Noniin, rupeaahan tässä syntymään oikeaa keskustelua.
Juu ei tietenkään ratkaise, en ole sitä väittänytkään. Mutta juurikin noihin "Utsjoen virkoihin" haettaessa on tehty paljon muutakin kuin luvattu korkea palkka. Voin kaivaa lisää tietoa niistä, mutta muutkin edut on vedetty niin kohdilleen kuin paikkakunnan resurssit on antanu myöten. Ymmärrä sitäkin puolta, että kun joku kunta tarvitsee lääkärin niin kyllä siellä tehdään paljonkin asian eteen.
On varmasti tehty, siltikin noiden paikkojen täyttäminen on ollut hankalaa tai mahdotonta. Utsjoki on tietenkin ääritapaus sijaintinsa puolesta, mutta vastaavaa pulaa TK-lääkäreistä on mun käsittääkseni esim. Pohjanmaalla, joilloin maantieteellinen sijaintikaan ei selitä yksin tuota lääkäreiden haluttomuutta tulla kunnalle töihin. Syytä täytyy siis etsiä muualta, kun se ei ole raha, edut tai työpaikan sijainti tuntien ajomatkan päässä lähimmistä suuremmasta asutuskeskuksesta.
Jäljelle jäävät mun mielestä enää työolosuhteet, jotka ovat kestämättömät. Liian vähän lääkäreitä ja muuta hoitohenkilökuntaa suhteessa potilaiden määrään ja vaivojen laatuun. Kiire, joka estää hoitamasta kutakin potilasta kunnolla. Joissain taupauksissa liikaa päivystyksiä ja näinollen ei vapaa-aikaa. Näistä aiheutuu turhautumista, stressiä ja loppuunpalamista.
(Sivuhuomautuksena S225T:lle, mä olisin erittäin tyytyväinen 6-7k€ + asunto tilanteeseen, jos työolosuhteet ovat kunnossa. Sen sijaan toista burnoutia en suostu hankkimaan vaikka luvassa olisi se oma velaton kämppä vuodessa. Mut, kuten sanottua ihmiset ovat tyytyväisiä erilaisiin asioihin.)
Myönnän tekeväni tyhmää jälkiviisastelua, mutta virhehän on tapahtunut jo paljon aiemmin kun aloitusmääriä on pidetty liian alhaalla, kuten aiemmin joku totesikin.
Tiedän, että en esitä selkeitä ratkaisuja, mutta kun määrää kysyt niin sanotaan että tuo tilanne tulisi korjata:
Näinhän tässä on päässyt käymään. Onneksi vuosituhannen vaihteessa tehty alotuspaikkojen lisääminen alkaa pikkuhiljaa kantaa hedelmää. Katsotaan, josko tilanne helpottaa. Epäilen tosin, mikäli kuntasektorilla ei meno muutu.
Määrittele "yksityissektorilla on tilaa kasvaa"? Tarkoitatko, että yleisesti ottaen ihmisten elintaso on noussut ja yhä useammalla on varaa maksaa yksityisen puolen korkeampia lääkärimaksuja?
Mulla ei ole mitään "alkuperäistä arviota" määrästä, mutta en toki halua, että "työttömyyden kautta" korjataan yhtään mitään.
En minäkään halua, että siinä ammutaan yli niin kuin esimerkiksi insinööripuolella on tehty.
Tarkoitan tuolla juuri sitä, että ihmiset käyttävät ja ovat valmiita käyttämään yhä enemmän yksityispuolen palveluita. Osasyy tähän on elintason kasvu, osasyy on kunnallisten terveyspalveluiden piirissä suoritettu alasajo ja siitä johtuva kunnallisen terveydenhoidon tason lasku. Jälkimmäinen on perseestä, mutta turha siitä on lääkäreitä syyttää.
En nimittäin jaksa uskoa lääkäreiden hurranneen kunnallisten virkojen määrän vähentyessä, koska se on vaan tiennyt aina enemmän paskaa niskaan jäljelle jäävälle hoitohenkilöstölle. Virkojen vähentäminen ei siis ole koskenut pelkästään lääkäreitä. Lääkärit ovat vaan olleet paremmassa asemassa liikkumaan huonommista työoloista parempiin kuin esim. sairaanhoitajat.
Toinen pointti tuon yksityispuolen kasvamista puoltamaan ovat maat, joiden lääkäritiheys on huomattavasti suurempi kuin Suomessa. Lääkäreitä mahtuu luultavasti siis Suomessakin toimimaan huomattavasti suurempikin joukko yksityissektorilla kuin tällä hetkellä toimii. Laskin tuossa, että lääkäritiheyden kasvattaminen Suomen n. 1 / 300 jonnekin 1 / 200 tasolle vaatisi n. 8000 lääkäriä enemmän. Tuo on aika iso määrä koulutettavaksi nykyisten koulutettavien lisäksi, ja se ei edelleenkään takaa kunnallisten virkojen täyttymistä elleivät työolot Kuntasektorilla muutu.
Mikäli noissa suuremman lääkäritiheyden maissa lääkärit työskentelevät kunnan/valtion palveluksessa, niin päädytään edelleen siihen tilanteeseen, jota ajan takaa. Ratkaisu kunnallisen puolen ongelmiin piilee mun mielestä kunnallisen puolen hoitohenkilöstön virkojen määrän kasvattamisessa ja työolojen parantamisessa.
Lisää hoitohenkilöstöä suhteessa potilaisiin, kun takaa hoitohenkilöstölle jo itsessään paremmat olot tehdä töitään. Jos se lääkäri voisikin kiireen vähennyttyä tarvittaessa vaikka käyttää puoli tuntia tai tunnin sun vaivojen tutkimiseen ja hoitamiseen sen nykyisen vartin sijaan, uskoisin hoidon laadunkin paranevan.
Hienoahan tuo olisi, jos kuntasektorilla olisi samaan aikaa rahaa sekä palkkojen korottamiseen sekä olosuhteiden parantamiseen.. Helppo sanoa, että "parannetaan olosuhteet", mutta jos sairaalaympäristöä ajattelee niin ihan pienillä investoineilla paratiisiksi muuteta.
Totta, että olojen parantaminen vaatii rahaa, jota ei varmasti nykyisessä taloudellisessa tilanteessa ole yhtään liikaa. Koulutuksen määrän lisääminenkin vaatii yhtälailla rahaa. Etenkin, kun kaikki nykyiset lääkikset operoivat kipurajalla jo ihan fyysisesti tilojenkin puolesta. Isommat koulutusmäärät tarvitsisivat siis mielellään uuden lääkiksen ja sitä myötä luultavasti uuden yliopistollisen sairaalan. En nimittäin usko, että noihin nykyisiin opetussairaaloihinkaan voidaan enää pistää kamalan paljon enempää kandeja palloilemaan.
Sama raha olisi siis mun mielestä paremmin käytetty ohjaamalla se kuntasektorin työolojen parantamiseen. Vaikutukset olisivat nopeammat ja varmemmat.