Eli et ole edes keskustellut ja silti sulla on kovasti sanottavaa. Kuka tässä on harhainen? Tajuatko nyt ollenkaan faktoja, meillä on rauhansopimus, se on voimassa, ollut sodasta saakka. Se ei katoa mihinkään vaikka sä siteeraisit miljoonaa kenraalia. Elikä onko meillä rauhansopimus vai ei? On, joten mikä ongelma sulla on? Ai niin, sä nyt luulet että sitä rikotaan koska "laita tähän joku villi keksitty syy".
HUOM! !!!!! Ukrainan sota 2022 !!!!!
- Keskustelun aloittaja Dienekes
- Aloitettu
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Mitä vittua sä selität? Sähän juuri pakotat sitä toisten sanojen kautta. Samoin toisten sanojen kautta kumoat voimassa olevan rauhansopimuksen. Käytä omia aivojas välillä, älä muiden.
- Liittynyt
- 6.10.2009
- Viestejä
- 1 511
En mä edelleenkään luule niin tai edes usko, että Venäjä hyökkää. lue: Venäjä tuskin hyökkää Suomeen. Ainut mitä oon sanonut, niin todennut että se paperi ei ole tae sodan välttämiseksi, vai miksi sitten on PV? kerropa nyt missä oon pakottanut natoa, venäjän hyökkästä tai koronaa?
- Liittynyt
- 6.10.2009
- Viestejä
- 1 511
Eli jos mä totean että suurinosa upseereista on Naton kannalla ja että rauhansopimus ei yksinään ole tae mistään tai itse keksit mut korona pakottajaksi, niin mä olen nato/korona pakottaja. Mä ihan asiallisesti kirjoitin mikä on kenraalimajurin näkemys podcastissa, miten vitussa se on pakottamista?
Natoa juuri äsken, koronaa kun dumasit mun kommentit siellä, vaikka olin liian monessa asiassa oikeassa.
Ai jos mä alan siteeraamaan Putinin sanoja, niin se ei ole pakottamista kunhan se ei ole suoraan mun sanoja. Rauhansopimus on merkittävä asia, sulle se ei mitään meinaa, mutta meille muille sota ei ole leikkiä, sulle ehkä on. Sen rikkominen on periaatteen tasolla erittäin huono juttu ja sen päälle hyökkäys puolueettomaan maahan vielä isompi juttu. Tajuatko, se on periaatteellinen asia. Sitä ei sais rikkoa. Sulle ei varmaan sana merkkaa mitään, vaan kaikki on rikottavissa, varmaan tosi luotettava oot.
- Liittynyt
- 6.10.2009
- Viestejä
- 1 511
Miten mä olen sun kommentit dumannut? En ole koronasta keskustellut tällä foorumilla sanaakaan tai missään muuallakaan. En ottanut kantaa koko paskaan ikinä enkä ota. Jos mä tuon yhden galluppi tuloksen julki ni olenko mä nato pakottaja?
- Liittynyt
- 6.10.2009
- Viestejä
- 1 511
Eli käänsit tän näin, että sota on mulle leikkiä ja epäilet jo mun luotettavuutta. Vain koska sanoin, että se rauhansopimus ei ole tae mistään yksinään ja toin gallupin tuloksen julki. Kannattasko ehkä, käydä juttelemassa jollekin?
Puhut itsees pussiin kovaa vauhtia.
Ihanko ite tämän keksit, koska olen nähnyt saman kommentin aikaisemmikin. Olikos sulla mitään omaa sanottavaa?
No sitähän minäkin. Ihmiset on tehty parin vuoden aikana aivan kanoiksi, ei kellään mitään omaa ajatusta enää, vaan vuodatetaan vaan mitä media ja muut sanoo. Ja jos jollain on oma ajatus, niin jumalauta sitä ei sallita, vaan se pitää aggressiivisesti torpata haukkumalla ja nimittelemällä ettei varmaan enää uudestaan yritä ajatella omilla avoillaan.
Ja että muut ymmärtäisivät, se rauhansopimus vanhana juttuna ei ole iso juttu, mutta rauhansopimuksen rikkominen on iso juttu. Siinä on iso kynnys rikkoa se ja hyökätä sitten vielä sen maan kimppuun ilman kohdemaan minkäänlaista provosointia provosoiden samalla itse rankasti.
Sanoi kenraalit mitä tahansa, niin ryssillä ei ole mitään niin isoa ja merkittävää asiaa täällä, että niiden kannattaisi rikkoa tuo sopimus. Siksi natoon meneminen nyt vain ärsyttää niitä lisää, jota ei kaivata. Ja vaikka kenraalit sanookin mitä sanoo, niin silti meillä on oikeus omaan mielipiteeseen, sitä ei täällä enää dumata perusteella "Ai sä tiedät paremmin kuin Simo ja Seppo". Kukaan ei tiedä teidän mielipidettä paremmin kuin te itse. Ja se on edelleen vain mielipide, myös kenraaleilla.
Sanoi kenraalit mitä tahansa, niin ryssillä ei ole mitään niin isoa ja merkittävää asiaa täällä, että niiden kannattaisi rikkoa tuo sopimus. Siksi natoon meneminen nyt vain ärsyttää niitä lisää, jota ei kaivata. Ja vaikka kenraalit sanookin mitä sanoo, niin silti meillä on oikeus omaan mielipiteeseen, sitä ei täällä enää dumata perusteella "Ai sä tiedät paremmin kuin Simo ja Seppo". Kukaan ei tiedä teidän mielipidettä paremmin kuin te itse. Ja se on edelleen vain mielipide, myös kenraaleilla.
- Liittynyt
- 17.1.2004
- Viestejä
- 4 100
Eihän tämä ole mikään mustavalkoinen joko tai -tilanne. Eli Venäjä hyökkää tai ei, siinä on valtavasti välimaastoa erilaisille toimille, joita tapahtuu tulevina vuosina ja on tapahtunut viime aikoinakin. Näiden tapahtumien eskaloituminen on se, joka tulee estää diplomatialla, mutta eritoten hemmetin vahvalla ja uskottavalta puolustuskyvyllä.
Aiheeseen liittyen, lukekaa ihmeessä:
www.is.fi
Aiheeseen liittyen, lukekaa ihmeessä:
Mika Aaltolan kolumni: Voiman on kohdattava vastavoima
Aktiivisen vakauspolitiikan painopiste on nyt suunnattava Eu:hun ja Yhdysvaltoihin, kuten presidentti tekee, sanoo Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola.
www.is.fi
- Liittynyt
- 17.8.2006
- Viestejä
- 15 062
- Ikä
- 34
- Liittynyt
- 5.3.2021
- Viestejä
- 5 470
Hyvät keskustelukumppanit, täällähän on kinasteltu!
Että voidaan jatkaa tuota hedelmätöntä kinastelua, tässä olisi entisen tiedustelu everstin näkemyksiä asiasta.
/img-s3.ilcdn.fi/1fe89e93c32be75e55525b46ca818b04ce0ce092e8ae244fad3f77c80e68a63e.jpg)
www.iltalehti.fi
Siinä hän kertoo mm. Miten venäläiset suhtautuvat sopimuksiin, hyökkäisikö Venäjä mahdolliseen natosuomeen jne. Paljon muuta.
Tämä Kari on mielestäni todella fiksu kaveri ja kannattaa hänen luentoja kuunnella aiheesta.
Hyvää aamua jokaiselle tasapuolisesti, kannatit natoa tai et, ryssille paskaa huomenta.
Että voidaan jatkaa tuota hedelmätöntä kinastelua, tässä olisi entisen tiedustelu everstin näkemyksiä asiasta.
Asiantuntija arvioi: Tämä on Venäjän sotilaspoliittinen strategia Suomen suhteen
Nyt kun Venäjä on hyökännyt Ukrainaan, pitää myös Suomen olla tutkijan mukaan hereillä itänaapurin sotilaspoliittisten tavoitteiden ja strategian suhteen.
www.iltalehti.fi
Siinä hän kertoo mm. Miten venäläiset suhtautuvat sopimuksiin, hyökkäisikö Venäjä mahdolliseen natosuomeen jne. Paljon muuta.
Tämä Kari on mielestäni todella fiksu kaveri ja kannattaa hänen luentoja kuunnella aiheesta.
Hyvää aamua jokaiselle tasapuolisesti, kannatit natoa tai et, ryssille paskaa huomenta.
- Liittynyt
- 17.8.2006
- Viestejä
- 15 062
- Ikä
- 34
UUTISETPOLITIIKKA
Tutkijan mukaan Kremlin nykyjohdolle sota on politiikan jatke. EPA/AOP
Kreeta Karvala
kreeta.karvala@iltalehti.fi
Tänään klo 6:34
Iltalehti kysyi entiseltä tiedustelueverstiltä, tohtori Martti J. Karilta, mikä on Venäjän sotilaspoliittinen strategia, johon Suomen pitää jatkossa varautua.
– Sitä ei varmaan tällä hetkellä tiedä tarkasti kukaan muu kuin se keskeinen nelikko Kremlissä, sanoo eläkkeelle jäänyt tiedustelueversti, joka nykyisin opettaa ja tutkii tiedustelua sekä kyberturvallisuutta Jyväskylän yliopistossa.
Se kuitenkin tiedetään, että Venäjän johto noudattaa sotilasdoktriinia, jonka mukaan Naton laajenemista pidetään uhkana Venäjän omille valtapyrkimyksille, ja tässä pelissä kaikki keinot ovat sallittuja.
Presidentti Vladimir Putinin mistään piittaamaton strategia kävi ilmi jo vuonna 2014, kun hän totesi, että ”Venäjä varaa itselleen oikeuden irtaantua mistä kansainvälisestä sopimuksesta tahansa, jos se katsoo etunsa sitä vaativan”. Näin maa on myös viime vuosina tehnyt.
Ihmiset ympäri maailmaa ovat osoittaneet mieltään Putinin johtaman Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainaa kohtaan. ZUMAWIRE/MVPHOTOS
Tohtori Martti J. Karin mukaan venäläiselle strategiselle kulttuurille on tyypillistä clausewitziläinen voimankäyttö, jossa sota toimii politiikan jatkeena.
Tavanomaisen sodankäynnin lisäksi Venäjä nojaa ydinaseuhkaan ja hybridisodankäyntiin. Lisäksi Venäjä pyrkii käymään sotia muualla kuin omalla maaperällään.
– Venäjällä on myös jatkuvan sodan konsepti, joka ei tarkoita sitä, että ammutaan ihmisiä, vaan toimitaan monipuolisesti hybridiympäristössä.
– Jos Suomessa ajatellaan, että on olemassa vain sota ja rauha, Venäjällä on siinä välissä 50 harmaan eri sävyä, jossa he operoivat taitavasti, Kari sanoo.
Ex-tiedustelueverstin ja nykyisen tutkijan mukaan kaikkien suomalaisten pitäisi ymmärtää se, että Venäjä käy myös Suomea vastaan jatkuvaa sotaa hybridiympäristössä.
– Meillä on kybervakoilua, informaatiovaikuttamista, ilmatilaloukkauksia ja strategisten maa-alueiden ostoja.
Informaatiovaikuttamiseen kuuluu Karin mukaan muun muassa se, että Suomeen yritetään saada venäläinen ydinvoimala, tai että suomalaisjoukkue pelasi vielä hetki sitten Venäjän propagandaliigassa eli KHL:ssä.
– Meillä on myös poliitikkoja, jotka palvelevat venäläisissä firmoissa. Heitä tuskin on palkattu sinne firman operatiivisen toiminnan kannalta tärkeiden taitojen takia, vaan muiden syiden vuoksi.
Kari näkee, että Suomessa on myös mediaa, joka tietoisesti tai tietämättään pelaa Venäjän pussiin.
– Venäläisillä on koko ajan käynnissä useita operaatioita, joissa toimitaan varsinaisen sodan kynnyksen alapuolella.
Näitä operaatioita tehdään Karin mukaan myös Nato-maita vastaan, mutta niin, ettei Natolle synny oikeutusta aktivoida artikla viiden mukaisia kollektiivisia puolustustoimiaan.
Venäjän hyökättyä Ukrainaan myös Suomi joutuu uusimaan turvallisuuspoliittisen strategiansa. ZUMAWIRE/MVPHOTOS
Venäjälle tärkeimmän voimakolmion muodostavat Murmansk, Pietari ja Moskova. Tämän kolmion kattava alue on myös se, jota Venäjä haluaa erityisesti suojata.
Ex-tiedustelueverstin mukaan Venäjä haluaa myös varmistaa, ettei mitään uhkaa kohdistu Pietarin tai Murmanskin alueelle Suomen alueen kautta.
– Varmistaakseen sen, Venäjä voi jossain vaiheessa käyttää sotilaallista voimaa Suomea kohtaan, Kari sanoo.
Tutkijan mukaan venäläiset eivät ole pidättäytyneet käyttämästä sotilaallista voimaa Suomea vastaan sen vuoksi, että suomalaiset ovat niin mukavia, vaan siksi, ettei venäläisillä ole ollut siihen mitään operatiivista tarvetta.
– Jos heille syntyy tällainen tarve, silloin he ovat valmiita käyttämään sotilaallista voimaa Suomea vastaan – aivan kuten he käyttävät sitä nyt ukrainalaisia vastaan, jotka ovat heidän veljeskansaansa.
Karin mukaan Venäjä on luokitellut luoteiset rajanaapurinsa Suomen, Norjan ja Viron sen mukaan, että Norja ja Viro kuuluvat Natoon, mutta Suomi ei.
– Asia on varsin yksinkertainen: Nato-maahan ei hyökätä, mutta sotilaallista voimaa voidaan tarvittaessa käyttää sellaisille alueille, jotka eivät luo vaaraa sille, että Nato ryhtyisi vastatoimiin.
Toisaalta kriisin tullen Venäjä kuitenkin laskee Suomen jo nyt osaksi läntistä liittoumaa.
– Jos Itämerellä syntyisi jonkinlainen kriisi ja Venäjällä syntyisi tarve käyttää operatiivista voimaa Suomen suuntaan, sen jälkeen Venäjä punnitsee, kannattaako voimaa käyttää, kun lasketaan yhteen taloudelliset, sotilaalliset ja poliittiset kustannukset.
Kari näkee, että jos Suomi olisi Nato-maa, silloin kokonaiskustannukset olisivat Venäjälle liian suuret.
Kovaotteista ja suvereeneja maita valloittavaa Vladimir Putinia verrataan on jo verrattu Adolf Hitleriin. ZUMAWIRE/MVPHOTOS
Toisessa maailmansodassa Neuvosto-Venäjä laski lopulta, että Suomen miehittäminen tulisi liian kalliiksi ja Suomi säilyi itsenäisenä maana. Suomen statuksena piti kuitenkin olla puolueettomuus. Sen sijaan esimerkiksi Baltian maat, Valko-Venäjä ja Ukraina joutuivat Neuvostoliiton rautaesiripun alle.
Nykyinen EU-Suomi on liittoutunut länteen, mutta on statukseltaan sotilasliittoihin kuulumaton maa.
– Kun turvallisuustilanne on nyt olennaisesti muuttunut Venäjän hyökättyä Ukrainaan, pitää Suomen miettiä oma strateginen kulttuurinsa uudestaan. Kysymys on siitä, mistä saamme turvaa seuraavaksi 50 vuodeksi, Kari sanoo.
Tähän pohdintaan liittyy myös Suomen Nato-jäsenyyden arviointi.
Moni miettii nyt, voisiko Venäjän tarve käyttää sotilaallista voimaa Suomea kohtaan aktivoitua sen seurauksena, jos Suomi liittyisi Natoon.
– Ei voisi, sillä jos Suomi liittyisi Natoon, silloin Venäjällä ei olisi sotilaallista voimaa käyttää Suomea vastaan, joka olisi liittokunnan turvatakuiden piirissä, koska venäläiset tietävät sen, etteivät he pärjää Natolle, Kari sanoo.
– Mutta jos Suomi ei liity Natoon ja Venäjälle syntyy operationaalinen tarve käyttää voimaa, silloin olemme yksin ja pulassa, hän jatkaa.
Esimerkiksi Natoon kuulumattoman Ukrainan kohdalla yksikään Nato- tai EU-maa ei ole lähettänyt joukkojaan Ukrainaan, koska Venäjä on siinä tapauksessa uhannut käyttää ydinaseitaan.
Nato-jäsenyyden turvatakuuhyödystä kertoo muun muassa se, etteivät Neuvostoliitto ja Venäjä ole koskaan hyökänneet Naton varsinaiseen jäsenmaahan. EPA/AOP
Suomen osalta Venäjän operationaalinen tarve käyttää sotilasvoimaa voisi Martti J. Karin mukaan syntyä etenkin siinä tapauksessa, jos Ruotsi liittyisi Natoon, mutta Suomi ei. Käytännössä Suomi jäisi silloin Venäjän etupiiriin.
Toinen skenaario Venäjän sotilaalliselle voimankäytölle Suomea vastaan voisi Karin mukaan olla se, että Venäjän johto kuvittelisi, että Suomen alueen käyttöön liittyisi jokin uhka. Näin tapahtui ennen talvisotaa, kun Stalin ei uskonut, että Suomi pitäisi Venäjän viholliset (Britannian ja Saksan) poissa alueeltaan.
– Silloin venäläiset käyttäisivät sotilaallista voimaa, jos he katsoisivat, että he saavuttaisivat niiden avulla ne poliittiset tavoitteensa, jotka he haluavat saavuttaa, Kari sanoo.
On myös epäilty, että siinä vaiheessa, jos Suomi päättäisi hakea Nato-jäsenyyttä, mutta jäsenyyttä ei ole vielä hyväksytty, Venäjä voisi käyttää sotilaallista voimaa Suomea vastaan.
Kari kuitenkin uskoo, että Nato-jäsenyyden hakuprosessi olisi siinä vaiheessa hoidettu valtiojohdon taholta niin, että Suomella olisi käytännössä Naton turvatakuut jo olemassa ja myös Venäjä tietäisi asian.
– Se Nato-jäsenyyden vastustajien teoria, jonka mukaan Suomen liittyessä Natoon Venäjä alkaisi painostaa Suomea, ei kyllä päde, Kari sanoo.
Hybridiuhkien tutkijan mukaan ainoa hieman kriittisempi seikka Suomen kannalta liittyy riippuvuuteen venäläisestä energiasta.
– Siksi energialähteiden hajauttamista ja korvaavuutta pitää nyt kiirehtiä, Kari sanoo.
Vaihtoehtoja on käytännössä kaksi: joko jatketaan nykyisellä linjalla tai haetaan Naton jäsenyyttä.
Nato-jäsenyyden osalta tehtävän riskiarvion tiimoilta Kari kehuu riskienhallinnan asiantuntija Mikael Langinvainion laatimaa, Iltalehdessä julkaistua kolmen skenaarion mallia, jossa Langinvainio arvioi myös eri vaihtoehtojen todennäköisyydet.
Skenaario 1: Selkeä päätös Nato-jäsenyydestä
Ensimmäisessä skenaariossa Suomi hakeutuu Naton jäseneksi päättäväisesti ja saa turvatakuut. Venäjä kuitenkin reagoi voimakkaasti ja hyökkää Suomeen ja samalla myös Natoa vastaan. Venäjän motiivi hyökätä olisi haastaa Suomen itsenäisyys, mutta haastaa ennen muuta Nato.
Todennäköisyys: Epätodennäköinen. Naton valtava vastavoima ja Suomen puolustuskyky toimivat pidäkkeenä.
Skenaario 2: Ei jäsenyyttä
Kun poliitikot sanovat, että Nato-jäsenyyden hakeminen on omissa käsissä, mutta se ei ole ajankohtaista, tarkoittaa se käytännössä sitä, että Suomi ei hae liittokunnan jäsenyyttä.
Venäjä päättää siitä huolimatta hyökätä Suomeen. Venäjän motiivi hyökkäykselle on haastaa Suomen itsenäisyys ja pyrkiä varmistamaan se, ettei Suomi hae Natoon myöhemminkään.
Todennäköisyys: Mahdollinen. Suomen Puolustusvoimat toimii ainoana pidäkkeenä. Todennäköisyys kasvaa, jos Ruotsi menee Natoon.
Skenaario 3: Ei päätöstä Nato-keskustelun pitkittyessä
Kolmannessa skenaariossa Suomi pitkittää Nato-päätöstään. Osa poliitikoista jatkaa Nato-optiosta puhumista sen uusissa muodoissaan, osa taas esittää argumentteja jäsenyyttä vastaan ja puolesta. Kansan Nato-kantaa selvitetään ja järjestetään neuvoa antava kansanäänestys.
Suomi ei kuitenkaan ehdi jäsenyyttä hakemaan, ennen kuin Venäjä hyökkää tai aloittaa sellaisen hybridioperaation, joka estäisi Suomen jäsenyyden.
Venäjän motiivi hyökkäykselle on haastaa Suomen itsenäisyys ja estää Naton laajentuminen.
Todennäköisyys: Todennäköisyys kasvaa ajan myötä liukuen mahdollisesta todennäköiseksi sen perusteella, mitä pidempään Nato-keskustelu Suomessa jatkuu.
Pidäkkeeksi jää Suomen Puolustusvoimat.
Langinvainion johtopäätöksen mukaan Suomen pitäisi välttää etenkin kolmatta skenaariota.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/b80b5c10-16a8-4923-acb8-28d724f79b79
Tämä on Venäjän sotilaspoliittinen strategia Suomen suhteen
Nyt kun Venäjä on hyökännyt Ukrainaan, pitää myös Suomen olla tutkijan mukaan hereillä itänaapurin sotilaspoliittisten tavoitteiden ja strategian suhteen.
Tutkijan mukaan Kremlin nykyjohdolle sota on politiikan jatke. EPA/AOP
Kreeta Karvala
kreeta.karvala@iltalehti.fi
Tänään klo 6:34
Iltalehti kysyi entiseltä tiedustelueverstiltä, tohtori Martti J. Karilta, mikä on Venäjän sotilaspoliittinen strategia, johon Suomen pitää jatkossa varautua.
– Sitä ei varmaan tällä hetkellä tiedä tarkasti kukaan muu kuin se keskeinen nelikko Kremlissä, sanoo eläkkeelle jäänyt tiedustelueversti, joka nykyisin opettaa ja tutkii tiedustelua sekä kyberturvallisuutta Jyväskylän yliopistossa.
Se kuitenkin tiedetään, että Venäjän johto noudattaa sotilasdoktriinia, jonka mukaan Naton laajenemista pidetään uhkana Venäjän omille valtapyrkimyksille, ja tässä pelissä kaikki keinot ovat sallittuja.
Presidentti Vladimir Putinin mistään piittaamaton strategia kävi ilmi jo vuonna 2014, kun hän totesi, että ”Venäjä varaa itselleen oikeuden irtaantua mistä kansainvälisestä sopimuksesta tahansa, jos se katsoo etunsa sitä vaativan”. Näin maa on myös viime vuosina tehnyt.
Jatkuvaa sotaa
Ihmiset ympäri maailmaa ovat osoittaneet mieltään Putinin johtaman Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainaa kohtaan. ZUMAWIRE/MVPHOTOS
Tohtori Martti J. Karin mukaan venäläiselle strategiselle kulttuurille on tyypillistä clausewitziläinen voimankäyttö, jossa sota toimii politiikan jatkeena.
Tavanomaisen sodankäynnin lisäksi Venäjä nojaa ydinaseuhkaan ja hybridisodankäyntiin. Lisäksi Venäjä pyrkii käymään sotia muualla kuin omalla maaperällään.
– Venäjällä on myös jatkuvan sodan konsepti, joka ei tarkoita sitä, että ammutaan ihmisiä, vaan toimitaan monipuolisesti hybridiympäristössä.
– Jos Suomessa ajatellaan, että on olemassa vain sota ja rauha, Venäjällä on siinä välissä 50 harmaan eri sävyä, jossa he operoivat taitavasti, Kari sanoo.
Ex-tiedustelueverstin ja nykyisen tutkijan mukaan kaikkien suomalaisten pitäisi ymmärtää se, että Venäjä käy myös Suomea vastaan jatkuvaa sotaa hybridiympäristössä.
– Meillä on kybervakoilua, informaatiovaikuttamista, ilmatilaloukkauksia ja strategisten maa-alueiden ostoja.
Informaatiovaikuttamiseen kuuluu Karin mukaan muun muassa se, että Suomeen yritetään saada venäläinen ydinvoimala, tai että suomalaisjoukkue pelasi vielä hetki sitten Venäjän propagandaliigassa eli KHL:ssä.
– Meillä on myös poliitikkoja, jotka palvelevat venäläisissä firmoissa. Heitä tuskin on palkattu sinne firman operatiivisen toiminnan kannalta tärkeiden taitojen takia, vaan muiden syiden vuoksi.
Kari näkee, että Suomessa on myös mediaa, joka tietoisesti tai tietämättään pelaa Venäjän pussiin.
– Venäläisillä on koko ajan käynnissä useita operaatioita, joissa toimitaan varsinaisen sodan kynnyksen alapuolella.
Näitä operaatioita tehdään Karin mukaan myös Nato-maita vastaan, mutta niin, ettei Natolle synny oikeutusta aktivoida artikla viiden mukaisia kollektiivisia puolustustoimiaan.
Suomen asema
Venäjän hyökättyä Ukrainaan myös Suomi joutuu uusimaan turvallisuuspoliittisen strategiansa. ZUMAWIRE/MVPHOTOS
Venäjälle tärkeimmän voimakolmion muodostavat Murmansk, Pietari ja Moskova. Tämän kolmion kattava alue on myös se, jota Venäjä haluaa erityisesti suojata.
Ex-tiedustelueverstin mukaan Venäjä haluaa myös varmistaa, ettei mitään uhkaa kohdistu Pietarin tai Murmanskin alueelle Suomen alueen kautta.
– Varmistaakseen sen, Venäjä voi jossain vaiheessa käyttää sotilaallista voimaa Suomea kohtaan, Kari sanoo.
Tutkijan mukaan venäläiset eivät ole pidättäytyneet käyttämästä sotilaallista voimaa Suomea vastaan sen vuoksi, että suomalaiset ovat niin mukavia, vaan siksi, ettei venäläisillä ole ollut siihen mitään operatiivista tarvetta.
– Jos heille syntyy tällainen tarve, silloin he ovat valmiita käyttämään sotilaallista voimaa Suomea vastaan – aivan kuten he käyttävät sitä nyt ukrainalaisia vastaan, jotka ovat heidän veljeskansaansa.
Karin mukaan Venäjä on luokitellut luoteiset rajanaapurinsa Suomen, Norjan ja Viron sen mukaan, että Norja ja Viro kuuluvat Natoon, mutta Suomi ei.
– Asia on varsin yksinkertainen: Nato-maahan ei hyökätä, mutta sotilaallista voimaa voidaan tarvittaessa käyttää sellaisille alueille, jotka eivät luo vaaraa sille, että Nato ryhtyisi vastatoimiin.
Toisaalta kriisin tullen Venäjä kuitenkin laskee Suomen jo nyt osaksi läntistä liittoumaa.
– Jos Itämerellä syntyisi jonkinlainen kriisi ja Venäjällä syntyisi tarve käyttää operatiivista voimaa Suomen suuntaan, sen jälkeen Venäjä punnitsee, kannattaako voimaa käyttää, kun lasketaan yhteen taloudelliset, sotilaalliset ja poliittiset kustannukset.
Kari näkee, että jos Suomi olisi Nato-maa, silloin kokonaiskustannukset olisivat Venäjälle liian suuret.
Historian opit
Kovaotteista ja suvereeneja maita valloittavaa Vladimir Putinia verrataan on jo verrattu Adolf Hitleriin. ZUMAWIRE/MVPHOTOS
Toisessa maailmansodassa Neuvosto-Venäjä laski lopulta, että Suomen miehittäminen tulisi liian kalliiksi ja Suomi säilyi itsenäisenä maana. Suomen statuksena piti kuitenkin olla puolueettomuus. Sen sijaan esimerkiksi Baltian maat, Valko-Venäjä ja Ukraina joutuivat Neuvostoliiton rautaesiripun alle.
Nykyinen EU-Suomi on liittoutunut länteen, mutta on statukseltaan sotilasliittoihin kuulumaton maa.
– Kun turvallisuustilanne on nyt olennaisesti muuttunut Venäjän hyökättyä Ukrainaan, pitää Suomen miettiä oma strateginen kulttuurinsa uudestaan. Kysymys on siitä, mistä saamme turvaa seuraavaksi 50 vuodeksi, Kari sanoo.
Tähän pohdintaan liittyy myös Suomen Nato-jäsenyyden arviointi.
Moni miettii nyt, voisiko Venäjän tarve käyttää sotilaallista voimaa Suomea kohtaan aktivoitua sen seurauksena, jos Suomi liittyisi Natoon.
– Ei voisi, sillä jos Suomi liittyisi Natoon, silloin Venäjällä ei olisi sotilaallista voimaa käyttää Suomea vastaan, joka olisi liittokunnan turvatakuiden piirissä, koska venäläiset tietävät sen, etteivät he pärjää Natolle, Kari sanoo.
– Mutta jos Suomi ei liity Natoon ja Venäjälle syntyy operationaalinen tarve käyttää voimaa, silloin olemme yksin ja pulassa, hän jatkaa.
Esimerkiksi Natoon kuulumattoman Ukrainan kohdalla yksikään Nato- tai EU-maa ei ole lähettänyt joukkojaan Ukrainaan, koska Venäjä on siinä tapauksessa uhannut käyttää ydinaseitaan.
Riskianalyysin tulos
Nato-jäsenyyden turvatakuuhyödystä kertoo muun muassa se, etteivät Neuvostoliitto ja Venäjä ole koskaan hyökänneet Naton varsinaiseen jäsenmaahan. EPA/AOP
Suomen osalta Venäjän operationaalinen tarve käyttää sotilasvoimaa voisi Martti J. Karin mukaan syntyä etenkin siinä tapauksessa, jos Ruotsi liittyisi Natoon, mutta Suomi ei. Käytännössä Suomi jäisi silloin Venäjän etupiiriin.
Toinen skenaario Venäjän sotilaalliselle voimankäytölle Suomea vastaan voisi Karin mukaan olla se, että Venäjän johto kuvittelisi, että Suomen alueen käyttöön liittyisi jokin uhka. Näin tapahtui ennen talvisotaa, kun Stalin ei uskonut, että Suomi pitäisi Venäjän viholliset (Britannian ja Saksan) poissa alueeltaan.
– Silloin venäläiset käyttäisivät sotilaallista voimaa, jos he katsoisivat, että he saavuttaisivat niiden avulla ne poliittiset tavoitteensa, jotka he haluavat saavuttaa, Kari sanoo.
On myös epäilty, että siinä vaiheessa, jos Suomi päättäisi hakea Nato-jäsenyyttä, mutta jäsenyyttä ei ole vielä hyväksytty, Venäjä voisi käyttää sotilaallista voimaa Suomea vastaan.
Kari kuitenkin uskoo, että Nato-jäsenyyden hakuprosessi olisi siinä vaiheessa hoidettu valtiojohdon taholta niin, että Suomella olisi käytännössä Naton turvatakuut jo olemassa ja myös Venäjä tietäisi asian.
– Se Nato-jäsenyyden vastustajien teoria, jonka mukaan Suomen liittyessä Natoon Venäjä alkaisi painostaa Suomea, ei kyllä päde, Kari sanoo.
Hybridiuhkien tutkijan mukaan ainoa hieman kriittisempi seikka Suomen kannalta liittyy riippuvuuteen venäläisestä energiasta.
– Siksi energialähteiden hajauttamista ja korvaavuutta pitää nyt kiirehtiä, Kari sanoo.
Riskiarvio tehtävä
Iltalehden tietojen mukaan jatkoaskeleet mahdollisen Nato-jäsenyyden osalta voisivat mennä niin, että lähiviikkoina aloitetaan pikaisesti ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon täydentäminen. Sen yhteydessä tehtäisiin myös riskiarvio Nato-jäsenyydestä ja sen jälkeen mahdollinen päätös asian suhteen.Vaihtoehtoja on käytännössä kaksi: joko jatketaan nykyisellä linjalla tai haetaan Naton jäsenyyttä.
Nato-jäsenyyden osalta tehtävän riskiarvion tiimoilta Kari kehuu riskienhallinnan asiantuntija Mikael Langinvainion laatimaa, Iltalehdessä julkaistua kolmen skenaarion mallia, jossa Langinvainio arvioi myös eri vaihtoehtojen todennäköisyydet.
Skenaario 1: Selkeä päätös Nato-jäsenyydestä
Ensimmäisessä skenaariossa Suomi hakeutuu Naton jäseneksi päättäväisesti ja saa turvatakuut. Venäjä kuitenkin reagoi voimakkaasti ja hyökkää Suomeen ja samalla myös Natoa vastaan. Venäjän motiivi hyökätä olisi haastaa Suomen itsenäisyys, mutta haastaa ennen muuta Nato.
Todennäköisyys: Epätodennäköinen. Naton valtava vastavoima ja Suomen puolustuskyky toimivat pidäkkeenä.
Skenaario 2: Ei jäsenyyttä
Kun poliitikot sanovat, että Nato-jäsenyyden hakeminen on omissa käsissä, mutta se ei ole ajankohtaista, tarkoittaa se käytännössä sitä, että Suomi ei hae liittokunnan jäsenyyttä.
Venäjä päättää siitä huolimatta hyökätä Suomeen. Venäjän motiivi hyökkäykselle on haastaa Suomen itsenäisyys ja pyrkiä varmistamaan se, ettei Suomi hae Natoon myöhemminkään.
Todennäköisyys: Mahdollinen. Suomen Puolustusvoimat toimii ainoana pidäkkeenä. Todennäköisyys kasvaa, jos Ruotsi menee Natoon.
Skenaario 3: Ei päätöstä Nato-keskustelun pitkittyessä
Kolmannessa skenaariossa Suomi pitkittää Nato-päätöstään. Osa poliitikoista jatkaa Nato-optiosta puhumista sen uusissa muodoissaan, osa taas esittää argumentteja jäsenyyttä vastaan ja puolesta. Kansan Nato-kantaa selvitetään ja järjestetään neuvoa antava kansanäänestys.
Suomi ei kuitenkaan ehdi jäsenyyttä hakemaan, ennen kuin Venäjä hyökkää tai aloittaa sellaisen hybridioperaation, joka estäisi Suomen jäsenyyden.
Venäjän motiivi hyökkäykselle on haastaa Suomen itsenäisyys ja estää Naton laajentuminen.
Todennäköisyys: Todennäköisyys kasvaa ajan myötä liukuen mahdollisesta todennäköiseksi sen perusteella, mitä pidempään Nato-keskustelu Suomessa jatkuu.
Pidäkkeeksi jää Suomen Puolustusvoimat.
Langinvainion johtopäätöksen mukaan Suomen pitäisi välttää etenkin kolmatta skenaariota.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/b80b5c10-16a8-4923-acb8-28d724f79b79
- Liittynyt
- 17.1.2004
- Viestejä
- 4 100
Hyvät keskustelukumppanit, täällähän on kinasteltu!
Että voidaan jatkaa tuota hedelmätöntä kinastelua, tässä olisi entisen tiedustelu everstin näkemyksiä asiasta.
Asiantuntija arvioi: Tämä on Venäjän sotilaspoliittinen strategia Suomen suhteen
Nyt kun Venäjä on hyökännyt Ukrainaan, pitää myös Suomen olla tutkijan mukaan hereillä itänaapurin sotilaspoliittisten tavoitteiden ja strategian suhteen.
Siinä hän kertoo mm. Miten venäläiset suhtautuvat sopimuksiin, hyökkäisikö Venäjä mahdolliseen natosuomeen jne. Paljon muuta.
Tämä Kari on mielestäni todella fiksu kaveri ja kannattaa hänen luentoja kuunnella aiheesta.
Hyvää aamua jokaiselle tasapuolisesti, kannatit natoa tai et, ryssille paskaa huomenta.
Jep, lukekaa ihmeessä
Tätä artikkelissa mainittua asiaa yritin öisessä kirjoituksessani tuoda esille:
"– Jos Suomessa ajatellaan, että on olemassa vain sota ja rauha, Venäjällä on siinä välissä 50 harmaan eri sävyä, jossa he operoivat taitavasti, Kari sanoo.
Ex-tiedustelueverstin ja nykyisen tutkijan mukaan kaikkien suomalaisten pitäisi ymmärtää se, että Venäjä käy myös Suomea vastaan jatkuvaa sotaa hybridiympäristössä.
– Meillä on kybervakoilua, informaatiovaikuttamista, ilmatilaloukkauksia ja strategisten maa-alueiden ostoja"
- Liittynyt
- 14.11.2006
- Viestejä
- 2 207
Nää on kyllä hyviä. BBC:lläkin puhuttiin Suomen ja Puolan välisestä rajasta.
- Liittynyt
- 17.8.2006
- Viestejä
- 15 062
- Ikä
- 34
Aikamoista. Nyt epäillään fsb whistleblower ulostuloa. Suattaapa olla aito, suattaapi ettei. Bellingcatin Grozev uskoo aidoksi.
Mitä tulee ''punaseen nappiin'' siel epäillään edes sen toiminnasta. 10vuoden välein pitäis kuulemma plutoniumit vaihtaa.
Mitä tulee ''punaseen nappiin'' siel epäillään edes sen toiminnasta. 10vuoden välein pitäis kuulemma plutoniumit vaihtaa.
