CBB Utti Hulkki Hietala

[puistoekonomisti]

Oli nyt vähän raskas jakso. Tuli jopa fiilis, että ehkä tekevät näitä pakosta, kun podcast on kuitenkin markkinointikanava valmennuksille. Utti vaikutti olevan lähellä burnoutia (tuskin kuitenkaan) töiden kanssa ja hiukan kärsivän oloinen, Peterin puheista jäi mieleen lähinnä kehonrakennuksen arvostelu ja kasvisruokailu sekä aika alhainen proteiininsaanti.
Varmasti enemmän panostavat valmennusten podcasteihin ja kiva, että tekivät jakson ylipäätään. Aina olen jaksot kuunnellut.

Ihmetytti tuo Utin homma, ettei muka ole aikaa muuhun kuin töihin. Nostaisi hintoja.

 

[skeema]

Eihän tossa jaksossa ollut mitään bodauksen negaamista

Molemmat treenaa edelleen. Kumpikaan ei halua lopettaa treenaamista. Peter haluaisi laskea massat 90kg tasolle, mutta ei tipu alle 100kg, jos tekee vähänkin punttia ja syö sen pari tuhatta kaloria pvä. Spekuloivat, että CBB liha ei lähde (= lue ennen roinaamista eli BB vaihetta tehty).

 

[-kake-]

Mitäs se Peter painoi CBBssä, ei nopsaan löytynyt kuin 2012: 80kg. Ei ainakaan tuota 90 kiloa painanut, joten sitkeessä on CBB lihat .

 

[Mies847]

Ihmetytti tuo Utin homma, ettei muka ole aikaa muuhun kuin töihin. Nostaisi hintoja.

Eihän se Utti käsittääkseni yksin espanjassa asu. Ehkei halua suoraan sanoa, että nykyään se normielämäkin vaan vie aikaa?

 

[skeema]

Mitäs se Peter painoi CBBssä, ei nopsaan löytynyt kuin 2012: 80kg. Ei ainakaan tuota 90 kiloa painanut, joten sitkeessä on CBB lihat .

En ole varsinainen Peter-asiantuntija, mutta noin niinkuin yleisesti, jos kisaa 80kg sarjassa on offi keskimäärin yli 90kg. Samassa podissa kävi ilmi, että Peter on kasvissyöjä ja harkitsee ensimmäistä kertaa treenihistoriassaan treenitemplaten käyttöä esim Fortitude Training. Sinänsä hauska yksityiskohta, kun kyseessä elite pro.

 

[-kake-]

En ole varsinainen Peter-asiantuntija, mutta noin niinkuin yleisesti, jos kisaa 80kg sarjassa on offi keskimäärin yli 90kg.

Toki, mutta aika hento selitys edelleen sille, että paino ei laske alle sadan kilon.

 

[kahlaajalintu]

Ei ne roinalla saadut hyödyt katoa hetkessä, jos jollain tapaa koskaa. Onhan tuosta tutkimusta, että niistä saa elinikäisiä hyötyjä. Tässä tapauksessa lihasmuistina ja sitä naturaalina oltua suurempana lihasmassana.

Kyllä se sitten sieltä katoaa hiljakseen, kun se iän tuoma lihaskato tulee.

 

[B-Ice]

Tämä oman lajin kyseenalaistaminen on kyllä bodareilla vahvempana tai yleisempää kuin muissa lajeissa. Luulis, että asia, johon on ollut valmis panostamaan pitkän ajanjakson elämästään, ei muuttuisi mielipiteissä idioottitouhuksi uran jälkeen. Sehän viittaa oman harkintakyvyn ja älykkyyden puutteeseen, jos sitä on silti tehnyt vuosia tai vuosikymmeniä intohimoisesti. Kyllähän se on varmasti paljon positiivisia juttuja tuonut bodareille elämään ja todella moni ihminen haluaisi näyttää kilpabodarilta edes päivän, jos sen saisi sormia napsauttamalla ilman uhrauksia. HC-urheilu harvoin on sinänsä järkevää lajista riippumatta ja se pitäisi hyväksyä, että se on useimmille vain väliaikainen tilanne. Mikään ei ole ikuista ja parempi, jos osaa luopua siitä lajistaan ajoissa ilman katkeruuskierrettä tai menetettyä terveyttä. Bodailu kuntoilumielessä on kuitenkin terveyttä edistävää, jos sitä haluaa vain hupiharrastella ilman äärimmäisyyksiä ruokavalioiden tai "muiden muutujien" suhteen. Tietysti monella tavoitteellisesti treenanneella se menee niin, ettei aktiiviajan jälkeen kiinnosta edes kuntoilumielessä jatkaa lajia. Monilla saattaa sitten johonkin muuhun kuntoilumuotoon tai lajiin löytyä enempi motia.

Meinasin kirjoittaa samasta asiasta. Ei nyt mitenkään Peteriin liittyen, mutta ihan yleisesti olen huomannut saman ilmiön.

Mutta en kyllä ole missään muussa lajissa nähnyt realiteettien ja tavoitteiden olevan niin kaukana toisistaan kuin kehonrakennuksessa. Ja tämä koskee ihan läpileikkausta ruohonjuuritasolta huipulle. Salit on täynnä ensi tai sitä seuraavana vuonna raskaassa kilpailevia treenaajia, joilla ei edes lähtöpaino dietille riittäisi raskaaseen sarjaan. Joka toinen kilpailija havittelee ammattilaiskorttia ja sitä lähdetään hakemaan vaikka Keniaan. Ammattilaisena ollaan menossa parin vuoden päästä Olympiaan. Kaverit vielä taputtaa selkään, että kyllä kyllä, nyt tulee kova paketti. Eikä kukaan tohdi sanoa et sä yrität lähtee jumalauta pulkalla kuuhun. Kun kehonrakennuksesta puuttuu täysin objektiivinen kosketuspinta niin jostain syystä joillakin ihmisillä tuppaa ne omat haaveet ottamaan vallan.

Kehonrakennus on lajina jo sellainen, että sille harrastuksena uhrataan enemmän kuin monelle muulle lajille. Disclaimerina, en millään tavalla väheksy muita lajeja. Enkä etenkään tarkoita sitä, että kehonrakennus on maailman kovin laji! Mutta jos itse vertaa salilla käyntiä ja lenkkeilyä niin salilla käyntiin liittyy ihan hemmetisti kaikkea oheistoimintaa. Lisäksi lajin ominaispiirteisiin kuuluu jonkinlainen tarunhohtoinen sankaroituminen, jonka eteen vaaditaan uhrautumista, dedikeissöniä, hard wörkkiä yms. yms. Ikään kuin tämä oman elämän käyttö yhden kapean sektorin ympärillä tekisi ihmisestä jonkinlaisen Marvelin supersankarin. Välillä ei tiedä, että itkiskö vai nauraisiko, kun someen laitetaan parin treenivuoden jälkeen 5% ja dedikeisön kuvia ja lihaa on eniten kielessä saatesanoilla parin vuoden päästä SM-kisoissa raskaassa tavataan.

Näille unelmille sitten uhrataan oman elämän prime time, eikä ihan osata jarrujakaan laittaa ajoissa päälle. Jossain vaiheessa realiteetit lyö vasten kasvoja ja oma pilvilinna murtuu. Siinä kun aletaan sitten tiliä tekemään ja katsomaan, mitä jäi parin vuosikymmenen työstä käteen, jossa jouluaattonakin muut sovittaa aikataulut yhden jalkatreenien mukaan. Ei se ihme ole, jos siinä pikkaisen katkeroituu. Tiedän monta tällaista tapausta, jotka ei halua olla missään tekemisissä salin kanssa, ei edes mainittavan sanallakaan koko aiheesta.

Näitä tapauksia löytyy joka saralta niin töistä kuin harrastuksistakin. Mutta kehonrakennuksessa niitä näyttää olevan poikkeuksellisen paljon. Mun mielestä Peter ei vaikuta mitenkään katkeralta ja tehnyt ihan oikean päätöksen. Pystyy vetämään jarrut ajoissa päälle ja himmaamaan normaaliksi harrastelijaksi. Onneksi tällaisiakin esimerkkejä on.

 

[skeema]

Toki, mutta aika hento selitys edelleen sille, että paino ei laske alle sadan kilon.

En tiedä, kuuntelitko tota podcastia, mutta ei siis laske jos treenaa ja syö 2000kcal pvä. Totesivat, että saa laskemaan, jos tekisi pelkästään matalasykkeistä pitkäkestoista treeniä esim treenaisi maratonia. Ts se on jonkinlainen lihasmassan nykyinen ”setpoint”

 

[Sarmx]

En tiedä, kuuntelitko tota podcastia, mutta ei siis laske jos treenaa ja syö 2000kcal pvä. Totesivat, että saa laskemaan, jos tekisi pelkästään matalasykkeistä pitkäkestoista treeniä esim treenaisi maratonia. Ts se on jonkinlainen lihasmassan nykyinen ”setpoint”

Paskat mikää setpoint, jättää lääkkeet pois nii varmaa alkaa lihasta lähteä.

 

[-kake-]

En tiedä, kuuntelitko tota podcastia, mutta ei siis laske jos treenaa ja syö 2000kcal pvä. Totesivat, että saa laskemaan, jos tekisi pelkästään matalasykkeistä pitkäkestoista treeniä esim treenaisi maratonia. Ts se on jonkinlainen lihasmassan nykyinen ”setpoint”

Kuuntelin ja uskon, että ei laske tällä hetkellä.

En usko, että se ei sen vuoksi laskisi alle sadan, että ollut CBB aikaan 90-100 kiloinen.

 

[Deleted member 117230]

En tiedä, kuuntelitko tota podcastia, mutta ei siis laske jos treenaa ja syö 2000kcal pvä. Totesivat, että saa laskemaan, jos tekisi pelkästään matalasykkeistä pitkäkestoista treeniä esim treenaisi maratonia. Ts se on jonkinlainen lihasmassan nykyinen ”setpoint”

No entäs keissi kun treenit jäis kokonaan pois? Kai se lihasmassa nyt pysyy vaikka vähän vaan punttitreeniä tekis.
Eikös Phil Heathkin ylläpidä lihasmassaa kevyemmillä treeneillä (ja lääkkeillä)

 

[oldmaster]

Onhan noita ex-kehonrakentajia, joiden kunto on suorastaan romahtanut uran jälkeen (Paul Dillet) ja varmasti myös paino. Yates hyvässä kunnossa kait edelleen, treenaa yhä mutta puolet pienempänä.

View: https://www.youtube.com/watch?v=DyKqzpyCdBM
. Eli jos ne lihakset pysyisi pienellä ylläpidolla, niin miksei näkisi sitä pientä vaivaa. Tosin taustalla on ties mitä ja erilaiset puurot. Peterkin pääsee vielä "ylimääräisistä" kiloistaan. Tosin onko 179 senttiselle (?) sata kiloa liikaa (rasvaprosentti alle 15). Proteiinimäärää en tuijottaisi, vähempi saattaa riittää vallan hyvin.

 

[kahlaajalintu]

Varmaan myös kannattaisi kysyä, että haluaako nämä ihmiset pysyä niissä isoissa massoissa??
Vastaus yllättävän monen johdalla saattaa olla, että ei.
On kivempi olla tavan kansalaisen kokoinen ja näköinen ilman sitä huomiota, jota ne tavattoman isot lihakset tuo.

 

[Deleted member 117230]

Varmaan myös kannattaisi kysyä, että haluaako nämä ihmiset pysyä niissä isoissa massoissa??
Vastaus yllättävän monen johdalla saattaa olla, että ei.
On kivempi olla tavan kansalaisen kokoinen ja näköinen ilman sitä huomiota, jota ne tavattoman isot lihakset tuo.

Nimenomaan eiköhän se tietoinen valinta ole. Ja kuten todettu niin miljoona kertaa terveellisempää hoikempana olla kuin isommissa massoissa

 

[-kake-]

Eiköhän niistä lihoista eroon pääse halutessaan.
Mutta, jos haluaa myös treenata punttia tosissaan ja vetää kuuria, niin turha itkeä tai ihmetellä.

 

[perusliike]

Peterin fysiikka oli ccb aikoina kyllä ihailtavan näköinen.

 

[segetin]

Peterin cbb fysiikka oli kyllä jäätävän kova. Ei oo tähän päivään mennessä kukaan sitä parasta Peterin cbb kuntoa voittanut imo.

 

[Mike]

Ja lavakarisma vertaansa vailla Suomessa.


View: https://youtu.be/PorRSIetyi4

 

[Homo habilis]

Meinasin kirjoittaa samasta asiasta. Ei nyt mitenkään Peteriin liittyen, mutta ihan yleisesti olen huomannut saman ilmiön.

