Tämä on kyllä hauskaa, miten nyt juuri sinulla on kompetenssia arvioida, mikä on totuus. Puhut paljon neutraaliudesta, mediakriittisyydestä ja sinänsä tärkeistäkin asioista, mutta nouset samaan aikaan kykeneväksi tekemään tällaisen arvion.
Ukraina on ollut "itsenäinen" vasta muutamia vuosikymmeniä. Noin 30% kansasta on venäläistaustaisia, ja vielä huomattavasti suuremmalla osuudella on muita siteitä ja kytköksiä Venäjään. Yleisimpiä (valheellisia) väitteitä lännessä on, että koko Ukrainan kansa olisi yhteisenä rintamana Venäjää vastaan, ja tukisi nykyistä Ukrainan hallitusta, ei, tämä on vain valhe jota syötetään länkkäreille.
"Länsimaalaiset eivät ymmärrä Ukrainan asioiden syvyyttä. Lännessä nähdään vain Ukrainan kansa, joka taistelee uljaasti pahaa Venäjää ja sen hallintoa vastaan. Olen jo useaan otteeseen pyrkinyt kertomaan, etteivät asiat ole niin yksinkertaisia, vaan huomattavan monimutkaisia. Esimerkkinä vaikka pelkän Zelenskyn taustat ja ura.
Zelenskyn taustalla todellista valtaa pitää Andrei Jermak, vuonna 1971 Kiovassa syntynyt kansainvälisten suhteiden spesialisti. Jermak on presidentinhallinnon päällikkö ja turvallisuusneuvoston jäsen. Hänen sanotaan tosiasiassa vetelevän naruista Zelenskyn takana. Jermak käytännössä päättää, kuka sopii mihinkin tehtävään hallinnossa ja kenet erotetaan.
Jermak on venäjänkielinen, kuten Zelenskykin. Hänen isänsä Boris Jermakin sanotaan toimineen Neuvostoliiton ulkomaantiedustelussa, aina Ukrainan itsenäistymiseen asti, mm. Afganistanissa. Isän kytkyt Venäjän kanssa jatkuivat aina tälle vuosituhannelle asti. Isän on väitetty asuvan Andrein äidin kanssa maanpaossa Moskovassa.
Ilmeisesti ovatkin asuneet, mutta ei missään maanpaossa. He asuvat ainakin nykyisin todistettavasti Kiovassa. Andrei on tehnyt asiasta tiliä niin Ukrainassa kuin Venäjällä, ettei hänellä tai hänen isällään ole mitään kytkyjä FSB:n ja Venäjän hallintoon. Andrein äiti on venäläinen, Leningradissa syntynyt, joten perheellä on tiiviit sukulaisuussuhteet Venäjälle.
Pointti on, että kun lännessä julkaistaan juttuja, että joku Ukrainan hallinnon edustaja sanoo jotain Venäjästä tai Ukrainasta, niin maita ei voi erotella kuin kahta eri identiteetin ja historian omaavaa maata tai erillistä, täysin toisistaan eroavaa kokonaisuutta, koska irtiotto on tapahtunut vasta viimeisten 20 vuoden aikana. Se on kuin erottaisi siamilaisia kaksosia.
Jos Jermak sanoo, että "vaikka on ihmisiä, jotka tuntevat tämän sotaväsymyksen, olen varma, että he eivät halua herätä maailmassa, jossa on vähemmän vapautta ja vähemmän turvallisuutta, ja tämän seuraukset kestävät vuosikymmeniä", niin hän sanoo sen Putinin hallinnon vastustajana, ei toisenmaalaisena. Ukraina voisi olla toisessa historiallisessa tilanteessa kapinallinen tasavalta ja Venäjän liittovaltion osa, vaikka mittakaavat ovat jättimäiset.
Kun Katalonia halusi irrottautua Espanjasta, EU luovutti Espanjasta paenneet kapinalliset katalonialaispoliitikot takaisin Espanjalle. Jos Ukraina ei olisi kyennyt itsenäistymään vuonna 1991 ja nyt käytäisiin sisällissotaa, niin luovuttaisiko EU kapinalliset ukrainalaispoliitikot takaisin Venäjälle?
On jotenkin ristiriitaista, että Länsikin jakaa entisen Neuvostoliiton aluetta sen vallankumouksen myötä tehdyn idealistisen jaon mukaisesti. Entisillä sosialistisilla neuvostotasavalloilla on täydet oikeudet itsenäisyyteen, mutta Venäjän sisäisillä tasavalloilla tai autonomisilla alueille ei. Lähtisikö länsi sotimaan, jos Tatarstan ryhtyisi ajamaan itsenäisyyttä?
Vaikka länsi väkisin repii Ukrainaa pois Venäjän vaikutuspiiristä, niin asia vain on niin, etteivät historialliset kytkyt katoa minnekään. Tämä nähdään myös Puolan ja Ukrainan suhteiden historiassa, joka on aivan yhtä ruma ja sotkuinen kuin Ukrainan ja Venäjänkin suhde. Satumme vain olemaan toisella puolella totuutta.
Jos sattumat ja kohtalo olisivat menneet toisin, olisi Andrei Jermak nyt kurssikaverini, eikä pari päivää sitten mainitsemani toiset poliittiset vaikuttajat. Aloitin opiskelut Kiovassa samana vuonna kuin Andrei. Suunnitelmani oli opiskella Kiovan yliopiston Kansainvälisten suhteiden instituutissa kansainvälistä lakia. Kun Kiovan yliopiston opiskelukieleksi muutettiin venäjän tilalle ukraina, päätin siirtyä Moskovan kansainvälisten suhteiden instituuttiin, sillä ukrainaksi opiskelu olisi ollut liian vaativaa.
Lyön pääni pantiksi, että Andrei on ensin hakenut opiskelemaan Moskovaan, koska se oli kaikkien ykkösvaihtoehto, mutta hän on sen sijaan päässyt sisään Kiovaan. Joten Andrei valmistui Kiovan Kansainvälisten suhteiden instituutista ja minä Moskovan. Olisi voinut mennä toisinkin päin. Toisessa todellisuudessa Andrei olisi asunut Moskovassa, kuten vanhempansakin, ja puolustanut ehkä Venäjän hallinnon näkemyksiä, tai sitten ei. Kenen lippua heilutat, voi olla sattuman kauppaa."