. Näillä aamuilla ymmärtää jo miltä toimiva nosto tuntuu.

Kuntoutuksessa keskikroppa on itse asiassa heikentynyt ihan selkeästi kun treenit on modattu ja raudat trimmattu.
Click to expand...

Itselleni halusin magneetin oman mielenrauhan takia muutaman puukonisku ja selkäkrampin/jalkaanvedon jälkeen. No pikku pullistuma vasemmalle alimmas välis ja kolmes alimmas jo "kuivumaa" . Tieto siitä et mikä sitä selkää todennäköisesti vaivaa motivoi jo jumppien tekoon enemmän. Urheilulääkärin mielipide oli jumppaa fyssarein opein. Kävin myös suositellulla ortopedillä, sillä tuomio rautaa s1-l5 väliin(ei kiitos) .
No enää ei 200 kilon raudoil kyykätä eikä vedellä. Kamppailu urheilussaki vielä meinaan kisata ja oon kisannu. Pitää vaan tietää omat "rajat".
Nyt kun edellisestä magneettikuvauksesta on kulunu 2,5vuotta ja varpaisiin asti sätii päivittäin, niin aijon kinuta uudet kuvat (työnantajal hyvät edut). Rauhottaa mieltä ku näkee sitä "ehkä syypään" tilannetta.
Mutta on nää selkävaivat vmäisiä.
Välillä tekis mieli soittaa johonki et sitä puukkoa ja äkkiä. Mut ku pystyy vaivan kans elämään nii eipä taida kannattaa. Tuolta netin syövereistä ku lukoo nii melkehen vois sanoa et 90%prosentil leikatuis vaivat ei lähe tai uusii samantien.
Jos tätä joku nuorempi ja/tai pikku selkävaivainen joskus lukoo nii lihashuoltoa pitää harjoittaa. Jos vaa hakataa hullunu reeniä nii kyllä se kroppa vaa jostakin raukeaa. Siitä sitte kärsitää loppuelämä.
 
^ Jos ongelma on, että lihas tai luu painaa hermorataan ja se on jatkuvaa, niin kyllä se on fiksua mennä lääkäriin saman tien. Pahimmassa tapauksessa syntyy hermoon kuolio ja sen raajan toiminta loppuu siihen. Niinku oikeasti. Noi ei ole, mitään leikin asioita. Bas Ruttenilla kävi näin vasemman (vai oliko oikea?) käden kanssa, kun ei hölmöläinen mennyt ajoissa lääkäriin. Käsi surkastu ja oli pitkään toimintakyvytön. Jos, et tiedä kuka mies on, niin googleta.
 
Oman sanoi:
Rauhottaa mieltä ku näkee sitä "ehkä syypään" tilannetta.
Click to expand...

Niin, mitäs sitten jos/kun rappeuma on edennyt? Treenaamista ja elämistä rajoitetaan entisestään? Rangan (tai minkään muunkaan) rupsahtamista ei juuri estämään pysty, toimintakykyä voi ylläpitää treenaamalla ja pitääkin ylläpitää, mutta tarviiko siihen toistetusti kuvia? No, mistäpä minä mitään tiedän, eihän mun selkäkään ole ollut kipeä kuin 23 vuotta, mutta tänään on silti mave päivä :puntti:
 
Mäkin kävin kuvissa toistamiseen kun selkäkivut paheni ja alko olemaan halvau/tunnottomuussoireita satunnaisesti toisessa jalassa. Toimintakyky huononi kaikesta jumppailusta ja kuntouttamisesta huolimatta. Onneksi menin, koska hermot olikin sit niin puristuksissa ensisestään suurentuneen pullistuman takia
ettei se raajan halvaantuminen oikeesti kaukana ollut. Duunit kärsi ja jouduin osapalkalle jatkuvan saikuttamisen takia. Leikattiin sit pullistuma pois ja enään ei ole ollut niitä kusisia hermokipuja, ei säteilyjä, ei tunnottomuutta eikä isän ole tarvinnut kantaa mua päivystykseen kun ei ole jalat toimineet. Ja voin tehdä taas duunia normaalisti jne jne jne.
Mitä yritän tällä sanoa; joskus se selän kuvaaminen jopa kahteen kertaan on ihan ok.
 
TJJ sanoi:
Niin, mitäs sitten jos/kun rappeuma on edennyt? Treenaamista ja elämistä rajoitetaan entisestään? Rangan (tai minkään muunkaan) rupsahtamista ei juuri estämään pysty, toimintakykyä voi ylläpitää treenaamalla ja pitääkin ylläpitää, mutta tarviiko siihen toistetusti kuvia? No, mistäpä minä mitään tiedän, eihän mun selkäkään ole ollut kipeä kuin 23 vuotta, mutta tänään on silti mave päivä :puntti:
Click to expand...

No minä rajoitan ainaki kipujen mukaan. Kaikki muukki varmaan.
Oli mullaki 10vuotta selkä kipiä enkä tarvinnu kuvia. Mut sit ku oikeasti meni selkä paskaks nii kyllä siinä kuvia halus. Nyt kun oireet ei ole kadonnu ja on voimistunu jalkaan päin nii haluan uudet kuvat.
Muista lihashuolto :puntti:
 
Mulla pieni sentraali pullistuma ollut pienenä riesana yli 3kk. Jossain vaiheessa vei yöunetkin, silloin kuvattiin, on pieni mutta komprimoi duurapussia. Jo pidempään vaivannut hamstring lihasten jänteiden repeämät yläkiinnityksestä istuinkyhmyn luota, tosin ultran perusteella ne on jo kiinni, eikä jänteiden vetäytymää mri:ssä ollut heinäkuussa. Arpi (arvet) on sellaisia että ne tuntee. Ja nyt itse ongelmaan: älytön istumakipu takareiden yläosasta lähtien, jos penkki pääsee sopivasti painamaan (auto tai pehmeähkö tuoli). Kovalla tuolilla ei tuota kipua tule. Liekö tuo hamstring vammasta, vai välilevyn ärsyttämästä hermosta? Myös pitkä staattinen asento, seisominen tai istuminen tuo jalkoihin pientä säteilyä, mutta se lienee pullistumaperäistä, kun on terveeseenkin jalkaan. Vaikea tilanne kuntoutuksen kannalta, kun hamstring origon vamma vaatisi jo kovaa punttia arven takia ja selän takia joutuu oleen vielä varovainen.
 
Menee yksinpuheluksi, mutta kaunko ihmisillä on kestänyt sen ihan akuuteimman vaiheen jälkeen pullistuman oireet, eli sanotaanko nyt niin, että ei arjessa haittaa? Mulla ei haittaisi nytkään, JOS ei istuisi, ei seisoisi vaikkapa muksun jalkapallopeliä kattomassa paikallaan ja ei ihan hirveästi nostaisi lattiatasolta tavaroita. Kokoajan kun touhuaisi pienessä liikkeessä niin olisi hyvä. Kipua ei juuri ole, mutta istumisen jälkeen täytyy tehdä tavallaan "avaavaa" kävely lenkkiä, hermot menee vissii jotenkin siinä istuesssa ahtaalle. Ja tuo toinen istumaongelma tuo ylätakareiden kipu, ortopedi voisi kortisonia laittaa, mutta aika paljo huonoa siitäkin aineesta on kuullut, varsinkin jos repeämä ei ihan kiinni olisikaan...
 
Toi nyt on aika yksilöllistä? Mulla esim. vaan paheni koko ajan 2v ajan siihen pisteeseen saakka kunnes oli pakko leikata. Riippuu siis ihan pullistuman koosta, mitä tekee työkseen/arjessa, miten sitä yrittää kuntouttaa vai kuntouttaako ollenkaan jne.
 
Näissä selkäongelmissa on ainut sääntö se, että ei ole sääntöä. Siksi varmaan vähän kommenttia tulee. Sama vaiva kaikilla, mutta eri oireet.
Vai onko sittenkään? Minussa asuu pieni epäilijä ja siksi kiinnitin huomion eka kerralla tuohon, että molempiin jalkoihin tulee säteilyä.
Itsellä ei tullut, kuin toiseen kinttuun. Lihasjännityksen kautta voi varmaan tulla muitakin oireita ja etäällekkin selästä.
3kk on on vielä lyhyt aika ja kannattaa rauhoitella tilannetta ja sitten, kun paikat alkaa kestämään, niin käydä fysiossa tsekkaamassa lantion asennon ja lihasten kunto ja kiristykset. Siitä se lähtee ja lihasten rentouduttua ja vahvistuttua olo alkaa tuntua vahvalta ja notkealta. En ole alan asiantuntija, mutta kokemusta on noista selkäongelmista ja kyllähän siitä tietysti loppuelämän aktiiviteetin saa, erilaisista jumpista:)
 
Ajattelen, että molempiin jalkoihin tuleva säteily selittyisi sillä, että on sentraali pullistuma. Juurikanaviin on tilaa, mutta koko duurapussi on painuksissa, pienen sentraalin pullistuman ja osaltaan hypertrofisten fasettinivel muutosten ja niiden lievän nesteilyn vuoksi. Tilaa hermoilla kuitenkin on ainakin siinä mri asennossa (selällään, tyyny polvien alla). Muuallakin selässä toki kulumaa, protruusiota, spondyloosia ja etenkin fasettiartoosia, mutta tuo pieni pullistuma radiologin ja fysiatrin mukaan ainoa tekijä joka voi selästä tulevaa hermosäteilykipua selittää. Nämä sentraalit pullistumatkin yleensä kuulemma aiheuttaa enemmän paikallista selkä kipua, jota mulla siis ei ole.
 
Ja selkien kanssa tekemisessä olleen työfyssärin pakeilla olen kyllä käynyt ja nousujohteisesti kotiharjotteita tehnyt. Aluksi ihan semmoista naurettavaa syvien vatsalihasten aktivoimiseksi tehtävää vetkutusta ja nyt alkaa olla jo vähän enemmän liikkeitä. Hamstring vamman omaavan jalan pakara ja lonkan koukistaja olivat heikentyneet, mutta jumpalla olen saanut ne jo hyvin lähelle tervettä jalkaa. Selkälihakset on fyssärin mukaan aika spasmiset, varmaan vois kuvitella, että niiden rentoutuessa pullistumaväliin tulisi vähän enemmän tilaa. Sirdalud onkin ainoa lääke jota olen käyttänyt, yöksi vain 2mg. Määrätty on Tramal, Panacod, Triptyl ja Arcoxia jota otin kuurin. Lääkkeidem vaikutus aika nolla, joten jäänyt käyttämäyttä. Alkuun pidin saikkua, nyt jo monta viikkoa töissä, kun työ ei ole istumatyötä ja harvoista palavereista olen saanut vapautuksen. Luin ketjua ja aika vähällä näytän selvinneen. Istumaongelma tosin hiukan ihmetyttää, kun ei parane muiden oireiden helpottamisen mukana.
 
Jäi kommentoimatta tuohon reiden takaosan/pakaran kipuihin. Mulla vähän samantyyppiseltä, kuin olisi ollut piikkilankaa takareisi täynnä. Samaten epäilin repeämiä ja jännetulehduksia, mutta kummasti ne vaan hävisi, kun vaiva korjaantui. Reiden takaosa oli mallia viulinkieli.
Minulle kerrottiin, että pitää olla massiivinen tulehdus tai ydinkanavan ahtaus, että oireet on molemmissa jaloissa. Muuten vaan lihaskireyksiä.
Kyllähän sinullakin näkyi joitain sellaista tulehdusta olevan. Toisaalta ei kannattaisi hirveesti miettiä ja stressata suurennuslasin kanssa näitä vaivoja, vaikka joskus se alkaa tosissaan ottaa humeetiin. Ai niin..Itse onnistuin viimein saamaan tunnon pois polven alapuolelta ja se paheni kuukauden ajan niin, että siihen suositeltiin leikkausta, joka sitten tehtiinkin. Aikaa tästä on parikymmentä vuotta ja kyllä sekin kuntoon tuli, vaikka fysioterapia ei ollut mitään hirveen huippua tai sitten olin väärillä henkilöillä.
Ohjeeksi sanoisin, että välttää niitä asentoja, liikkeitä ja jumppia jossa selvästi tuntuu ärsyyntymistä.
 
