Väärät metodit
- Keskustelun aloittaja mrNICEGUY
- Aloitettu
- Liittynyt
- 30.11.2006
- Viestejä
- 6 047
Tom Platz lienee aika ääripää tässä "äly pois" -metodissa, ainakin jalkatreenien kanssa:
Polvet lukossa ylä asennossa, aloittelijan virhe.
- Liittynyt
- 14.12.2013
- Viestejä
- 463
Itse olen jo varttueempi (>40v) "bodari" 
. Vuosia tuli käytyä salilla satunnaisesti tekemässä jotain, mutta nyt viimeiset pari vuotta on tullut käytyä ahkerasti (4...5 krt/vk) ja treenattua intensiivisesti. Lihaksia on tullut vähän, ehkä muutama kilo ja voimat ovat kasvaneet myös vain melko maltillisesti. Kokoisekseni en todellakaan ole vahva vaan enemmänkin päinvastoin, vaikka olen välillä yrittänyt voimapainotteisia treenikausiakin.
Nykyään treenaan kolmejakoisella ohjelmalla (työntävät / vetävät / jalat) viisi kertaa viikossa. Salilla keskityn treenaamiseen, en seurusteluun. Palautukset yleensä 120s...30s, useimmiten max 60s. Loukkaantumistenkin minimoimiseksi runsaahkosti lämmittelysarjoa ja isoille lihaksille noin 10...15 työsarjaa ja pienille 8...10 työsarjaa - pääasiassa treenini on volyymipainotteista, mutta sitäkin kyllä vaihtelen. Liikkeitä ja toistomääriä vaihtelen aika paljon eri treenikertojen välillä etukäteisfiiliksen mukaan - mietin jokaisen treenikerran pääliikkeet etukäteen ennen salille menoa. Pyrin tekemään liikkeet puhtaasti, viimeisissä toistoissa saatan tsiitata. Erikoisteknikoista on käytössä lähinnä rest-pauset ja pudotusarjat.
Ruokailut ja lisäravinteet (hera, intra & palkkari) ovat tyydyttävällä tasolla, tosin ainakin syömisessä olisi vielä parantamisen varaa. Lepo ja palutuminen ovat itselläni aika ok.
Summa summarum treenimotivaatio on hyvä ja treenit maistuvat, kolotuksia lukuunottamatta varsinaisia loukkaantumisia ei ole, mutta kehitys on ollut aika vaisua (ilmeisen surkeat geenit ).
Edit: eli topikin mukaisesti ilmeisesti treenaan ihan väärällä metodilla.
. Vuosia tuli käytyä salilla satunnaisesti tekemässä jotain, mutta nyt viimeiset pari vuotta on tullut käytyä ahkerasti (4...5 krt/vk) ja treenattua intensiivisesti. Lihaksia on tullut vähän, ehkä muutama kilo ja voimat ovat kasvaneet myös vain melko maltillisesti. Kokoisekseni en todellakaan ole vahva vaan enemmänkin päinvastoin, vaikka olen välillä yrittänyt voimapainotteisia treenikausiakin.Nykyään treenaan kolmejakoisella ohjelmalla (työntävät / vetävät / jalat) viisi kertaa viikossa. Salilla keskityn treenaamiseen, en seurusteluun. Palautukset yleensä 120s...30s, useimmiten max 60s. Loukkaantumistenkin minimoimiseksi runsaahkosti lämmittelysarjoa ja isoille lihaksille noin 10...15 työsarjaa ja pienille 8...10 työsarjaa - pääasiassa treenini on volyymipainotteista, mutta sitäkin kyllä vaihtelen. Liikkeitä ja toistomääriä vaihtelen aika paljon eri treenikertojen välillä etukäteisfiiliksen mukaan - mietin jokaisen treenikerran pääliikkeet etukäteen ennen salille menoa. Pyrin tekemään liikkeet puhtaasti, viimeisissä toistoissa saatan tsiitata. Erikoisteknikoista on käytössä lähinnä rest-pauset ja pudotusarjat.
Ruokailut ja lisäravinteet (hera, intra & palkkari) ovat tyydyttävällä tasolla, tosin ainakin syömisessä olisi vielä parantamisen varaa. Lepo ja palutuminen ovat itselläni aika ok.
Summa summarum treenimotivaatio on hyvä ja treenit maistuvat, kolotuksia lukuunottamatta varsinaisia loukkaantumisia ei ole, mutta kehitys on ollut aika vaisua (ilmeisen surkeat geenit
).Edit: eli topikin mukaisesti ilmeisesti treenaan ihan väärällä metodilla.
- Liittynyt
- 15.12.2014
- Viestejä
- 7
Itellä on viisi treenivuotta takanapäin, eli olen aloittelija vielä. Olen huomannut tehtyäni 2-jakoista, jossa ei mennä failureen (koska kroppa tehdään kahdesti viikkoon) toimii hyvin voimien nostattajana ja ihan mukavasti myös lihaksen kasvatuksessa. Suurimman osan ajasta taas olen tehnyt 4-jakoisella, jossa mennyt suurin osa sarjoista aina failureen. Tämä on itselläni aiheuttanut sen, että voimatasojen nousu on pysähtynyt aika nopeasti, jo noin 4 viikon sisällä ohjelman aloituksesta. En myöskään ole huomannut saavani tällä failurella kovin merkittäviä tuloksia lihasmassassa verrattuna ei failureen. Silti olen aina suurimman osan treeneistä tehnyt failureen ja se on johtunut varmaan siitä, kun olen halunnut ottaa kaikki mehut irti kyseisestä lihasrymästä ja tykään tehdä monijakoista enemmän kuin 2-jakoista. Eli olen mielestäni treenannut aiemmin tyhmästi ilman juurikaan mitään järkee missään, kunhan vain on pitäny olla treenin jälkeen ihan loppu. Nyt keventelyn jälkeen tarkoitukseni on jatkaa 4-jakoista, mutta olla tekemättä työsarjoja yhtään enempää kuin on tarpeen ja tarvittaessa myöhemmin lisään niitä. Lisäksi jätän failuret suurimmaksi osaksi pois, jotta voimatasoni pysyisi myös nousujohteisena. Vaikka tarkoitukseni onkin kasvattaa lihasta eikä voimaa, niin koen että voimatasojen nousu mahdollistaa kovempaa rasitusta lihakselle ja toimii täten uutena ärsykkeenä. Väitän, että te natikka aina-failureen treenajat, kellä penkki ja kyykky tulokset on vaikka alle 130kg vain hidastatte kehitystänne, koska junnaatte samoilla painoilla ja ainut vaihtelu treenissä on, että tehdään lihakselle 20 sarjan sijaan 30 sarjaa. Vaikka lihas olisi saatu rikottua jo kymmenelläkin sarjalla, joissa olisi pystytty käyttämään pikkuisen taas kovempia painoja (ja silti puhtaalla tekniikalla). Nousujohteisuus kuitenkin on parempi asia kuin, että mennään paikallaan. Patti kasvaa varmasti molemmilla, mutta kumpi sitten on mielekkäämpää. Toki tällaiset Miket ja Mikat ja Petet ja Tomit yms, joilla voimatasot lähentelevät sitä oman kapasiteetin maksimia voivat keskittyä ihan muihin asioihin, kuten failureen ja pelkkään tuntumaan lihaksessa ja sen totaaliseen tuhoamiseen. Pitää muistaa, että joskus nekin ovat sitä voimaa hakeneet sinne kroppaan, että nyt voidaan tehdä tuollaisia treenejä ja olla tuolla tasolla. Tällaisten viiden vuoden janttereitten kannattaa kuitenkin ehkä keskittyä vielä molempiin sopivassa suhteessa ellei sitten koe, että on jo myös voimatasoissa saavuttanut haluamansa.
- Liittynyt
- 30.10.2003
- Viestejä
- 1 081
Muistakaa nyt että herrat M&W sen enempää kuin Tom Platzkaan eivät ole naturaaleja, mahdollistaa "älypois" treenit aivan eri tavalla. Itsekkin treenasin älypois metodilla lähemmäs 10v. siinä rupee oma hormoni toiminta kyykkäämään aika kroonisesti vaikka kuinka pitäisi kevyttä viikkoa jos muuten vedetään 4-6 viikkoa tappisarjoja, mut kukin tavallaan.
- Liittynyt
- 28.7.2007
- Viestejä
- 6 279
Tuohonkin on monta eri tapaa. Itse oon joskus käyttänyt sellasta metodia että kierrätän tiettyä lihasryhmää mitä rankasin toisen treenin "ällipois"-mentaliteetillä ja toisen vähän kevyemmin. Tässä metodissa tein 4jakoisella, mutta sitä tiettyä lihasryhmää treenasin joka toinen treenikerta. Toimi hyvin ja tulokset nousi hyvin, voisin itseasiassa ottaa käyttöönkin ton taas.
Ja IMO kyllä hormooninkäyttäjien treeneistä voi ottaa mallia, kunhan vähän vähentää työsarjojen määrää. Hormonit edesauttavat myös kovemman treenin, joten natuilla tulee kyllä se seinä vastaan aikasemmin.
