CBB Utti Hulkki Hietala

Itse olen huomioinut naisten treenityylin muutoksen. Siinä missä hieman karrikoiden 20 vuotta sitten naiset viihtyivät parhaiten reisiloitonnuslaitteessa minimipainojen kanssa Avotakkaa lukien, nykyisin monesti näkee nuorten naisten treenaavan kovemmin kuin salille houkuttelemiensa poikaystävien. Se yön yli muodostuvien isojen muskeleiden pelko on kadonnut. Liekö sitten crossfit tai sitten Kardashianien väkevä anterioorinen osasta aiheuttaneet muutosta asenteissa.
Naisten kehonmuotokin on muuttunut huimasti. Katsot kuvia 90-2000 naisista, niin ne on melkoisia riisikeppejä nykynaisiin verrattuna.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Onhan salikulttuurissa oikeasti ihan vitullinen muutos tapahtunut 90-luvusta tähän päivään. Harrastajamäärät räjähtäneet ja nuoret naiset löytäneet kuntosalille.
 
Siinä varmaan kaikki ovat samaa mieltä Utin kanssa että saliharrastajamäärä on varmaan 10-kertaistunut (ainakin) tuolta 90-luvun alusta. Sehän on ihan tilastofaktaa, ja etenkin naisten osuus on noussut muutamasta prosentista varmaan jo aika tasoihin miesten kanssa, ellei ohi.. Mutta kyllä jo 80-luvun lopulla niissä harvoissa kaupallisissa saleissa mitä silloin löytyi, oli melkoinen buumi kun silloinen juppiporukka kävi vähän pumppaamassa ja hakemassa solkusta rusketusta. Ei se mitään undergroundia kyllä ollut. Saatikka sitten 1997, jolloin sali oli jo ihan normiharrastus teineistä eläkeläisiin.
Veikkaan että 10 vuoden päästä Utti muistelee että 2010-luvulla alkoi tulla Suomeen enemmän saleja. Siihen asti se oli harvojen hörhöjen underground-hommaa...

Nimenomaan näin. 80-luvun loppupuolella oli vähänkin isommassa kaupungissa saleissa jo valinnanvaraa ja saleja oli eri tyylisiä. Yleismediassa oli juttuja ja hommaa nimenomaan pidettiin ajan ilmiönä siinä missä juppejakin. Tämä ei ole mitenkään ristiriidassa sen kanssa, että väestötasolla harrastajamäärät ovat kasvaneet siitä huimasti.
 
Nimenomaan näin. 80-luvun loppupuolella oli vähänkin isommassa kaupungissa saleissa jo valinnanvaraa ja saleja oli eri tyylisiä. Yleismediassa oli juttuja ja hommaa nimenomaan pidettiin ajan ilmiönä siinä missä juppejakin. Tämä ei ole mitenkään ristiriidassa sen kanssa, että väestötasolla harrastajamäärät ovat kasvaneet siitä huimasti.
Täsmälleen näin. Voihan yksi syy miksi Utti puhuu tuosta 1997 ajasta mystisenä johtua siitä hänen vuorokausirytmistään. Eikös hän suunnilleen nuku päivällä ja valvo yöt kun hänellä on se joku poikkeava vuorokausirytmi. Eli jos on tottunut menemään salille klo 01.45 niin voihan siitä jäädä käsitys että harvojen friikkien harrastus on kyseessä. Utti on tainnut sanoa ettei ole oikein koskaan treenannut ruuhka-aikoina. Ei se salille meno 80-luvun lopullakaan mitään Eyes wide shut-henkistä ollut, vaikka Hulkin muisteluista sen käsityksen saa vielä vuodesta 97. Jopa tällaisessa reilusti alle 20t kaupungissa oli tuolloin 80-luvun lopulla jo 3-4 kaupallista salia+kunnan urheilutalo. Tällä hetkellä on laskutavasta riippuen 1-2 salia enemmän.
 
Utin näkemys salihommien kehittymisestä Suomessa johtuu siitä, että on syntynyt 80-luvulla, kun taas me, jotka ollaan käyty saleilla jo 80-luvulla, katsotaan sitä kehityshistoriaa luonnollisesti laajemmin.
Kovana tietäjänä pidän Uttia silti alalla edelleen, mutta nää sen vanhuusjutut on aika väsyneitä.
 
Ainakin omien havaintojeni mukaan salillakäynti on lisääntynyt ainakin nuorisolla todella paljon sen jälkeen, kun tuli instagramit, fitnesstubettajat yms. Lisäksi esim. isot perseet eivät ole koskaan olleet niin muodissa, kun nyt ja saleilla käy ihan jumalaton määrä nuoria tyttöjä pumppaamassa verrattuna vaikka kymmennen vuoden takaiseen.

Toisaalta ainahan miehet ovat halunneet näyttää vaikkapa Arskalta, mutta väittäisin, että nykyään esimerkiksi PT-Vatanen motivoi somen kautta enemmän nuorisoa kuntosalille, kun Arska 80-luvulla.
 
Oma näkemys asiasta on se, että fitnessbuumi (kuten moni muukin vastaava) kulkee sykleissä. Kyllä se mielestäni ihan fakta on, että 2000-luvun lopulla alkoi tietynlainen buumi, joka on vain kiihtynyt 2020-luvulle tultaessa. Kuten edellinen kirjoittaja tuossa toteaa, niin instagrammeilla yms. someilla on ollut tähän merkittävä vaikutus.

Utti on about saman ikäinen, kuin olen itse. Omaan silmään nuo Utin puheet piti hyvin paikkansa, koska olen nähnyt juuri vastaavat buumit kuin Utti, ja aloittanut treenaamisen samaan aikaan. Kuten Snake tuossa toteaa, niillä jotka ovat aloittaneet treenaamisen aiemmin on varmasti erilainen näkemys näistä buumeista.

Eli olen samaan mieltä Utin kanssa nykyisestä buumista, mutta ymmärrän että on näitä aiemminkin ollut.

Hyvänä esimerkkinä on skeittaus, joka oli Tony Hawk Pro Skater -pelien aikaan kovassa huudossa 2000-luvun alussa, mutta 2010-luvulle tultaessa buumi oli kadonnut. Nyt 2020 nähdään taas pieniä heräämisen merkkejä. Mutta on näitä skate-buumeja ollut ennenkin, esim. 80-luvulla.
 
Salitreenaus on lisääntynyt, mutta onko ihmisten kunto parantunut? Mediassa on ollut esillä, että etenkin nuorissa porukka on aiempaa jyrkemmin jakautunutta liikkuviin ja ei-liikkuviin. Ja esim. armeijan testien keskimääräiset tulokset ovat huonontuneet.

Omasta punttijuntin näkökulmasta olisi kiva sen sijaan tietää, että onko porukalla nykyisin enemmän lihasta ja voimaa kuin aiemmin. Sitä eivät tilastot kerro. Veikkaan, että naisilla on, mutta miehistä en ole varma.

Salilla käyvien miesten tavoitteet ovat monipuolistuneet samalla kun harrastajien määrä on kasvanut. Voima ja koko eivät ole miehille niin tärkeitä kuin ennen. Eivätkä tavoitteellisesti treenaavat eivät erotu samalla tavalla kuin ennen.

Ja tämähän on siis tervettä kehitystä ja kaikin puolin ok, ei siinä mitään. Kunhan pohdin. Ja voin olla väärässä. Omat kuviot ovat vaihtuneet vuosikymmenten mittaan useampaan kertaan, mikä varmasti sotkee muutoksen hahmottamista.
 
Omasta punttijuntin näkökulmasta olisi kiva sen sijaan tietää, että onko porukalla nykyisin enemmän lihasta ja voimaa kuin aiemmin. Sitä eivät tilastot kerro. Veikkaan, että naisilla on, mutta miehistä en ole varma.


Oma veikkaus on että jos verrokki kohdaksi otetaan vaikka 50 luku.
Niin nykyään on enemmän sen aikaista keski arvoa vahvempia ihmisiä kuin silloin (salilla aktiivisesti treenaava kansan osa, jota silloin ei edes ollu). Mutta vastaavasti myös todella paljon on niitä jotka ovat selvästi sen aikaisia ihmisiä heikompia.

Eli jos koko kansasta verrataan keski arvoa 50 luku ws. Nykypäivä niin kyllä nykyään ollaan varmasti selvästi heikompia, vaikka pieni osa väestöstä nykyään onkin selvästi vahvempia.
 
Hyvänä esimerkkinä on skeittaus, joka oli Tony Hawk Pro Skater -pelien aikaan kovassa huudossa 2000-luvun alussa, mutta 2010-luvulle tultaessa buumi oli kadonnut. Nyt 2020 nähdään taas pieniä heräämisen merkkejä. Mutta on näitä skate-buumeja ollut ennenkin, esim. 80-luvulla.

Tästä tuli mieleen, että minne muuten katosivat rullaluistelijat? Noin 10v sitten oli kaupoissakin kyltit, ei rullaluistimilla sisään ja kaduilla näkyi paljon rullaluistelijoita. En edes muista milloin olisin viimeksi nähnyt.
 
Salitreenaus on lisääntynyt, mutta onko ihmisten kunto parantunut? Mediassa on ollut esillä, että etenkin nuorissa porukka on aiempaa jyrkemmin jakautunutta liikkuviin ja ei-liikkuviin. Ja esim. armeijan testien keskimääräiset tulokset ovat huonontuneet.

Omasta punttijuntin näkökulmasta olisi kiva sen sijaan tietää, että onko porukalla nykyisin enemmän lihasta ja voimaa kuin aiemmin. Sitä eivät tilastot kerro. Veikkaan, että naisilla on, mutta miehistä en ole varma.

Salilla käyvien miesten tavoitteet ovat monipuolistuneet samalla kun harrastajien määrä on kasvanut. Voima ja koko eivät ole miehille niin tärkeitä kuin ennen. Eivätkä tavoitteellisesti treenaavat eivät erotu samalla tavalla kuin ennen.

Ja tämähän on siis tervettä kehitystä ja kaikin puolin ok, ei siinä mitään. Kunhan pohdin. Ja voin olla väärässä. Omat kuviot ovat vaihtuneet vuosikymmenten mittaan useampaan kertaan, mikä varmasti sotkee muutoksen hahmottamista.

Tuskin se salitreenauksen suosion nousu näkyy keskimääräisenä kunnon nousuna. Jos marginaalilaji kohottaa vähän suosiotaan, se on edelleen marginaalilaji. Loppujen lopuksi tuollainen keskimääräinen kuntosali ei kestä kauheaa ihmismäärää, kun se menee ruuhkaiseksi. Vaikka saleja onkin tullut kuin sieniä sateella niin loppujen lopuksi se aktiivitreenaajien määrä koko populaatiosta on melko pieni. Toki "old-school treenaajasta" tuntuu, kun kaupunkiin tulee kaksi kuntosalia lisää sen perinteisen yhden lisäksi, että suosio on noussut valtavasti ja "kaikki treenaa". Lisäksi vastapainona myös sosiaalisten suhteiden hoitaminen kotona, pelaaminen ja tietokoneen äärellä istuminen on lisääntynyt. Varmasti nämä ilmiöt lisää juurikin tuota jakaumaa kahden ääripään kesken.


Eli jos koko kansasta verrataan keski arvoa 50 luku ws. Nykypäivä niin kyllä nykyään ollaan varmasti selvästi heikompia, vaikka pieni osa väestöstä nykyään onkin selvästi vahvempia.

Varmasti näin. Ei tuohon aikaan voinut oikein välttyä fyysiseltä työltä. Nykyään ihminen pärjäisi ihan hyvin useamman viikon putkeen poistumatta kotoaan muutoin kuin viedessään roskat. Nykyään ihminen jopa voi pärjätä paremmin yhteiskunnassa, kun vaan jaksaa istua useamman tunnin perseellään.

Mitä tuohon Utin videoon tulee niin keskimääräiselle treenaajalle ei ole tärkeää se, että kuinka paljon joku SoMe-PT tietää asioita tai montako tutkimusta on lukenut ja mitä kaikkea testannut itsellään. Tärkeämpää on se, että pystyy tuottamaan sisältöä, joka motivoi ihmisiä liikkumaan.
 
Mielestäni se oli Kike Elomaa, joka vauhditti ensimmäistä salibuumia silloin 80-luvulla. Siitä olen samaa mieltä, että nykyään saleja on paljon enemmän, ns. ketjusalit ovat tulleet apajille ja kilpailu kiristynyt. Ja todellakin, nuoria naisia on paljon enemmän. Omasta näkökulmasta Utin old school on todellakin vain hänen käsityksensä siitä. Treenata on osattu ennenkin, hyviä saleja on ollut aikaisemminkin. Nyt on niin paljon tietoa helposti saatavilla, että se on jo kääntynyt itseään vastaan, olennaista voi olla vaikea löytää. Ja ainahan sitä on menty esikuvien mukaan, vaikka järjetöntä onkin aloittelijan matkia huppukehonrakentajia.
Osaltaan saliharrastuksen lisääntyminen johtuu myös elintapojen muutoksesta. Ennen tehtiin niin paljon ja niin raskasta työtä, ettei siinä enää puntinkolistelut kiinnostanu. Naisten ihanteet ovat muuttuneet, nyt ihaillaan sellaista sopivan lihaksikasta vartaloa, ei langanlaihaa huippumallia. Mutta suuri osa saleilla käyvistä on sellaisia on/off- tyyppejä. Välillä käydään innokkaasti, välillä pidetään taukoa (varsin kesällä), sitten taas innostutaan. Salinpitäjien onneksi moni pitää silti korttiaan voimassa vaikkei kävisikään.
 
Juurikin näin. Moni käy salilla mutta loput eivät tee yhtään mitään. Moni myös lopettaa melko nopeasti. Itse olen treenannut 13 vuotta 4-5 kertaa viikossa ja lihasta on ollut jonkun verran mutta yllätyin kuinka paskassa kunnossa olin kuin hyppäsin pyörän selkään. Loppujen lopuksi niin suurin osa on huonossa kunnossa jos katsotaan kokonaiskuvaa. Mun mielestä ihminen on kunnossa jos turhaa läskiä ei ole ja aerobinen kunto on ok.
 
Omasta punttijuntin näkökulmasta olisi kiva sen sijaan tietää, että onko porukalla nykyisin enemmän lihasta ja voimaa kuin aiemmin. Sitä eivät tilastot kerro. Veikkaan, että naisilla on, mutta miehistä en ole varma.

Kyllä, voimaa ja lihaksia - miehillä ja junnuilla - on nyt enemmän, kuin ennen. Silloin kun itse aloitin bodytreenit oikealla salilla, niin junnut tai ylipäätänsä kovaa treenaavat junnut olivat harvinaisuuksia. Nykypäivän mittapuilla pienemmätkin lihakset herättivät huomiota ja kyselyjä, kunhan vain näki, että oli lihaksia. 200kg penkkaajat (aikamiehiä) olivat myös harvassa, jotakin Jumalasta seuraavaa. Naisia ei myöskään silloin salilla näkynyt. Bodysalit olivat vain miehiä varten. Tosin julkisilla saleilla treenasi myös naisurheilijoita, mutta vai itse lajiaan silmällä pitäen. Buumi alkoi vasta Kike Elomaan Ms. Olympia voiton myötä...
 
Kyllä, voimaa ja lihaksia - miehillä ja junnuilla - on nyt enemmän, kuin ennen.

Mietippä nyt hetki mitä sanot, jos ajatellaan että aktiivi salilla kävijöitä on nykyään max 5% väestöstä.
Otetaan olettama että näistä kaikki miehet penkkaa 150kg ja naiset 80kg (molemmat luvut yläkanttiin.
Loppu väestö 95% on todella heikkoja.
Miehet penkkaa ehkä keskimäärin max 60kg
Ja naiset 30kg

50 luvulla ei ehkä ollut kun muutama ihminen jotka penkkas 150kg
Mutta valta osa väestöstä=tavalliset salilla käymättömät ihmiset oli paljon vahvempia
Ehkä miehet keskimäärin 100kg ja naiset 50kg penkkaavia jos sellaista olisivat joskus tehnyt.

Tästä päästään siihen että kyllä ennen oltiin KESKIMÄÄRIN vahvempia kuin nykyään.


Ja loppuun vielä oletko tavannut semmosta vanhan liiton maatalon emäntää?
Vaikka ei ikinä oo salilla käyny ni voimat on selvästi kovemmat kun nykypäivän fitnes pimpulalla.
 
Ennen tehtiin niin paljon ja niin raskasta työtä, ettei siinä enää puntinkolistelut kiinnostanu.

Oma kokemukseni on se, että ennen jaksettiin tehdä sekä töitä - myös ruumillisesti raskasta -, että myös treenata. Tiedän useita kilpaurheilijoita, jotka tekivät koko uransa ajan myös päivätyötä. Sen mitä muistan, niin myös kaikki tuntemani kilpabodarit tai harrastelijat tekivät silloin töitä. Nuorempana olen myös itse tehnyt ruumiillisesti raskasta työtä ja samalla käynyt salilla. Joskus duunipäivä vastasi yhdistettyä mave+käsipumppipäivää. Yksi kesäduuni oli hauska. Aamulla ensin 10km fillarilla töihin, sitten 8 tuntia ruumiillista työtä, jonka jälkeen fillarilla 10km himaan ja sieltä sitten vetämään illan salitreenit. Mm. Sergio Oliva oli kuuluisa siitä, että hän esikuvallisesti yhdisti raskaan ruumiillisen työn ja kovat salitreenit. Dieettiä Olivan ei tarvinnut pitää koskaan. Serge Nubret taas treenasi kisoja varten 8 tuntia päivässä kolmessa erässä. Eiköhän se työpäivästä käynyt? Tämä oli siis opittu malli, miten toimia: tehdä työt ja treenata kovaa. Myönnän toki, että ei välttämättäaina ollut helppoa. Kavereiden kanssa funtsittiin, että kumpa saisi vain treenata eikä tarvitsisi käydä töissä. Tämä tosin oli yleinen huolenaihe aika monella kilpaurheilijalla ja tavoitteellisesti treenaavalla, koska kaikki tiesivät, että työpäivä aina verottaa siitä kehityksestä, mutta oli myös velvollisuuksia mitä piti hoitaa ja siksi useimpien oli pakko käydä myös töissä.
 
Oma kokemukseni on se, että ennen jaksettiin tehdä sekä töitä - myös ruumillisesti raskasta -, että myös treenata. Tiedän useita kilpaurheilijoita, jotka tekivät koko uransa ajan myös päivätyötä. Sen mitä muistan, niin myös kaikki tuntemani kilpabodarit tai harrastelijat tekivät silloin töitä. Nuorempana olen myös itse tehnyt ruumiillisesti raskasta työtä ja samalla käynyt salilla. Joskus duunipäivä vastasi yhdistettyä mave+käsipumppipäivää. Yksi kesäduuni oli hauska. Aamulla ensin 10km fillarilla töihin, sitten 8 tuntia ruumiillista työtä, jonka jälkeen fillarilla 10km himaan ja sieltä sitten vetämään illan salitreenit. Mm. Sergio Oliva oli kuuluisa siitä, että hän esikuvallisesti yhdisti raskaan ruumiillisen työn ja kovat salitreenit. Dieettiä Olivan ei tarvinnut pitää koskaan. Serge Nubret taas treenasi kisoja varten 8 tuntia päivässä kolmessa erässä. Eiköhän se työpäivästä käynyt? Tämä oli siis opittu malli, miten toimia: tehdä työt ja treenata kovaa. Myönnän toki, että ei välttämättäaina ollut helppoa. Kavereiden kanssa funtsittiin, että kumpa saisi vain treenata eikä tarvitsisi käydä töissä. Tämä tosin oli yleinen huolenaihe aika monella kilpaurheilijalla ja tavoitteellisesti treenaavalla, koska kaikki tiesivät, että työpäivä aina verottaa siitä kehityksestä, mutta oli myös velvollisuuksia mitä piti hoitaa ja siksi useimpien oli pakko käydä myös töissä.

Mikä vuosikymmen on sulle ennen? vielä 50-luvulla moni maatila oli aika alkeellinen ja vaati hartiapankkia. Ns. vanhan liiton maatalon emäntiä on vielä vaikka näitä alkeellisia maatiloja alkaa olemaan suhteellisen vähän jäljellä.

edit:
D.vitamiinilla hyvät pointit
 
Entisajan elämästä tuli mieleen Veli Kumpuniemi. Kovaa ruumiillista työtä pohjalla ja paras noteeraus 373 kg maastaveto alle 90-kiloisena 40 vuotta sitten 45-vuotiaana.


 
Miesten keskiarvojen kehityksestä voi saada viitettä vaikka armeijan testitulosten perusteella. Lihaskunto näyttää laskeneen. Sitä voi kurkkia vaikka tuolta: https://puolustusvoimat.fi/document...4-9e4d-7c53c7c6028b/VM+kuntotilastot+2019.pdf

Omassa viestissä en pohtinut niinkään keskiarvoja, vaan että onko vahvaa ja lihaksikasta porukkaa nykyisin enemmän kuin ennen. Uskon, että naisissa on, mutta miehistä en tiedä.

Kumpuniemet on kovia!
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom