Ymmärrän, että olet treenannut 19 vuotta. Mun pitäisi varmaan tuoda myös esille, että en tässä yritä sua mitenkään dissata, vaikutat vaan henkilöltä, joka tietää asiasta ja pystyy keskustelemaan kohtuullisen rationaalisesti niin siksi haluan sun kanssa "väitellä".
Viittasin 19 treenivuodella siihen, että olen ollut myös alle 10 vuotta treenannut aloittelija, jolloin kehityksen havaitseminen on ollut huomattavasti helpompaa kuin tämän viimeisen 10 vuoden aikana. Mutta kun aihe tuli esille, niin monta vuotta olet itse treenannut?
Mutta edes aloittelijan on kohtuullisen vaikea, vaikka olis fiksu tiedemies, havaita mikä systeemi on parempi kuin toinen, koska ensimmäiset kuukaudet kasvaa kohtuullisen paskallakin treenillä ja tämän jälkeen ei samanlaisia olosuhteita enää tule. Yritän tässä tuoda esille, että esim "jokaisen tulisi löytää itselle toimiva systeemi" hokema on aika huteralla pohjalla jos systeemi tulisi löytää omakohtaisen kokemuksen perusteella kun ei ole mitään kovin luotettavaa tapaa laittaa erilaisia systeemejä järjestykseen omakohtaisen lihaskasvun perusteella.
Ööh, mitä muuta tapaa tuota varten on? Jos luulet, että bodauksessa löytyy yksilötasolla matemaattisen tarkkoja metodeja ja niiden mittaustapoja, keskinäisvertailukeinoja yms. muuta täysin utopistista, sinua odottaa jossain vaiheessa aika karkea herätys todellisuuteen. Parhaimmillaankin kehonrakennus on todella suurelta osin vain valistuneita arvauksia, kokemusta ja oikeastaan tietynlaista treenien suunnittelun "taidetta". Tieteestä saadaan nykyisellään korkeintaan suuntaa antavia lähtökohtia sille, miten keskivertokaverin kannattaisi treenata. Yksilölliset vasteet vaihtelevat jopa tilastollisesti merkitseviä tuloksia antaneiden tutkimusten koeryhmissä aivan laidasta laitaan (negative respondereista super responderihin, ja siihen valtaosaan porukasta näiden ääripäiden välissä). Ei edes tutkittua tietoa voi lähteä pitämään minään yleispätevänä ohjenuorana, vaan TYHJÄÄ PAREMPANA ENSIMMÄISENÄ ARVAUKSENA, kun ei ole etukäteiskokemusta siitä, miten yksilön X keho minkäkinlaiseen treeniin vastaa.
Väitteeni 5 kertaa viikossa lihasryhmän treenaamisesta perustuu tutkimuksiin proteiinisynteesistä, lihaksen ja hermoston palautumisesta naturaaleilla jne,
Ole spesifisempi. Et ole vastannut kysymykseeni. Sinulla on nyt tietynlainen todistustaakka, koska rupesit väittämään olevan mahdotonta kasvattaa lihasta treenaamalla lihakset läpi 5x viikossa. Eli tuollaisen väitteen taakse tarvitset aikamoisesti jo todistusaineistoa, varsinkin koska maailmassa on viimeisen 100 vuoden aikana ihan helvetin moni kasvattanut paljonkin lihasta myös tuollaisella treenifrekvenssillä. Minä taas en ole väittänyt mitään mahdottomaksi, koska tiedän että lihasta on kasvatettu oikein mallikkaasti vaikka minkälaisilla treenifrekvensseillä.
Viittaat proteiinisynteesiin, mutta et anna mitään selvennystä mitkä tutkimustulokset proteiinisynteesin saralla nyt tekevät tiheäfrekvenssisen treenin toimimattomaksi? Kun päinvastoin minä olen tietoinen tutkimustuloksista, jotka proteiinisynteesin keston osalta nimenomaan puoltavat varsinkin pitkään treenanneilla tiheähkön treenifrekvenssin käyttöä. Eli siinä missä aloittelijalla proteiinisynteesi voi olla yksittäisen treenin jälkeen koholla jopa 72 tuntia, pidempään treenanneilla tämä proteiinisynteesin kesto (ja itse asiassa myös voimakkuus) putoaa aika merkittävästikin. Pitkään treenanneilla koehenkilöillä tehdyissä tutkimuksissa olen törmännyt niinkin lyhyisiin proteiinisynteesin kohollaoloaikoihin, kuin 12-16 tuntia. Kaiken logiikan mukaan tämä nimenomaan puoltaa tiheää treenifrekvenssiä, eikä päinvastoin (kuten sinä väität).
Viittaat lihaksen ja hermoston palautumiseen naturaaleilla, mutta et tässäkään anna mitään selvennystä mitä näistä seikoista on saatu selville, joka tekisi tiheästä treenifrekvenssistä toimimattoman jutun? Lihaskudoksen metabolinen ja mekaaninen palautuminen treenin jälkeen on itse asiassa todella harvoin se pullonkaula kokonaispalautumisessa, sillä lihaskudos palautuu suhteellisen nopeasti. Hermoston palautuminen on useimmiten se rajoittavampi tekijä (kuten on käytännössä myös tukikudosten palautuminen). Siksi hermoston ja tukikudosten palautuminen onkin otettava varovaisesti huomioon treenien suunnittelussa ja toteutuksessa, kun frekvenssiä pyritään nostamaan. Onneksi tähän löytyy paljonkin keinoja.
Juha Hulmi ja Layne Norton on hyviä nimiä, jotka varmasti tiedät.
Millä tavalla Juha Hulmi ja Layne Norton liittyvät tähän koko keskusteluun? Nyt siis heitit heidän nimensä tuonne aivan erillisenä mainintana ilman mitään kontekstia.
Yksilötasolla on suuria eroja, varsinkin jos otetaan summassa vaikka 1000 treenaajaa, jotka ovat treenanneet ties miten, mutta optimilla tarkoitan mihin näiden treenaajien tulisi viedä treenityyliään, jotta he saisivat lihasmassaa enemmän, nopeammin. Geenit tietysti vaikuttaa myös, eli tämä optimi on siltikin eri vaikka 1000 treenaajan treenityylejä olisi ajettu lähemmäs toisiaan, esim jos toisella on paljon nopeita lihassoluja vs hitaita. Eli siis vaikka ajalla X joku 5 kertaa viikossa tai 1 kertaa 2 viikossa olis se optimi niin voi olla et sitä kannattais alkaa viemään kohti esim 2 kertaa viikossa, joka olis pidemmän aikavälin optimi, mihin monet tutkimukset viittaa. Sit hienosäätää geenien esim lihassolujakauman perusteella jos niistä saa jotenkin luotettavaa tietoa, vaikka 80% max rep kokeiluilla tjst.
Siis oletko oikeasti siinä luulossa, että edes yksittäiselle henkilölle on muka olemassa jokin stabiili optimitapa treenata, jolla kehitys on sitten tästä ikuisuuteen parasta mahdollista? Koska jos olet, et selvästikään ymmärrä edes fysiologisen adaptaation perusperiaatetta. Edes yksilötasolla mitään yhtä optimaalista tapaa treenata ei ole koskaan ollut olemassakaan, eikä koskaan tule olemaankaan, sillä edellinen treeniohjelma (ja sitä edellinen, jne) on jo vaikuttanut siihen, miten keho vastaa treeniin tällä hetkellä. Ja se miten treenaat tällä hetkellä, vaikuttaa siihen miten keho vastaa treeniin ensi viikolla tai ensi kuussa, jne. Vaikka jollain ilveellä onnistuisitkin hetkellisesti löytämään juuri tälle viikolle "optimaalisen" treenikokonaisuuden, ei se täsmälleen sama treeniohjelma olisi enää optimaalinen viikon tai parin päästä. Ihmiskeho adaptoituu koko ajan kaikkeen sille annettuun ärsykkeistöön, eikä tämä adaptaatio lopu koskaan.