Lisäksi failurea on monenlaista. Sillä on aika iso ero tekeekö esim. kahden toiston sarjoja failureen, vai kympin. Toisessa voima loppuu seinään, kun taas toisessa failuren raja on aika häilyvä ja voi helposti pystyä nipistämään ainakin pari toistoa lisää isommissa liikkeissä. Itse treenaan enemmänkin henkiseen failureen missä sen "helvetinpoltteen" saa esiin.
Tässä itseasiassa se mun 4-jakonen:
- Liittynyt
- 23.10.2014
- Viestejä
- 304
Noh jossain nelijakoisessa saa varmasti pumpin helpommin aikaiseksi kuin vaikka HST:llä. Noilla monijakoisilla saatetaan tehdä 3-5x määrä sarjoja lihakselle verrattuna vaikka HST:hen tai muuhun yksijakoiseen. Siis per treenikerta. Pari lämmittelyä ja yksi tiukka työsarja, niin itsellä on ainakin pumppi kaukana.
- Liittynyt
- 19.3.2013
- Viestejä
- 302
Minusta se on lähinnä voimanostoa, että ei yritetä hajottaa lihasta loppuun asti. Ja kyllähän säkin tiedät miltä voimannostaja näyttää. Se on täysin totta että voimatasoihin ei tarvi odotella mitää ihmeitä, mutta en näe sitä ongelmana, jos itsetunto on kunnossa. Esim. Ennen kehopuolelle siirtymistä Kotipohjan voimatasot ei olleet mitkään kummoiset, penkistä muistaakseni 120x2 ja kyllä 130kg, minkä mainitsit nostaa ihan millä treenityylillä vaan.
Tottakai kannattaa välillä pitää kevennysviikkoja tai lyhyitä kausia kevyempää treeniä, mutta pääsääntöisesti, jos pelkästään lihasta haluaa kasvattaa, niin suosisin failureen treenaamista. Jos on liian pieni pippeli ja autokaan ei ole kummoinen, niin hinkkaa sitä penkkiä voimanostotyyliin, niin voi jollakin keulia
- - - Updated - - -
2- jakoisella voimannosto tyylii, tai sitten treenaa pelkällä egolla, siinä menee vaan alaselkä pelkästää pumppiin.Miten voi treenata lihasta niin, että se ei ole kovan treenin jälkeen pumpissa?
- Liittynyt
- 9.8.2007
- Viestejä
- 2 973
On tässä jo jokunen treeni vuosi tullut vyölle, ja ainakin pienellä varauksella sanoisin että allekirjoittaneella ei se oman fiiliksen mukaan treenaaminen ja liikkeissä esim. pudotussarja tyyppisesti treenaaminen (koko ajan pienenevät painot ja failuren rajoille kaikki sarjat) aiheuta mitään muuta kun sen pumpin, mutta noin treenaisin jos saisin valita eikä kehityksellä olisi väliä. Ei vaan lihaa eikä voimaa tahdo tulla tuollaisella. Olen aina ollut enemmän sitä sorttia joka saa paremmin voimaa kuin massaa, ja se tuntuu silti olevan edelleen se paras (ainot?) tapa kehittyä että progressio perus liikkeillä ja sarja pituudet siinä keskialueella (6-12). Keskitie noista on se että teen heavy duty tyyppisesti, eli sarjaennätykseen pyrkien 1-2 sarjaa/liike niin pitkään kuin eripainoilla suhteessa se kehitys jatkuu. Sitten on pakko palata määrä progressioon ettei aleta taas junnaamaan paikallaan.
Kehityksen kannalta silti parempi yleensä ollut tehdä (treenipäiväkirjoista tuon pystyy jälkeenpäin huomaamaan) useampi sarja vakiopainolla, tarkoittaen että ekoissa sarjoissa jää hieman varaakin ("voimabodaus"). Noin sitä progressiota saa oikeasti seurattua jatkuvasti, sitten 3-5 viikon välien "maximit ulos sarjassa" ja kevyt viikko. Ja mielummin 2-3 jakoinen kuin suurempi jako. Pää ei vaan tahdo enää kestää tehdä jotain kyykkyjä tai maveja mitään +4 kovaa sarjaa (kirjaimellisesti migreenin ja kuvainnollisesti motivaation takia). Sen takia mielummin tekisi vähän ja kovaa.
Mutta yhteenvetona kyllä sen on huomannut että isot painot+riittävän iso toistomäärä tuo kehitystä, teki sen sitten muuten millä metodeilla tahansa.
Kehityksen kannalta silti parempi yleensä ollut tehdä (treenipäiväkirjoista tuon pystyy jälkeenpäin huomaamaan) useampi sarja vakiopainolla, tarkoittaen että ekoissa sarjoissa jää hieman varaakin ("voimabodaus"). Noin sitä progressiota saa oikeasti seurattua jatkuvasti, sitten 3-5 viikon välien "maximit ulos sarjassa" ja kevyt viikko. Ja mielummin 2-3 jakoinen kuin suurempi jako. Pää ei vaan tahdo enää kestää tehdä jotain kyykkyjä tai maveja mitään +4 kovaa sarjaa (kirjaimellisesti migreenin ja kuvainnollisesti motivaation takia). Sen takia mielummin tekisi vähän ja kovaa.
Mutta yhteenvetona kyllä sen on huomannut että isot painot+riittävän iso toistomäärä tuo kehitystä, teki sen sitten muuten millä metodeilla tahansa.
- Liittynyt
- 17.11.2008
- Viestejä
- 883
Mä luulen että syy, miksi yleensä suositaan painoihin perustuvaa progressiota treeneissä, on koska sitä on niin helppo seurata. Nostit enemmän painoa / enemmän toistoja / enemmän sarjoja kuin edellisessä treenissä samassa liikkeessä? Onneksi olkoon, olet kehittynyt! Tadaa!
Sitten taas jos bodataan OIKEASTI puhtaasti tuntumalla, niin mistäs sitten tiedät, kehityitkö vai et? Oliko pumppi kovempi kuin edellisessä treenissä? Tossa ongelmana on se, että kokemusta pumpin kovuudesta on aika vaikea verrata mihinkään, ellei sitten käy salilla mittanauhan kanssa, ja mittaa habaa aina treenin aikana.
Ei ole tarkoitus vittuilla, itse olen vain kokenut tämän asian näin. Mun mielestä se missä mennään metsään, on kun tuijotetaan putkinäköisesti vain yhtä muuttujaa treenissä, oli se sitten painot tai tuntuma. Painoissa vaan on se, että jos sarjapainot nousevat, niin aika vaikea siinä on olla kehittymättä myös lihasmassan suhteen PITKÄLLÄ aikavälillä.
Eri asia sitten on, jos niitä painoja runtataan treenistä toiseen ylös ihan hullulla tekniikalla, mikä on taas ihan jees, jos kyse on voimailusta. Mutta moni bodarikin muuten treenaa aika kyseenalaisen näköisellä suoritustekniikalla, imo. Eli runttaaminen ja bodauskaan eivät sulje toisiaan pois. Runtatessa vaan monelta tuppaa hajoamaan paikat, mikä taas hidastaa lihaskasvua.
- Liittynyt
- 8.4.2014
- Viestejä
- 15
Se on totta että painoihin perustuvaa progressiota on helppo seurata. Jos otetaan esimerkkinä tuo "Miken" 2X6 penkki koska suurimmalle osalle tuttu? Oon miettiny kun porukka jää junnaamaan jo jonnekkin 70-90 kiloon, niin voisiko olla että tämä johtuu siitä, että ollaan aloitettu treenaamaan heti mentaliteetilla "painot ylös ja kehitystä kehiin" ja jääty osittain sen vuoksi samalle tasolle että ei osata tekniikkaa? Itse tuli rimpuiltua eka vuosi 4X12 ja 3X10 yms. muulla "pumppailulla" ja kehitys oli mitä oli mutta ainakin sai alle toistoja ja oppi nostamaan. Aloitin tuon 2X6 muistaakseni 100 tai 102.5 kilosta ja etenin hyvin. Tosin vieläkin joskus isommilla painoilla lyhyempää sarjaa penkatessa tuntuu että tekniikkaa pettää ja pakka alkaa hajota vaikka nostoja alla on jo jonkin verran.
Voiko olla että osalla painoihin perustuva progressio menee siihen että heilutaan millä tyylillä tahansa että saadaan tarvittava määrä toistoja kasaan että ensi kerralla voi laittaa taas lisää, koska isot romut= isot lihakset? Aika paljon on tullut nähtyä hirveitä heijarihauiksia ja rimpuilua mavepaikalla kun yritetään liikuttaa painoja keinolla millä hyvänsä. Toki tästä päästään taas siihe että treenataan sillä tavalla että liike pysyy kontrollissa. Väitän kuitenkin että esimerkiksi 3X10 (penkki edelleen?) tulee aloittelijalla tehtyä siistimmin kuin esim. 2X6 setti. Ja muutenkin minkä verran aloittelijan kannattaisi käyttää aikaa tekniikoiden opetteluun?
Voiko olla että osalla painoihin perustuva progressio menee siihen että heilutaan millä tyylillä tahansa että saadaan tarvittava määrä toistoja kasaan että ensi kerralla voi laittaa taas lisää, koska isot romut= isot lihakset? Aika paljon on tullut nähtyä hirveitä heijarihauiksia ja rimpuilua mavepaikalla kun yritetään liikuttaa painoja keinolla millä hyvänsä. Toki tästä päästään taas siihe että treenataan sillä tavalla että liike pysyy kontrollissa. Väitän kuitenkin että esimerkiksi 3X10 (penkki edelleen?) tulee aloittelijalla tehtyä siistimmin kuin esim. 2X6 setti. Ja muutenkin minkä verran aloittelijan kannattaisi käyttää aikaa tekniikoiden opetteluun?
- Liittynyt
- 30.10.2003
- Viestejä
- 1 081
Miten ne lääkkeet kovemman treenin tekee? Kyllä sen absoluuttisen failuren pystyy ihan natikkanakin ottamaan ja jokaiseen työsarjaan, ei siihen lääkkeitä tarvita. Mitä eroa sillä on tuleeko failure toistolla nro. 2 vai nro.10 ? Toki 10 voi olla lihat vähän enemmän pumpissa mut mun mielessäni ei o ainakaan kun yhdenlainen failure ja se on se kun et yksinkertaisesti pysty enää suorittamaan kyseistä toistoa loppuun asti, ei o mitään häilyvään kun se tanko joko nousee tai ei, se on vähän kuin 1 tai 0, molemmat numeroita mut silti hyvin eri asiaoita ;)
- Liittynyt
- 28.7.2007
- Viestejä
- 6 279
Usko mua, kyllä ne vaikuttaa.
Ja failurea nyt on monenlaista, niinkun tohon edelliseen viestiinkin kirjotin.
- Liittynyt
- 11.10.2013
- Viestejä
- 655
En muista tiedä mut jos egolla lähden itse tekemään niin siinä on perslihakset pumpissa ku istutaa seuraavat 6 viikkoa koneella ku selkä liian paskana että salille vois lähtee :P
- Liittynyt
- 30.10.2003
- Viestejä
- 1 081
Selitä mulle miten lääkkeet tekee kovemman treenin? Ja entä mitkä ovat failuren erillaiset muodot, kerro ihmeessä?? Se jos polttaa ja tuntuu henkisesti päässä, tai vaikka munakarvoissa pahalta ei ole failure.
- Liittynyt
- 30.7.2013
- Viestejä
- 5 650
Positiivinen failure, kun ei jaksa esim. penkkipunnerruksessa työntää romuja ylös. Negatiivinen failure, kun penkkipunnerruksessa painoa laskiessa painot ei pysy kontrollissa, elikkä tulee läpi. Positiivisen failuren tultua, yleensä on vielä varaa värkeissä aika moneen negatiiviseen toistoon, ennenkuin negatiivinen failure iskee.
Morpho
Banned
- Liittynyt
- 29.5.2014
- Viestejä
- 143
Kun treenaat maanantaina kovaa kaksijakoisella alakroppaa, niin tiistaina kun pitäisi vetää yläkerta kunnolla, ovatkin testosi aivan pohjassa eilisen raskaan jalkatreenin ansiosta, jos taas olet injektoinut lihakseen öljypohjaista hitaasti liukenevaa testoa, niin elimistö saa sitä jatkuvalla syötöllä käyttöönsä, vaikka olisit eilen treenannut miten kovaa tahansa, sillä ulkopuolisten androgeenien annosteluun ei vaikuta paskaakaan miten alas kehon palautumiskyky on ajettu edellisissä treeneissä, sieltä injektiokohdasta se imeytyy vääjämättä lihaksiston käyttöön, vaikka vetäisit itsesi kuinka piippuun.
Naturaalin testot ovat huipussaan aamulla ja laskevat tasaisesti yötä kohti, ne myös putovat radikaalisti aina kun kehoa rasitetaan kovaa, oli sitten kyseessä aerobinen harjoitus tai voimaharjoittelu.
- - - Updated - - -
Positiivisen failuren yli voidaan myös jatkaa pakkotoistoilla, rest pausella ja pudotussarjoilla, vielä sen jälkeen kun suorien sarjojen toistot on vedetty aivan loppuun asti.
- Liittynyt
- 30.7.2013
- Viestejä
- 5 650
Jep. Tossa mainitsemassani olikin kyse "erilaisista" failureista