Mutta en kyllä ole missään muussa lajissa nähnyt realiteettien ja tavoitteiden olevan niin kaukana toisistaan kuin kehonrakennuksessa. Ja tämä koskee ihan läpileikkausta ruohonjuuritasolta huipulle. Salit on täynnä ensi tai sitä seuraavana vuonna raskaassa kilpailevia treenaajia, joilla ei edes lähtöpaino dietille riittäisi raskaaseen sarjaan. Joka toinen kilpailija havittelee ammattilaiskorttia ja sitä lähdetään hakemaan vaikka Keniaan. Ammattilaisena ollaan menossa parin vuoden päästä Olympiaan. Kaverit vielä taputtaa selkään, että kyllä kyllä, nyt tulee kova paketti. Eikä kukaan tohdi sanoa et sä yrität lähtee jumalauta pulkalla kuuhun. Kun kehonrakennuksesta puuttuu täysin objektiivinen kosketuspinta niin jostain syystä joillakin ihmisillä tuppaa ne omat haaveet ottamaan vallan.

Kehonrakennus on lajina jo sellainen, että sille harrastuksena uhrataan enemmän kuin monelle muulle lajille. Disclaimerina, en millään tavalla väheksy muita lajeja. Enkä etenkään tarkoita sitä, että kehonrakennus on maailman kovin laji! Mutta jos itse vertaa salilla käyntiä ja lenkkeilyä niin salilla käyntiin liittyy ihan hemmetisti kaikkea oheistoimintaa. Lisäksi lajin ominaispiirteisiin kuuluu jonkinlainen tarunhohtoinen sankaroituminen, jonka eteen vaaditaan uhrautumista, dedikeissöniä, hard wörkkiä yms. yms. Ikään kuin tämä oman elämän käyttö yhden kapean sektorin ympärillä tekisi ihmisestä jonkinlaisen Marvelin supersankarin. Välillä ei tiedä, että itkiskö vai nauraisiko, kun someen laitetaan parin treenivuoden jälkeen 5% ja dedikeisön kuvia ja lihaa on eniten kielessä saatesanoilla parin vuoden päästä SM-kisoissa raskaassa tavataan.

Näille unelmille sitten uhrataan oman elämän prime time, eikä ihan osata jarrujakaan laittaa ajoissa päälle. Jossain vaiheessa realiteetit lyö vasten kasvoja ja oma pilvilinna murtuu. Siinä kun aletaan sitten tiliä tekemään ja katsomaan, mitä jäi parin vuosikymmenen työstä käteen, jossa jouluaattonakin muut sovittaa aikataulut yhden jalkatreenien mukaan. Ei se ihme ole, jos siinä pikkaisen katkeroituu. Tiedän monta tällaista tapausta, jotka ei halua olla missään tekemisissä salin kanssa, ei edes mainittavan sanallakaan koko aiheesta.

Näitä tapauksia löytyy joka saralta niin töistä kuin harrastuksistakin. Mutta kehonrakennuksessa niitä näyttää olevan poikkeuksellisen paljon. Mun mielestä Peter ei vaikuta mitenkään katkeralta ja tehnyt ihan oikean päätöksen. Pystyy vetämään jarrut ajoissa päälle ja himmaamaan normaaliksi harrastelijaksi. Onneksi tällaisiakin esimerkkejä on.

Hyvä kirjoitus.

Kehonrakennuksesta sen verran verrattuna muihin lajeihin kuten tekstissäsi sanoit että "Kehonrakennus on lajina jo sellainen, että sille harrastuksena uhrataan enemmän kuin monelle muulle lajille. Disclaimerina, en millään tavalla väheksy muita lajeja. Enkä etenkään tarkoita sitä, että kehonrakennus on maailman kovin laji!"

Selittyy osittain varmaan sillä, että kehonrakennus on paljon helpompi ja edullisempi laji aloittaa sekä lajissa voi myös kehittyä vaikka sen aloittaisi hieman myöhemmällä iällä. Mietitään nyt vaikka jalkapalloa aivan helvetin vaikea ja kilpailullinen laji menestyä kansainvälisesti.

Sama myös monessa muussakin urheilulajissa, myöskin ura alkaa todella nuorena ja päättyy aikaisin. Kehonrakennus ei siinä mielessä ole ehkä lajina niin vaativa ja kilpailullinen kuin muut lajit. Toki varmaan juurikin monella kehonrakennuksen suhteen on ehkä vähän suuriakin odotuksia.