Ja parhaaksi kuntoutus tavaksi olen havainnut hankikävelyn ja muun epätasaisessa pehmeässä maastossa tapahtuvan liikkumisen. Vielä kun lapsiperheen isänä ehtisi luontoon käppäileen tarpeeksi usein, no välillä muksuja mukaan niin yhdistyy kuntoutus normiarkeen.
 
Ei tosiaan kannatta suurennuslasilla näitä miettiä. Ennen on tullu lastotettua murtumaki itse ja ote ollu pieniin urheiluvammoihin aika rento. Tää pullistuma on vaan ollut niin laaja-alainen ja erikoinen oireiltaan, että ehdin jo pelätä jotain tautiakin. Tehtiin jopa ENMG ja käytiin neurologilla, työterveyden kautta ja kaikki ok. Neurologi ihmetteli myös oireiden laajuutta suhteessa pullistuman kokoon. Hamstring jänteissä mulla tosiaan ollut ihan mri:ssä näkyvää repeämää heinäkuussa. Tuo piikkilanka oli osuva vertaus, siltä se tosiaan tuntuu
 
Joo, tarkoitin, että oireet seilaavat laidasta laitaan, eikä joka pistelyä kannata hirveesti miettiä, kun se alkaa käymään jo mielenterveyden päälle.
Sellaista kannattaa kyllä fundeerata, että kun olet siellä hanki-, maastokävelyllä, vaikka on epätasaista, niin molemmissa jaloissa on askel nilkkaa ja varpaita myöten samanlainen ja se pitäisi olla oikenlainen.
Sitten keskivartalo pysyisi tiukkana pakettina ja eikä vääntyilisi/kitkuilisi sieltä ongelmakohdasta. Sellainen luonnollinen pieni kiertoliike kävellessä on hyväksi jos vaan kestää ilman jälkioireiluja. Se tuo aineenvaihduntaa sinne pikkulihaksille, mutta tuo askel pitää olla kunnossa molemmilla puolilla.
 
No se etu sentraalissa pullistumassa on, että ei ainakaan mulla ole mitään epäsymmetrisyyttä tullut kävelyyn. Noita pieniä poltteluja, pistelyjä, puutumisia ym. on tosiaan riittänyt, enää ei onneksi paljoa -jos ei liiaksi istu. Todellakin oli pää sekaisin pahimmassa vaiheessa. Kävelyn jälkeen ei ole koskaan tullut jälkioireita, päinvastoin. Sen sijaan fyssärin neuvoman pullistuma ystävällisen takareisivenytyksen jälkeen oireita tuli, joten jätin sen pois. Ylivoimaisesti pahin oireiden aiheuttaja on kuitenkin kokoajan ollut istuminen. Alkuun söinkin seisten.
 
Amatööripohjalta veikkaisin, että suurin osa sinun oireista aiheutuu lihasjännityksestä. Tietysti perusyynä on tuo selkäongelma, mutta hyvä kun pystyy kävelemään ja aivan huippu jos oireet helpottavat kävellessä. Silloinhan siellä varmaan lihasjumit vähän helpottavat, eikä mitään pahempaa tai pysyvämpää ehtinyt muodostua.
Joitain pahentaa istuminen ja taas toisia käveleminen, seisominen.
Takareittä voi venytellä varovasti jalka hieman koukussa ja nillkka suorassa. Jos välttämättä venytellä haluaa.
Joku tuosta tavasta kertoikin aikaisemmin jossain keskustelussa ja olen itsekkin käyttänyt tuota tapaa, niin ei venytys mene niin pahasti hermostolle. Voihan joskus istuessa tulla sen verran lihasjumeja, että sekin tekee vähän kompressiota ärtyneeseen hermoon.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom