Uusi tutkimus; low-carb dieetit vaarallisia! beware! :)

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Dachar
  • Aloitettu Aloitettu
Fatsolle ym. kokonaisartikkelista:

"
Questionnaire and dietary assessment

The self-administered questionnaire recorded information on lifestyle variables (including detailed smoking and alcoholic drinking habits), anthropometry and history of diagnoses of major diseases. Women were also asked to rate their overall level of physical activity (i.e. activities in the house, occupational and recreational physical activity) on a 5-point scale with examples attached to levels 1, 3 and 5. A validated food frequency questionnaire [22] was used to assess the frequency of consumption and quantity of about 80 food items and beverages, focusing on the 6-month period prior to the woman's enrolment in the study. Eleven food groups were formed (measured in g day 1), namely vegetables, legumes, fruits and nuts, dairy products, cereals, meat and meat products, fish and seafood, potatoes, eggs, sugars and sweets, and nonalcoholic beverages (measured in mL day 1). Food consumption was translated into macronutrient and energy intakes on the basis of the Swedish National Food Administration database [23].
We used residuals from the regressions of, alternatively, protein and carbohydrate intake on total energy intake to estimate the energy-adjusted intakes of protein and carbohydrates for each woman [24]. Women were then assigned a score from 1 (very low protein intake) to 10 (very high protein intake), according to their decile of energy-adjusted total protein intake. An inverse score, from 1 (very high carbohydrate intake) to 10 (very low carbohydrate intake) was also assigned according to the woman's decile of energy-adjusted total carbohydrate intake. The scores were studied both separately and after being added creating a composite additive score simultaneously assessing the position of each subject in terms of protein and carbohydrate intake. Thus, a woman with a score of 2 is one with very high consumption of carbohydrates and very low consumption of proteins, whereas a woman with a score of 20 is one with very low consumption of carbohydrates and very high consumption of proteins.

Follow up

Linkages with the Swedish nationwide health registers, by means of the unique per individual Swedish national registration number, were used for the follow up of the cohort with respect to death and emigration. Information on dates of death for women who died during the follow-up period until 31 December 2003 was retrieved from the Register of Total Population. Additional information on cause of death, updated till 31 December 2002, was derived from the Swedish Cause of Death Register. Dates of emigration for women who moved out of Sweden were provided by the Register of Total Population. The date of return of the questionnaire during 1991–1992 was defined as the start of follow up. Observation time was calculated from date of entry into the cohort until the occurrence of death, or censoring. For overall mortality, censoring was on account of emigration or end of the observation period, whilst for cardiovascular or cancer mortality, it was also on account of death from any cause other than the one under study.

Statistical analysis

Of the original 49 261 Swedish women, the following were sequentially excluded: those who had emigrated without re-immigration prior to start of study (16 women), those who had not filled in the dietary questionnaire (583 women), those with prevalent cancer (excluding nonmelanoma skin cancer), coronary heart disease or diabetes at enrolment (1418 women), and those with missing information on any of the covariates studied (4403 women), as well as those with energy intake outside the first (1847 kJ day1) and 99th (12 474 kJ day1) centiles (604 women). Thus, a total of 42 237 women were available for the analysis.

The participating women and the deaths that occurred amongst them were distributed by non-nutritional covariates, and age- and multivariate- adjusted mortality ratios were calculated. Hazard ratios for overall mortality and mortality from cancer, as well as cardiovascular diseases, were estimated through Cox proportional hazards regression using, alternatively, the high protein score, the low carbohydrate score and the composite additive score as the principal exposure variables. To accommodate secular trends the models were stratified by 1-year birth cohorts with attained age as time scale. In a stratified Cox model the baseline hazard is allowed to vary across strata. The models were adjusted for the following variables as reported at enrolment: height (cm, continuously), body mass index (BMI; <25, 25–29.99 and ≥30 kg m2, categorically), smoking status (never smokers, former smokers of <10 cigarettes, former smokers of 10–14 cigarettes, former smokers of 15–19 cigarettes, former smokers of 20 or more cigarettes, current smokers of <10 cigarettes, current smokers of 10–14 cigarettes, current smokers of 15–19 cigarettes, current smokers of 20 or more cigarettes, categorically), physical activity [from 1 (low) to 5 (high), categorically], education (0–10, 11–13 and 14 or more years in school, categorically), energy intake (per 1000 kJ day1, continuously), saturated lipid intake (per 10 g, continuously) and alcohol intake (<5, 5–25 or >25 g day1, categorically). Unsaturated lipids should not be and were not controlled for in these models to avoid overdetermination generated by inclusion of all energy-generating nutrients as well as total energy intake in the same models. Fine control for tobacco smoking was necessary because of the powerful influence of smoking on mortality and the possibility that smoking may be associated with some dietary intakes. All analyses were conducted for all women, as well as separately for women <40 years old at enrolment and for women 40 years or older at enrolment, the rationale being that genetic and early life factors are likely to have a stronger influence amongst younger than amongst older adults.

Tuloksista mm.:

In this cohort of women, median intake of energy was 6396 kJ day1 with 10th and 90th centiles 4246 and 9060 kJ day1, respectively. Percentage of energy intake from carbohydrates ranged from 72.0% (10th centile) to 32.4% (90th centile) and for proteins from 10.4% (10th centile) to 23.0% (90th centile). The additive score was significantly correlated positively with protein intake (Spearman r = +0.35), inversely with carbohydrate intake (Spearman r = −0.28), positively with lipid intake (for saturated lipids Spearman r = +0.26; for unsaturated lipids Spearman r = +0.16), but, importantly, it was not correlated with energy intake (Spearman r = −0.006).

...

The additive low carbohydrate–high protein score is positively associated with overall mortality, a 5 units increment corresponding to an increase in mortality by 11% [95% confidence interval (CI): 0–23%]. This increase in overall mortality is mostly accounted for by an increase of 37% in cardiovascular mortality (95% CI: 2–84%).

Jos halajaa kokonaisartsua, pyydä vaikka privalla.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Jason82, olisi mielenkiintoista kuulla omat kommenttisi asiasta. Oman käsitykseni mukaan Atkinsin dieettiin liittyy vakavia terveysriskejä.
 
"Suuren ruotsalaistutkimuksen mukaan runsas proteiinin syöminen ja hiilihydraattien välttely auttaa kyllä painon pudotuksessa, mutta on samalla laihduttajalle vaarallinen."

Siis jos nuo tutkitut ovat syöneet tolla tavalla niin eivät ole mitään atkinsia noudattaneet. Missä rasvan merkitys? Atkinsin tarkoitus ei tietääkseni ole pyrkiä mahdollisimman proteiinipitoiseen ruokavalioon. Sama kun tutkittas virallisterveellisiä laihduttajia jotka söisivät vaikkapa hiilihydraattinsa jäätelöstä ja karkeista ja sitten päiviteltäisiin että kuinka laihduttaminen lisää kuolemanriskiä.

"Etenkin pihvien runsas syöminen ja perunan sekä pastan välttely käy erityisesti sydämen päälle."

Ja tässä lauseessa ei ole minkään sortin järkeä. Mitä helvettiä. Miten perunan ja pastan välttely voi johtaa sydäntauteihin. Ovatko peruna ja pasta jotain sydänruokaa vai? Tottakai rasvan ottaminen pelkästään pihvistä voi käydä sydämen päälle mutta tämäkään ei ole atkinsin idea.

"Tutkimuksessa seurattiin toistakymmentä vuotta yli 40 000 naista, jotka seurannan alkaessa olivat 30 - 49 - vuotiaita. Tutkijat valitsivat kohteekseen nimenomaan alle viisikymppiset naiset, koska siinä joukossa laihdutusinto on suurin."


Tässäpä juuri se haaste. Kuinka tarkasti noikin on vuosien ajan noudattanut ruokavaliotaan ja onko se yleensä edes ollut atkinsin oppien mukainen?
 
OT, uusimmassa Yliopisto-lehdessä oli uutinen tohtorinväitöksestä, jonka löydös oli se, että hiekoitushiekka ja nastarenkaat aiheuttavat katupölyä, ja nastarenkaat aiheuttavat enemmän katupölyä kuin kitkarenkaat ;)
 
Niinpä tietysti, jos ei pihvistä hullun lehmän tautia saa, niin siihen kuolee sitten ihan muuten vaan. Ja kun asia kerrotaan niin yksinkertaisesti että tyhmäkin nettisurffaajakin sen äkkilukemisella tajuaa, niin eihän siinä voi olla järkeä. Ettäkö proteiini vaarallista?

Ja vielä, vaikka sitten vähän aiheen vierestäkin. Dieetti ja dieetti, tuleepa mieleen miten joissakin(väärinkäsitetyissä?) "atkins"tyyppisissä dieeteissä vedellään sitten kermaavoitarasvasikaa ja muka laihdutaan. Nimeä mainitsemattakin joillekuille lienee tulee heti mieleen eräskin alan suomalaisguru, joka itse noudattaa dieettiään ja on kuin joulupukki. Ja sen naispuolinen oppilas, joka avoimesti tunnustaa joskus saarnaavansa dieetin onnesta ja autuudesta - hillomunkki kädessä. Ettei vaan tulisi liikaa rasvakaloreita molemmille? O tempora, o mores!
 
"Suuren ruotsalaistutkimuksen mukaan runsas proteiinin syöminen ja hiilihydraattien välttely auttaa kyllä painon pudotuksessa, mutta on samalla laihduttajalle vaarallinen."

Siis jos nuo tutkitut ovat syöneet tolla tavalla niin eivät ole mitään atkinsia noudattaneet. Missä rasvan merkitys? Atkinsin tarkoitus ei tietääkseni ole pyrkiä mahdollisimman proteiinipitoiseen ruokavalioon. Sama kun tutkittas virallisterveellisiä laihduttajia jotka söisivät vaikkapa hiilihydraattinsa jäätelöstä ja karkeista ja sitten päiviteltäisiin että kuinka laihduttaminen lisää kuolemanriskiä.

"Etenkin pihvien runsas syöminen ja perunan sekä pastan välttely käy erityisesti sydämen päälle."

Ja tässä lauseessa ei ole minkään sortin järkeä. Mitä helvettiä. Miten perunan ja pastan välttely voi johtaa sydäntauteihin. Ovatko peruna ja pasta jotain sydänruokaa vai? Tottakai rasvan ottaminen pelkästään pihvistä voi käydä sydämen päälle mutta tämäkään ei ole atkinsin idea.

"Tutkimuksessa seurattiin toistakymmentä vuotta yli 40 000 naista, jotka seurannan alkaessa olivat 30 - 49 - vuotiaita. Tutkijat valitsivat kohteekseen nimenomaan alle viisikymppiset naiset, koska siinä joukossa laihdutusinto on suurin."


Tässäpä juuri se haaste. Kuinka tarkasti noikin on vuosien ajan noudattanut ruokavaliotaan ja onko se yleensä edes ollut atkinsin oppien mukainen?

täh? siis onko tutkimuksen ruokavaliotiedot otettu naisten ilmoitusten perusteella? haha vähän niinku suunnittelis jonkun ydinvoimalan itänaapurissa tehdyn laitosvierailun perusteella :D "muistelisin että tossa oli puol metriä betonia ja vieressä muutama lauhdutusvesiputki"
 
Noissa tutkimuksissa on aina myös se, että aina kun joku on jonkin asian puolesta, niin sitten on tehty tutkimus joka on sitä vastaan.
 
Voi vittu, taas sellaista sontaa että riittää.

Tällaisella ruokavaliolla on ikäviä pitkäaikaisvaikutuksia, joita ei aiemmin ole tunnettu, tutkimusta johtanut professori Hans-Olov Adami Harvardin yliopistosta muotoilee kuolemanriskin.
Ja nytkö tunnetaan? Jos tunnetaan, miksi niitä ei maltettu julkaista?

Yhdysvaltalaisen Harvardin yliopiston ja ruotsalaisen Karoliinisen instituutin yhteistutkimuksen mukaan ennenaikaisen kuoleman vaara on sitä suurempi, mitä enemmän päivittäisistä kaloreista tulee valkuaisaineista ja mitä vähemmän hiilihydraateista. Etenkin pihvien runsas syöminen ja perunan sekä pastan välttely käy erityisesti sydämen päälle.
Ensinnäkin, vähähiilihydraattisilla ruokavalioilla EI ole tarkoitus syödä virallisia suosituksia enempää proteiineja vaan RASVAA, joten koko tutkimus on toteutettu päin vittua.

Toiseksi, mitä ihmeen hyödyllistä muka on perunassa ja pastassa? Ei kertakaikkiaan yhtään mitään!

// ShoGun
 
Veikkaisin että niitä terveyshaittoja tulee pitkäaikaisesta atkinsista ja ymmärtääkseni täällä aika harva ihminen meni vetämään sitä yli paria kolmea kuukautta.
"Vasta" reilut 2 ja puoli vuotta takana, eikä minkäänlaisia terveys- tahi muitakaan haittoja ole ilmennyt. Älä siis odota voittoja veikkauksellasi. :D

Kannattaahan sitä miettiä kun atkinsille menee mistä ne rasvat ottaa ja kannattaahan sitä jotain pellavansiemeniä naamaan tunkea ettei maha mee kuitujen puutteesta sekasin ym.
Kuituja nyt saa paljon muustakin kuin pellavansiemenistä vaikka ihan hyvä kuitujen lähde nekin ovat ja rasvaakin niissä on mukavasti.

Rasvat toki kannattaa ottaa mielummin mahdollisimman hyvistä ja monipuolisista lähteistä, mutta ei niissä juuri muuta miettimistä ole kunhan välttää transrasvoja, eikä syö liikaa monityydyttymättömiä rasvoja.

// ShoGun
 
Lueskelin eilen illalla fulltextin ja ihan nollatutkimusta ovat taas tehneet.

Fulltextistäkin puuttuu mm. P-arvot ja puolet datataulukoista, joista olisi voinut arvioida johtopäätösten oikeellisuutta. Lisäksi ruokavaliona ei tosiaankaan ollut atkins, eivätkä testihenkilöt varmuudella olleet edes dieetillä. Eli oli otettu vanha data (1991->), luultavasti jostain toisesta tutkimuksesta ja sitten riskitekijäkertoimilla mukalaskettu pois mm. rasvan syönnin, BMIn ja syödyn kalorimäärän vaikutus kokonaisriskiin.

mm. Kaikki ruokavaliot väliltä 500-2800 kcal oli otettu mukaan, proteiinin saannin haarukka oli 10-23%E, hiilarit minimissäänkin 30%E. Eli käytännössä tuossa oli tutkittu suositusten mukaisesti syövät vs. ei-terveystietoisesti syövät.

Kun ottaa huomioon sen tosiasian, että harva terveystietoinen ihminen (siis keskiverto nelikymppinen nainen) harrasti 90-luvulla hiilihydraattien vähentämistä niin en ole ollenkaan varma, että Cox-analyysin riskikertoimet osaavat pelata siihen ryhmään kuuluvien naisten kaikki riskitekijät pois.
 
Leipäteollisuus tais rahoittaa tuon tutkimuksen ;)

edit. Kriittistä lukemista onneksi opetetaan koulussa. Siinä vaiheessa kun tutkimus sanoo perunan olevan erityisesti hyväksi sydämelle, voikin taas mättää uuden pihvin suuhun.
 
No kyllä tämä ihan tilaustyöltä näyttää, ala-arvoisen huonosti tehty tutkimus ja vielä selvästi asiaan liittymättömästä vanhasta datasta.

Ehkä ruotsissa on vähähiilariset dieetit tulleet liian suosituiksi, ja jotain actionia on taas tarvittu sille rintamalle... Mutta olishan sen yhden 14 vuotta sitten kuolleen tytön voinut vielä neljänteen kertaan uutena juttuna raportoida...
 
Kiinnostaisi tietää kuinka naiset ovat todellisuudessa atkinsin dieettiä noudattaneet. Onko hiilarit todella olleet alhaalla vai onko niitä saatu jostain muualta.

Kalori on kalori on kalori.
 
Jokaista tutkimusta luettaessa pitää kuitenkin muistaa että tutkimuksia on yhtä paljon kuin tutkijoita. Jokainen sit valitsee mitä variaabeleita ja tutkimus menetelmiä käyttää -> eri suuntaa antavia tuloksia. Ja lähes kaikista vähänkään monimutkaisemmista tutkimuksista löytää epäkohtia. Itse en tuijottais/uskois liikaa tämän kaltaisiin tutkimuksiin.
 
Nimeä mainitsemattakin joillekuille lienee tulee heti mieleen eräskin alan suomalaisguru, joka itse noudattaa dieettiään ja on kuin joulupukki. Ja sen naispuolinen oppilas, joka avoimesti tunnustaa joskus saarnaavansa dieetin onnesta ja autuudesta - hillomunkki kädessä. Ettei vaan tulisi liikaa rasvakaloreita molemmille? O tempora, o mores!

Jos Antti Heikkilää tarkoitat, niin eipä tuo ainakaan ihan lähiaikoina ole joulupukkia muistuttanut...
 
Käsityksesi mukaan, mitä riskejä?

// ShoGun

Heti aluksi täytyy sanoa, ettei minulla ole omakohtaista kokemusta asiasta ja teoriapuoli perustuu ainoastaan biokemian perustuntemukseen (Nelson & Cox 2003 Lehninger Principles of Biochemistry). Ja tehdään heti aluksi ero Atkinsin dieettiin ja matalahiilihydraattiseen: Matalahiilihydraattisessä dieetissä hiilihydraattien määrä on tarpeeksi suuri, ettei elimistö joudu ketoasidoosiin. Atkinsin dieetissä näin ei ole.

Jos elimistö ei saa tarpeeksi glukoosia hiilihydraateista, aletaan proteiineista ja rasvoista tehdä ketoneja, joista saadaan energiaa pahimpaan tarpeeseen. Ketoneiden suuri määrä johtaa asidoottiseen tilaan, joka toisinaan ilmenee myös diabeteskohtauksissa. Asidoosi puolestaan on itsessään hengenvaarallinen tila.

Tämä ei tosin selitä suoranaisesti yhteyttä sydän- ja verisuonitauteihin. Nyt mennään kyllä oman tietoni ulkopuolelle, mutta jos siinä joku yhteys on, niin voisi kuvitella sydän- ja verisuonitautien aiheutuvan suuresta hapettuneiden rasvojen osuudesta.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom