USA:n pressanvaalit 2008

[Reason]

McCainin suurin ongelmahan on siinä, että Republikaanisen puolueen kovin oikeisto ja uskonnollinen siipi ei kannata McCainia ollenkaan. Median voimakkaimmat republikaanivaikuttajat pitävät miestä kaappidemokraattina.

Toisin kuin 2004 vaaleissa, republikaanien eri siivet eivät ole päässeet yhteisymmärrykseen yhden kandidaatin taakse ryhmittäytymisestä. Jää sitten nähtäväksi onnistuuko McCain yhdistämään republikaanit taakseen. Jos ei, niin puolue alkaa olla vaikeuksissa kun ei enää edes sopivaa pressaehdokasta löydy. Puolue alkaa hajaantua moneen eri haaraan.

Toivon että Obama voittaa.

 

[NiTe]

Mistä sää puhut?

Tuossahan oli siis koitettu matkia kyrillisiä kirjaimia.
B = V
"A"= D
R = [ja]
C = S
K = K

 

[Tuomas H.]

No yksi Ron Paulin USA:n taloutta (tai pikemminkin sen budjetti- ja kauppavajetta) korjaava teko olisi kaikkien sotilaiden kotiuttaminen ulkomailta, erityisesti Irakista. Tämä säästäisi valtavasti rahaa, puhutaan sadoista miljardeista.

Säästäisikö? Millä julkista taloutta sen jälkeen rahoitettaisiin?

 

[Tomppa85]

Säästäisikö? Millä julkista taloutta sen jälkeen rahoitettaisiin?

Kyllä säästäisi. Julkista taloutta rahoitetaan verovaroilla.

 

[Papintappaja]

Ron Paulin ehdottamilla toimilla liittovaltion menot tippuisivat roimasti. Alla olevasta taulukosta (luvut miljardeja dollareita) nähdään, että turvallisuuspolitiikka vie liittovaltion budjetista tänävuonna noin 58%. Puolustusministeriö yksinään käyttää noin 51%. Mielenkiintoista on myös se, että turvallisuuspolitiikan kulut tulevat Bushin kaudella kasvamaan lopulta noin 70%. Dollarin arvon lasku selittää asiasta osan, mutta se ei ole Afganistanin ja Irakin sodista irrallinen ilmiö.

-------------------------------2007---------2008--------------2009
-------------------------------Actual--------Enacted----------Requested
Security Funding---------------498.0---------549,6-------------594.5
Non-Security Funding-----------382.0---------391.7------------393.0
Total, Discretionary-------------880.0---------941.4------------987.6


------------------2001-------2008-----------2009
------------------Actual------Enacted--------Requested
Defence-----------302.5------479.5----------515.4

Lähde

Edit. Ei näköjään pysty pahemmin välejä laittamaan, tuli vähän epäselvän näköinen taulukko.

 

[Hard Justice]

Minä vähän luulen ja kovasti toivon että konservatiiviehdokasvoittaisi nämä vaalit.
Mutta olisihan se kyllä kiva nähdä punaviherkommaripuunhalaajapiiperoiden ilmeet kun Ameriikassa ei meno muutukaan mihinkään vaikka demokraattipressa valittaisiinkiin. 8 vuoden valittaminen Bushin tekemisistä sekä Bush vitsien ja halvennusten väkisin keksiminen olikin turhaa :hyvä:

 

[Tuomas H.]

Kyllä säästäisi. Julkista taloutta rahoitetaan verovaroilla.

Onko yritysten kautta tuleva määrä kuitenkin suurempi tässä tapauksessa? Oletan että kerronnaisvaikutus on yritysten toimiessa suurempi kuin verovaroin kohdennetussa jaossa...

 

[vertebrate]

No yksi Ron Paulin USA:n taloutta (tai pikemminkin sen budjetti- ja kauppavajetta) korjaava teko olisi kaikkien sotilaiden kotiuttaminen ulkomailta, erityisesti Irakista. Tämä säästäisi valtavasti rahaa, puhutaan sadoista miljardeista.

Ron Paulin ehdottamilla toimilla liittovaltion menot tippuisivat roimasti. Alla olevasta taulukosta (luvut miljardeja dollareita) nähdään, että turvallisuuspolitiikka vie liittovaltion budjetista tänävuonna noin 58%. Puolustusministeriö yksinään käyttää noin 51%. Mielenkiintoista on myös se, että turvallisuuspolitiikan kulut tulevat Bushin kaudella kasvamaan lopulta noin 70%. Dollarin arvon lasku selittää asiasta osan, mutta se ei ole Afganistanin ja Irakin sodista irrallinen ilmiö.

Yhdysvaltain talous pelastettaisiin ajamalla armeijan menot alas? Samalla ajautuu alas esimerkiksi aseteollisuuden työpaikat, joka puolestaan vaikuttaa teknologiaan liittyvään R&D:hen, jne jne, jolloin kerrannaisvaikutukset olisivat todella rumat. Puolustusmenoissa raha siirtyy taskusta toiseen, mutta pysyy kuitenkin pitkälti yhden talouden sisällä.

– – Clintonilta ovat rahat loppuneet ja Obamalla näyttää kaikinpuolin olevan enemmän momenttia puolellaan.

Clintonilta rahat loppu? Mihin tietoon viittaat?

The Washington Post, Campaign Finance, Hillary Rodham Clinton: Money Raised $26,082,347; Money Spent $22,623,680; Cash on Hand $50,463,013.

The Washington Post, Campaign Finance, Barack Obama: Money Raised $20,419,020; Money Spent $21,519,790; Cash on Hand $36,087,191.

McCainin suurin ongelmahan on siinä, että Republikaanisen puolueen kovin oikeisto ja uskonnollinen siipi ei kannata McCainia ollenkaan. Median voimakkaimmat republikaanivaikuttajat pitävät miestä kaappidemokraattina. Toisin kuin 2004 vaaleissa, republikaanien eri siivet eivät ole päässeet yhteisymmärrykseen yhden kandidaatin taakse ryhmittäytymisestä. Jää sitten nähtäväksi onnistuuko McCain yhdistämään republikaanit taakseen. Jos ei, niin puolue alkaa olla vaikeuksissa kun ei enää edes sopivaa pressaehdokasta löydy. Puolue alkaa hajaantua moneen eri haaraan.

Jo tällä hetkellä republikaanipuolueen äärimmäisellä oikealla laidalla ymmärretään, että McCain on ainoa ehdokas joka voi (edes teoriassa) haastaa demokraattien ehdokkaan tulevissa vaaleissa.

 

[Bracer]

Obama on kova jätkä.. Hitto jos se Clintoni....... :curs:

 

[Tomppa85]

Onko yritysten kautta tuleva määrä kuitenkin suurempi tässä tapauksessa? Oletan että kerronnaisvaikutus on yritysten toimiessa suurempi kuin verovaroin kohdennetussa jaossa...

Anteeksi mitä?

Yhdysvaltain talous pelastettaisiin ajamalla armeijan menot alas? Samalla ajautuu alas esimerkiksi aseteollisuuden työpaikat, joka puolestaan vaikuttaa teknologiaan liittyvään R&D:hen, jne jne, jolloin kerrannaisvaikutukset olisivat todella rumat. Puolustusmenoissa raha siirtyy taskusta toiseen, mutta pysyy kuitenkin pitkälti yhden talouden sisällä.

Sotilaiden palkat kirjoitetaan valtion budjetissa menoihin, ei tuloihin. Kai sen nyt ymmärrät? Jos valtio ostaa joltain yritykseltä aseita, ostot ovat menoja, eivät tuloja.

Jos maksat jollekin palkkaa 100 ja saat siltä veroina takaisin 25, jäät 75 tappiolle.

Jos USA laittaa Irakin sotaan 100 miljardia, on koko tämä summa pois jostain muusta, joko esim. terveydenhuollosta tai sitten otetaan lainaa, jonka hoitokustannukset ovat poissa tulevien vuosien terveydenhuollon budjetista.

Taloudellisesti ajatellen Irakin sota on ollut katastrofi.

 

[Tomppa85]

Clintonilta rahat loppu? Mihin tietoon viittaat?

http://latimesblogs.latimes.com/washington/2008/02/clinton-senior.html

http://firstread.msnbc.msn.com/archive/2008/02/06/644157.aspx

http://thepage.time.com/2008/02/06/page-exclusive-some-clinton-senior-staff-working-without-pay/

Jo tällä hetkellä republikaanipuolueen äärimmäisellä oikealla laidalla ymmärretään, että McCain on ainoa ehdokas joka voi (edes teoriassa) haastaa demokraattien ehdokkaan tulevissa vaaleissa.

Fundementalistit eivät ole tunnettuja siitä että he ymmärtäisivät tai edes yrittäisivät ymmärtää asioita. Heille ei kelpaa mikään muu kuin militantti uskonnollisuus.

 

[sivis]

A
Taloudellisesti ajatellen Irakin sota on ollut katastrofi.

Paitsi sotateolliselle kompleksille.

 

[Tomppa85]

Paitsi sotateolliselle kompleksille.

Totta, mutta talous muodostuu muustakin kuin asetehtailijoista.

 

[sivis]

Totta, mutta talous muodostuu muustakin kuin asetehtailijoista.

Juu, muuten olen kyllä toki samaa mieltä, mutta halusin vaan osoittaa, että jotkut tahot tuosta katastrofista myös hyötyivät rahallisesti.

 

[Papintappaja]

Yhdysvaltain talous pelastettaisiin ajamalla armeijan menot alas? Samalla ajautuu alas esimerkiksi aseteollisuuden työpaikat, joka puolestaan vaikuttaa teknologiaan liittyvään R&D:hen, jne jne, jolloin kerrannaisvaikutukset olisivat todella rumat. Puolustusmenoissa raha siirtyy taskusta toiseen, mutta pysyy kuitenkin pitkälti yhden talouden sisällä.

En ole väittänyt että se pelastaisi mitään. Kerroin vain mihin veronmaksajien rahat käytetään. Jos Ron-setä saisi määrätä, niitä käytettäisiin huomattavasti vähemmän. On selvää, että jos liittovaltion velka on 5130.501 miljardia ja budjetti 941.4 miljardia vuodessa, josta osa uutta velkaa, ei pelkällä leikkurilla ihmeitä tehdä. Lisäksi sotateollisen kompleksin tuhoaminen romahduttaisi Yhdysvaltain aseman maailmalla ja tekisi siitä nopeasti entisen supervallan jonka tilalle varmasti olisi halukkaita. Jos olisin Putin tai Hu, toivoisin Paulin voittoa, jos olisin jenkki äänestäisin jotain valtavirtaehdokasta. Sillä tuleeko valituksi McCain, Clinton vai Obama, ei ole käytännön merkitystä, kukaan heistä ei lähde Irakista ilman öljyä, muusta lähi-idästä puhumattakaan.

Yhdysvaltain talouden voi "pelastaa" vain muutos Irakissa, sen takia nyt otetaan lisää velkaa. Tilanne on siitä hankala, että vetäytymällä, koko roskasta jäisi käteen vain paskaa ja joku muu ottaisi öljyn haltuunsa. Toisaalta, jos jatketaan, on riski, että tulee vain lisää tappiota. Öljy on kuitenkin niin arvokasta, että ottavat riskin ja pysyvät siellä vielä monen presidentin ajan.

Taloudellisesti ajatellen Irakin sota on ollut katastrofi.

Tähän asti kyllä. Jos sota kuitenkin lopulta voitetaan, tilanne kääntyy pitkällä tähtäimellä erittäin edulliseksi jenkeille. Tähän luottavat kaikki jäljellä olevat valtavirtaehdokkaat. Voivat hyvinkin olla liian toiveikkaita.

 

[vertebrate]

Clinton ja Obama käyvät taistoa verissäpäin. Obamalla on etu, sillä Clintonilta ovat rahat loppuneet ja Obamalla näyttää kaikinpuolin olevan enemmän momenttia puolellaan.

Clintonilta rahat loppu? Mihin tietoon viittaat?

http://latimesblogs.latimes.com/washington/2008/02/clinton-senior.html
http://firstread.msnbc.msn.com/archive/2008/02/06/644157.aspx
http://thepage.time.com/2008/02/06/page-exclusive-some-clinton-senior-staff-working-without-pay/

Niin, missä väitetään että "Clintonilta on rahat loppu"? Clintonin rahankeruukampanja ei ole mennyt yhtä hyvin kuin Obaman vastaava, mutta väitteesi "rahojen loppumisesta" on vailla mitään vakavastiotettavaa pohjaa.

 

[Tuomas H.]

Anteeksi mitä?



Sotilaiden palkat kirjoitetaan valtion budjetissa menoihin, ei tuloihin. Kai sen nyt ymmärrät? Jos valtio ostaa joltain yritykseltä aseita, ostot ovat menoja, eivät tuloja.

Jos maksat jollekin palkkaa 100 ja saat siltä veroina takaisin 25, jäät 75 tappiolle.

Jos USA laittaa Irakin sotaan 100 miljardia, on koko tämä summa pois jostain muusta, joko esim. terveydenhuollosta tai sitten otetaan lainaa, jonka hoitokustannukset ovat poissa tulevien vuosien terveydenhuollon budjetista.

Taloudellisesti ajatellen Irakin sota on ollut katastrofi.

Lähinnä sitä tarkoitan, että ei välttämättä ole järkevää poistaa joukkoja välittömästi. Näin siis taloudelliselta kannalta katsottuna. Totta kai Irakin sota tähän mennessä onkin ollut taloudellisesti suhteellisen epäonnistunut. Ajatellaan vain esimerkkiä, jos sota lopetettaisiin, niin sotateollisuudelle jäisi vähemmän rahaa. Ja koska oletan, että yritysten kautta raha palautuu tehokkaammin ja nopeammin markkinoille (esimerkiksi verrattuna pohjoismaiseen terveydenhuolto- tai opetussektoriin), olisi sillä merkittävä kerronnaisuvaikutus myös USA:n julkiseen talouteen, joka perustuu käytännössä tällä hetkellä sotien tuomaan taloudelliseen vireeseen.

Ja en nyt halua mitään vastausta siitä, että jenkit ovat kaiken kaikkiaan tappiolla ja merkkihenkilöt omistavat sotateolliseeden yrityksiä tms.

Talous todella muodostuu muistakin kuin sotateollisuudesta, mutta USA:ssa perinteet julkisesta taloudesta nojaavat aika pitkälti teollisuuden "tehokkuuden" hyödyntämiseen. Aseet toki ovat menoja, mutta niillä on myös kerrannaisvaikutuksia. Oletuksena tietenkin, että yksityisellä sektorilla kerrannaisvaikutukset ovat suuremmat kuin puhtaalla julkisella sektorilla. Mikäli sota lopetettaisiin, pitäisi julkista kysyntää lisätä yhtä tehokkaaksi välittömästi kuin mitä se on tällä hetkellä.

Ja tuo esimerkki, jos maksaa palkkaa 100$ niin jää 75$ tappiolle (veroprosentin ollessa 25%) on ihan hyvä esimerkki pelkistetysti. Ajattele mallilla, jossa maksat yritykselle 100b$, niin paljon jäät "tappiolle", jos kerrannaisvaikutus on vaikkapa 70%? Taloudessa mielenkiintoisinta on kumulatiiviset vaikutukset, joita ei voi noin yksinkertaisin esimerkein esittää, joskin yksinkertaistaminen toki on hyve Kyllä se raha sieltä sotilaiden/yritysten/julkisen sektorin taskusta palautuu myös itse valtiolle, kyse on enää, kuka sen tehokkaimmin palauttaa.

 

[Tomppa85]

Niin, missä väitetään että "Clintonilta on rahat loppu"? Clintonin rahankeruukampanja ei ole mennyt yhtä hyvin kuin Obaman vastaava, mutta väitteesi "rahojen loppumisesta" on vailla mitään vakavastiotettavaa pohjaa.

Tulkitsetko tekstejäni kuin piru raamattua? Varmaan ymmärrät etten tarkoittanut kirjaimellisesti että rahat on loppu ja kampanja on konkurssissa, vaan tahdoin kärjistäen ilmaista että Clintonin kampanja on taloudellisissa vaikeuksissa johtuen rahahanojen kuivumisesta Obaman menestyksen myötä. Olisi erittäin kummallista jos et pystyisi vetämään noista linkeistä samaa johtopäätöstä.

Lähinnä sitä tarkoitan, että ei välttämättä ole järkevää poistaa joukkoja välittömästi. Näin siis taloudelliselta kannalta katsottuna. Totta kai Irakin sota tähän mennessä onkin ollut taloudellisesti suhteellisen epäonnistunut. Ajatellaan vain esimerkkiä, jos sota lopetettaisiin, niin sotateollisuudelle jäisi vähemmän rahaa. Ja koska oletan, että yritysten kautta raha palautuu tehokkaammin ja nopeammin markkinoille (esimerkiksi verrattuna pohjoismaiseen terveydenhuolto- tai opetussektoriin), olisi sillä merkittävä kerronnaisuvaikutus myös USA:n julkiseen talouteen, joka perustuu käytännössä tällä hetkellä sotien tuomaan taloudelliseen vireeseen.

Ja en nyt halua mitään vastausta siitä, että jenkit ovat kaiken kaikkiaan tappiolla ja merkkihenkilöt omistavat sotateolliseeden yrityksiä tms.

Talous todella muodostuu muistakin kuin sotateollisuudesta, mutta USA:ssa perinteet julkisesta taloudesta nojaavat aika pitkälti teollisuuden "tehokkuuden" hyödyntämiseen. Aseet toki ovat menoja, mutta niillä on myös kerrannaisvaikutuksia. Oletuksena tietenkin, että yksityisellä sektorilla kerrannaisvaikutukset ovat suuremmat kuin puhtaalla julkisella sektorilla. Mikäli sota lopetettaisiin, pitäisi julkista kysyntää lisätä yhtä tehokkaaksi välittömästi kuin mitä se on tällä hetkellä.

Ja tuo esimerkki, jos maksaa palkkaa 100$ niin jää 75$ tappiolle (veroprosentin ollessa 25%) on ihan hyvä esimerkki pelkistetysti. Ajattele mallilla, jossa maksat yritykselle 100b$, niin paljon jäät "tappiolle", jos kerrannaisvaikutus on vaikkapa 70%? Taloudessa mielenkiintoisinta on kumulatiiviset vaikutukset, joita ei voi noin yksinkertaisin esimerkein esittää, joskin yksinkertaistaminen toki on hyve Kyllä se raha sieltä sotilaiden/yritysten/julkisen sektorin taskusta palautuu myös itse valtiolle, kyse on enää, kuka sen tehokkaimmin palauttaa.

Ymmärrän mitä haet, mutta tuon perusteella ei olisi mitään väliä mihin valtio ne rahat sijoittaa, koska ne rahathan joka tapauksessa menevät valtiontalouden kiertoon. Ei nyt ehkä niinkään... On ERITTÄIN merkityksellistä mihin kohteeseen ne rahat laitetaan. Asetehtaiden ja sotilaiden työllistäminen ei ole mitenkään yleishyödyllistä toimintaa. Ei niillä pyssyillä voi ruokkia ketään tai estää ketään sairastumasta. Itseasiassa päinvastoin kun puhutaan aggressiivisesta hyökkäyssodasta, jollainen Irakin sota on.

Mietitäänpä mitä tapahtuisi jos valtio laittaisi 100 mrd $ ikiliikkujan kehittämiseen. Tuolla rahamäärällä työllistettäisiin valtavat määrät ihmisiä ja tehtaita. Mutta loppujenlopuksi ikiliikkujan valmistaminen on mahdotonta ja ainoa mitä on tehty on turhaa työtä ja resurssien hukkaan heittämistä.

Eli ei todellakaan ole niin, että "ei ole väliä mitä tehdään kunhan tehdään."

Jos ajatellaan esimerkiksi II Maailmansotaa, jonka ansiosta (osittain) USA nousi lamasta, niin muistetaan että kysymyksessä oli puolustussota joka pakotti USA:n valtion ottamaan valtavasti lainaa ja sijoittamaan ne tuotantoon (samalla ajaen valtion melkein vararikon partaalle). Sota aiheutti myös sen, että paljon nuoria miehiä kuoli ja sodan aikana naisetkin työllistettiin tehtaissa. Kun sota sitten loppui, oli valtavasti tuotantokapasiteettia ja työpaikkoja. Panssarivaunutehtaat rupesivat tekemään autoja ja sodan aikana kehitetyt teknologiat otettiin siviilikäyttöön.

Vastaavat tulokset oltaisiin tosin saatu ilman sotaakin, mutta kenties olisi puuttunut se syy valtion puolesta ottaa paljon lainaa ja pistää se kiertoon.

 

[vertebrate]

– – On ERITTÄIN merkityksellistä mihin kohteeseen ne rahat laitetaan. Asetehtaiden ja sotilaiden työllistäminen ei ole mitenkään yleishyödyllistä toimintaa. Ei niillä pyssyillä voi ruokkia ketään tai estää ketään sairastumasta.

Huomioitko ollenkaan, millaisia välillisiä vaikutuksia esimerkiksi aseteknologian kehittämisellä on ollut ja on edelleen?

Jos ajatellaan esimerkiksi II Maailmansotaa, jonka ansiosta (osittain) USA nousi lamasta, niin muistetaan että kysymyksessä oli puolustussota joka pakotti USA:n valtion ottamaan valtavasti lainaa ja sijoittamaan ne tuotantoon (samalla ajaen valtion melkein vararikon partaalle). Sota aiheutti myös sen, että paljon nuoria miehiä kuoli ja sodan aikana naisetkin työllistettiin tehtaissa. Kun sota sitten loppui, oli valtavasti tuotantokapasiteettia ja työpaikkoja. Panssarivaunutehtaat rupesivat tekemään autoja ja sodan aikana kehitetyt teknologiat otettiin siviilikäyttöön.

Yhdysvaltain 30-luvun laman voidaan katsoa päättyneen jo vuosikymmenen lopussa, jolloin työllisten määrä palasi lamaa edeltäneelle tasolle. Ja Pearl Harbourin isku tapahtui vasta joulukuussa 1941. Itse sodan aikana uusia tehtaita ja tuotantokapasiteettia ei suuressa mittakaavassa pystytä (lue: ehditä) rakentamaan, koska samalla pitää huolehtia raaka-aineiden (rauta ja teräs) tuotantokapasiteetin lisäämisestä. Yhdysvaltain silloinen autoteollisuus pysähtyi liki kokonaan 1942. Vuonna 1941 autoja tehtiin Yhdysvalloissa noin 3,6 miljoonaa, ja sodan jälkeen vuonna 1947 palattiin sotaa edeltäneisiin lukemiin. Tämän jälkeen kasvu on toki ollut nopeaa.

 

[Tomppa85]

Menee ohi aiheen. Jos haluat keskustella asiasta syvemmin, avaa uusi ketju.